Liite 1/kv 15.4.2015 49
2 Lohjan kaupungin elinvoima- ja kilpailukykyohjelma vuoteen 2021 2015
3 1. Yleistä Yleisesti kunnan ja Lohjankin menestymisen yhtenä edellytyksenä on monipuolinen elinkeinorakenne ja laaja yrityskanta. Tähän vaikuttaa olennaisena osana järkevä ja tuloksellinen elinkeinopolitiikan harjoittaminen. Elinkeinopolitiikan tehtävänä on olosuhteiden luominen liiketoiminnalle ja siten liiketoimintaympäristön kilpailukyvyn vahvistaminen. Seudullisen yhteistyön merkitys tulevaisuudessa korostuu. Tähän meillä on välineenä Seudulliset Yrityspalvelut, jossa ovat mukana alueen yrityksiä palvelevat organisaatiot. Länsi-Uudellemaalle on perustettu Hangon, Inkoon, Siuntion, Raaseporin ja Lohjan kanssa yhteinen kehittämisyhtiö Novago Yrityskehitys Oy. Se hoitaa yksittäisten yritysten kehittämis- ja rahoitusneuvontaa, uusien yritysten perustamisneuvontaa, yritysten hautomotoimintaa ja lisäksi erillisiä projekteja. Kaupunkien tehtävänä on hoitaa oman kuntansa elinkeinopolitiikka ja yritysten sijoittumispalvelut. Elinkeinojen kehittämien on siis ensisijaisesti kehitysedellytysten luomista ja vasta toissijaisesti kehityksen tukemista. Osaavia ja hyviä ihmisiä ja ideoita kannattaa tukea enemmän kuin suunnittelua ja suunnitelmia. 2. Taustaa Lohja on määrätietoisesti asettanut elinkeinopoliittisia tavoitteita ja seurannut tavoitteiden toteutumista. Kaudella 2011 2013 elinkeino-ohjelman painopisteet olivat kaupungin kasvun edellytykset, yritysten toimintaedellytykset ja vetovoimainen kaupunkikuva. Tätä edeltävän ohjelman painopisteet olivat vetovoimaa ja tunnettuutta kaupunkikuvaan, uusia työpaikkoja ja uusia osaajia sekä tehokkaammat yrityspalvelut. Lohjan elinkeinopoliittiset onnistumiset ovat monitasoisia. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana olemme Lohjalla onnistuneet ainakin seuraavissa asioissa: 1. Lohjan sijaintitekijöihin liittyvät asiat, E-18 moottoritien rakentaminen Lempolan kauppapuisto E-18 liittymässä Kuntaliitosten jälkeen Lohja riittävän suuri toimija maaseutuorganisaation laajentaminen 2. Lohjan ja alueen markkinointi, asukas-, yritys- ja matkailumarkkinointikampanjat Tytyrin elämysmuseon toteutettavuusselvitys tehokas matkailupalvelu ABC Lohjalla 3. yrittäjyyden edistäminen, Novago Yrityskehitys Oy:n perustaminen
4 yrittäjäyhteistyö aamukahvitapaamisissa ja hankintaseminaareissa Yritystalo BusinessLohjan rakentaminen sidosryhmäyhteistyö BusinessLohja-neuvottelukunnassa virkamiesyhteistyö kaupunginjohtajan elinkeinoryhmässä vapaat toimitilat Lohjan verkkosivuilla määrällisesti riittävä omakotitonttivaranto määrällisesti riittävä työpaikkatonttivaranto 3. Lähtökohdat Lohjan elinkeinopolitiikan linjauksiin vaikuttavat Lohjan elinvoima- ja kilpailukykyohjelmassa määritelty Lohjan visio ja strategian 2013 2020 linjaukset. Lisäksi linjauksiin vaikuttavat Uudenmaan liiton, Uudenmaan ELY-keskuksen ja seudullisen KasvuKraft sopimuksen elinkeinopoliittiset linjaukset. Nykypäivänä ei yksittäisen kunnan toimintaa elinkeinopolitiikassa voida nähdä erillisenä saarekkeena, vaan voimaannuttavana tekijänä on yhteistyöalueella tehtävä yhteistyö. Visiossaan Lohja on kaupunki ja maaseutu yhdessä sekä sujuvan arjen kaupunki pääkaupungin lähellä. Strategian kärjet ovat kasvava Lohja, tasapainoinen talous, hyvät peruspalvelut, laadukas ympäristö ja toimiva tietoyhteiskunta. Lohja kehitykseen vaikuttavat muun muassa yritysten määrä ja rakenne työpaikkatarjonta sekä Lohjan toimijat Lohjalla yritysten tulevaisuuden haasteina on työvoiman ja työpaikkojen kohtaaminen sekä sukupolvenvaihdokset sekä omistajanvaihdokset. Keskeisessä asemassa tuloksellisen elinkeinopolitiikan harjoittamisessa ovat kaikki Lohjan toimijat, joita ovat mm. Lohjan virkamiehet, luottamushenkilöt ja yrittäjät, sillä onnistunut ja menestyksekäs elinkeinopolitiikka on selvästi ihmislähtöistä. Se vaatii laajaa, aukotonta, luottamuksellista ja toimivaa yhteistyötä osapuolten välillä sekä kaikkien toimijoiden halua kehittää Lohjaa eteenpäin. Mitä elinkeinopolitiikka sisältää sekä mitkä ovat ne toimenpiteet, joilla Lohja käytännössä toteuttaa elinkeinopolitiikkaa. Miten näillä toimenpitein edistetään Lohjan yrittäjien menestystä ja houkutellaan alueelle uusia yrittäjiä ja taataan siten Lohjan menestyminen myös tulevaisuudessa Elinkeinojen kehittäminen on siis ensisijaisesti kehitysedellytysten luomista ja vasta toissijaisesti kehityksen tukemista. Hyviä ihmisiä ja ideoita kannattaa tukea enemmän kuin suunnittelua ja suunnitelmia. Elinkeinopolitiikka on ytimeltään edellytysten luomista hyville tapahtumille ja päätöksille sekä kovaa työtä hyvien tapahtumien sattumuksille luotujen edellytysten avulla. Elinkeinopolitiikassa voidaan ajatella olevan kaksi tasoa:
5 se on toisaalta pitkäjännitteistä, vuosikymmenien tähtäimellä tapahtuvaa edellytysten luomista ja toisaalta edellytysten hyväksikäyttöä tässä ja nyt Lohjan elinvoima- ja kilpailukykyohjelma sisältää seuraavat asiat 1. Kasvuun liittyvät asiat Menestystekijät: Varmistamme Lohjan saavutettavuuden pohjoisella kasvuväylällä Hyödynnämme Lohjan sijainti etua Huolehdimme Lohjan vetovoimasta ja viihtyvyydestä ja teemme Lohjasta iloisten tapahtumien kaupungin 2. Talouden tasapaino Menestystekijät: Lohjan kunnallisverotus koetaan kohtuulliseksi Työllistämistä hoidetaan tehokkaasti ja suunnitelmallisesti Parannamme tuottavuuttamme 3. Hyvät peruspalvelut yrityksille Menestystekijät: Edistämme yrittäjyyttä ja tuemme yritysten uusiutumista ja innovaatiokykyä Teemme yhteistyötä lohjalaisten yritysten kanssa. Uudistamme omaa toimintaamme 4. Ympäristöviihtyvyys ja hyvinvointi Menestystekijät: Etsimme ja tuemme uusiutuvien energiamuotojen kehittämistä alueella Säästämme luonnonvaroja ja käytämme niitä viisaasti Asukkaat ja matkailijat kokevat mukavia elämyksiä kaupungissamme 5. Tietoyhteiskunnan ja osaamisen kehittäminen Menestystekijät: Tuemme ja kehitämme alueen tietoteknisiä ja sähköisiä palveluratkaisuja Teemme yhteistyötä korkeakoulujen ja alueen koulutusorganisaatioiden kanssa. (Seudulliset yrityspalvelut) Kehitämme kaupunkimme henkistä osaamispääomaa Tukena ohjelmalle ovat toimialakohtaiset kehittämisohjelmat 2013 2021 4. 2000-luvun kehityssuuntia Lohjalla / Lohja tilastotietojen valossa Tilastotietojen mukaan Lohjan kehityksessä on havaittavissa selväpiirteisiä trendejä. Kehityskulut voivat olla myönteisiä tai kielteisiä. Kehityksen arvioiminen positiiviseksi tai negatiiviseksi on arvopohjaista. Kehitykseen sisältyy sekä uhkia että mahdollisuuksia. a. Myönteiset trendit yritysten määrä kasvaa (+) väestön määrä kasvaa (+) Lohja laajenee (+) asukkaat ovat entistä koulutetumpia (+) asukkaan käytössä oleva tila kasvaa (+) eläkeikäisten nettomuutto on voitollista suhdanteista riippumatta (+) vieraskielisten asukkaiden osuus kasvaa (+)
6 b. Kielteiset trendit keskimääräinen yrityskoko pienenee (-) väestön määrä kasvaa tavoitetta vähemmän (-) väestö ikääntyy (-) työpaikkaomavaraisuus heikkenee (-) moottoritie ruuhkautuu (-) infrastruktuuri laajenee (-) muiden? alojen työpaikat vähenevät (-) keskituloisten työpaikat vähenevät (-) pienten, 1 ja 2 henkilön, asuntokuntien osuus kasvaa (-) suurten, 3 ja useamman henkilön asuntokuntien osuus vähenee (-) lapsiperheiden osuus vähenee (-) työikäisten muutto vaihtelee suhdanteiden mukaan (-) c. Myönteiset/kielteiset trendit pendelöinti lisääntyy (-/+) autoistuminen vahvistuu (-/+) omistusasuminen lisääntyy (+/-) terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä kaupan työpaikat lisääntyvät (+/-) työikäisten nettomuutto on voitollista korkeasuhdanteessa ja tappiollista matalasuhdanteessa (+/-) Elinvoima- ja kilpailukykyohjelma pyrkii osaltaan vastaamaan trendien haasteisiin ja esittämään tarvittavia toimenpiteitä. 5. Yleisen talouskehityksen vaikutukset Lohjan on pyrittävä löytämään ratkaisuja, joilla voidaan lieventää epävarmuudesta, taloudellisesta kehityksestä ja työttömyydestä johtuvia vaikutuksia kaupungin ja sen asukkaiden elämään. Työllisyyden hoitoon liittyvät valtiovallan päätökset tulevat myös vaikuttamaan kaupungin talouteen Yritysten tehostaessa toimintaansa on Lohjan työttömyysaste kohonnut. Työttömyyden kasvu näkyy kaikissa ikäluokissa, mutta yli 50 vuotiaiden työttömien määrän kasvu on huomioitava. Erityisesti on syytä kiinnittää huomiota nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien tilanteeseen potentiaalisen syrjäytymisriskin takia On syytä kiinnittää huomiota siihen, että samalla jaksolla ei avointen työpaikkojen määrä ole merkittävästi muuttunut. Näin ollen työttömyysasteen muutos on osittain rakenteellista. Tähän voidaan osaltaan vastata kouluttamisella, kolmannen sektorin työmahdollisuuksilla ja yrittäjyysneuvonnalla. Uudenmaan Liiton Alueelliset kehitysnäkymät 2/2014 mukaan Uudenmaan taloustilanne on tavanomaista heikompi kaikilla päätoimialoilla, eikä helpotusta ole lähiaikoina luvassa. Taantuman lisäksi Venäjän tilanne heikentää etenkin elintarvikealan ja turismin näkymiä. Eniten taloustilanne on heikentynyt Uudellamaalla palveluiden ja kaupan aloilla. Jälkimmäisen merkitys on suuri, sillä noin 40 prosenttia alueen liikevaihdosta tulee kaupasta. Ala on kärsinyt pahasti taantumasta ja verkkomyynnin tuomasta rakennemuutoksesta. Uudenmaan kemianteollisuuden tila sen sijaan on melko vakaa, ja näkymät aiempaa valoisammat. Myös teknologiateollisuus ja rakentaminen ovat elpymässä, vaikka niiden kasvu jääneekin vähäiseksi. Tilanne näyttää niin ikään hyvältä ICT- ja viestintäsektorilla.
7 Suuren haasteen Uudellemaalle luo työttömyys, joka on viime vuosina lisääntynyt maakunnassa enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Etenkin pitkäaikaistyöttömyys on osoittautunut vaikeasti hoidettavaksi ongelmaksi. Lohjalla työttömyys helpottui vuoteen 2008 asti. Vuoden 2009 laman jälkeen työttömyys paheni, mutta näytti jo olevan kehittymässä parempaan suuntaan vuonna 2011. Sen jälkeen kaikkien ikäryhmien työttömyys on ollut Lohjalla kasvussa. Työttömyysaste Lohjalla 2012-2014
Tarkastelukaudella (2007 2013) Lohjalle perustettujen yritysten määrä kääntyi kasvuun vuonna 2011. Yrityskannan nettolisäys on tarkastelukauden viimeisenä vuotena 2013 ollut korkein. 8
Lohjan väkiluvun kasvuun on 2000-luvulla eniten vaikuttanut kuntien välinen muuttoliike. Lohja on hyötynyt muuttoliikkeestä niin määrällisesti kuin rakenteellisestikin. Lohjalle on muuttanut aktiivi-ikäisiä, joiden tulotaso korkeampi kuin poismuuttaneilla. Muuttovoittoa olemme saaneet erityisesti Espoosta. 9