Rekisteriaineistojen käyttö säteilyn vaikutusten tutkimuksessa



Samankaltaiset tiedostot
Säteily ja terveys -tutkimukset STUKissa

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki

Väestön cesiummäärät ja sisäisen säteilyn aiheuttamat annokset Pohjois-Lapin poronhoitajat

Matkapuhelimet ja syöpävaara

Selvitys syöpäriskiepäilystä Sulkavan kunnassa

Syöpä ja eriarvoisuus

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus ja syöpä

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS

Tshernobylin terveysvaikutukset ja tähänastinen tieto Fukushimasta

SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

SimA Sädehoidon TT-simulaattoreiden annokset

&STUK YMPARISTON RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA -20VUOTTATSHERNOBYLISTA. Symposium Helsingissa STUK-A217 / HUHTIKUU 2006

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Näkövammaisuuden kehitystrendit Matti Ojamo, tutkimuspäällikkö

VL50-otosaineston henkilöt väestölaskentavuosina vuoteen 2010 (PUF)

Menetelmät tietosuojan toteutumisen tukena - käytännön esimerkkejä. Tilastoaineistot tutkijan työvälineenä - mahdollisuudet ja rajat 2.3.

TSHERNOBYLIN ONNETTOMUUDEN AIKAAN KIOVASSA OLLEIDEN SUOMALAISTEN SÄTEILYALTISTUMINEN JA SYÖPÄILMAANTUVUUS

Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät Turku Antti Vanhanen

Suomen rokotuskattavuus - aihetta huoleen? Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö Tartuntatautipäivät


Ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoitusseminaari 2010

S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E H U S.

4. SYÖPÄTAUTIEN ILMAANTUVUUS

Sädeannokset ja säteilyturvallisuus hampaiston kuvantamistutkimuksissa

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK

Yliopisto-opiskelijoiden sosiaalinen tasa-arvo Suomessa toisesta maailmansodasta luvulle

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

PYLL-seminaari

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Aikuiskoulutustutkimus2006

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät Kuopio

Syöpäriski säteilyhaittana: riskilaskentaohjelmisto

Säteilyn terveysvaikutukset Joditablettien oikea käyttö

Säteilylle altistuminen voidaan jaotella ammatilliseen,

REKISTERITUTKIMUKSEN TUKIKESKUKSEN PALVELUT TUTKIJOILLE

1 PÄÄTÖS 1 (6) POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Puunpolton pienhiukkasten / savujen aiheuttamat terveysriskit

Säteilyriskien potilasinformaatio - käytännön kokemuksia

Rekisteritutkimuksen käyttöskenaario Mikä muuttuu ja miten?

Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut. Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari

Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut. Jukka Jalolahti Korkeakoulujen KOTA seminaari

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen

Sairauspoissaolojen kehitys yksityisen ja julkisen sektorin SOTE-alalla Suomessa

* for more information. Sakari Nurmela

Syntyvyyden laskusta. Lapsistrategiahankkeen ohjausryhmän kokous Tutkimusprofessori

Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset. Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

POIKKEAVAT TAPAHTUMAT. Nykyinen raportointikäytäntö ja ennakkokyselyn purku

LÄÄKÄRI Kyselytutkimus lääkäreille



Lahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin

Ennaltaehkäisevien sosiaalipalvelujen kustannusvaikutusten osoittaminen rekisteritutkimuksella: Case Espoo

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Perhetilaston perusasioita

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

Auringonsäteilyn mittaukset ja aikasarjat

Pyydämme palauttamaan lomakkeen ja liitekartan WSP Environmental Oy:lle viimeistään mennessä.

Ohje: Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot lasten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa

Metsänomistusrakenteen muutos

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)

Säteilyturvakeskuksen määräys työperäisen altistuksen selvittämisestä, arvioinnista ja seurannasta

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

HPV-rokotuskattavuusraportti

Suomen Luonnonsuojeluliitto. Ympäristön tila tulevaisuudessa Telebus-kysymykset. Suomen Luonnonsuojeluliitto

Poikkeavat tapahtumat 2013

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

SIDONNAISUUDET - PÄÄTOIMI: YLILÄÄKÄRI, KELA, KESKINEN VAKUUTUSPIIRI, KESKINEN ASIANTUNTIJALÄÄKÄRIKESKUS (TAYS- ALUE) - SIVUTOIMET:

Paikallisten ympäristötekijöiden terveysvaikutusten

Henkilövalmisaineistomoduulit, VL7085, kokonaisaineisto

Säteilytyö työntekijän terveystarkkailu ydinvoimalassa

Väliraportin liitetiedostot

Optimointi muutokset vaatimuksissa

Työperäinen syöpä ja ammattisyöpä Suomessa

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Suomen ja Hollannin estettyä Bulgarian ja Romanian liittymisen Schengen alueeseen

Ionisoiva säteily. Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme.

Säädösuudistus 2013/59/Euratom

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa

Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen. Tapio Hansson

Säteilyturvakeskuksen määräys radioaktiivisista jätteistä ja radioaktiivisten aineiden päästöistä avolähteiden käytössä

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Säteilyluokkaan A kuuluvien työntekijöiden terveystarkkailu

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään

Vauraimpien kehitysmaiden kuten Kiinan ja Brasilian on heti rajoitettava päästöjensä kasvua * 37* 28* * 38* 31* 41* 42* 38* 30*

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

VASL SDP KESK KOK Vihreä RKP KD Perus muu ei Liitto suoma osaa

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Luento 2 Riskien arvioinnista

Transkriptio:

Rekisteriaineistojen käyttö säteilyn vaikutusten tutkimuksessa 24.11.11 1

Esityksen sisältö Esimerkit STUKin rekisteritutkimuksista: Tshernobyl onnettomuus ja syöpä Poronhoitajien syöpävaara Keinotekoinen säteily ympäristössä Suomalaiset erityisolot Säteilyaltistumisen yhteys syöpään Suomessa 24.11.11 2

TSHERNOBYL-ONNETTOMUUS JA SYÖPÄ SUOMESSA 1, Karri Seppä 2, Kari Pasanen 3,4, Toni Patama 2, Keith Baverstock 4, Anssi Auvinen 1,5, Eero Pukkala 2,5, Sirpa Heinävaara 1, Hannu Arvela 1, Timo Hakulinen 2 1 Säteilyturvakeskus, Helsinki 2 Suomen Syöpärekisteri, Helsinki 3 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kuopio 4 Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 5 Tampereen yliopisto, Tampere Cancer promotion effect after the Chernobyl accident in Finland? Posteri. ISEE International Society for Environmental Epidemiology. 2011 24.11.11 3

Säteilyturvakeskuksesta säteilyaltistumisarvio Perustuu onnettomuuden jälkeen toukokuun 1986 ja huhtikuun 1987 välisenä aikana 19 000 km matkalla (10 050 tieosuutta) tehtyihin mittauksiin 8 x 8 km:n karttaruuduittain Onnettomuutta seuranneen ensimmäisen vuoden ulkoisesta säteilystä arvioitu annos Erilaiset rakennukset suojaavat ulkoiselta gamma-säteilyltä eri tavalla - > asuintalon talotyyppi huomioitu Arvioitu oleskeluaika sisällä huomioitu 4 altistumisaluetta 24.11.11 4

Syöpärekisteristä Syövän ilmaantumisluvut ennen Tshernobyl-onnettomuutta (1981-85) ja sen jälkeen (1988-2007) Syöpätyyppikoodit (multippeli, topografia, morfologia, pahanlaatuisuus, levinneisyysaste) Kokonaissyöpälukuihin ei sisällytetty keuhko-, rinta- ja eturauhassyöpiä eikä ihon basaalisolukarsinoomia eri puolilla maata on ollut erilaisia syöpäseulontakäytäntöjä tupakoinnin muuttuminen erisuuntaisesti maamme eri osissa basaalisolukarsinoomat jätetään yleensä Syöpärekisterin analyyseistä pois niiden epätäydellisen diagnostiikan ja rekisteröinnin vuoksi 24.11.11 5

Tilastokeskuksesta Kaikki suomalaiset, joka olivat asuneet vähintään seuraavan vuoden (1.5.1986-30.4.1987) samassa osoitteessa onnettomuuden jälkeen =CHEFIN-kohortti Asuinrakennuksen tiedot (pientalo/kerrostalo) Erilaiset rakennukset suojaavat säteilyltä eri tavalla Henkilövuosidatalle aggregointi 250 m x 250 m karttaruutuihin (sukupuoli, ikäluokka, sose, talotyyppi) Sosioekonominen asema (sose) (koulutukseen ja ammattiasemaan perustuva) 31.12.1985 luokituksella (1 Maanviljelijät, metsätyömiehet, kalastajat; 2 Yrittäjät; 3 Ylemmät toimihenkilöt; 4 Alemmat toimihenkilöt; 5 Kouluttamattomat työntekijät; 6 Koulutetut työntekijät; 7 Muut) 24.11.11 6

Syöpädata: Syöpärekisteri toimitti TK:lle syöpätiedot ja HETUt TK:ssa syöpätapauksista valittiin CHEFIN-kohorttiin kuuluvat henkilöt, linkattiin henkilötason tietoihin talotyyppi ja sose ja asuinruudun koordinaatit sekä poistettiin HETUt TK toimitti yhdistetyn aineiston SYRElle ilman henkilötunnusta 24.11.11 7

Syöpärekisterissä ja THLssä SYREssä aggregoitiin syöpäaineisto karttaruuduille soveltaen samaa luokittelua kuin henkilövuosidatassa (sukupuoli, ikäluokka, sose, talotyyppi) => 250 m x 250 m karttaruuduissa aggregoidut vuosittaiset syöpä- ja henkilövuosidatat sekä talotyyppi-korjattu altistumistieto 24.11.11 8

Tilastollinen analyysi Aluetta, jossa oli matalimmat säteilyannokset pidettiin vertailualueena, jota verrattiin korkeampien annoksien alueisiin Taustasyöpäriskitiedot eri altistumisalueilla ennen Tshernobylonnettomuutta Olemassa olevat erot syöpäilmaantuvuudessa eri alueilla Kuvaavat sekoittavia tekijöitä Poisson-regressio Ensimmäisiä tuloksia Ei viitteitä siitä, että syöpäilmaantuvuus olisi kohonnut Suomessa Tshernobyl-laskeumasta johtuen 24.11.11 9

Vahvuuksia ja heikkouksia Vahvuuksia Hyödynnettiin maamme korkealaatuisia rekistereitä Tiedot 250 m x 250 m tarkkuudella Suuri aineisto: n.40% väestöstä v.1987 Verrattain yksityiskohtainen ulkoisen säteilyn aiheuttama annosarvio Taustasyöpäriskitiedot eri alueilla ennen onnettomuutta Heikkouksia Altistumiarvio: Ei tietoa sisäisestä annoksesta Miten hyvin asuinpaikka kuvaa altistumista 24.11.11 10

Poronhoitajien syöpävaara Eero Pukkala Taina Ilus Tua Rahola Anssi Auvinen Global Fallout and Cancer Incidence among Reindeer Herders and Sami in Northern Finland. Occup Environ Med 2010 67: 737-743.

Ilmakehässä tehtyjen ydinkokeiden suuruus vuosittain Mt 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1945 1949 1953 1957 1961 1965 1969 1973 1977

Jäkälä > poro --> ihminen Poronhoitajat poikkeavat muusta väestöstä elintapojensa suhteen Saamelaiset poikkeavat lisäksi alkuperänsä suhteen Pääasiallinen ravinnon lähde on ollut poronliha Poro syö laajalta alueelta jäkälää, joka kerää tehokkaasti radioaktiivisia aineita Paljon poronlihaa syövät ovat altistuneet muuta väestöä enemmän ydinkokeiden radioaktiiviselle laskeumalle

TUTKIMUSKYSYMYKSET Onko poronhoitajilla odotettua korkeampi syöpäriski? Onko ydinkoelaskeumien aiheuttama säteilyaltistuminen yhteydessä syöpäriskiin? Poikkeaako etnisesti valtaväestöstä eroavien saamelaisten syöpäsairastuvuus odotetusta?

VÄESTÖREKISTERIKESKUKSESTA Kaikista Inarin, Utsjoen, Sodankylän, Enontekiön ja Petsamon kunnissa koskaan syntyneistä nimi henkilötunnus kuolinaika maastamuuttoaika äidinkieli nykyinen asuinkunta nykyinen ammatti (*poro, ei käytetty) lapset vanhemmat puolisot

TILASTOKESKUKSESTA VRK:lta saadut HETUt Tilastokeskukseen, missä linkattiin väestölaskennan pitkittäisaineistosta ammattitiedot ja äidinkieli vuosilta 1970, -75, -80, -85, -90, -95 SYÖPÄREKISTERISTÄ TK:lta saatu aineisto linkattiin Syöpärekisteriin vuodet 1971-2003 SIR vrt Oulun miljoonapiiri

Suomessa muutkin kuin saamelaiset voivat olla poronhoitajia Saamelaisuus VRKn äidinkielitiedon perusteella oma äidinkieli saami tai vanhempien äidinkieli saami Poronhoitajuus TKn väestölaskennan pitkittäisaineistosta ammattitieto poronhoitaja 313 porojenkasvattaja 307 24.11.11 17

Kumulatiivinen säteilyannos Vuosiannokset M/F/+/-poronhoitaja mgy 2 1,5 Reindeer herder men Reindeer herder women Non reindeer herder men Non reindeer herder women 1 0,5 0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 Annos kertyy ei-poronhoitajien käyrältä ennen poronhoitajuuden aloittamista Kun henkilöstä tuli poronhoitaja, siirrytään poronhoitaja-annoksiin altistuminen poronhoitajuudelle alkoi (poroammatin aloittamisvuosi, syntymävuosi + 3 v, vihkimisvuosi) Kun on tullut poronhoitajaksi, jää sellaiseksi Year

N All 34,653 Men 17,262 Women 17,391 Reindeer herder 2,786 Non-Sami 716,154 Sami 917 Non reindeer herder 31,867 Non-Sami 30,747 Sami 1,120 Estimated cumulative radiation dose a (mgy) 0-0.9 13,523 1-4.9 9,916 5-9.9 19,665 >10 6,612 a A person may change exposure category during the follow-up period and therefore contribute to numbers of more than one category

Poronhoitajilla ja etenkin saamelaisilla vähemmän syöpää kuin muulla väestöllä: Saamelainen Ei-Saamelainen Kaikki O/E SIR O/E SIR O/E SIR Poronhoitaja 35/67 0.52 102/124 0.82 137/191 0.72 Eiporonhoitaja 33/77 0.43 1,410/1,680 0.84 1,443/1,757 0.82 Kaikki 68/144 0.47 1,512/1,804 0.84 1,580/1,948 0.81 *bladder, breast, colon, esophagus, liver, lung, ovary, stomach, brain & nervous s., bone, thyroid, non-melanoma skin, basal cell c. of the skin, leukemia

Syöpäilmaantuvuudessa ei annosvastetta: Annos O/E SIR (95% CI) 0-0.9 mgy 137/191 0.72 (0.60-0.85) 1-4.9 mgy 33/44 0.76 (0.52-1.06) 5-9.9 mgy 811/966 0.84 (0.85-0.97) >10mGy 307/378 0.81 (0.72-0.91)

Kokemuksia rekisteritutkimuksesta Hidasta ja työlästä Linkkauksia on jouduttu tekemään useaan kertaan Data täytyy tarkistaa huolella, koska usein on saatu väärää dataa Ei halpaa Molemmissa esimerkeissä aineiston hankintaan on mennyt vuosia Olisi tärkeää voida jatkossakin hyödyntää vaivalla kootut aineistot muissakin tutkimuksissa 24.11.11 22

Radonkartat STUKin sivuilta 24.11.11 23

Lopuksi Toivottavasti rekisteriaineistoja on jatkossa helpompi käyttää Korkealaatuiset rekisterit korvaamattomia tietolähteitä