KOKEMUKSIA SALMONELLASANEERAUKSISTA KOTIELÄINTUOTANTOTILOILLA



Samankaltaiset tiedostot
NOUSIAINEN OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ELÄINTEN TERVEYS ETT RY SALMONELLASANEERAUKSEN PERIAATTEET JA KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA

YLEISPERIAATE. Uusien tautien tulo Suomeen estetään ja meillä jo maassa olevia tauteja vähennetään.

YLEISPERIAATE. Uusien tautien tulo Suomeen estetään ja meillä jo maassa olevia tauteja vähennetään.

PÄÄSENKÖ PATOGEENEISTA KOSKAAN EROON SANEERAUS JA MUUT MENETELMÄT HELSINKI

Kontaminaatioriskin hallinta

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

TAUTIEN LEVIÄMINEN RUOKINTATEITSE

TAUDINAIHEUTTAJIEN KULKEUTUMINEN TUOTANTOYKSIKKÖÖN

ELÄINTAUDIT JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY HIEHOHOTELLITOIMINNASSA SEINÄJOKI OLLI RUOHO, ETT RY

TAUTIRISKIEN HUOMIOIMINEN NAVETTASUUNNITTELUSSA

Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma

Kanalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Erja Tuunainen ETT ry

Asiantuntijaeläinlääkäri Olli Ruoho ETT ry

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä helmikuuta /2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Navetan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry

Viranomaistoimet lakisääteisesti vastustettavia kalatauteja epäiltäessä tai todettaessa


TOIMINTATAVAT ELÄINTAUTIEN LEVIÄMISEN EHKÄISEMISEKSI MAATILALLA

Tautisuojaus ja hygieniaohjeet

EU:n ja valtion korvausperusteet eläintaudeissa (esim. ASF) Kajsa Hakulin

ELÄINTERVEYDEN HALLINTA HIEHOJEN RAHTIKASVATUKSESSA HELSINKI OLLI RUOHO, ETT RY

Salmonella. - hankala haastaja Nousiainen. Pirjo Kortesniemi Eläinten terveys ETT ry

MITEN VÄLTYN TILAANI UHKAAVALTA M. BOVIS -TARTUNNALTA NAUTAELÄINLIIKENTEEN PELISÄÄNNÖT. OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ETT ry

Eläinkauppa / näyttelyohjeita

ELÄINTAUTIVAKUUTTAMINEN LÄHITAPIOLASSA. Jaana Sohlman

Bioturvallisuussuunnitelmat tautitorjuntaa parantamaan tuotantotiloilla. Ell Virpi Seppänen, Emovet Oy/ Eläinterveyden tekijät hanke

Maa ja metsätalousministeriön asetus

Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

Sikalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari Helsinki Hannele Nauholz

TILATASON TAUTISUOJAUS

Eläinkaupan turvallinen toimintatapa

TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO JA TERVEYDENHUOLLON SEURANTAJÄRJESTELMÄT NASEVA JA SIKAVA

TAUTIRISKIEN HALLINTA ELÄINKAUPASSA

TAUTIRISKIEN HALLINTA NAUTAKETJUSSA. Asiantuntijaeläinlääkäri, Dipl ECBHM Olli Ruoho Eläinten terveys ETT ry

Ajankohtaista Nautaterveydenhuollosta. Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Emolehmäpäivät Perunka

Helposti leviävien eläintautien vastustaminen

Tuottajien asenteita tautisuojaukseen ja tilojen tautisuojaus tänään. Leena Sahlström, Tapani Lyytikäinen, Terhi Virtanen ja Jonna Kyyrö

Presentaatio riskien realisoitumisesta Laitilassa

Broilereiden hyvinvointi ja

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira

SEOSREHURUOKINNAN HYGIENIARISKIT KUOPIO OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ETT RY

TUOTANTOTILOJEN PUHDISTUS JA DESINFIOINTI KRYPTOSPORIDITILALLA KOKKOLA ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI OLLI RUOHO, ETT ry

Tarttuvat eläintaudit

Yersinia enterocolitican torjunta sikatiloilla

Afrikkalaisen sikaruton torjunta Suomessa ASF-seminaari Sirpa Kiviruusu

Vasikkakasvatuksen tautiongelmat ja tautihallinta. Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Vasikkapäivät Tampere ja Iisalmi 5.10.

NAUTATILOJEN TAUTISUOJAUKSEN KRIITTISET PISTEET TARTTUVIEN TAUTIEN HALLINTA LAAJENTAVALLA NAUTATILALLA TARTTUVAT TAUDIT- SEMINAARI KÄLVIÄ

KANSALLINEN ELÄINTERVEYDENHUOLTO SUOMESSA. Pirjo Kortesniemi / Olli Ruoho ETT ry ETU- koordinaattorit

TAUTIRISKIEN HALLINTA LIHANAUTOJEN RYHMÄKASVATTAMOISSA. Sini Ahola, agrologiopiskelija 1

Lypsykarjan terveyden ja hyvinvoinnin haasteet investointivaiheessa, Eläinlääkäri Tuomas Herva, Atria

Tuotantorakenteen uudistus kananmunantuotannossa - mitä uutta meidän on opittava? Tommi Vippola

NAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA HIEHONKASVATUKSEN ULKOISTAMISEN PELISÄÄNNÖT SEINÄJOKI

Maito- ja lihaketjun jäljitettävyysjärjestelmät - avoin, todennettava ja vastuullinen alkutuotanto

TARKASTUSKERTOMUS Siipikarjan pitopaikan salmonellavalvontakäynti

Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta. ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy &

Eläinten hankinta Nasevaan ja M. bovis -seurantaan kuulumattomilta tiloilta on merkittävä terveysriski.

RISKIKARTOITUSLOMAKEEN TÄYTTÖOHJEET

Sairaana ihminen ja vasikka: miten kryptosporidioosin riskiä voi vähentää?

M. bovis -riskinhallinta lihanautaketjussa. Eläinlääkäri Tuomas Herva, Atria Nauta ,

OSA 2: TILAKÄYNTIRAPORTTI

Muutokset salmonellan vastustuksessa toimijan näkökulmasta. Stina Hakulin,

Maito- ja lihaketjun jäljitettävyysjärjestelmät - avoin, todennettava ja vastuullinen alkutuotanto

TARTTUVAT TAUDIT- TEEMAVUOSI KÄYNTIIN HELSINKI OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI, ETT Ry

Broilereiden hyvinvointia kuvaavien tietojen keruu. Hannele Nauholz Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ETT ry

Valvontaeläinlääkärin puheenvuoro

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

Eläinsuojelutarkastus - avokanala - tarkastusosa

Tampere Hannele Nauholz Asiantuntijaeläinlääkäri

Ohjeistus Kryptosporidioosin varalta ETU

ULOSTEPERÄISTEN TARTUNTOJEN TORJUNTA NAVETTASUUNNITTELUSSA

NASEVA UUDISTUU. Hämeenlinna Olli Ruoho Terveydenhuoltoeläinlääkäri, ETT ry Dipl. ECBHM

Siipikarjatilan omavalvontakuvaus

Kotieläinalalle kilpailukykyä bioturvallisuudesta-hanke

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI Dipl. ECBHM. ETT ry

EHEC-bakteerin torjunta nautatiloilla ja teurastamoissa

Nautaketjun turvallinen toimintatapa?

Maa- ja metsätalousministeriön asetus nautojen EHEC-tutkimuksista teurastamossa ja pitopaikassa annetun asetuksen muuttamisesta

Lintuinfluenssa Suomessa. Ylitarkastaja Tiia Tuupanen Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkitsemisestä

Uusi eläintautilaki. Tarttuvatautipäivä Kajsa Hakulin

Täydentävät ehdot naudoilla. Tiina Soisalo ProAgria Etelä-Pohjanmaa Huhtikuu 2018

TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO JA TERVEYDENHUOLLON SEURANTAJÄRJESTELMÄT NASEVA JA SIKAVA

Välikasvattamojen lääkitykset

Eläinsuojelutarkastus - häkkikanala - tarkastusosa

Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke

Rehusalmonellan vaikutukset lihantuotantoon. Maria Rönnqvist, Evira

Eläintautiasiaa. 11. ja LEL Anna Jeshoi

Nautaketjun turvallinen toimintatapa?

Lihantarkastus- LITA ASF pikainfo. Afrikkalainen sikarutto ja teurastamot Marjatta Rahkio

Ajankohtaista siipikarjaterveydenhuollosta. Loimaa Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. broilereita yhteensä Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Maataloustuotannon kirjaamisvaatimukset

Elintarvikkeita koskevat täydentävien ehtojen vaatimukset

Transkriptio:

KOKEMUKSIA SALMONELLASANEERAUKSISTA KOTIELÄINTUOTANTOTILOILLA REHUSEMINAARI 03.11.2014 OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI, ETT RY

ELINTARVIKEKETJUN RISKINHALLINTA Hyvä hygieniataso alkutuotannossa on perusta elintarvikeketjun riskinhallinnalle ja elintarviketurvallisuudelle Ulosteperäisten bakteeritartuntojen ennaltaehkäisy ja saneeraus on osa riskinhallintaa (Salmonella, EHEC ym.) Suomessa on 2000 luvulla todettu salmonellaa vuosittain 10 15 nautatilalla, yksittäisillä (< 7) siipikarjatiloilla ja 0-1 sikatilalla Salmonelloosi on virallisesti vastustettava eläintauti; mikäli tilan eläimistä, tuotantoympäristöstä tai rehuista todetaan salmonellabakteereita, annetaan tilalle päätös taudin leviämisen estämiseksi (AVI) Kyseinen päätös voidaan antaa myös epäilyn perusteella; tilalle toimitettu salmonellapitoinen rehu tms.

ELINTARVIKEKETJUN RISKINHALLINTA Salmonellan suhteen nollatoleranssi kotieläintiloilla ja koko elintarvikeketjussa Saneerausten huolellinen toteutus on osa riskinhallintaa, lainsäädäntö velvoittaa laatimaan saneeraussuunnitelman, käytännössä tilojen on pakko ja ne haluavat aloittaa saneeraukset mahdollisimman pian Piilevät ja uusiutuvat tartunnat riski tilojen tuotannolle ja elintarviketurvallisuudelle Teuraseläinten, maidon ja munien käsittely sekä ohjaus siten, että elintarviketurvallisuutta ei vaaranneta, mutta tappiot minimoidaan => Teurastamot eivät yleensä ota vastaan teuraseläimiä rajoitusten alaiselta tilalta

ELINTARVIKEKETJUN RISKINHALLINTA Rehu- ym. epidemiatilanteissa eläinliikenteen ohjaus siten, että tartuntaa ei levitetä esim. välityseläinten mukana; ns. riskitilat joilla tutkimukset kesken eikä rajoittavia määräyksiä Eläinliikenteen rajoitus aiheuttaa tilan loppuessa eläinsuojeluongelmia ja eläinten lopetuksia Hyvä salmonellatilanne ei ole itsestäänselvyys Tuotantorakenteen muutos, ketjumainen tuotanto, tuontiraaka-aineet (?) => Riskit kasvavat, tehtäväjako viranomaisten, teurastamoiden, meijereiden, munapakkaamoiden sekä tilatason välillä; kuka tekee ja mitä!

NAUTA-, TUOTANTOSIIPIKARJA- JA SIKATILOILLA TODETUT SALMONELLATARTUNNAT 01.01.-31.12.2013 Nautatilat: - S. Dublin 1 tila - S. Enteritidis 2 tilaa - S. Typhimurium FT U 2772 tilaa - S. Typhimurium FT 1 2 tilaa - S. Typhimurium FT 41 1 tila - S. Typhimurium FT 135 2 tilaa Siipikarjatilat: - S. Typhimurium U 277 2 tilaa - S. Typhimurium FT 41 4 tilaa - S. Livingstone 1 tila 0 3 Sikatilat: - S. Tennessee 2 tilaa - S. Mbandaka 1 tila 2+2 0 1 0 1+1 1 1+1+4 1 1 1

NAUTA-, TUOTANTOSIIPIKARJA- JA SIKATILOILLA TODETUT SALMONELLATARTUNNAT 01.01.-31.10.2014 Tilanne 31.10.2014 Päätös salmonellatartunnan leviämisen estämiseksi tehtävistä toimenpiteistä voimassa sekä saneeraustoimenpiteet meneillään kolmella nautatilalla. Muilla tiloilla saneeraukset saatettu loppuun ja salmonellarajoitukset purettu. 0 Nautatilat: - S. Enteritidis 2 tilaa - S. Eastbourne 2 tila - S. Typhimurium FT U302 1 tila - S. Typhimurium FT 1 1 tila - S. Typhimurium NST 1 tila - S. Typhimurium* 1 tila *Faagityyppi ei vielä tiedossa Siipikarjatilat: - Sikatilat: 1 - S. Mbandaka 1 tila 0 5 0 1 0 0 2 0 0 0 1

SALMONELLASANEERAUKSET NAUTATILOILLA PERUSPERIAATE: Tartuntaketjun katkaisu eläinten ulosteesta suuhun, rehujen ja juomaveden puhtaus => Eläimet vapautuvat tartunnasta 3-4 kuukauden kuluessa, nautatiloilla on yleensä aikaa odottaa Aluksi tilanteen kartoitus uloste- ja ympäristönäyttein, viralliset rehunäytteet Eviran toimesta Kirjallinen saneeraussuunnitelma; lainsäädäntö ja salmonellavakuutus edellyttävät, virkaeläinlääkäri hyväksyy suunnitelman ja valvoo saneerausta Salmonellasaneeraus teettää paljon ylimääräistä päivittäistä ruokinta- ja juomalaitteiden puhdistus- ja desinfiointityötä, tuotantotilojen puhtaana pitoa ym. => käytännössä yhden työntekijän työpanos keskikokoisellakin tilalla

SALMONELLASANEERAUKSET NAUTATILOILLA PERUSPERIAATE: Eläinten vapautumista tartunnasta seurataan 2-4 viikon välein otettavin ulostenäyttein, tarvittaessa otetaan myös tuotantoympäristönäytteitä Kroonikoita ei pidä jättää karjaan; saattavat jatkaa eritystä ja aiheuttaa uustartunnan Isot tuotantoyksiköt ja ketjumainen tuotanto tuovat lisähaastetta: eri osapuolten hyvä yhteistyö tärkeää esimerkiksi eläinliikenteen hallitsemiseksi Tuotantorakennusten ulkoalueiden maanvaihdot sekä lannan käsittely salmonellabakteereiden tuhoamiseksi ja tartunnan leviämisen estämiseksi usein mittavia projekteja, käsiteltävät massat ovat suuria

SALMONELLASANEERAUKSET NAUTATILOILLA Vasikkakasvattamoissa infektioasteesta riippuen vaihtoehtona myös koko kasvatuserän lopetus ja toimittaminen destruktioon, tuotantotilojen puhdistus ja desinfiointi; ei salmonellaa loppukasvattamoihin.

SALMONELLASANEERAUKSET NAUTATILOILLA Vasikkakasvattamoiden salmonellatilannetta seurataan vuosittain osastokohtaisin tutkimuksin (Nasevan kansallinen taso, eläinten hyvinvointituki) Eläinlääkärin rooli on olla asiantuntija ja päättää toimenpiteistä yhteistyössä omistajan kanssa; sparraaja ja myötäeläjä, mutta myös päätöksentekijä (ulkopuolisia neuvojia riittää)

TARTUNTAKETJUN KATKAISU, TARTUNTAPAINEEN LASKU Ei lantaa eläinten juomaveteen!

RUOKINTA- JA JUOMALAITTEIDEN SUOJAUS Ei istumapaikkoja linnuille ruokintapöytien, väkirehukioskien tai juoma-altaiden yläpuolelle Juoma-altaiden ja ruokintapöytien suojaus lantaroiskeilta ja sorkilta yms.

REHUVARASTOJEN SUOJAUS Apejaesiilot suojattava tuhoeläimiltä : - nosto-ovet - kattorakenteessa ei istumapaikkoja linnuille - säännöllinen ja jatkuva rottasota => tuhoeläinten torjuntasuunnitelma

REHUVARASTOJEN SUOJAUS Kevytrakenteiset pressuovet apejaesiilojen tai konevaraston suojana

REHUVARASTOJEN SUOJAUS Uusi tekniikka tuo uusia riskejä: varastokuivuri salmonellainkubaattorina???

TUOTANTORAKENNUKSEN YMPÄRISTÖ Kalkitukset ja maanvaihdot tuotantorakennuksen ympäristössä; näkymä kesältä 2014

SALMONELLASANEERAUKSET SIKATILOILLA Saneeraukset tehdään tuotannon keskellä ; yleensä eläimiä ei voida eristää, eikä tuotantokiertoa keskeyttää (porsastuotanto- ja yhdistelmäsikalat) Perusperiaate rehun ja ruokintalinjojen puhtauden varmistus, tiheä näytteenotto (2 vk väli), positiivisten karsinta

SALMONELLASANEERAUKSET SIKATILOILLA Erityisesti porsastuotanto- ja yhdistelmäsikaloissa nopea tuotantokierto => ylitäyttöä ja eläinsuojelu-ongelmia parissa viikossa, kun eläinliikenne katkeaa Porsastuotantosikaloiden salmonellasaneerauksissa joudutaan yleensä alkuvaiheessa lopettamaan eläimiä; yleensä lopetetaan vieroitettuja porsaita Saneerauksen edetessä voidaan tartunnasta vapaiksi todettuja porsaita siirtää poikkeusjärjestelyin toiselle pitopaikalle kasvamaan.

SALMONELLASANEERAUKSET SIKATILOILLA Rehuvarastojen (avoimia sisäsiiloja) sekä isojen tilojen rehulinjojen saneeraus haasteellista, samoin lannan käsittely isoilla tiloilla Vanhoissa tuotantotiloissa ongelmana kuluneet ja rikkonaiset rakenteet, joiden puhdistaminen käytännössä mahdotonta

SALMONELLASANEERAUKSET SIIPIKARJATILOILLA Siipikarjatilalla aina tuotantotilojen tyhjennys, pesu ja desinfiointi Saneerauspesujen ja desinfiointien jälkeen lakisääteisesti ympäristönäytteet tuotantotiloista rehuvarasto- ja huoltotilat mukaan luettuna => tehtävä huolella, tällä pyritään varmistamaan saneerauksen onnistumista

SALMONELLASANEERAUKSET SIIPIKARJATILOILLA Ongelmana Epidemiologisen yksikön käsite, mikä osasto saneerataan ja mikä ei riippuen siitä, miten tuotantoyksikön eri osastot yhteydessä toisiinsa; onko osastojen välillä ilmayhteys, onko niiden välillä tautisulku ja onko sitä käytetty asianmukaisesti Lihasiipikarjatiloilla tautisuojaus keskimäärin paremmalla tasolla kuin munantuotantotiloilla

SALMONELLASANEERAUKSET SIIPIKARJATILOILLA Pesufirmojen työn laadussa vaihtelua; hinta/laatusuhde (?) puhdistustyön harjoittelu vie aikaa (lantamatot ym.) Vesipesulle ja desinfioinnille tarjolla vaihtoehtoisia menetelmiä, toistaiseksi kokemukset eivät vakuuta Vanhoja, hankalasti puhdistettavia tuotantotiloja, rehuvarastoja jne. Munantuotantotiloilla myös ympäristöperäisiä salmonellatartuntoja rehuvaraston kautta

NÄYTTEENOTTO VARMISTAA ONNISTUMISTA Nauta- ja sikatiloilla kahdet peräkkäiset ulostenäytteet ja yhdet tuotantoympäristönäytteet; jos salmonellaa ei todeta ja saneeraustoimenpiteet pääosin toteutettu => päätös tartunnan leviämisen estämiseksi tehtävistä toimenpiteistä peruutetaan Siipikarjatiloilla tuotantotilojen puhdistuksen ja desinfioinnin ym. toimenpiteiden jälkeen tuotantoympäristönäytteet; kohdistus kriittisiin pisteisiin; jos salmonellaa ei todeta ja saneeraustoimenpiteet pääosin toteutettu => päätös tartunnan leviämisen estämiseksi tehtävistä toimenpiteistä peruutetaan

KIITOS; KYSYTTÄVÄÄ?