2 Palkat ja palkkausjärjestelmät Tässä luvussa selvitetään palkasta sopimiseen, palkkatason määrittelyyn ja työehtosopimusten palkkausjärjestelmiin liittyviä kysymyksiä. 5 Vaikka työnantaja ja työntekijä voivat lähtökohtaisesti sopia palkasta keskenään, työehtosopimuksissa on määräyksiä vähimmäispalkasta ja siitä, milloin palkkaa pitää maksaa. Luvussa tarkastellaan myös palkanmaksutapoja ja -velvollisuutta työsuhteen aikana (ml. tilanteet, joissa työntekijällä on oikeus palkkaan muutoin kuin työnteon perusteella). 2.1 Palkasta sopiminen ja palkan maksaminen Työnantaja ja työntekijä sopivat työntekijälle maksettavasta palkasta ja sen määräytymisperusteista yleensä etukäteen, vaikka periaatteessa työtä 5 Luvuissa 2.2 ja 2.3 työntekijät ja toimihenkilöt on jälleen erotettu toisistaan, eli työntekijöistä puhuttaessa tarkoitetaan vain TT-TES:n piiriin kuuluvaa henkilöstöä. PALKAT ja palkkausjärjestelmät 37
voidaan tehdä palkasta sopimatta. Jos kirjallista työsopimusta ei ole tehty, työnantajan täytyy antaa työntekijälle selvitys palkkaperusteista ennen ensimmäistä maksusuoritusta. Myös mahdolliset palkankorotukset on aina syytä vahvistaa kirjallisesti, jotta vältytään epäselvyyksiltä ja erimielisyyksiltä. 2.1.1 Vähimmäispalkka Työsopimuslaissa tai muussa lainsäädännössä ei ole säännöstä euromääräisestä vähimmäispalkasta. Sen sijaan työehtosopimuksissa määrätään Eri työtehtävien vähimmäispalkat määrätään työehtosopimuksissa. eri työtehtävien vähimmäispalkat. Jos henkilön työsuhteeseen ei sovelleta mitään työehtosopimusta, voidaan joutua arvioimaan, onko palkka tavanomainen ja kohtuullinen suhteessa siihen, mitä samankaltaisesta työstä yleensä maksetaan (vrt. työsopimuslain 2 luvun 10 ). Eri aloilla ja tehtävissä palkka voidaan määritellä esimerkiksi tunti-, päivä- tai kuukausipalkkana, urakkapalkkana taikka näiden yhdistelmänä. Myös erilaiset provisiot ja tulospalkkiot ovat yleistyneet osana palkkausta ja voivat muodostaa merkittävän osan henkilön vuosituloista. 2.1.2 Rahapalkka ja luotoisedut Henkilön kokonaispalkka sisältää rahapalkan sekä lisäksi mahdollisia luontoisetuja, joita ovat muun muassa ateria-, puhelin- ja autoetu. Työnantaja ja työntekijä sopivat keskenään, millaisiin etuihin työntekijä on oikeutettu. Tässä asiassa työehtosopimus ei aseta rajoituksia. Rahapalkka tarkoittaa sitä euromäärää, jonka työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle ja josta työnantaja ennen maksamista pidättää verot ja työntekijän sosiaaliturva- luontoiseduista. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia rahapalkan lisäksi 38 KIINTEISTÖALAN TYÖSUHDEOPAS
maksut, myös luontoisetujen osalta. Luontoisedun arvo ei määräydy sen todellisen hinnan tai kustannusten mukaan, vaan arvon vahvistaa verottaja, jolloin työntekijä voi hyötyä luontoisedusta sen verotusarvoa enemmän. Esimerkki Yhtiön toimihenkilöiden H ja I kuukausipalkat ovat 2 350 euroa ja 2 500 euroa. Heidän kanssaan on sovittu, että palkkaan sisältyy työsuhde-etuna puhelinetu. H:n kuukausittainen puhelinlasku on noin 25 euroa ja I:n 90 euroa. Tästä huolimatta puhelinedun arvo molempien palkassa on 20 euroa kuukaudessa verottajan sääntöjen mukaisesti. H:n rahapalkaksi jää kuukaudessa 2 330 euroa ja I:n 2 480 euroa. Työntekijän nauttiman luontoisedun verotusarvon nouseminen ei tarkoita automaattista palkankorotusta, vaan tällöin rahapalkan osuus kokonaispalkasta pienenee. Jos taas työntekijä luopuu luontoisedusta tai sen verotusarvo alenee, häviö tulee kompensoida hänen rahapalkassaan, ellei toisin sovita. Esimerkki Myyntipäällikkö M saa kuukaudessa rahapalkkaa 3 000 euroa, minkä lisäksi hänellä on vapaa autoetu, jonka verotusarvo on 600 euroa. Yrityksen autopolitiikassa tehtyjen muutosten myötä M:n täytyy valita, vaihtaako hän autonsa uuteen, jolloin autoedun verotusarvo nousisi 700 euroon kuukaudessa, vai luopuuko hän autosta. Jos M päättää vaihtaa autoa, hänen rahapalkkansa on muutoksen jälkeen 2 900 euroa kuukaudessa. Jos M sen sijaan luopuu autosta, työnantaja maksaa hänelle jatkossa 3 600 euroa kuukaudessa. PALKAT ja palkkausjärjestelmät 39
Työntekijälle maksettavat verottomat kilometrikorvaukset ja päivärahat eivät ole osa palkkaa vaan korvausta ylimääräisistä kustannuksista, joita aiheutuu työ- ja koulutusmatkoista. Määräykset kustannusten korvaamisesta kiinteistöpalvelualan työntekijöille ja toimihenkilöille sisältyvät TT-TES 17 :ään ja TES:n liitteen 4 koulutussopimukseen sekä vastaavasti TH-TES 24 25 :ään. 2.1.3 Palkanmaksu Työnantaja ja työntekijä voivat sopia palkanmaksupäivästä, palkanmaksukauden pituudesta ja maksutavasta vapaasti, kunhan seuraavat ehdot täyttyvät: 1. Palkka on maksettava työntekijän osoittamalle tilille. 2. Palkan on oltava työntekijän käytettävissä sovittuna eräpäivänä. 3. Työntekijälle annetaan palkkalaskelma palkanmaksukausittain. Jos palkka määräytyy tehtyjen tuntien tai Työnantaja ja työntekijä voivat päivien mukaan tai on urakkaperusteinen, sopia palkanmaksusta tietyn palkka tulee maksaa vähintään kaksi kertaa rajoituksin. kuukaudessa. Viikko- ja kuukausipalkalla työskenteleville palkka maksetaan vähintään kerran kuukaudessa. Palkan päälle tulevien provisioiden ja tulospalkkioiden maksukausi voi kuitenkin olla pisimmillään 12 kuukautta. Säännökset muun muassa palkanmaksukaudesta ja -tavasta sisältyvät työsopimuslain 2 luvun 13 17 :ään. 40 KIINTEISTÖALAN TYÖSUHDEOPAS
2.2 Kiinteistöpalvelualan palkkausjärjestelmät Kiinteistöpalvelualan vähimmäispalkat määräytyvät työehtosopimuksien palkkausjärjestelmien mukaisesti. Tässä kirjassa ei käydä yksityiskohtaisesti läpi kaikkia palkkausjärjestelmien osatekijöitä, vaan luodaan ainoastaan yleiskuva periaatteista, joiden varaan palkkausjärjestelmät on rakennettu. Työntekijän vähimmäispalkka riippuu työteh- yrityksen edustajina, kun toimihenkilöiden työehdoista päätetään. Palkasta sovittaessa on silti noudatettava, mitä edellä on todettu yleisistä palkkausta ohjaavista säännöistä. Työntekijän vähimmäispalkka riippuu työtehtävien vaativuudesta. tävien vaativuudesta. Toimihenkilöllä myös henkilökohtainen suoriutuminen on otettava huomioon vähimmäispalkassa. Työnantaja voi aina sopia ja usein sopiikin, että henkilölle maksettava palkka on työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa suurempi. Sen sijaan vähimmäispalkkaa pienempää palkkaa ei voida maksaa. Koska kiinteistöpalvelualan ylemmillä toimihenkilöillä ei ole työehtosopimusta, heidän Kiinteistöpalvelualan palkkansa määräytyy puhtaasti työsopimuksessa sovitulla tavalla. Sama koskee isännöitsi- ylempien toimihenkilöiden palkka määrittyy pelkästään työsopimuksen mukaan. jöitä ja sellaisia toimihenkilöitä, jotka toimivat 2.2.1 Työntekijöiden palkkausjärjestelmä Kiinteistöpalvelualalla työntekijän vähimmäispalkka perustuu tehtäväkohtaiseen työn vaativuuteen, joka määritetään soveltaen TT-TES:n liitteen 1 mukaista palkkausjärjestelmää. Työn vaativuuteen vaikuttaa kolme kriteeriä, jotka ovat PALKAT ja palkkausjärjestelmät 41
1. tehtävässä edellytetty osaaminen ja vuorovaikutus 2. tehtävään sisältyvä vastuu 3. työskentelyolosuhteet. Työntekijän toimenkuvaan voi kuulua useita Työntekijän vähimmäispalkka tehtäviä, jolloin vähimmäispalkkatason asettaa se tehtävä, johon työntekijä käyttää suu- määräytyy työn vaativuuden mukaan. rimman osan (yli puolet) työajastaan. Mikäli yhdenkään tehtävän painoarvo ei ole riittävän suuri, lasketaan joko vaativuuksien aikapainotteinen keskiarvo tai maksetaan palkkaa erikseen kustakin työtehtävästä sen vaativuuden mukaisesti. Vaativuusryhmien mukaiset vähimmäispalkat käyvät ilmi TT-TES 9 :n palkkataulukoista. Vähimmäispalkka määräytyy sen tehtävän mukaan, johon Kukin vaativuustekijöistä on pisteytetty siten, työntekijä käyttää suurimman että osaamisedellytysten, vuorovaikutuksen osan työajastaan. syvyyden ja vastuun kasvaminen sekä toisaalta olosuhteiden haitallisuus lisäävät kyseisestä osiosta saatavia pisteitä. Yksittäisen tehtävän vaativuus saadaan selville laskemalla yhteen vaativuustekijäkohtaiset pistemäärät. Näin ollen esimerkiksi itsenäistä päätöksentekokykyä edellyttävässä tehtävässä vähimmäispalkka voi muodostua samaksi kuin vähemmän itsenäisessä työssä, jossa kuitenkin vaaditaan erityistä osaamista. Esimerkki Työntekijä V:n pääasiallisessa työtehtävässä vaadittu osaaminen vastaa vaativuustekijätaulukon tasoa 4 ja vuorovaikutus tasoa 2. Vastuun puolesta tehtävä sijoittuu omassa taulukossaan tasolle 3, mutta olosuhteet ovat tavanomaiset eli tasoa 1. Näin laskien tehtäväkohtaisten vaativuuspisteiden yhteismäärä on 19 + 17 + 4 = 40. 42 KIINTEISTÖALAN TYÖSUHDEOPAS