15 Talouskasvun teoriaa ja empiriaa

15 Talouskasvun teoriaa ja empiriaa 1. Teorian tehtävä: talouskasvun selittäminen 2. Tuottavuuden merkitys 3. Tuotantofunktio ajattelun apuvälineenä 4. Maiden välisten elintaso- ja tuottavuuserojen lähteet 5. Talouskasvun lähteet Suomessa 6. Investoinnit ja säästäminen 7. Yksinkertainen kasvumalli, ns. Harrod-Domar-malli 8. Talouskasvun modernia teoriaa 9. Miten Suomi saadaan uuteen kasvuun? Tämä on Mankiw n ja Taylorin kirjaa (2nd ed., ch 25) ja Taloustieteen oppikirjan lukua 9 täydentävää materiaalia. 1

1. Teorian tehtävä: talouskasvun selittäminen Opimme edellä, että talouskasvu on verrattain uusi ilmiö ihmiskunnan historiassa vain noin 200 vuotta vanha - Maata on viljelty 12 000 vuotta. Miksi kesti 11 800 vuotta ennen kuin talouskasvu sai alkunsa? Opimme myös, että korkean elintason maissa bkt asukasta kohden on noin 25-30 kertaa niin suuri kuin köyhissä maissa - Miksi jotkin maat ovat rikkaita ja toiset köyhiä? Havaitsimme lisäksi, ettei Suomen elintaso ole kasvanut kymmeneen vuoteen, sillä bkt/asukas on nyt alempi kuin vuonna 2006 - Olemme hukanneet talouskasvun reseptin - Miten Suomi saadaan uuteen nousuun? 2

2. Tuottavuuden merkitys Talouskasvun lähteiden jäljittäminen aloitetaan elintason (bkt/ asukas) osatekijöistä: Bruttokansantuote Väkiluku Bruttokansantuote = Tehdyt työtunnit Tehdyt työtunnit Väkiluku Bkt asukasta kohden siis voidaan esittää kahden tekijän tulona: työn tuottavuuden ja väestöä kohti lasketun työpanoksen Tuottavuus voi kasvaa rajatta, työpanos ei Työn tuottavuus koko kansantalouden tasolla = BKT tehtyä työtuntia kohden Kuviossa 1 nämä esitetään Suomelle indekseinä siten, että 1900 = 1 kullekin sarjalle - Bkt/asukas aikasarja on sama kuin kuviossa 14.1 mutta tässä indeksimuodossa 3

Kuvio 1. Elintason osatekijät Suomessa 1900-2014 (ind.1900 = 1) bkt/asukas = bkt/työtunnit työtunnit/asukas Indeksejä, 1900 =1 17 16 Bkt asukasta kohden 15 Bkt tehtyä työtun>a kohden 14 tehdyt työtunnit asukasta kohden 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Vuosina 1900-2014: elintaso on kasvanut 14-kertaiseksi työn tuottavuus on kasvanut 16-kertaiseksi työn määrä asukasta kohden on vähentynyt 10 % Ongelma: Työn tuottavuuden kasvu on pysähtynyt 4

Kuvio 2. Työn tuottavuuden kasvu Suomessa 15 Bkt/työtunnit, vuosikasvu ja eräänlainen liukuva keskiarvo % Bkt/työtunnit, vuosikasvu vuosikymmenten keskiarvoina 5,0 4,7 10 5 0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 3,5 4,0 3,0 3,2-5 -10-15 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 1951-60 1961-70 1971-80 1981-90 1991-00 2001-10 2011-14 1,3 0,1 Suomen vaurastuminen on perustunut työn tuottavuuden kasvun kiihtymiseen aina 1970- luvulle saakka. Sen jälkeen tuottavuuden kasvu on hidastunut ja nyt kokonaan pysähtynyt. Näin ei ole käynyt koskaan ennen rauhan oloissa! 5

Kuvio 3. Suomen elintaso kansainvälisessä vertailussa Bkt/asukas, PPP 2010 $ 45 000 43 000 Saksa 41 000 39 000 Ruotsi 37 000 Suomi 35 000 Euroalue 33 000 31 000 29 000 27 000 25 000 23 000 21 000 19 000 17 000 15 000 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Bkt/työtunnit, PPP 2010 $ 60 55 Saksa 50 Ruotsi 45 Suomi 40 Euroalue 35 30 25 20 15 10 5 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 1000 Tehdyt työtunnit/asukas 900 800 700 600 500 400 Saksa 300 Ruotsi 200 Suomi 100 Euroalue 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähde: OECD Statistical Database Suomessa saavutettiin kautta historian tavoiteltu eurooppalainen elintaso noin 10 vuotta sitten Vuoden 2010 jälkeen elintasoero on jälleen kasvanut kasvun pysähdyttyä Suomessa Suomessa tehdään paljon töitä asukasta kohden, joten työn määrä ei ole keskeisin ongelma Ongelmana on työn tuottavuus, joka on vertailumaita - jopa koko euroaluetta - pienempi, eikä se ole kasvanut kohta kymmeneen vuoteen 6

Suomi OECD-maiden vertailussa BKT Väkiluku = BKT työtunnit työtunnit väkiluku Miten Suomi sijoittuu kansainvälisessä vertailussa? Tarkastellaan seuraavassa kuviossa 4 niitä työn tuottavuuden ja työtuntien kombinaatioita, joilla saadaan sama elintaso kuin Suomessa: (bkt/työtunnit) (työtunnit/väkiluku) = vakio Viivan yläpuolella olevissa maissa elintaso on korkeampi kuin Suomessa, alapuolella olevissa matalampi Kuvion mukaan Suomella on parantamisen varaa molemmissa osatekijöissä. 7

Kuvio 4. Suhteellinen elintaso ja sen osatekijät OECD-maissa vuonna 2008 (%, Yhdysvallat = 100) BKT työtuntia kohden (Yhdysvallat = 100) 110 100 90 80 70 60 50 40 Ranska Belgia Saksa Italia Espanja Suomi/Yhdysvallat: - elintaso 78 % - työn tuott. 80 % - työn määrä 98 % Huom: 0,78 = 0,80 0,98 Hollanti Itävalta Viivan yläpuolella olevissa maissa elintaso on suurempi kuin Suomessa Iso-Britannia Suomi Yhdysvallat Ruotsi Tanska Kreikka Portugali Japani 70 80 90 100 110 Tehdyt työtunnit asukasta kohden (Yhdysvallat = 100) 8

Kuvio 4 on piirretty siten, että on etsitty ne työn tuottavuuden (bkt/ työtunnit) ja työpanokset (työtunnit/väkiluku) kombinaatiot, jolla saavutetaan sama suhteellinen elintaso eli BKT/asukas kuin Suomessa. Kuvioon piirretty viiva esittää näitä pisteitä Yhdysvallat = 100 Viivan yläpuolella ovat ne maat, joissa elintaso on suurempi kuin meillä, alapuolella ne, joissa se on pienempi Kuvio paljastaa mistä syystä elintaso on parempi tai huonompi Hollannissa hyvä tuottavuus, mutta tehdään vähän töitä Japanissa heikko tuottavuus, mutta tehdään paljon töitä Euroaika on ollut ainakin siinä mielessä hyvää Suomelle, että saavutettiin ja ylitettiin eurooppalainen elintaso 9

Työn tuottavuuden merkityksestä Edellä esitetystä voi päätellä, että työllisyyden kasvulla on elintason kasvun kannalta vähäisempi merkitys kuin tuottavuuden kasvulla Työn määrän kasvulla on yleensä vain tasovaikutus, koska se ei voi kasvaa rajatta; tuottavuuden kasvulle ei puolestaan ole rajaa (kuvio 5) Kuvio 6 näyttää, etteivät maiden väliset elintasoerot selity työn määrällä Työn määrä vaikuttaa tulotasoon, mutta ei sen kasvuvauhtiin mitä enemmän tehdään töitä sitä suurempi on tulotaso tulotason kasvu tulee kuitenkin tuottavuuden kasvusta opimme kohta, että tämä on yksi talouskasvun teorian perustuloksista 10

Kuvio 5. Työn määrä ja työn tuottavuus elintason kasvun lähteinä Bkt/asukas Työn tuottavuuden kasvuvauhdin nousu Työllisyysasteen nosto tai työajan pidentäminen aika 11

Kuvio 6. Maiden väliset elintasoerot eivät selity työn määrällä 12 Lähde: The Conference Board Total Economy Database, Jan 2012, http://www.conference-board.org/data/economydatabase/

3. Tuotantofunktio ajattelun apuvälineenä Opimme edellä työn tuottavuuden merkityksen, joten seuraavaksi pitää selvittää, mistä työn tuottavuus syntyy Mikrotaloustieteen osuudessa opittiin, miten yrityksen tuotos voidaan esittää sen käyttämien panosten funktiona Aivan samalla tavoin voidaan esittää koko kansantalouden tuotos sen käyttämien panosten funktiona Tuotosta mitataan bruttokansantuotteella Y Panoksina ovat tuotannontekijät työ mitattuna joko työtunteina tai työntekijöiden määränä L kiinteä pääoma eli koneet, laitteet ja rakenteet K henkinen pääoma H mitattuna väestön koulutustasolla luonnonvarat S välituotteita ei oteta panoksiksi, kun tuotosta mitataan arvonlisäyksenä (= bruttokansantuote) 13

Tuotantofunktio: Y t = A t F(K t, H t, L t, S t ) t = aika, esimerkiksi vuosi A t = teknologian tasoa kuvaava parametri, joka esittää panosten käytön tehokkuutta ja jota usein kutsutaan kokonaistuottavuudeksi (total factor productivity) Oletuksia Koska luonnonvarojen määrä on yleensä vakio, yksinkertaistetaan funktiota jättämällä luonnonvarat pois ja palataan asiaan myöhemmin, jos kurssin lopussa jää aikaa Yksinkertaistetaan sitä edelleen yhdistämällä henkinen pääoma ja työpanos muuttajaksi hl, jossa h mittaa työvoiman keskimääräistä koulutustasoa esimerkiksi vuosina Jätetään ajan indeksi t myös taka-alalle, jotta merkinnät yksinkertaistuvat: jatkossa kaikki muuttujat tulkitaan siis ajan funktioiksi 14

Tuotantofunktio: Y = A F(K, hl) BKT Y on sitä suurempi, mitä suurempi on pääomakanta K, koulutustaso h, työn määrä L ja teknologian taso A OIetetaan, että tuotannon mittakaavaedut (returns to scale) ovat vakiot tuotantopanosten K ja hl kasvattaminen tietyssä suhteessa x lisää tuotantoa samassa suhteessa x jos esimerkiksi x = 2 niin panosten kaksinkertaistuessa, tuotantokin kaksinkertaistuu Nyt: xy = A F(xK, xhl). Valitaan x = 1/L => Y/L = A F(K/L, hl/l) =A F(K/L, h) Yksinkertaistetaan merkintöjä: y = A F(k,h) jossa y = Y/L ja k = K/L 15

Työn tuottavuus y = Y/L on sitä suurempi mitä... enemmän on kiinteää pääomaa työpanosta kohti eli mitä suurempi on pääomaintensiteetti k = K/L mitä enemmän on henkistä pääomaa työpanosta kohti eli mitä suurempi on h mitä korkeampi on teknologian taso A eli se tehokkuus, jolla panoksista saa tuotoksen irti, tai mitä arvokkaampia tuotteita panoksista saa Työn tuottavuuden y = Y/L kasvun lähteet tuotantofunktion perusteella Investoinnit koneisiin, laitteisiin ja rakenteisiin eli fyysiseen pääomaan K Koulutus eli investoinnit henkiseen pääomaan h Teknologinen kehitys A - uusien tavaroiden ja palvelujen kehittäminen - uusien tuotantomenetelmien kehittäminen - muualla kehitetyn teknologian omaksuminen 16

Kuvio 7. Tuotantofunktio kuviona y = Y/L A:n kasvu Syyt y:n eroihin kahden maan välillä: 1. sama A mutta eri k 2. sama k mutta eri A 3. sekä A että k eroavat k:n kasvu k = K/L Tässä on oletettu h:n olevan vakio, esim. h = 1 17

Cobb-Douglas -tuotantofunktio Mahdollisimman yksinkertainen funktio, jolla on edellä esitetyt ominaisuudet, on Charles Cobbin ja Paul Douglasin jo 1920- luvulla esittämä Y = AK α (hl) 1-α Parametri α (0 < α < 1) kuvaa tuotannon Y joustoa pääoman K suhteen ja 1-α vastaavasti työpanoksen hl suhteen Myöhemmissä opinnoissa näytetään, että α = pääomatulojen osuus käypähintaisesta bruttoarvonlisäyksestä ja se saadaan siten suoraan kansantalouden tilinpidosta. Suomessa se on likimain 0,3 Jakamalla funktion molemmat puolet työn määrällä L, saadaan y = A k α h 1-α jossa siis y = Y/L, k = K/L 18

4. Maiden välisten elintaso- ja tuottavuuserojen lähteet Opimme aiemmin, että elintaso (BKT/asukas) on rikkaissa maissa 25-30 kertaa niin suuri kuin köyhissä maissa Tuottavuuserot (bkt/työntekijä tai bkt/työtunti) ovat vielä suuremmat Voimme käyttää tuotantofunktiota syiden etsintään Oletetaan pääomatulojen kansantulo-osuus α ja palkkojen kansantulo-osuus 1-α yhtä suuriksi kaikissa maissa, mitä ne likimain ovatkin 19

Tuottavuuserojen lähteet Maat 1 ja 2 köyhä maa 1: y 1 = A 1 k 1α h 1 1- α rikas maa 2: y 2 = A 2 k 2α h 2 1- α Elintaso- tai tuottavuusero y y 1 2 = A A 1 2 k k 1 2 α h h 1 2 1 α Kuinka paljon erosta y 1 /y 2 selittyy milläkin tekijällä? Ongelmana on, ettei teknologian tasojen erolle A 1 /A 2 ole mittaria. Se saadaan kuitenkin laskettua residuaalina, jos kaikki muut tekijät y, k, h ja α osataan arvioida. 20

Taulukko 1. Tuottavuuserojen (bkt/työntekijät) lähteet 2009 Maa y k h k 1/3 h 2/3 A Yhdysvallat 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Iso-Britannia 0,82 0,68 0,87 0,80 1,03 Suomi 0,79 0,92 0,90 0,91 0,87 Japani 0,73 1,16 0,98 1,04 0,70 Korea 0,62 0,92 0,98 0,96 0,64 Meksiko 0,35 0,33 0,84 0,61 0,56 Brasilia 0,20 0,19 0,78 0,48 0,42 Intia 0,10 0,089 0,66 0,34 0,31 Kenia 0,032 0,022 0,73 0,23 0,14 Lähde: Weil, D.N., Economic Growth, 3rd ed., Pearson, Boston 2013 (s. 206) 21

Taulukon 1 tulkintaa Yhdysvallat on jokaisella mittarilla = 1 eli muita maita verrataan Yhdysvaltoihin Yhdysvaltoihin verrattuna Suomessa oli vuonna 2009 työn tuottavuuden taso 79 % pääoman määrä työntekijää kohti 92 % työntekijöiden koulutustaso 90 % panosten kokonaiskontribuutio siten 91 %, koska 0,92 1/3 0,90 2/3 = 0,91 Teknologian kontribuutio oli siksi 0,79/0,91 = 0,87 eli 87 % amerikkalaisesta Huom: Japani käyttää pääomaa vielä tehottomasti kuten Suomi teki ennen: Pohjola, M., Tehoton pääoma, WSOY, 1996. 22

Development accounting Tätä menetelmää kutsutaan nimellä development accounting talouskehityksen laskenta tai tilinpito Sen sovellusten perustulos on, että alle puolet maiden välisistä elintasoeroista selittyy tuotannontekijöiden määrien (k ja h) eroilla, yli puolet selittyy teknologian (tai tehokkuuden) eroilla ks. seuraavat kolme kuviota, joissa punaisella pallolla merkitty Yhdysvallat = 1, Suomi on merkitty vaalean sinisellä pallolla Huomaa taulukossa 1, että köyhien ja rikkaiden maiden erot koulutuksessa ovat paljon vähäisemmät kuin työn tuottavuudessa koulutus ei selitä elintasoeroja hyvin! Pane merkille myös, että erot panosten kokonaismäärissä ovat vähäisemmät kuin erot teknologiassa tai tehokkuudessa A 23

Kuvio 8. Tutkimustuloksia: Maiden välisistä elintaso- ja tuottavuuseroista selittyy noin 20 % pääoman määrällä, Datan lähde: Weil, D.N., Economic Growth, 3rd ed., 2013 24

10-30 % koulutuksella Datan lähde: Weil, D.N., Economic Growth, 3rd ed., 2013 25

ja 50-70 % teknologialla eli kokonaistuottavuudella tutkimuksesta ja vertailuryhmästä ja -periodista riippuen Datan lähde: Weil, D.N., Economic Growth, 3rd ed., 2013 26

5. Talouskasvun lähteet Suomessa Edellä kuvattua menetelmää voidaan soveltaa myös talouskasvun lähteiden erittelyyn Bkt:n Y kasvu = työn tuottavuuden (y = Y/L) kasvu + työn määrän (L) kasvu Tarkastellaan talouskasvua yhdessä maassa tiettynä ajanjaksona kysymällä, kuinka suuri on eri tekijöiden k, h ja A kontribuutio tuottavuuden y havaittuun kasvuun Menetelmää kutsutaan kasvutilinpidoksi tai kasvulaskennaksi (growth accounting) Olkoon tuotantofunktio samaa muotoa kuin edellä: y t =A t k tα h t 1-α Otetaan logaritmi: ln y t = ln A t + α ln k t + (1-α) ln h t 27

Kasvulaskentaa Derivoimalla tämän lausekkeen ajan t suhteen saadaan (kun muistetaan, että logaritmifunktion lnx derivaatta x:n suhteen on 1/x): dy t / dt dat / dt dkt / dt dht / dt = + α + (1 α) y A k h t t t t ja merkitsemällä y t = dy t /dt, jne, saamme: Δy y t t = ΔA A t t + Δk k t α + ( 1 t Δh α ) h t t jossa y t /y t on y:n kasvuvauhti jne. 28

Kasvulaskentaa Työn tuottavuuden y kasvu = teknologisen kehityksen eli kokonaistuottavuuden A kasvu + pääoman tulo-osuus α pääomaintensiteetin k kasvu + palkkojen tulo-osuus 1-α koulutustason h kasvu Kasvulaskennassa muuttujaa A kutsutaan kokonaistuottavuudeksi, koska A =Y/F(K,hL) Tuotantopanoksen kontribuutio työn tuottavuuden kasvuun on siten = panoksen tulo-osuus panoksen määrän kasvuvauhti Kaikki muut muuttujat voidaan mitata tilastoista paitsi teknologian eli kokonaistuottavuuden muutos ΔA/A. Lasketaan se residuaalina: ΔA A t t = Δy y t t Δk k t α ( 1 t Δh α ) h t t 29

Tuloksia Kuviot 9 ja 10 esittävät kasvulaskennan tuloksia Suomelle vuosille 1980-2014 - Perustuvat Tilastokeskuksen Tuottavuustutkimukset tietokantaan - Työpanoksen rakenne kuvaa koulutuksen ja muun rakenteen (ikä, sukupuoli, palkansaaja/yrittäjä) vaikutusta - Pääomaintensiteetti esittää työtuntia kohden lasketun pääomakannan k (koneet, laitteet, rakenteet) vaikutusta - Kokonaistuottavuus on laskettu residuaalina ja se esittää teknologian A vaikutusta Kuvio 9 (vrt. kuvio 2) - Työn tuottavuuden kasvusta yli puolet syntyi kokonaistuottavuudesta 1980- ja 1990-luvulla, viime vuodet kokonaistuottavuus on supistunut Kuvio 10 - Työn tuottavuus on kasvanut kumulatiivisesti 75 % - Noin 10 prosenttiyksikköä on syntynyt työpanoksen rakenteen (ml. koulutus) paranemisesta, vajaat 25 pääomaintensiteetin kasvusta ja loput kokonaistuottavuuden kehityksestä => Suomen ongelmana on kokonaistuottavuuden kasvun romahtaminen - Toimialoittaisessa tarkastelussa voidaan osoittaa romahduksen syntyneen tehdasteollisuudessa (vrt. luento 10 kilpailukyvystä) 30

Kuvio 9. Työn tuottavuuden kasvu (%) ja sen lähteet (prosenttiyksikköä) keskiarvoina 1981-2014 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Kokonaistuo2avuuden kontribuu8o Pääomaintensitee8n kontribuu8o Työpanoksen rakenteen kontribuu8o Työn tuo2avuuden kasvu 0,0-0,5-1,0 1981-90 1991-00 2001-10 2011-14 31

Kuvio 10. Työn tuottavuuden kumulatiivinen kasvu (%) ja sen lähteet (prosenttiyksikköä) 1980-2014 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 Työn tuo4avuuden kasvu Työpanoksen rakenteen kontribuu?o Pääomaintensitee?n kontribuu?o Kokonaistuo4avuuden kontribuu?o 15 10 5 0-5 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 32

Kasvutilinpito eli kasvulaskenta (growth accounting) ei ole teoria ei kerro mistä talouskasvu syntyy osittaa havaitun talouskasvun osatekijöihinsä mekaanisella tavalla teknologian vaikutus lasketaan residuaalina, joten se sisältää myös muut tekijät (esim. panosten mittausvirheet) kertoo eri tekijöiden merkityksestä kasvuprosessissa, mutta ei esimerkiksi sitä, miksi investoidaan kiinteään pääomaan K Tutkimuslaitokset (esim ETLA) ja ministeriöt (VM, TEM) tekevät näitä säännöllisesti 33

6. Investoinnit ja säästäminen Opimme jo aiemmin, että elintaso asukasta kohti Y/N on tuottavuuden Y/L ja työpanoksen L/N tulo, kun N on väestön määrä...ja että pitkällä aikavälillä elintason kasvu voi perustua vain tuottavuuden y = Y/L kasvuun...ja että työn tuottavuuden kasvu tulee pääomaintensiteetin k = K/L kasvusta työvoiman koulutustason h noususta ja teknologian A kehittymisestä koska y = AF(k,h) Mutta miten ja miksi pääoma kasvaa, koulutustaso nousee ja teknologia kehittyy? 34

Teknologia ja henkinen pääoma Tuotantofunktiossa A kuvaa tietoa ideoita ja osaamista siitä, miten raaka-aineista saadaan lopputuotteita, joita kuluttajat haluavat Henkisen pääoman mittarina on h Näiden kahden käsitteen ero on se, että henkinen pääoma on sitoutunut ihmiseen mutta tieto, ideat ja osaaminen A on siirrettävissä ihmiseltä toiselle Esimerkki ruuan valmistuksesta A = resepti h = kokkikoulutus K = uuni, padat, kattilat jne 35

Tuottavuuden kasvun kolme lähdettä 1) Pääomaintensiteetin k = K/L kasvu mekanisaatio eli ihmistyön korvaaminen koneilla on esimerkki tästä pääomakanta kasvaa investoimalla koneisiin, laitteisiin ja rakenteisiin 2) Koulutustason h nousu koulutustaso nousee investoimalla henkiseen pääomaan 3) Teknologian A kehittyminen tutkimus- ja kehitystoiminta on avainasemassa 36

Pääomakannan K kasvu Olkoon K t = pääomakanta periodin t alussa I t = investoinnit periodin t aikana D t = δk t = pääoman poistuma periodina t, 0< δ<1 Pääomakanta periodin t+1 alussa on siten: K t+1 = K t + I t D t = K t + I t δk t eli K t+1 = I t + (1- δ)k t 37

Pääomakanta periodin t+1 alussa = pääomakanta periodin t alussa + investoinnit periodina t poistot periodina t Tilastokeskus laskee pääomakannan tällä tavoin: laskelmat tehdään eri pääomaesineille: koneet ja laitteet, rakennukset, asunnot ym poistot (eli δ:n arvo) perustuvat tietoihin pääoman käyttöiästä kansantalouden tilinpidosta saa tiedot investoinneista, jotka muutetaan kiinteähintaisiksi investointisarjoiksi pääomakanta lasketaan edellä esitetyllä kertymämenetelmällä erilaiset pääomaesineet lasketaan yhteen tietyllä tavalla painottamalla Suomen pääomakannan rakenne vuonna 2012 oli: Asuinrakennukset 42 % Muut talorakennukset 27 Maa- ja vesirakennukset 15 Kuljetusvälineet 3 Koneet ja laitteet 10 Muut 3 38

Investoinnit ja säästäminen Pääomakanta K t karttuu investoimalla. Mistä investoinnit I t tulevat? Opimme aiemmin bruttokansantuotteen käytön: Y = C + I + G + X - M Tarkastellaan yksinkertaista taloutta, jossa G = X = M = 0 Nyt: Y t = C t + I t...eli tulot voidaan joko kuluttaa tai investoida Investoinnit on se osa tuloista, jota ei kuluteta eli joka säästetään kotitaloudet päättävät siitä, kuinka paljon säästetään nämä säästöt investoidaan, mistä seuraa K:n kasvu 39

Säästäminen I t = Y t C t = S t Jos oletetaan, että bruttokansantuotteesta säästetään tietty vakio osuus 0<s<1, niin S t = sy t Pääministeri Kekkonen opetti vuonna 1952 Suomen kansaa näin:...tilapäisesti on pakko luopua kulutuksen lisäämisen linjalta. Toisin sanoen, kansakunnalle on tehtävä selväksi, että parempi tulevaisuus on saavutettavissa ainoastaan hetkellisillä uhrauksilla. (Urho Kekkonen, Onko maallamme malttia vaurastua? Otava 1952, s. 75-76) Itsenäisen Suomen vaurastumisen idea: industrialismi + nationalismi => elintason kasvu - Investoinnit ja tehdasteollisuus nähtiin talouskasvun lähteinä 40

Investoinnit Investoiminen on siis kulutuksesta luopumista Sen motiivina on se, että vastineeksi saadaan talouskasvun kautta suurempi kulutus tulevaisuudessa Koulutus on investointia henkiseen pääomaan kouluttautumisen vaihtoehtona on mennä töihin luovutaan työnteon tuomasta palkasta nyt, jotta saataisiin suurempi palkka tulevaisuudessa 41

7. Yksinkertainen kasvumalli, ns. Harrod-Domar-malli Voimme rakentaa taloudellisen kasvun matemaattisen mallin kokoamalla edellä esitetyt osat yhteen: 1) Tuotanto: Y t = A t F(K t,l t ) 2) Pääoman karttuminen: K t+1 K t = I t - δk t 3) Investointien rahoittaminen: I t = sy t Mallin esittivät ensimmäisinä toisistaan tietämättä Roy F. Harrod vuonna 1939 ja Evsey Domar vuonna 1946 Malliin pitäisi lisätä vielä selitys siitä, mistä työvoima L tulee väestön kasvu Tarkastellaan tässä kuitenkin yksinkertaista tilannetta, jossa työvoima ei muodostu kasvun rajoitteeksi 42

Harrodin ja Domarin mallissa oletetaan tuotantoteknologia lineaariseksi: Y t = AK t jossa A on teknologian tasoa kuvaava vakio. Tässä pääoman rajatuottavuus on vakio Bkt:n Y t kasvuksi saadaan edellä esitetyistä yhtälöistä: Yt δ δ + 1 Yt Kt+ 1 Kt It Kt syt Kt = = = = Y K K K sa t t t t δ Kasvu on sitä nopeampaa, mitä suurempi on säästämisaste s mitä parempi on teknologia A mitä hitaampaa on pääoman kuluminen eli mitä pienempi on poistojen osuus pääomakannasta δ 43

Periaatteessa henkinen pääoma voidaan lukea mukaan pääomakantaan K kasvu on sitä nopeampaa mitä suurempi on säästämisaste henkiseen pääomaan Mallia voidaan myös yleistää lisäämällä siihen väestön kasvu ja teknologian kehittyminen Kun tuotantoteknologia on sellainen, että pääoman rajatuottavuus vähenee K:n kasvaessa, niin säästämisen merkitys kasvun lähteenä vähenee ja teknologisen kehityksen merkitys korostuu 44

Kuvio 11. Investoinnit kiinteään pääomaan on kasvun keskeinen selitystekijä silloin, kun otetaan muita maita elintasossa kiinni Vuosina 1960-91 Suomen asukasta kohti lasketun bkt:n kasvuvauhti oli 3,3 % ja investointiaste oli 36 %!!! South Korea Singapore Japan Israel Canada Brazil West Germany Mexico United Kingdom Nigeria United States India Bangladesh Chile ( a ) G r o w t h R a t e 1 9 6 0 1991 ( b ) I n v e s t m e n t 1 9 6 0 1991 South Korea Singapore Japan Rwanda Rwanda 0 1 2 3 4 5 6 7 0 10 20 30 40 Growth Rate (percent) Investment (percent of GDP) Israel Canada Brazil West Germany Mexico United Kingdom Nigeria United States India Bangladesh Chile Mankiw & Taylor, s. 511 45

Kuvio 12. Kaikkien investointien ja tehdasteollisuuden arvonlisäyksen osuus bruttokansantuotteesta Suomessa (industrialismi + nationalismi) 35 30 25 20 15 10 5 Investoin4en bkt-osuus, % Koko teollisuuden osuus bru?oarvonlisäyksestä, % 0 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 46

Kuvio 13. Pitkän aikavälin kasvulaskennan tuloksia Suomelle (huom. työpanoksen rakenne ei ole mukana sillä siitä ei saa tietoja näin pitkältä ajalta) Työn tuottavuuden kasvu (%) ja sen lähteiden kontribuutiot (%-yksikköä) 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Pääoman kasvukontribuutio oli erityisen suuri 1950- ja 1960-luvuilla Kokonaistuottavuuden kasvu on ollut negatiivinen vain kansalaissodan aikaan ja nyt -0,5-1,0-1,5 1901-10 1911-20 1921-30 1931-40 1941-50 1951-60 1961-70 1971-80 1981-90 1991-00 2001-10 2010-14 Pääomaintensitee8 Kokonaistuo<avuus Työn tuo<avuus 47

8. Modernia kasvuteoriaa Robert Solow laajensi Harrod-Domar mallia vuonna 1956 korvaamalla kiinteäkertoimisen tuotantofunktion Y = AK yleisellä Y = AF(K, L) olettamalla, että teknologia kehittyy eksogeenisella (talouden ulkopuolella määräytyvällä) vauhdilla ΔA/A, joka oletetaan vakioksi g sallimalla väkiluvun kasvaa vakiovauhdilla n Solow n kasvumallin perustulos on, että tuotanto Y kasvaa pitkällä aikavälillä vauhdilla g + n, joten BKT/asukas kasvaa teknologian kehityksen vauhdilla g 1990-luvulta alkaen kehitetyssä endogeenisen talouskasvun teoriassa A:n muutos selitetään tiedon tuotantofunktiolla ΔA/A = G(A, H A ), jossa H A on tiedon tuottamiseen kohdentuva henkinen pääoma Teknologian kehitykseen vaikuttavat kaikki ne tekijät, jotka määrittävät, kuinka paljon henkistä pääomaa siihen allokoituu korkeakoulujärjestelmä tutkimus- ja kehitystoiminnan kannusteet hyödykemarkkinoiden kilpailullisuus tekijänoikeusjärjestelmä ym. 48

Endogeenisen talouskasvun teoria Henkinen pääoma eli koulutettu työvoima H Aineellinen pääoma K ja kouluttamaton työvoima Kuluttajat eli kotitaloudet H A H Y Teknologia A: tieto, ideat, osaaminen Patentit ja tekijänoikeudet Tavaroiden ja palvelujen tuotanto, BKT = Tavaroiden ja palvelujen kysyntä Kasvu ΔA/A = G(A, H A ) Y = A F(K, H Y,L ) 49

9. Miten Suomi saadaan uuteen kasvuun? Opimme edellä, että teknologian kehitys (eli kokonaistuottavuuden kasvu) on työn tuottavuuden kasvun tärkein lähde Taloushistorian tutkimus opettaa lisäksi, että ns. yleiskäyttöisen teknologian kehitys on kasvun kannalta erityisen tärkeää höyryvoima, sähkö, tieto- ja viestintäteknologia (ICT, information and communications technology) Ominaisuuksia vaikuttaa kotitalouksien elämään sekä yritysten ja yhteisöjen toimintaan koko kansantaloudessa kehittyy ja tulee halvemmaksi ajan myötä luo uusia tuotteita, palveluja ja toimintatapoja, jotka luovat puolestaan uuden kiihokkeen kehittää teknologiaa => positiivinen teknologiakierre 50

Tuottavuuden kasvu syntyy yleiskäyttöisestä teknologiasta 2. 3. Tieto- ja viestintätekniikka, ICT, 1975- mikroprosessori ja PC tietoliikenne internet 1995- tietotyön automaatio lisää aivokapasiteettia Sähkövoima 1890 polttomoottori 1. maantieliikenne teollisuusautomaatio lisäsi lihasvoimaa Höyryvoima 1780 rautatiet teollinen tavaratuotanto maatalouden koneistaminen lisäsi lihasvoimaa 51

Yleiskäyttöisen teknologian kehitys laskee sen hintaa Valaistuksen hinta Isossa- Britanniassa 52

Sähkövoiman hyödyntäjänä Suomi kulki maailman eturintamassa Sähkön osuus teollisuuden käyttövoimasta, 1900-1939 (%) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 sähkövalo esiteltiin meillä vuonna 1877 sähkövalot Finlaysonin puuvillatehtaaseen 1882 kaikissa 38 kaupungissa vähintään yksi sähkölaitos 1914 lähes 90 % teollisuuden käyttövoimasta sähköistetty vuoteen 1939 mennessä 10 0 1900 1905 1910 1915 1920 1925 1930 1935 1940 Suomi Yhdysvallat Lähde: Jalava ja Pohjola, Explorations in Economic History, 2008 53

Suomi oli myös maailman nopeimpia puhelinverkon rakentajia 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Puhelinlinjoja kaupungeissa 100 asukasta kohden vuonna 1914 Ruotsi Yhdysvallat Tanska Norja Suomi Saksa Ranska Englanti Venäjä A.G. Bell patentoi puhelimen maaliskuussa 1876 se esiteltiin Suomen Virallisessa Lehdessä marraskuussa 1876 ensimmäinen puhelinlinja Helsinkiin 1877 HPY perustettiin 1882 vuonna 1900 linjoja oli Helsingissä 3,4 kappaletta 100 asukasta kohden Suomessa oli 815 puhelinyhdistystä 1930-luvun lopussa 54

=> Teollisuuden merkitys kasvussa on ollut suuri, mutta on nyt romahtanut: teollisuus ei luo kasvua kuten ennen Kansantalouden bruttoarvonlisäyksen volyymin kasvu (%) ja toimialojen kontribuutiot (%-yks.) 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 Koko teollisuus = tehdasteollisuus + kaivostoiminta + energiahuolto + vesi- ja jätehuolto 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0 1901-10 1911-20 1921-30 1931-40 1941-50 1951-60 1961-70 1971-80 1981-90 1991-00 2001-10 2011-2014 Alkutuotanto Koko teollisuus Rakentaminen Palvelut Bru@oarvonlisäys 55

Talouskasvun lähteiden kautta tarkasteltuna työn tuottavuuden kasvun romahtaminen johtuu teknologian kehityksen (kokonaistuottavuuden) vaikutuksen romahduksesta 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Kokonaistuo2avuuden kontribuu8o Pääomaintensitee8n kontribuu8o Työpanoksen rakenteen kontribuu8o Työn tuo2avuuden kasvu 0,0-0,5-1,0 1981-90 1991-00 2001-10 2011-14 56

Ovatko ideat siis loppuneet, koska tuottavuuden kasvu on pysähtynyt? Suomen elintaso on viimeksi kasvanut yhtä hitaasti 1800-luvulla Bkt/asukas,#vuosikasvu,#%# 5,0# 4,5# 4,0# 3,5# 3,0# 2,5# 2,0# 1,5# 1,0# 0,5# 0,0# 1901*1910# 1911*1930# 1931*40# 1941*50# 1951*60# 1961*70# 1971*80# 1981*90# 1991*2000# 2001*2014# The great inventions of IR #2 were just more important than anything that has happened since. Robert Gordon 57

Ei, vaan maailma on muuttunut! Maailma ennen: Industrialismi + nationalismi - Teolliset yritykset kulkivat teknologian eturintamassa - Teollinen yhteiskunta on niukkuuden yhteiskunta Teollisia tuotteita on valmistettava jokaiselle omansa, eikä niitä siksi riitä kaikille - Kansalliset ja toimialojen intressit ovat tärkeitä Maailma nyt: Digitalisaatio + globalisaatio - Digitaaliset palvelut vievät teknologian kehitystä eteenpäin - Digitaalinen yhteiskunta on rikkauden yhteiskunta Yksi digitaalinen tuote riittää kaikille - Toiminnot keskittyvät digitaalisille palvelualustoille Voittaja voi viedä kaiken supertähtien talous 58

Tulevaisuus? ICT:n ja digitalisaation osalta paras voi olla vielä kokematta, kuten sähkön osalta oli 1930-luvulla Lähde: Syverson, 2013 Is growth over? Not a chance. It is just being held back by our inability to process all new ideas fast enough. Erik Brynjolfsson & Andrew McAfee 59

Maailmantalouden uusi muutosvoima #1: Digitalisaatio Tietokoneiden ipad 2-ekvivalentin suorituskyvyn kustannus Lähde: http://www.frc.ri.cmu.edu/~hpm/book97/ch3/processor.list.txt 60 60

Robotit tulevat! Ammattien automatisoinnin todennäköisyys Lähde: Frey ja Osborne, The Future of Employment, 2013 Esimerkkejä: - tallentaja, kutoja, kelloseppä 0,99 - urheilutuomari 0,98 - ravintolakokki 0,96 - verotarkastaja, tilintarkastaja, tarjoilija 0,94 - myyjä 0,92 - taksinkuljettaja 0,89 - kiinteistönvälittäjä 0,86 - kuorma-autonkuljettaja 0,79 - rakennustyöntekijä 0,71 - bussinkuljettaja 0,67 - poliisi 0,49 - ekonomisti 0,43 - urheilija 0,24 - kokki (chef) 0,1 - päätoimittaja 0,05 - toimitusjohtaja, kapellimestari, sosiaalityöntekijä, esikoulun opettaja, urheilu- valmentaja 0,01 0,02 61

=> Tekoäly + robotisaatio: Talouskasvu syntyy ihmisen ja tietokoneen uudesta työnjaosta Tietokone voittaa ihmisen rutiininomaisissa tehtävissä > Tietokone voittaa ihmisen jopa älykkyyttä vaativissa tehtävissä > Mutta ihmisten ja tietokoneiden tiimi voi voittaa sekä tietokoneen että ihmisen kaikissa tehtävissä en.chessbase.com > 62 62

Digitalisaatio ja työn murros 63

Maailmantalouden uusi muutosvoima #2: Globalisaatio Miljoonaa käyttäjää Lähteet: http://www.internetlivestats.com/internet-users/ ja http://www.emarketer.com/ 64 64

Suomen digivalmiudet ovat erinomaiset väestön ja yritysten tietotekniikan käytöllä mitaten Osuus yli 10 henkilöä työllistävistä yrityksistä, % Lähde: Tilastokeskus 65

Muutosvoimat 1+ 2 => Kilpailukyvyn ja talouskasvun osatekijät digitaalisessa taloudessa 1) Työn merkitys vähenee Kustannus/palkkakilpailukyky ei ole enää tärkeää koska robotit vievät rutiinityön 2) Perinteisen pääoman merkitys vähenee Pääomaa on lähes rajattomasti tarjolla 3) Ideoiden merkitys kasvaa hyvistä ideoista pulaa Uudet tuotteet ja toimintatavat Globaalit markkinat 4) Ideoiden kombinoimiseksi ja skaalaamiseksi tarvittavien alustojen merkitys kasvaa Markkinat keskittyvät Winner takes all yhteiskunta Eriarvoisuus kasvaa 66

Teknologian kehitys Kombinaatioita tarjoavien alustojen merkitys kasvaa Erik Brynjolfsson, The key to growth? Race with the machines, TED-luento 2013 Wolfgang Wahlster, Industry 4.0, dfki.de 67

Esimerkki: Auton arvo kasvaa palveluista Helsingin Sanomat 12.9.2015 68 68

Digitaalisten palvelualustojen myönteinen kasvukierre => Markkinat voivat keskittyä muutamille alustoille Tuottajien määrän kasvu lisää alustan houkuttelevuutta kuluttajille Palveluntuottajat Alusta Internetyritykset Kuluttajien määrän kasvu lisää alustan houkuttelevuutta tuottajille Kuluttajat Esimerkkejä alustoista: - älypuhelimien käyttöjärjestelmät: Apple, Android, Windows - verkkokaupat: Amazon, Alibaba, ebay, Tori.fi - yhteisöpalvelut: Facebook, Google+, Instagram 69

Esimerkki: Sosiaalisen median käyttäjämääriä maaliskuussa 2015, miljoonaa Facebook 1 415 QQ 829 WhatsApp 700 Facebook Messenger 500 LinkedIn Instagram Google+ Skype Twi/er 347 300 300 300 288 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 1 600 Lähde: www.statistica.com 70

Esimerkkejä digimurroksesta Perinteinen media keskittyy alustoille Perinteiset pankit uhkaavat kadota Miljardia mobiilia maksutapahtumaa Kaupan asiakkuudet siirtyvät verkkoon Teollisuus siirtyy internetiin 71 71 Wolfgang Wahlster, Industry 4.0, dfki.de

Finanssialan murros The Economist, 7 May 2015 The Economist, 4 April 2015 Dapp, T. F. (2014), Fintech The digital (r)evolution in the financial sector: Algorithm-based banking 72 72 with the human touch, Deutsche Bank Research

Muutosagentit Suomessa? Toimialojen osuudet kansantalouden ICTinvestoinneista, 1998-2012, % Teollinen internet Finanssiala Jakelupalvelut = kauppa + kuljetus ja varastointi Julkinen sektori 73 73

Politiikkaa 1: Jokainen yritys tarvitsee digistrategian 1) Palvelujen jatkuva kehittäminen Sen ei tarvitse perustua uraauurtaville innovaatioille vaan internet-yritysten tapaan vähittäiselle kehittämiselle Algoritmit + asiakasdata 2) Henkilöstön osaaminen ja toimintatavat Digitaaliset kanavat + henkilöstön asiantuntemus = tuottavuuden uusi kasvu Joustavien työaikojen ja etätyön hyödyntäminen 3) Yrityskulttuuri vastaamaan diginatiivinen asiakkaiden odotuksiin Digitoidaan kaikki mikä on digitoitavissa Kehitetään sitä tukevia johtamis-, kannuste- ja palkitsemisjärjestelmiä 74

Politiikkaa 2: Julkinen sektori voi, paitsi luoda kasvulle puitteet, myös vaikuttaa siihen itse suoraan ICT:n suurena käyttäjänä Kataisen/Stubbin hallitus: Yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista: 75

Politiikkaa 3: Tiede ja teknologia ovat avainasemassa Tiede loi puitteet teollistumiseen perustuvalle vaurastumiselle Tiede on yhtä tärkeässä asemassa myös nyt ja tulevaisuudessa ICT:n ja digitalisaation epäsuora vaikutus tieteen kehityksen kautta on vielä kokematta Aalto-yliopisto maailman huipulle 2030 mennessä digitalisaation ja energian tutkimuksessa Digiplatform Energiaplatform Suomen tutkimus- ja kehitysinvestoinnit kuitenkin vähenevät T&k-investoinnit/kokonaistuotanto, % 76 76

Lopuksi 1) Maailma ennen: nationalismi + industrialismi Teollisuus kasvun veturina 2) Maailma nyt: globalisaatio + digitalisaatio Digitaaliset palvelut kasvun veturina 3) Teollisuuden hintakilpailukyvyn korostaminen ratkaisuna Suomen ongelmiin on paluuta menneeseen maailmaan - Hyvä kustannuskilpailukyky on välttämätön mutta ei riittävä ehto menestymiselle 4) Tarvitaan rohkeampi kansallinen visio: Digitaalisuus on nostettava keskiöön hyvinvointiyhteiskunnan uudistamisessa 5) Digiyhteiskunta ei ole top down vaan on bottom up Nuoret ja koulut ovat avainasemassa 6) Julkinen sektori ei ole pelkkä taakka, vaan se voi olla muutoksen mahdollistaja 77