UUSI PUU-KUOPIO ARKKITEHTUURIKILPAILU OPISKELIJOILLE PALKINTOLAUTAKUNNAN ARVIOINTIPÖYTÄKIRJA / / 12.5.

1 UUSI PUU-KUOPIO ARKKITEHTUURIKILPAILU OPISKELIJOILLE 1.1.2014-1.4.2014 PALKINTOLAUTAKUNNAN ARVIOINTIPÖYTÄKIRJA 7.4.2014 / 28.4.2014 / 12.5.2014

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. KILPAILUTEHTÄVÄ 1.1. KILPAILUTEHTÄVÄN TAUSTA 1.2. KILPAILUALUE 1.3. KILPAILUN TAVOITTEET 1.4. SUUNNITTELUOHJEET 1.5. KILPAILUN ARVOSTELUPERUSTEET 2. PALKINTOLAUTAKUNTA 3. KILPAILIJOIDEN LÄHETTÄMÄT KYSYMYKSET JA NIIHIN ANNETUT VASTAUKSET 4. YLEISÖN JÄTTÄMÄT KOMMENTIT KILPAILUEHDOTUKSISTA 5. KILPAILUEHDOTUSTEN ARVIOINTI 5.1. YLEISARVIOINTI 5.2. KILPAILUEHDOTUSTEN JAKO LUOKKIIN 5.3. PALKINTOLUOKAN JA YLÄLUOKAN EHDOTUSTEN ARVIOINTI 6. TUOMARISTON PERUSTELUT JA PÄÄTÖS KILPAILUN RATKAISUKSI 6.1. TUOMARISTON PERUSTELUT 6.2. TUOMARISTON PÄÄTÖS 7. ESITYS JATKOTOIMENPITEIKSI

3 1.1 KILPAILUTEHTÄVÄN TAUSTA Kuopion ruutukaava-alueella on perinteinen jalankulkukaupungin järjestelmä, jota on uudistettu 1990-luvulta lähtien. Kilpailijan tulee tunnistaa jalankulkukaupungin toiminnat ja ympäristöpiirteet sekä arvostaa niitä ja kehittää kilpailualuetta ensisijaisesti uudistuvana jalankulkukaupunkina. Kilpailualueen rännikatujen varsien katutila on jäsentymätön ja tilarajaus epämääräistä. Pihaalueet ja pysäköintipaikat levittäytyvät avoimena ja heikosti toisistaan erottuvana kenttänä lamellitalojen seinustoilta tontin kadun puoleisille reunoille. Pihojen pintamateriaalit ovat monissa paikoin kuluneet tai rikkoutuneet ja tonttien väliset raja-aidat rispaantuneet. Paikoin pysäköintiä varten on tonteille rakennettu tontin muuhun rakentamiseen nähden irrallisen oloisia pysäköintikatoksia tai autotalleja. Kilpailutehtävässä pyydetään kilpailijoita esittämään kilpailualueelle oma näkemyksensä täydennysrakentamisesta. Suunnitelman tulee ratkaista neljä toisiinsa liittyvää osaongelmaa. 1) Rännikatujen varsien kehittymätön kaupunkikuva. 2) Tonteilla olevien kerrostalojen pihatilat. 3) Tonttien pysäköintijärjestelyn periaate. 4) Uusien vetovoimaisten ja paikkaansa sopivien puurakenteisten asuinrakennusten, asuntojen ja niihin liittyvien pihatilojen suunnittelu. 1.2. KILPAILUALUE Kilpailualue käsittää rännikatujen: Koljonniemenkadun ja Ajurinkadun risteyksen. Kilpailualue jää Minna Canthin kadun, Haapaniemenkadun, Kirkkokadun ja Savonkadun rajaaman alueen sisään. Kilpailijan tulee esittää rännikatujen (Koljonniemenkatu ja Ajurinkatu) varsille sijoittuvat täydennysrakentamisratkaisunsa sekä tonttien muu maankäyttö (pysäköinti ja pihatilat sekä huolto) tämän kilpailuohjelman mukaan. Kilpailualue on esitetty katkoviivalla rajattuna tämän kilpailuohjelman kansisivulla. Kilpailualueella olevien nykyisten asuinkerrostalojen rakenteisiin ei ole tarkoitus puuttua. Kilpailijat voivat kuitenkin halutessaan esittää esim. olevien asuinkerrostalojen ensimmäisen kerroksen asuntoihin liittyviä parveke- tai terassiratkaisuja muun pihasuunnittelun yhteydessä. Tonteilla olevia aitoja, autokatoksia, -talleja ja istutuksia ei tarvitse kilpailuehdotuksissa huomioida. Voimassa oleva asemakaava ei ole sitova. Ennen täydennysrakentamista on alueelle / alueille joka tapauksessa tehtävä asemakaavan muutos, joka mahdollistaa suunnitellun täydennysrakentamisen. Kilpailualueelle (rännikaturisteyksen kaakkoiskulmaan) sijoittuu myös muutama vuosi sitten kunnostettu korttelipuisto. Puiston maaalueen saa korvata täydennysrakentamisella. Kuopion kaupunki omistaa puiston maa-alueen. Muutoin rännikatujen varsien tontit ovat eri asunto-osakeyhtiöiden omistuksessa. Katualueet ovat kaupungin omistuksessa. 1.3. KILPAILUN TAVOITTEET Kilpailun tavoitteena on löytää paikkaansa sopivin, vetovoimainen ja suunnittelutehtävään sisältyvät osaongelmat ratkaiseva täydennysrakentamissuunnitelma, joka hyödyntää modernia teollista puurakentamistekniikkaa ja uusia puutuotteita. Kilpailun tavoitteena on, että yleisemminkin rännikatujen varsien täydennysrakentamiselle löydetään erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, jotka ovat sopeutettavissa myös toisiin vastaavan kaltaisiin kohtiin kaupungissa. Kilpailun tuloksena saattaa syntyä uusi, ainutkertainen ja moderni suomalainen kaupunkipuutalo-typologia, joka mahdollistaa jatkossa Uuden Puu-Kuopion kasvukehityksen. 1.4. SUUNNITTELUOHJEET 1.4.1 Yleiset ohjeet Kuopiossa rännikatujen katuleveys on keskimäärin 7.2 metriä. Tämä mitta on historiallinen jäänne vanhasta puu Kuopiosta. Mitta halutaan säilyttää edelleen, sillä se on tunnusomaista juuri Kuopion katukuvassa. Kilpailijoiden tulee huomioida tämä omissa suunnitelmissaan ja sovittaa vaatimus yhteen rakentamismääräyskokoelmassa (E1 ja G1) esitettyjen etäisyysvaatimusten kanssa. Rännikatujen kehityshistoriaa on kuvattu tarkemmin kilpailuohjelman liitteenä olevassa rännikatuselvityksessä sekä Museoviraston valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen kohdeluettelossa. http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?ko HDE_ID=934 1.4.2 Tekniset ohjeet RAKENTEET Rakenteiden suunnittelussa on huomioitava, että

4 täydennysrakentaminen on taloudellisesti toteutettavissa käyttäen modernia teollista puurakennustekniikkaa. Paikalla rakentamisen osuus tulee tästä syystä pitää kohtuullisena. ASUNTOSUUNNITTELU Kilpailijan tulee asuntosuunnittelun osalta esittää ehdotuksessaan toimivia ja tilankäytöltään tehokkaita eri elämän tilanteisiin soveltuvia kaupunkipientalo- tai kaupunkirivitaloasuntoja. Asuntojen sisä- ja ulkotilojen yksityisyyteen ja suojaisuuteen tulee kiinnittää tiiviissä kaupunkiympäristössä erityistä huomiota. Asuntojen tulee olla ensisijaisesti perheasuntoja, mutta kilpailijan tulee myös esittää, miten perheasunto olisi luontevasti jaettavissa esim. kahdeksi pienemmäksi asunnoksi esim. perheen elämäntilanteen muuttuessa. Kilpailijan tulee esittää ehdotuksessaan muutamia erilaisia asuntotyyppejä esim. yksi-, kaksi- ja kolmikerroksiset asuntotyypit. Eri korkuisia asuntotyyppejä voidaan yhdistellä samassa rakennuksessa, mikäli sillä on kaupunkikuvallisia perusteita. VIHER- JA PIHASUUNNITTELU Rännikadut ovat perinteisesti olleet puuttomia. Katujen vehreys on ollut seurausta pihoilta kadun puolelle kurkottavista puiden lehvästöistä. Pihat historiallisessa puu Kuopiossa ovat toimineet kaupunkiviljelyn palstoina. Kilpailijan tulee ehdotuksessaan esittää, miten täydennysrakentamisen jälkeen tonteilla jäljelle jäävät pihatilat voidaan toteuttaa siten, että syntyy vehreä ja viihtyisä piha-alue tontin kaikille asukkaille sekä kerrostaloissa, että uusissa kaupunkipientaloissa asuville. NYKYINEN RAKENNUSKANTA Tonteilla olevien kerrostalojen sisäänkäynnit ja muu talojen maantasokerroksen toiminta tulee säilyttää ennallaan. Ehdotuksissa on osoitettava, ettei kerrostalojen asuinhuoneistojen asuttavuutta tai käytettävyyttä uusilla suunnitteluratkaisuilla merkittävästi vaikeuteta. Kilpailijat voivat halutessaan esittää esim. ensimmäisen kerroksen asuntoihin liittyviä parveke- tai terassiratkaisuja muun pihasuunnittelun yhteydessä. Kilpailijoiden ei tarvitse huomioida tonteilla olevia kevytrakenteisia jäte- tai pysäköintikatoksia tai aitoja. Ne voidaan purkaa, kunhan ehdotuksessa on esitetty niille korvaava ratkaisu. ILMANVAIHTO JA TALOTEKNIIKKA Talotekniikalle tulee varata rakennusten yhteydessä riittävä tila. Talotekniikan jako asuntokohtaisesti tai talokohtaisesti riippuu kilpailuehdotuksesta. Rakennusten lämmitysmuotona on kaukolämpö. Asunnot tulee olla varustettavissa koneellisella ilmanvaihdolla ja lämmön talteenottotekniikalla. Rakennukset liittyvät kaupungin vesijohto- ja viemäriverkkoon. LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI Kuopion rännikadut muodostavat ainutlaatuisen jalankulkukujien verkoston. Suunnittelualueen rännikatujen tulee toimia kujina, jotka parantavat verkoston toimivuutta ja lisäävät sen merkittävyyttä. Rännikatuselvityksen mukaan ajoneuvoliikenne rännikaduilla tulee minimoida ja rännikadut tulee mahdollisuuksien mukaan muuttaa kevyen liikenteen väyliksi. Tonteille ajo rännikaduilla voidaan sallia, mutta siinäkin tapauksessa on suotavaa, että tonttia kohden on vain yksi ajoneuvoliittymä. Pysäköintiä ei rännikaduilla sallita. Rännikatujen tulee myös toimia pelastusliikenteen käytössä. Kilpailijoita pyydetään esittämään ehdotuksissaan mahdollisimman luontevia ratkaisuideoita pysäköinnin järjestämiseksi tonteilla tai korttelissa. Pysäköinti voidaan järjestää tonttikohtaisesti tai keskitetysti usean tontin yhteisjärjestelynä. Yleisenä ja toimivaksi havaittuna autopaikkanormina keskustan kortteleissa on tällä hetkellä 2ap / 3as. Pihaalueiden alapuolelle rakennetut pysäköintihallit ovat mahdollisia, mutta suunnitelmassa tulee osoittaa niiden toiminnallinen ja taloudellinen toteutettavuus. Mittakaavaltaan ja materiaaleiltaan ympäristöönsä sopiva pysäköintitaloratkaisu on myös mahdollista tutkia. Ensisijaisesti tulee pyrkiä suunnitelmaan, jossa pysäköinnin investointi- ja käyttökustannukset voidaan kohdistaa autopaikkojen käyttäjille. Vastaavasti tulee pyrkiä pysäköintiratkaisuissa kahteen toteutusvaiheeseen siten, että kaikkia autopaikkoja ei tarvitse toteuttaa kerralla ensimmäisessä vaiheessa. Ratkaisun joustavuutta autottoman asumisen suuntaan on mahdollista myös kilpailussa pohtia. Pysäköinnin ratkaisussa keskeistä on ympäristön mahdollisimman häiriötön toiminta rakennusaikana ja käytön aikana. PERUSTAMISOLOSUHTEET Kilpailualueelle ei ole tehty pohjatutkimusta, mutta alueen lähellä olevien porauksien perusteella voidaan olettaa, että maaperä on alueella hiekkaa. Kallion pinta löytynee vasta useiden metrien syvyydestä. Tämän perusteella

5 kilpailijoiden ei tarvitse ehdotuksissaan ottaa kantaa uusien rakenteiden perustamistapaan. KUNNALLISTEKNISET LIITTYMÄT Kaikki rakennukset ovat liitettävissä kaukolämpö-, vesijohto- ja viemäriverkkoon, joiden päälinjat kulkevat katujen alla. 1.5. KILPAILUN ARVOSTELUPERUS- TEET Ehdotuksia arvostellessaan palkintolautakunta kiinnittää huomiota asetettujen tavoitteiden toteuttamisessa erityisesti: Ratkaisun arkkitehtonisiin ja kaupunkikuvallisiin ominaisuuksiin; ehdotuksen rakennustaiteellinen laatu, rakennuksen liittyminen ja sopeutuminen ympäristöönsä ja kaupunkikuvan täydentäminen. Ratkaisun toimivuuteen; idean kehityskelpoisuus ja varioitavuus myös muille vastaavanlaisille rakennuspaikoille Kuopion rännikatujen varsilla. Piha-alueiden viihtyisyyteen ja yhteisöllisyyteen / yksityisyyteen. Pysäköintiratkaisujen tehokkuuteen ja taloudellisuuteen sekä ympäristöhäiriöiden minimointiin pysäköintiratkaisun yhteydessä. Viihtyisään ja pienimittakaavaiseen jalankulkukaupungin katumiljööseen. Ratkaisun kokonaistaloudellisuuteen; rakennusteknisten ratkaisujen ansiot, rakentamis-, ylläpito-, ja elinkaarikustannukset. Asuttavuuteen ja esitettyjen asumismuotojen houkuttelevuuteen. Palkintolautakunta tulee arvostelussaan kiinnittämään enemmän huomiota ehdotusten arkkitehtonisiin ja kaupunkikuvallisiin ansioihin kuin yksityiskohtien virheettömyyteen. Yläluokan ehdotuksista laaditaan ehdotuskohtaiset arvostelut.

6 2. PALKINTOLAUTAKUNTA Palkintolautakunnan jäsenet: - Tekniikan tohtori Markku Karjalainen, Työ- ja Elinkeinoministeriö - Professori Hannu Huttunen, Aalto yliopisto - Professori Hannu Tikka, Tampereen teknillinen yliopisto - Professori Jouni Koiso-Kanttila, Oulun yliopisto - Asemakaavapäällikkö, arkkitehti Martti Lätti, Kuopion kaupunki - Kaavoitusarkkitehti Matti Asikainen, Kuopion kaupunki - Suunnitteluhortonomi Sirpa Nieminen, Kuopion kaupunki - Yli-intendentti Tapio Laaksonen, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo - Kaavasuunnittelija Hannu Koskinen, kilpailualueen asukkaiden ja asuntoosakeyhtiöiden edustaja Palkintolautakunnan sihteerinä toimii Janne Repo, arkkitehti SAFA. Palkintolautakunta on oikeutettu lisäksi kuulemaan tarpeelliseksi katsomiaan ulkopuolisia asiantuntijoita. Nämä eivät osallistu kilpailun ratkaisemiseen. 3. KILPAILIJOIDEN LÄHETTÄMÄT KYSYMYKSET JA NIIHIN ANNETUT VASTAUKSET Määräaikaan mennessä saapui yhteensä kuusi kysymystä. Palkintolautakunta antoi vastauksensa kysymyksiin 12.2.2014 kilpailujärjestäjien verkkosivuilla. 4. YLEISÖN JÄTTÄMÄT KOMMENTIT KILPAILU-EHDOTUKSISTA Kilpailuehdotukset asetettiin nähtäville Kuopion kaupungin internetsivuille viikolla 15. Ehdotukset olivat myös nähtävillä Kuopion teknisen viraston näyttelytilassa viikoilla 17-18. Ehdotuksista sai jättää nimettömän arviointilomakkeen näyttelytilassa olevaan pahvilaatikkoon. Yleisöarviointeja saapui 30 kappaletta. Yleisöäänten perusteella suosituimpia ehdotuksia olivat nimimerkit: Woodstock, Lintukoto ja Kotikatu. Yleisöarvioinneissa keskityttiin pääasiassa rännikatumiljöön visuaaliseen ilmeeseen ja uuden täydennysrakentamisen synnyttämään kaupunkikuvaan. 5. KILPAILUEHDOTUSTEN ARVIOINTI Palkintolautakunta kokoontui arvioimaan saapuneita ehdotuksia 7.4.2014. Määräaikaan mennessä lähetettyjä kilpailuehdotuksia oli yhteensä 30 kappaletta. Kaikki saapuneet ehdotukset täyttivät kilpailun tekniset kriteerit. Muutaman ehdotuksen osalla huomattiin, että levykkeellä oleva ehdotuksen PDF-materiaali joko puuttui tai tiedosto oli kooltaan liian suuri kilpailujärjestäjän verkkosivuille. Näiden ehdotusten osalta liitteissä olevat A3- pienennökset skannattiin PDF-tiedostoiksi ja tiedostot vietiin kilpailujärjestäjän internetsivuille muiden kilpailuehdotusten PDF-aineiston joukkoon. Palkintolautakunta valitsi puheenjohtajakseen Markku Karjalaisen. Palkintolautakunnan arviointitilaisuuden sihteeriksi valittiin Janne Repo. 5.1. YLEISARVIOINTI Palkintolautakunta totesi ehdotuksiin tutustuttuaan seuraavaa: Kilpailuehdotukset ovat kaikki huolellisesti tehtyjä ja asiaan paneutuneita. Ehdotusten esitysgrafiikka oli joissakin ehdotuksissa erityisen komeaa ja näyttävää. Kilpailuehdotuksissa ei oltu juurikaan kiinnitetty huomiota alueella jo olevien asuinrakennusten asuinolojen kehittämiseen. Tämä näkyi monesti esim. liian lähelle vanhoja asuinkerrostaloja sijoittuvine uudisrakennuksin ja pysäköintipaikkoineen. Lähellä olevien asuinkerrostalojen eteen tulevat uudet rakennusmassat tai pysäköintipaikat tekevät alimpien kerrosten asuinhuoneistojen olosuhteet nykytilannetta selvästi huonommaksi. Tätä voidaan pitää selvänä suunnittelullisena virheenä. Kilpailuehdotukset olivat suurelta osin ylimitoittaneet uudisrakentamisen määrän kilpailualueelle. Tämä on johtanut vääjäämättä huonoihin ja ahtaisiin näkymiin ja heikkoihin valaistusolosuhteisiin niin asunnoissa kuin pihoillakin. Olevien rakennusten varjostavaa vaikutusta ei oltu monestikaan ehdotuksissa juuri huomioitu uudisrakennusten sijoittelussa. Tässä tapauksessa olisi siis vähemmän (uudisrakentamista) ollut ehdottomasti enemmän (laatua asuinympäristössä). Ehdotuksissa tavoiteltu suuri tehokkuus on myös johtanut ahtaisiin pihatiloihin. Pihatilaa ei ole

7 tahtonut enää jäädä asuinkerrostaloille lainkaan joissain tapauksissa pysäköinninkin tunkeutuessa seinien vierustoille. Liiallinen tehokkuus on myös johtanut pysäköintiongelman korostumiseen. Tässä mielessä kilpailu on hyvin osoittanut uudisrakentamisen mahdolliset rajat jatkosuunnittelua varten. Ehdotuksissa ei esiintynyt uusia rakenneteknisiä innovaatioita. Rakennukset oli suunniteltu hyödyntäen tämän ajan teollista puurakennustekniikkaa, mikä osaltaan osoittaa, että aihe on opiskelijoille jo tullut tutuksi. Joissakin ehdotuksissa puumateriaalin vähäinen käyttö jäi ihmetyttämään palkintolautakuntaa. Asuntosuunnittelun ja talotyyppien kannalta kilpailussa ei löytynyt yhtään tavanomaisesta selvästi poikkeavaa ehdotusta. Talotyypit vaihtelivat kerrostaloista eri tavoin kytkettyihin ja erillisiin pientaloratkaisuihin. Tällä paikalla syvärunkoiset ja suurta tehokkuutta hakevat asuintaloratkaisut todettiin huonoiksi, sillä ne samalla vievät kohtuuttoman suuren osuuden yhteisestä pihatilasta. Piharatkaisujen osalta houkuttelevia vaihtoehtoja esiintyi joissakin ehdotuksissa. Uudisrakennusten yksityisten asuntopihojen laajuuden niukentaminen ja yhteisöllisyyden tukeminen saattaisi tuottaa tällaisessa paikassa parhaan mahdollisen lopputuloksen kaikkien osapuolten kannalta. Suuret yksityiset asuntokohtaiset pihat todettiin tästä syystä palkintolautakunnassa ongelmallisiksi. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä pientalomaisia asuntotyyppejä, joilla ei ole omaa kookasta erillistä pihatilaa vaan valoisa pihatila jaetaan yhdessä muiden tontilla asuvien kanssa. Luontevan rännikatumiljöön luominen oli kilpailijoille haastava tehtävä. Esitykset vaihtelivat vanhahtavasta ja perinteisestä puukaupunkimiljöön uusversioinneista ruutukaavaa rajusti rikkovaan ja uusia linjauksia tavoittelevaan korttelirakenteeseen. Rännikatutilat vaihtelivat siten ehdotuksissa tylsyyden ja levottomuuden välillä. Palkintolautakunta totesi, että paras ratkaisu on noudattaa perinteistä suljettua korttelirakennetta, mutta rakennusten arkkitehtuurin osalta ilmettä tulee toki tuoreuttaa. Historiallista puu-kuopiota ei ole syytä pastissin omaisesti palauttaa, sillä maailma on rännikatujen ympärilläkin muuttunut. Tässä mielessä toimintojen vähäinenkin rikastaminen rännikatujen varsilla on positiivinen ja ympäristöä aktivoiva viesti tulevalle kehitykselle ja suunnittelulle. Kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti haastavan tehtävästä tekee se, että pienehköjen puurakennusten taustalla näkyvät 60- ja 70-lukujen kerrostalot aikansa asuun puettuina. Millainen arkkitehtuuri sopeutuu tähän ympäristöön ja kykenee silti säilyttämään / synnyttämään oman identiteettinsä? Rännikadun historiallinen kapea katutila oli joissakin ehdotuksissa onnistuttu luomaan uudelleen tuoreena versiona. Parhaissa ehdotuksissa katutilasta oli saatu luotua lisäksi aktiivisen tuntuinen ja virikkeellinen ympäristö, ei pelkkä katukuilu rakennusten välissä. Yhtenäiset pitkät ja monotoniset rakennusmuurit eivät tässä mielessä antaneet tehtävään parasta ratkaisua. Talojen väleihin jäävät tyhjät tilat antavat mahdollisuuden rakennusten väleihin jääville pihatiloille, puille ja istutuksille. Palkintolautakunta jäi joissakin ehdotuksissa kaipaamaan katuja rakennusten väleissä rajaavia puuaitoja. Perinteisessä puukaupungissa rakennusten välit oli aidattu tyylikkäillä puuaidoilla, joiden yli puiden lehvästöt kurottautuivat pehmentäen paikoin katumiljöötä. Pysäköintiratkaisujen osalta kilpailuehdotuksissa oli esillä kaikki mahdolliset ja mahdottomatkin ratkaisutavat hyvin luovalla tavalla. Maan alaiset tonttien alla olevat hallit, katujen alla olevat pysäköintikäytävät, pihatasolla olevat katetut ja kattamattomat pysäköintipaikat, talojen lomassa tai niiden kerrosten alla olevat pysäköintipaikat, kilpailualueen ulkopuolelle sijoitetut pysäköintikentät ja jopa robottipysäköinti oli ehdotuksissa mukana. Kilpailulautakunta totesi, ettei kilpailuehdotuksia ole syytä arvioida juurikaan pysäköintiratkaisujen perusteella. Tehtävä on erittäin haastava jatkosuunnittelussa ja siihen liittyy suuria taloudellisia ja juridisia kysymyksiä, joiden ratkaisua ei voida vaatia kilpailuehdotusten tekijöiltä. Kilpailutyöt toisaalta toivat hyvin esille erilaisia pysäköinnin ratkaisumahdollisuuksia. Kaikkia esitettyjä ratkaisumahdollisuuksia voidaan soveltaa eri ehdotuksiin jatkosuunnittelussa. Huomioitavaa pysäköintiratkaisujen suhteen on pysäköinnin aiheuttamat häiriöt oleviin asuinrakennuksiin sekä alueelle tehtäviin uudisrakennuksiin. Pysäköinnillä tai liikennöinnillä ei saa heikentää olemassa olevaa kaupunkikuvaa eikä nykyisten asuinkerrostalojen asuinolosuhteita tai pihanäkymiä. Jätehuollon, pelastus- ja huoltoliikenteen vaatimuksia ei oltu huomioitu monessakaan ehdotuksessa. Tiivis rakentaminen asettaa näille

8 erityisvaatimuksia, jotka tulee jatkosuunnittelussa ottaa tarkasti huomioon. Yllättävää oli huomata, ettei ehdotusten joukosta löytynyt juuri lainkaan ratkaisuja, joissa rakentaminen olisi mietitty vaiheittain toteutettavaksi tai siten, että täydennysrakentamisen toteutuminen jo vähäisessäkin määrin parantaisi olemassa olevaa ympäristöä. Vaiheittaisuutta ja pienin askelin etenemisen mahdollisuutta tulee tukia jatkossa yhtenä toteutettavuuden vaihtoehtona. Palkintolautakunta päätyi ehdotuksia arvioidessaan valitsemaan palkintoluokkaan kehityskelpoisia ehdotuksia, joissa on onnistuttu ratkaisemaan perusasiat asuinmiljöön muodostumisen ja kaupunkikuvan kannalta oikein ja lisäksi luomaan tuoretta ja identiteetiltään vahvaa puuarkkitehtuuria sekä laadukasta asuntosuunnittelua. 5.2. KILPAILUEHDOTUSTEN JAKO LUOKKIIN Palkintolautakunta päätti jakaa kilpailuehdotukset kolmeen luokkaan: keskiluokkaan, yläluokkaan ja palkintoluokkaan. Keskiluokan ehdotusten nimimerkit: -Kokoa -Wood tang -Lehto -Blocks -Kotipiha -Mokusei -Kuksa -Aallokko -Toomuchcoffee -Intiaanikesä -Hongas -Ikoni -Laavantae -Puukylässä -Koivukylä (15 ehdotusta) Yläluokan ehdotusten nimimerkit: -Kuurupiilo -Tilatalo -Rinne -Kokoa / 2 -Blok-it -Kujalla ja pihalla -Kotipihalla -Kotikatu -Vinski (9 ehdotusta) Palkintoluokan ehdotusten nimimerkit: -Woodstock -Uamu -Taipuu kujille -Lintukoto -Salattua elämää kotikadulla -Rubik (6 ehdotusta) 5.3. PALKINTOLUOKAN JA YLÄLUOKAN EHDOTUSTEN ARVIOINTI Palkintolautakunnan toisessa kokouksessa 28.4.2014 ehdotusten arviointi keskittyi yläluokan ja palkintoluokan töihin. Ehdotusten arvioinnissa syvennyttiin rakennusten arkkitehtuuriin, asuntosuunnitteluun, puumateriaalin käyttöön ja syntyvään kaupunkikuvaan sekä pihatilaan. Tuomarit antoivat palkintoluokan ehdotuksille pisteet ja pisteytyksen tuloksena kaksi ehdotusta kohosi selvästi tuomariston suosikiksi. Kolmas ehdotus erottautui pisteillään myös selkeästi kolmesta muusta palkintoluokan kilpailutyöstä, joiden pisteet olivat keskenään hyvin tasapäiset. Yläluokka: - Kuurupiilo: Ehdotuksessa on muotoilultaan mielenkiintoista taitekattoista rakennuskappaletta monistettu varioituna korttelipihan alueelle siten, että lopputulos on enemmän tilataidetta kuin kaupunkirakennustaidetta. Uuden ja vanhan rakenteen välinen yhteys jää irralliseksi. Uudisrakennusten väleihin jää mielenkiintoista tilakudelmaa, mutta olevien kerrostalojen asuntojen olosuhteita ehdotus ei kohenna. Talotyyppien asuntosuunnittelu ja variointi on kiinnostavaa. Rännikatunäkymä on onnistunut, mutta miljöö kärsii rakennusten muotoilun ja julkisivuaukotuksen aikaansaamasta levottomuudesta. - Tilatalo: Ehdotuksen pihanäkymä on onnistunut. Se kertoo kerrostalojen edessä olevasta vehreästä yhteispihasta ja sen takana olevista pienehköistä puutaloista omine pikku-pihoineen. Asemapiirroksesta ja korttelipiirustuksesta kuitenkin huomaa, miten paljon tilaa yksityispihat itse asiassa yhteispihasta vievät. Tämän osalta ehdotus on kuitenkin kehityskelpoinen. Barcelonamainen rännikaturisteyksen kulmien viistoaminen vaikuttaa tässä yhteydessä oudolta varsinkaan kun katunäkymässä viistoamisella ei näytetä saavutettavan mitään kaupunkikuvallista tai - toiminnallista etua.

9 - Rinne: Ehdotuksen ansiot ovat kehityskelpoisessa korttelisuunnitelmassa, jossa uudisrakentaminen on sijoitettu noppamaisin rakennuksin hyvin kiinni rännikatulinjaan eivätkä asuinrakennusten yksityispihat valtaa alaa kerrostalojen edessä olevilta yhteispihoilta. Sisäpihan puoleisen maan pinnan muotoilu on keinotekoista ja se näyttää johtavan hankaliin porrasratkaisuihin. Ehdotuksen arkkitehtuuri vinoine kadulle kallistuvine katto- / seinäpintoineen ei tunnu paikkaansa sopivalta. - Vinski: Ehdotuksessa on mielenkiintoinen melko kapearunkoinen pientalotyyppi, jonka asuntokohtaiset ulkotilat ovat säästeliäät ja jättävät siten tilaa hyvälle yhteispihalle. Osa rakennuksista työntyy kuitenkin liian lähelle kerrostaloja. Porttiaihe Kirkkokadun varrella on hyvä korttelin sisätilan rajaajana. Talotyypistä olisi voinut jättää kolmannen kerroksen pois. Mielenkiintoinen yksityiskohta on kaksikerroksisen rakennuksen katolla oleva lasikatteinen terassi. Katunäkymäkuvassa rännikatumiljöö on miellyttävää ja puurakentamiselle ominaisesti pienipiirteistä, mutta asuntokohtaisen pysäköinnin järjestäminen rakennusten väleihin rännikadulta on käytännössä mahdoton toteuttaa. - Kokoa / 2: Ehdotuksessa on onnistuttu luomaan rännikatumiljööseen sopivan kokoinen talomassa, joka voisi toimia vielä paremmin kaksikerroksisena ratkaisuna. Pihatilan muodostus on kehityskelpoista. Asuntokohtaiset ulkotilat syövät tilaa yhteispihalta. Osa rakennuksista työntyy liian lähelle olevia kerrostaloja. Ehdotuksen talotyypin rakeisuus on ympäristössään onnistunut. Puuaineiset julkisivut ovat jääneet aukotuksineen luonnosmaisiksi. Asuntosuunnittelu on laadukasta, joskin asuntotyyppeinä on jaettuja asuntoja lukuun ottamatta vain isoja perheasuntoja. - Blok-it: Ehdotuksessa on tyylikäs ja sotilaallinen rivistö kiinnostavalla tavalla muotoiltuja pientalomassoja. Autopaikat on sijoitettu rakennuksiin liittyvien terassitasojen alle ja korttelin pihatilaa jakaa pihakatu. Asuinkerrostalojen yhteispihat on esitetty korotetuille pihatasoille. Pihatasojen ja kerrostalojen väliin jää kuitenkin paikoin vain häviävän kapea kaistale kulkukelpoista pintaa. Osa korttelin autopaikoista sijoittuu myös kerrostalojen eteen, mikä ei paranna kerrostalojen alimpien kerrosten asuinolosuhteita tai näkymiä. Ehdotus henkii mekanistista puurakentamisen manifestia, jonka hakkaava rytmi näkyy selvästi katuprojektiokuvissa, joissa maaston korkeuseroja ei ole juuri huomioitu. Pieni katuperspektiivikuva viestii kuitenkin puukaupungin humaaniutta ja lämpöä. - Kujalla ja Pihalla: Ehdotuksen korttelirakenne on perinteinen. Rännikatujen varret on rajattu sopivan kokoisin rakennusmassoin. Kolmikerroksisuus ei paranna kaupunkikuvaa eikä asuttavuutta, eikä tasaisen jatkuvan räystäslinjan tavoittelu ole tässä yhteydessä tarkoituksenmukaista. Ehdotuksessa on mielenkiintoinen pysäköintiratkaisu, jonka yhteyteen yhteispihan terassit on esitetty. Yhteispiha-alueet jäävät kuitenkin melko pieniksi. Ehdotuksessa on onnistuttu jättämään sopivasti tilaa myös asuinkerrostalolle. Talotyyppi ja asuntosuunnittelu ovat kiinnostavia ja perinteestä poimitut aiheet hyvin jalostettuja tämän päivän asumista ajatellen. - Kotipihalla: Ehdotuksen ansiona on, että uudisrakentamista on esitetty monesta ehdotuksesta poiketen vain muutamaan kohtaan kilpailualueella. Ajurinkadun varren rakentaminen olisi riittänyt. Korttelin keskelle sijoittuva rakennus on vieraassa paikassa. Talotyyppinä on rivitalo, jonka suhde rännikatuun on perinteisen rivitalomainen. Ts. katutila ei rajaudu urbaanisti rakennuksella kuten historiallisessa puu-kuopiossa vaan rakennuksen ja kadun väliin on esitetty pieni yksityinen piha-alue. Tämä ja syvärunkoinen rakennus takapihoineen ja varastoineen yhdessä saavat aikaan sen, ettei kerrostaloja varten jää juurikaan yhteistä piha-aluetta. Samalla rännikadun luonne muuttuu tavanomaisen lähiömäiseksi. Ehdotus saattaisi toimia toisenlaisessa, ei näin urbaanissa ympäristössä. Palkintoluokka: - Woodstock: Ehdotuksen rännikatumiljöö on onnistunut ja virkeä. Se toistaa hyvin rännikadun perinteistä henkeä ja mittakaavaa.

10 Rakennusten arkkitehtuurissa on onnistuttu luomaan luonteva side vanhan puukaupungin ja tämän päivän rakentamisen välille. Lankkuaitojen integrointi osaksi rakennusten katujulkisivua on toteutettu tyylikkäästi. Rakennusten mansardimaiset katot toimivat hyvin rännikatujen suuntaan pienentäen rakennusten mittakaavaa, mutta pihatilassa sille ei löydy toiminnallisia perusteita. Piharatkaisu on onnistunut, sillä yhteispihalle jää hyvin tilaa asuntopihojen ollessa kompakteja terasseja rakennusmassojen väleissä. Asuntosuunnittelu on realistista, mutta ei uutta etsivää. Ehdotuksessa on tutkittu puurakentamisen tekniikkaa ja vaiheittain toteutettavuutta. Perspektiivikuvat on ansiokkaasti ja ammattitaitoisesti tehdyt. Kokonaisuuden mittakaava on onnistunut, mutta vähemmällä rakentamisella olisi voitu saavuttaa parempaa ympäristöä. - Uamu: Ehdotus on kilpailun tasapainoisin esitys arkkitehtuurinsa ja korttelisuunnitelmansa suhteen. Vähempikin rakentaminen riittäisi ja rakennusten määrää karsimalla voisi ympäristön laatu vielä parantua. Ehdotuksesta laaditut perspektiivikuvat eivät ole onnistuneet sillä kuvattu miljöö jää tapahtumarikkaan kuvituksen takia hieman epäselväksi. Ehdotuksen leveä ja kapea rungon perusmoduuli mahdollistaa monimuotoisen ja pienimittakaavaisen massoittelun. Kapeat talorungot ja vyöhykeajattelu on asumisen kannalta toimiva ja toteuttamiskelpoinen ratkaisu tälle paikalle. Pihamiljöö tukee hyvin yhteisöllisyyttä ja uudisrakennusten pienehköt asuntokohtaiset ulkotilat sopivat kaupunkimaiseen, urbaaniin ratkaisuun. Pihoilla olevat ja ehdotuksessa säilytettäviksi esitetyt puut suojaavat hyvin uusien asuntojen yksityisyyttä kerrostaloilta päin katsottaessa. Ehdotus on jäänyt arkkitehtuuriltaan ja detaljiikaltaan keskeneräiseksi ja hieman epämääräiseksi. Ehdotuksessa esitetty räystäättömyys ja vedenpoistoratkaisut ovat käytännössä erittäin haasteelliset toteuttaa ja ylläpitää. - Taipuu kujille: Ehdotus on arkkitehtuuriltaan rohkea ja ansiokkain kilpailussa. Se on myös erittäin ammattitaitoisesti laadittu. Uudisrakennukset muodostavat mielenkiintoisen parin olevien kerrostalojen hahmojen kanssa. Rakennustyyppi on onnistunut ja kiinnostava sekä asuntosuunnittelu on ehdotuksessa ansiokasta. Rakennukset on toteutettavissa vaiheittain ja vahvan identiteettinsä takia muutamakin uusi rakennus pitäisi pintansa kerrostalojen syleilyssä. Puurakentamista ja toteutettavuutta on ehdotuksessa tutkittu myös tarkoin. Pihatila on pienten asuntopihojen ansiosta kehityskelpoinen, vaikka pysäköintipaikkojen järjestely on esitetty hieman ikävästi joskin taitavasti käsiteltynä kerrostalojen eteen. - Lintukoto: Ehdotuksen ansiot ovat onnistuneessa rännikadun katumiljöön puukaupunkimaisessa tunnelmassa ja ihmismittakaavassa. Näillä on saatu luotua kodikkaan oloinen kokonaisuus, jonka henkinen koti voisi löytyä pikemminkin Suomen länsirannikolta. Katunäkymässä talojen värivaihtelua voisi jopa hieman rauhoittaakin. Rakennuksen kapea runko on hyvä ratkaisu, mutta pihavarastojen rajaamat ja perinteistä rivitaloasumista muistuttavat yksityispihat ovat liian suuria tälle paikalle, sillä ne jättävät vähäisesti tilaa yhteispihalle. Osa rakennuksista tunkeutuu myös liian lähelle olemassa olevia kerrostaloja. Rännikadun varren rakennusten väliset katkot ovat onnistunut ratkaisu, joka saa muutoin selkeästi rajatun katutilan hengittämään. - Salattua elämää kotikadulla: Suunnitelma, jonka ansioita ovat kaupunkikuva ja korttelin sisään jäävä miellyttävä pihapiiri, on kehityskelpoinen, vaikka suunnitelmasta laaditut perspektiivikuvat eivät sitä pysty totuudenmukaisesti kertomaan. Talousrakennukset jakavat pihoja hyvin pienempiin osiin ja pihatilat ovatkin ehdotuksessa yksinkertaisuudessaan kilpailun parhaimmistoa. Yksityisen pihaalueen ja yhteispihan suhde on perinteinen, mutta toimiva. Talojen kapea rakennusrunko on paikkaansa sopiva ratkaisu. Hirsi rakennusmateriaalina kaupungissa on kiinnostava ajatus, mutta rakennuksen arkkitehtuuria voimakkaasti määrittelevässä ja levottomassa kattomuodossa on tässä kaupunkiympäristössä epäonnistuttu. Muoto saattaisi kuitenkin toimia jossakin toisaalla. - Rubik: Ehdotuksessa on erittäin taitavaa ja ansiokasta asuntosuunnittelua. Se on kuitenkin mennyt järjestelmällisyyden tavoittelussaan kaupunkikuvan ja korttelisuunnittelun edelle rikkoen esim.

11 rännikadun varren tilanmuodostusta šakkiruutumaisella sommittelullaan. Myös pihatilat ovat ongelmallisia, sillä liian paljon maapinta-alaa jää kuutiomaisten talojen alle, eikä yhteispihaa näytä muodostuvan juuri lainkaan. Pysäköintipaikkojen esittäminen olevien rakennusten eteen ei paranna kerrostalon asumisolosuhteita. Tekijän rakennukselle antama ehdoton kuutiomuoto on johtanut kattoratkaisun osalta rakenteellisesti haastavaan ratkaisuun ja arkkitehtuuriin, joka ehdottomuudessaan vaatisi käytännön toteutuksen osalta erityistä panostusta. 6.2. TUOMARISTON PÄÄTÖS Lunastus (500 ) ehdotukselle: 6. TUOMARISTON PERUSTELUT JA PÄÄTÖS KILPAILUN RATKAISUKSI 6.1. TUOMARISTON PERUSTELUT Kilpailutehtävä oli opiskelijoille lähtökohdiltaan erittäin vaikea. Tehtävässä tuli sovittaa yhteen asuntosuunnittelua, uutta puurakentamistekniikkaa, olemassa olevan korttelirakenteen täydennysrakentamista ja sen parantamista, pihasuunnittelua, haasteellisia pysäköinnin järjestelyjä ja kaupunkikuvan kohentamista rännikatujen varsilla. Näiden kaikkien osatekijöiden samanaikainen ja onnistunut ratkaisu osoittautui kilpailussa ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi, jota kukaan kilpailijoista ei onnistunut ehdotuksessaan täysin ratkaisemaan. Kilpailu tuotti kuitenkin esimerkillisen hyviä osaratkaisuja ja kehityskelpoisia ideoita jatkosuunnittelua varten. Tuomaristo päätti tästä syystä ja kuuden kärkipään ehdotuksen tasaisuuden vuoksi jakaa palkinnot kilpailuohjelmasta poiketen seuraavasti: 2. palkinto 2kpl a 1500, 3. palkinto 1000 ja 3kpl lunastuksia a 500. Tuomaristo päätti korottaa alun perin kilpailun palkintokassaan varattua 5000 palkintosummaa viidellä sadalla eurolla ja lunastaa lisäksi yhden lisäehdotuksen yleisöäänestyksen perusteella. Kunniamainintoja ei kilpailussa jaettu. Lintukoto : Venla Leppänen, Jaana Tahkokorpi / Oulun yliopisto Lunastus (500 ) ehdotukselle: Rubik : Paul Thynell, Tuomas Martinsaari / Aalto yliopisto Lunastus (500 ) ehdotukselle: Salattua elämää kotikadulla : Sanna Liuksiala, Mitra Hernejärvi / Tampereen teknillinen yliopisto

12 3. Palkinto (1000 ) ehdotukselle: 7. ESITYS JATKOTOIMENPITEIKSI Uusi Puu-Kuopio arkkitehtuurikilpailussa oli kilpailijoilla mahdollisuus tehdä yhteistyössä tuotekehitystä kilpailua tukevien kummiyritysten kanssa. Näin Uusi Puu-Kuopio -kilpailu tarjosi normaaleista arkkitehtuurikilpailuista poiketen kilpailijoille urakehitysmahdollisuutta, vaikka kilpailumenestystä ei itse kilpailussa olisi tullutkaan. Woodstock : Otto Autio, Kristian Kere, Samuli Summanen / Aalto yliopisto Jaettu 2. Palkinto (1500 ) ehdotukselle: Kilpailukummeilta saatujen tietojen mukaan yhteydenottoja kilpailijoiden taholta oli kilpailun kuluessa muutamia. Ne eivät ole kuitenkaan johtaneet konkreettiseen tuotekehitykseen. Kilpailijat ovat kilpailun aikana päässeet tutustumaan kummiyritysten internetsivujen kautta puutuoteteollisuuden tarjoamiin mahdollisuuksiin hyvinkin yksityiskohtaisella tasolla. Kilpailun tuomaristo esittää, että Kuopion kaupungin rännikatujen varsien täydennysrakentamisen tutkimista jatketaan ja tästä arkkitehtuurikilpailusta saatua tietoa käytetään hyväksi jatkosuunnittelussa esim. asemakaavatyössä. Suunnitelmien taloudellinen toteutettavuus tulee jatkossa tutkia omana aiheenaan. Taipuu kujille : Pauli Terho / Aalto yliopisto Jaettu 2. Palkinto (1500 ) ehdotukselle: Kilpailun lunastettujen ja palkittujen ehdotusten tekijänoikeudet säilyvät ehdotusten tekijöillä, mutta Kuopion kaupungilla on oikeus käyttää palkituissa ja lunastetuissa ehdotuksissa esitettyjä ideoita jatkosuunnittelussaan. Mikäli täydennysrakentaminen jossakin keskustan korttelissa taloyhtiöiden osalta tulee ajankohtaiseksi, esittää tuomaristo, että taloyhtiöt ottavat yhteyttä kilpailussa palkittuihin tekijöihin täydennysrakentamisen jatkosuunnittelun osalta. Uamu : Inka Norros, Hannele Cederström, Kirsti Paloheimo, Sini Rahikainen / Aalto yliopisto

13 12.05.2014 palkintolautakunta: Markku Karjalainen Hannu Huttunen Hannu Tikka Jouni Koiso-Kanttila Martti Lätti Matti Asikainen Sirpa Nieminen Tapio Laaksonen Hannu Koskinen Uusi Puu-Kuopio arkkitehtuurikilpailun sihteeri: Janne Repo