Ravinnerenki. Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu. Arja Mustonen, ProAgria P- Savo



Samankaltaiset tiedostot
Järviruokoa järvestä peltoon Talviseminaari. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset

RAE- Ravinnehävikit euroiksi

RAE - Ravinnehävikit euroiksi

Ravinnerenki huhkii, neuvoo ja tutkii. Maaliskuu 2017 Teija Rantala Savonia

Vesistövaikutusten arviointi

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Ravinnerenki hankesuunnitelma , täydennys , muutokset

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

Ympäristöhankkeet hanketorilla. Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Tampere

MATO-tutkimusohjelman esittely. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Peltolohko. Kuivatusalue. Vaikutusten havaitseminen Seurantarooli. Vesistöjen tila Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Kokonaisvaikutukset

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Pellot ja vedet kuntoon Viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä Avaus

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta eurolla. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa

VYYHTI -verkoston 5. tapaaminen

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

MATO-tutkimusohjelman teemat ja tavoitteet

Pohjois-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 2/2011

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Ympäristöinfo, kevät Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus

Maatalouden vesistökuormituksen alentamisen mahdollisuudet RAE -hankkeen kokemuksia

TEHOkkaita tuloksia. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu. Loppuseminaari Turku

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Hankkeen rahoitus

Ainutlaatuinen ja inspiroiva lippulaivaprojekti. Visio. Maatalouden vesiensuojeluseminaari, RAVI-hanke, Luumäki

Veden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Ajankohtaista MATO-tutkimusohjelmasta

Maatalous ja ympäristö

Ympäristön tutkimus- ja Satakunta verkostoitumistapaaminen Marko Jori Toimialapäällikkö, elintarvike Pyhäjärvi-instituutti

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

TEHO:ssa tuumasta toimeen

VILMA maatilaverkoston haastattelun yhteenveto

Reservikalium lannoituksen suunnittelussa

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Maanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA)

Pyrolyysituotteet lietelannan ravinnearvon turvaajina (PYSTI)

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen , Hämeenlinna

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

Biohiilisuodattamo kokeilussa Sirppujoella

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Raki2-ohjelman ajankohtaista sekä paikalla olevat hankkeet

Sirppujoki-hanke & Suosituksia alueen happamuuden torjuntaan

HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VESIENHOIDON VERKOSTOITUMISEEN

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Keväällä alkavat uudet MATO-hankkeet

Maitotilan resurssitehokkuus

Raki2-ohjelma: tavoitteet, rahoitusmahdollisuudet, hanke-esimerkkejä. Vesistöt kuntoon kiertotalouden kärkihankkeilla Anni Karhunen YM

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

Viljelykiertojen monipuolistamiseen kannustava vuorovaikutteinen suunnittelutyökalu - VILKAS

Ympäristöneuvonta ja kohdentaminen

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

KOTOMA-hanke. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Vesienhoito ja maatalous

ProAgrian NEUVO palvelut kasvukaudella 2016

Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hanke

Pellot ja vedet kuntoon kannattavaa ja ympäristöystävällistä viljelyä vesienhoito huomioiden.

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

Vesiruton hyötykäyttö riesasta raakaaineeksi

RANKU-hanke ja ravinneneutraali kunta. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ämer Bilaletdin Pirkanmaan ELY-keskus

Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus Kaasmarkku

Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys:

Miten olemme hyötyneet Pohjois- Savossa hyötyneet Eu-tuista ja mitä niillä on saatu aikaan?

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä

Peltomaan laatutesti maanalaisen elämän tarkkailu. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Mäntsälän kunnantalo

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Itä-Suomi -yhteistyö. Pohjois-Savon ELY-keskus Sivu 1

Pohjois-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 2/2012

Maatalouden vesiensuojelu Sininen Haapavesi hankkeessa

Sisävesi LIFE IP -diat

KOHTI HIILINEUTRAALIA MAITOA MAIDONTUOTANNON SIVUVIRTOJEN TEHOKAS HYÖDYNTÄMINEN

Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta?

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Transkriptio:

Ravinnerenki Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu Arja Mustonen, ProAgria P- Savo

RAE toiminnasta (1.6.2011- Tutkimusta: Uusien menetelmien pilotointi Itä-Suomen oloissa, tutkimus suoraan kentälle : Loppuraportti, tietokortit (27 kpl), ohjeistukset 28.2.2015) Neuvontaa: tilakäynnit (2012/2014): Mukana 17o tilaa. Nykytilan kartoitus, toimenpidesuositukset, optimaalisten (talous ja ympäristö) menetelmien ja toimintamallien etsiminen YHDESSÄ Tiedotusta: Työnäytökset, koulutustilaisuudet/tapahtumat, netti tietopankki, MAATILA 2020, pellonpiennar tapahtumat yms. : 100 tapahtumaa yli 2800 osallistumista YHTEISTYÖTÄ!!! (Savonia, Luke, ProAgriat Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Savo-Karjalan vsy, SYKE, MTK, ELYt ) http://maatila2020.savonia.fi 2

Uusien menetelmien pilotointi Itä- Suomen oloissa Kosteikkojen vaikuttavuus (3 seurantakohdetta) Erilaisten jaloittelutarhojen valumavesien ravinteet Naudan lietteen separointikokeet -> mekaaninen / kemiallinen yhdistäminen. Lietelannan syyslevitys Nurmikasvuston poisto syksyllä Kynnön syventäminen P-rikkailla lohkoilla Kasvidiagnostiikka Biohiili 3

4

Ravinnerenki ja Lantalogistiikka: TARPEET - Toimien kohdentamiseen ja arviointiin/ vaikutusten seurantaan tarvitaan täsmätyökaluja jopa lohkokohtaisesti Kuormituksen vähentäminen > maan kasvukunnon (maan rakenne!) ja vesitalouden parantaminen Kasvavien tilojen lannan kuljetuksen tarve lisääntyy: Ajankäyttö, konekapasiteetti, tiestön kunto, kustannus Ravinteiden käytön oikea-aikaisuus, huuhtoutuminen Pellon tiivistyminen

Ravinnerenki - tehostaa vuorovaikutteisuutta viranomaisten, viljelijöiden, tutkimus-, koulutus- ja neuvontasektorin välillä - lanseeraa uuden klusterityyppisen toimintamallin (tutkimuksesta käytännöiksi, tiedosta osaamiseksi) - kehittää ravinnekuormituksen arviointikeinoja ja kohdentaa arviointi- ja vähentämiskeinot kustannustehokkaasti tilatasolla ja parantaa siten tilojen kannattavuutta - lisää tilojen ympäristöosaamista mm. maan rakenteen ja vesitalouden parantamisessa, viljelykiertojen monipuolistamisessa ja lannan käytössä - kannustaa viljelijöitä uusien innovaatioiden ja menetelmien käyttöönottoon. Ravinnerenki vahvistaa Itä-Suomen maatalouden vesienhoitoon ja resurssitehokkuuteen liittyvää tietopohjaa ja osaamista sekä tuo kansainvälistä osaamista käytännön tasolle.

Ravinnerenki : toteutuksesta Toteutusaika 24.6.2015-28.2.2019 Savonia-ammattikorkeakoulu koordinaattorina, osatoteuttajina Luonnonvarakeskus Luke Maaninka, Suomen ympäristökeskus, Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä, ProAgria Pohjois-Savo, ProAgria Pohjois-Karjala sekä Kareliaammattikorkeakoulu. Budjetti n. 1 m, hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.

Toimenpidekokonaisuudet 1) Tiedonsiirto ja tilatoiminta: Viestintä mm. teemapäivät, julkaisut, videot, työnäytökset Tutkimukselliset ja kartoittavat tilakäynnit (kuormitus kaltevilta lohkoilta, ravinnehuuhtouman mallinnus, pistekuormitus) Havaintomaatilat (pellonpiennarpäivät..) 2) Tutkimus ja pilotointi TEEMA 1: Ravinteiden kierron tehostaminen TEEMA 2: Valumavesien hallinta Tutkimustila Halola ja havaintokoetilat, kenttäkohteet 3) Koordinointi Verkostot ja yhteistyö mm. LaLo, WaterPro (kv-hanke) Ohjauksessa mm. MTK, ELY, ItäMaito, Savo-Karjalan vsy, kuntaedustus

Teemat TEEMA 1:Ravinteiden kierron tehostaminen Lannan /ravinteiden käytön tehostaminen, ravinnehävikkien minimointi (lietteen syyslevitys, maan muokkaus ja suorakylvö, varastoravinteet, ravinteiden oton biologia, hieta-ja hiesumaiden tiivistymisriskit, erilaiset maanparannusaineet) Ympäristötoimenpiteiden kannattavuus ja kohdentaminen TEEMA 2: Valumavesien hallinta Pistekuormituksen hallinta maatilalla Kosteikot ja suojavyöhykkeet Vesistövalumien monitorointi (kv-yhteistyö) Pohjavesialueet ja karjatalous Ravinnehuuhtouman mallinnus Ilmastonmuutoksen ennakointi / varautuminen!

10

Kiitos! http://ravinnerenki.savonia.fi Arja Ruokojärvi arja.ruokojarvi@savonia.fi 044 785 5569 11 Kuva: Jarno Saukkonen