Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2014

Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2014 Tilastotietoja Etelä-Suomen yleisistä kirjastoista vuonna 2014 Ylitarkastaja Anna Niemelä Erikoissuunnittelija Marjaterttu Kursu Opetus-ja kulttuuritoimen vastuualue 39/2015 Etelä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket i Södra Finland

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Opetus ja kulttuuritoimen vastuualue Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2014 Anna Niemelä Marjaterttu Kursu ISSN 1798-8314 (PDF) ISBN 978-952-5890-67-9 (PDF) Hämeenlinna 2015 2 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2014

Tekijät: Anna Niemelä Marjaterttu Kursu Asiakirjan nimi: Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2014 Julkaisuaika: Syyskuu 2015 Toimeksiantaja(t): Etelä-Suomen aluehallintovirasto Toimielimen asettamispäivä: - Tiivistelmä: Tässä julkaisussa on kuvattu Etelä-Suomen alueen yleisten kirjastojen toimintaa vuoden 2014 tilastotietojen avulla. Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueeseen kuuluvat Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala. Julkaisussa kirjastojen toimintaa verrataan yleisten kirjastojen laatusuosituksiin. Toiminnan tarkastelussa ovat kohteena palveluverkko, talous, kirjastojen käyttö, kokoelmat, henkilöstö ja tilat. Erikseen tarkastellaan lisäksi kirjastotoiminnan hanke- ja kehittämistoimintaa. Tiedot perustuvat yleisten kirjastojen toimintatilastoihin vuodelta 2014 ja yksityiskohtaiset tilastot löytyvät Yleisten kirjastojen tilastotietokannasta. Asiasanat: yleiset kirjastot, tilastot, Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso, Etelä-Karjala Kokonaissivumäärä 30 Julkaisija: Etelä-Suomen aluehallintovirasto ISSN (verkkojulkaisu) 1798-8314 Kieli Suomi ISBN (verkkojulkaisu) 978-952-5890-67-9 Hinta - 3

Sammanställd av: Anna Niemelä Marjaterttu Kursu Publikationens titel: De allmänna biblioteken i Södra Finland 2014 Utgivningsdatum: September 2015 Uppdragsgivare: Regionförvaltningsverket i Södra Finland Datum för tillsättandet av organet - Referat: I denna publikation beskrivs verksamheten vid de allmänna biblioteken i Södra Finland med hjälp av statistiken för 2014. Regionförvaltningsverket i Södra Finland är verksamt i ett område som omfattar Nyland, Egentliga Tavastland, Päijänne-Tavastland, Kymmenedalen och Södra Karelen. Bibliotekens verksamhet jämförs med kvalitetsrekommendationerna för de allmänna biblioteken. Verksamheten granskasbeträffande servicenätet, ekonomin, användningen av biblioteken, bestånden, personalen och lokalerna. Separat granskas också biblioteksverksamhetens projekt- och utvecklingsverksamhet. Uppgifterna bygger på de allmänna bibliotekens verksamhetsstatistik för 2014. Den detaljerade statistiken finns i de allmänna bibliotekens statistikdatabas. Ämnesord: allmänna bibliotek, statistik, Nyland, Egentliga Tavastland, Päijänne-Tavastland, Kymmenedalen, Södra Karelen Sidantal: 30 Utgivare: Regionförvaltningsverket i Södra Finland ISSN (webbpublikation) 1798-8314 Språk: Suomi ISBN (webbpublikation) 978-952-5890-67-9 Pris: - 4 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2014

Sisällysluettelo 1. Johdanto...5 2. Palvelujen rahoitus ja toiminnan taloudellisuus...8 3. Palvelujen käyttö... 11 4. Kokoelmat ja aineiston hankinta...15 5. Kirjastotilat...16 6. Henkilöstö ja sen osaamisen kehittäminen...17 7. Tapahtumat ja näyttelyt...18 8. Kirjastojen kehittäminen...21 Kirjastokimpat maakunnittain...22 Tilastovertailu Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen yleisten kirjastojen toiminnasta vuosina 2013-2014...27 5

Tilastotietoja Etelä-Suomen yleisistä kirjastoista vuonna 2014 Tähän julkaisuun on koottu tietoja Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson sekä Etelä- Karjalan yleisten kirjastojen toiminnasta vuodelta 2014. Julkaisun tiedot perustuvat Suomen yleisten kirjastojen toimintatilastoihin. Tietoja verrataan opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2010 julkaisemiin yleisten kirjastojen laatusuosituksiin sekä vuoden 2013 tunnuslukuihin. Yksityiskohtaiset tilastotiedot ja aikasarjat ovat haettavissa yleisten kirjastojen tilastotietokannasta http:// tilastot.kirjastot.fi 1. Toimintaympäristö ja kirjastopalvelujen saatavuus Etelä-Suomen maakuntien (Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala) alueella asui 2,3 miljoonaa asukasta vuonna 2014. Alueella toimi yhteensä 215 kirjastoa. Pääkirjastoja oli 62, mikä on saman verran kuin vuonna 2013. Sivukirjastojen määrä sen sijaan pieneni: niitä oli yhteensä 141, kun vuonna 2013 vastaava luku oli 149. Sivukirjastoja lakkautettiin Kouvolassa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Loviisassa, Orimattilassa ja Vantaalla yksi kussakin sekä Hausjärvellä kaksi. Kirjastoautoja alueella oli 37, mikä on yksi vähemmän kuin vuonna 2013. Kirjastoautopysäkkien määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna noin kuudellakymmenellä ja oli vajaa 2500. Laitoskirjastoja toimi alueella 12. Aukiolotuntien määrä kasvoi viidellä tuhannella eli noin 1,2 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Kaikkiaan aukiolotunteja oli 433 382. Maakuntien välillä oli kuitenkin vaihtelua: aukiolotunnit lisääntyivät Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Etelä-Karjalan kirjastoissa, kun taas Päijät-Hämeessä ja Kymenlaaksossa kirjastot olivat auki jonkin verran aiempaa niukemmin. Aukiolotunneista 3,3 % oli itsepalveluaukioloa eli ns. omatoimikirjaston palvelua. Itsepalveluaukioloaikana kirjasto toimii omatoimiperiaatteella: kirjastossa voi asioida, mutta henkilökuntaa ei ole paikalla. Omatoimikirjaston tarkoituksena on lisätä aukioloaikoja niin, että ne sopivat mahdollisimman laajalle käyttäjäkunnalle. Koko maassa kirjastojen itsepalvelutuntien osuus oli 1,3 % kirjastojen kaikista aukiolotunneista. Kirjastojen itsepalveluaukiolo on uudehko ilmiö, jota tilastoitiin nyt ensi kertaa. Etelä-Suomen alueella itsepalvelutunteja oli Uudellamaalla sekä Kanta- ja Päijät-Hämeissä. Etelä-Suomen kirjastoverkko on kymmenessä vuodessa jonkin verran supistunut. Vuonna 2004 alueen kirjastojen määrä oli 233 ja kirjastoautojen 43. Eniten kirjastoverkkoa on karsittu Kymenlaaksossa ja Päijät- Hämeessä, joissa kirjastoja on yli 20 % vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Koko maassa kirjastojen määrä on vähentynyt 8,6 %. 6 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2014

Kuva 1. Tapiolan kirjastopyörät poljetaan ulos kirjastotiloista kohtaamaan ihmisiä, tavoittamaan nekin ihmiset, jotka käyttävät kirjastoa vähemmän tai eivät ollenkaan. Kirjastopyörä kulkee rannoilla, yleisötapahtumissa, puistoissa ja toreilla vailla ennalta määrättyjä reittejä ja aikatauluja. Taulukko 1. Toimintayksiköt vv. 2010-2014 2010 2011 2012 2013 2014 Pääkirjastot 66 65 65 62 62 Sivukirjastot 151 152 149 149 141 Laitoskirjastot 14 13 13 13 12 Kirjastoautot 39 39 39 38 37 7

Kuvio 1. Toimintayksiköt vv. 2010-2014 2. Palvelujen rahoitus ja toiminnan taloudellisuus Etelä-Suomen yleiset kirjastot käyttivät toimintakuluihin yhteensä 133 miljoonaa euroa, joka oli 0,7 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kirjastojen toimintakuluista henkilöstökulujen osuus oli 56 prosenttia, kirjastoaineistokulujen osuus oli 10 prosenttia ja tilakustannusten osuus 22 prosenttia vuonna 2014. Henkilöstö- ja aineistokulujen osuudet kokonaiskustannuksista ovat pysyneet viimeiset viisi vuotta samalla tasolla, tilakustannusten osuus on noussut parilla prosentilla. Maksullisten e-aineistojen kuluja tilastoitiin ensimmäistä kertaa kaikista aineistokuluista eriteltyinä. Ne olivat Etelä-Suomen kirjastoissa yhteensä vajaa 560 000 euroa. Tämä oli 1,6 prosenttia kaikista aineistokuluista. Yleisten kirjastojen laatusuositus asettaa kirjaston rahoitukselle tavoitteeksi vähintään kirjastojen valtionosuuden perusteena olevan perushinnan, joka vuonna 2014 oli 63,12 asukasta kohden. Toiminta-alueen kunnista joka viides saavutti asetetun tavoitteen. Maakunnittain Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä 30 % kunnista pääsi tavoitteeseen, Uudellamaalla viidesosa. Kymenlaaksossa ja Kanta- Hämeessä tavoitteen saavutti molemmissa yksi kunta. Koko maan keskiarvo oli 58,13 per asukas. 8 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2014

Kuvio 2. Etelä-Suomen yleisten kirjastojen toimintakulut/asukas vv. 2005-2014 *vuoden 2014 euron arvossa Taulukko 2. Toimintakulut/asukas -suosituksen saavuttavien kuntien osuus % Etelä-Suomen kunnista Vuosi 2010 2011 2012 2013 2014 Kuntien osuus % 31,7 42,9 27 28,6 22,2 Kuvio 3. Toimintakulut/asukas -suosituksen saavuttaneiden kuntien osuus % Etelä-Suomen kunnista 9

Kun tarkastellaan maakuntien keskimääräisiä toimintamenoja asukasta kohden, missään ei saavutettu tavoitetasoa. Kunnittain koko Etelä-Suomen kuntien rahoituksessa vaihteluväli oli Nastolan 37,75 eurosta/ asukas Kauniaisten 112,73 euroon/ asukas. Rahaa käytettiin eniten kirjastojen toimintaan suhteessa väestöön Kauniaisissa, Hartolassa, Padasjoella, Loviisassa ja Luumäellä (112,73 80,23 /asukas). Vähiten taas Nastolassa, Orimattila, Mäntsälässä, Vantaalla ja Hollolassa (37,75 42,52 /asukas). Absoluuttisesti eniten rahaa käytti Helsingin kaupunki (38,7 milj. ) ja vähiten Myrskylä (98,8 tuhatta ). Toimintakulut kunnittain on esitetty kartassa 1. Taulukko 3. Yleisten kirjastojen toimintakulut menolajeittain v. 2014 Menolaji Kirjastoaineistokulut Henkilöstökulut Tilakustannukset Muut kulut Yhteensä euroa 74 331 885 13 471 076 28 925 945 16 196 853 132 925 759 osuus % 55,9 10,1 21,8 12,2 100 10 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2014

Kuvio 4. Yleisten kirjastojen toimintakulut menolajeittain v. 2014 Etelä-Suomessa 3. Palvelujen käyttö Yleisten kirjastojen laatusuosituksen mukaan laadukkaita kirjastopalveluita tarjoavassa kunnassa kirjaston aktiivikäyttäjiä on vähintään puolet kuntalaisista. Käyntejä on 10 kpl per asukas vuodessa ja lainauksia 20 kpl per asukas vuodessa. Lisäksi verkkopalveluasiointeja on laatusuosituksissa 10 kpl per asukas vuodessa. Yleisten kirjastojen tilastotietokantaan ei kerätä tietoa aktiivisista käyttäjistä. Lainaajien määriä sen sijaan tilastoidaan. Etelä-Suomen kirjastoissa lainaajien määrä pysyi suurin piirtein ennallaan vuoteen 2013 verrattuna. Vuonna 2014 lainaajia oli 36,9 % väestöstä eli 840 972. Maakunnittain tarkasteltuna eniten lainaajia oli suhteessa väestöön Kanta-Hämeessä (38,1 %) ja vähiten Kymenlaaksossa (33,2 %). Kirjastoissa käytiin vuonna 2014 hieman aiempaa vähemmän. Etelä-Suomessa käyntejä kertyi yhteensä 21,8 miljoonaa, jossa on laskua edellisestä vuodesta 1,6 %. Keskimäärin alueella käyntejä oli 9,6 asukasta kohden eli hiukan alle laatusuositusten tavoitteen ja hieman yli kansallisen keskiarvon (9,3). Alueen maakunnista kirjastossa käytiin ahkerimmin Uudellamaalla (10,1 käyntiä per asukas) ja vähiten Etelä- Karjalassa (7,1 kpl per asukas). Etelä-Suomen kirjastojen kokonaislainaus on hieman laskenut edellisvuodesta. Lainoja oli vuonna 2014 yhteensä 35,4 miljoonaa, joka on noin 400 000 lainaa vähemmän kuin vuonna 2013. Keskimäärin lainoja tehtiin 15,5 per asukas vuodessa, mikä jää alle koko maan keskiarvon (16,8). 11

Lainausluvut vaihtelevat maakunnittain. Eniten lainattiin Päijät-Hämeessä, jossa asukaskohtaisia lainoja oli 18,1, ja vähiten Etelä-Karjalassa, jossa vastaava luku oli 13,7. Etelä-Karjalassa lainojen asukaskohtainen keskiarvo kuitenkin kasvoi edellisvuodesta 1,5 lainalla. Muiden maakuntien lainaluvuissa tapahtui pientä laskua. E-kirjat tekevät tuloaan yleisiin kirjastoihin, ja e-kirjojen ja muiden sähköisten aineistojen käyttöä tilastoitiin nyt ensimmäistä kertaa. Etelä-Suomen kirjastoissa oli tarjolla yhteensä 15 830 e-kirjaa, joita käytettiin varsin aktiivisesti: käyttökertoja oli noin 108 000 eli 6,8 kertaa per e-kirja. Koko maan keskiarvo oli 2,10 käyttökertaa e-kirjaa kohden. E-kirjojen osuus kokoelmista on vielä pieni; niitä on kirjastoissa vähemmän kuin esimerkiksi videoita. Sekä kokonaislainaus, asukaskohtaisten lainojen määrä että lainaajien osuus väestöstä ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana laskeneet kaikissa alueen maakunnissa. Sama kehitys näkyy fyysisten käyntien määrässä. Vuonna 2014 lainoja tehtiin 11 % vähemmän ja fyysisiä käyntejä 14 % vähemmän kuin vuonna 2004. Kansallisella tasolla vastaavat luvut ovat 17 % ja 24 %. Osa kirjastokäyntien vähentymisestä johtuu asioinnin siirtymisestä verkkoon. Verkkopalveluiden käytön luotettava tilastointi on kuitenkin haastavaa. Kuntien palvelurakenteet ja tilastointikäytännöt vaihtelevat ja muuttuvat; lisäksi verkkovierailun käsitteen määrittely on ongelmallista. Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että verkkoasioinnin määrä lisääntyy vuosi vuodelta. Vuonna 2014 tilastoituja verkkokäyntejä tehtiin Etelä- Suomen kirjastoihin 24,9 miljoonaa, mikä oli vajaa miljoona enemmän kuin edellisenä vuonna. Verkkokäynneistä n. 21 miljoonaa tehtiin Uudellamaalla. Laatusuositusten tavoite 10 verkkokäynnistä per asukas vuodessa saavutettiin Etelä-Suomessa, mutta kunnittainen vaihtelu oli hyvin suurta. 12 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2014

Taulukko 4. Fyysiset kirjastokäynnit ja lainaus per asukas maakunnittain Alue Fyysiset käynnit/asukasluku Kokonaislainaus/asukasluku 2013 2014 2013 2014 Etelä-Karjala 7,2 7,1 12,2 13,6 Kanta-Häme 8 7,9 16,9 16,3 Kymenlaakso 8,2 8 16,8 16,4 Päijät-Häme 10 9,7 19,2 18,1 Uusimaa 10,4 10,1 15,5 15,2 Pääkaupunkiseutu 11,1 10,9 14,9 14,6 Muu Uusimaa 8,7 8,5 16,8 16,5 Etelä-Suomi 9,8 9,6 15,8 15,5 Koko maa 9,5 9,3 17,2 16,8 Lainaus asukasta kohden kunnittain on esitetty kartassa 2. 13

Kuvio 5. Kokonaislainaus/asukas Etelä-Suomessa vv. 2005-2014 Kuva 2. Meiltä edullisimmat lainat heti aamusta! Nyt tuli puoli tuntia uutta aikaa. Mitä sinä aikana ehtisit tehdä? Kokeile käyntiä Tapiolan kirjastossa. Nouda lainasi. Me avaamme ovet jo klo 8.00! 14 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2014

4. Kokoelmat ja aineiston hankinta Kirjastojen kokoelmille laatusuositus asettaa seuraavat tavoitteet: uusia kirjoja hankitaan 300-400 kappaletta tuhatta asukasta kohden ja vanhaa aineistoa poistetaan 8 % vuosittain. Lasten ja nuorten kirjallisuutta hankitaan 1 kpl / alle 15 -vuotias vuodessa. Lehtivuosikertoja tilataan tai saadaan 15-20 kpl tuhatta asukasta kohden suurissa kirjastoissa ja pienissäkin tulisi pyrkiä 50 lehteen vuosittain. Uusia kirjoja hankittiin vuonna 2014 Etelä-Suomessa 238 kpl tuhatta asukasta kohden. Tavoitteesta jäätiin aikaisempaa enemmän, sillä edellisenä vuonna vastaava luku oli 250. Maakunnista eniten hankintoja tehtiin Etelä-Karjalassa, jossa kirjoja hankittiin 290 kappaletta ja niukimmin Uudellamaalla, jossa hankintojen määrä oli 224 kappaletta tuhatta asukasta kohden. Vanhan aineiston poistoja tehtiin vuonna 2014 Etelä-Suomessa 8,1 % kokoelmista eli laatusuosituksen tavoitteen verran. Lisäystä poistoissa edellisestä vuodesta oli 0,4 %. Eniten poistoja tehtiin Kymenlaaksossa 11,2 % ja vähiten Etelä-Karjalassa 4,9 %. Vuonna 2014 lasten kirjallisuutta hankittiin Etelä-Suomessa 0,6 kpl alle 15 -vuotiasta kohden, mikä on saman verran kuin edellisenä vuonna. Maakunnista lähimmäs laatusuositusta ylsi Etelä-Karjala 0,71 lastenkirjalla per alle 15-vuotias asukas. Lehtitilauksia tehtiin vuonna 2014 kaikkiaan 24 300 kappaletta, jossa laskua edellisestä vuodesta oli 3,7 %. Tuhatta asukasta kohden lehtiä hankittiin Etelä-Suomessa vajaa 11 kappaletta, mikä on suurin piirtein saman verran kuin vuonna 2013. Eniten lehtiä tilattiin Kymenlaaksossa 15,2 lehteä tuhatta asukasta kohden ja vähiten Uudellamaalla 9,3 lehteä tuhatta asukasta kohden. Taulukko 5. Hankinnat/1 000 asukasta vv. 2013-2014 Alue Hankinnat/1 000 asukasta 2013 2014 Etelä-Karjala 335 352 Kanta-Häme 364 325 Kymenlaakso 334 327 Päijät-Häme 320 309 Uusimaa 288 269 Pääkaupunkiseutu 268 237 Muu Uusimaa 333 341 Etelä-Suomi 304 286 Koko maa 351 338 15

Kuvio 6. Hankinnat/1 000 asukasta vv. 2013-2014 5. Kirjastotilat Kirjastotilojen osalta yleisten kirjastojen laatusuositus asettaa tavoitteeksi 100 hyötyneliömetriä tuhatta asukasta kohden. Etelä-Suomessa luku oli 79,5 m2 vuonna 2014. Laskua oli 0,4 m2 edellisestä vuodesta. Eniten tilaa tuhatta asukasta kohden oli Kymenlaaksossa 119 m2 ja vähiten Uudellamaalla 70 m2 tuhatta asukasta kohden. Eniten kirjastotiloja oli luonnollisesti Uudellamaalla runsaat 111 000 m2 ja vähiten Etelä-Karjalassa n. 13 600 m2. 16 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2014

Kuva 3. Kirjasto Omenassa kävi vuonna 2014 lähes 900 000 kävijää. 6. Henkilöstö ja sen osaamisen kehittäminen Yleisten kirjastojen laatusuosituksen mukainen henkilöstön määrällinen tavoite on 0,8-1,0 henkilötyövuotta (htv) per tuhat asukasta. Lisäksi henkilöstön täydennyskoulutukselle asetetaan tavoitteeksi 6 täydennyskoulutuspäivää per henkilötyövuosi. Kirjastoissa tehtiin Etelä-Suomessa 2014 yhteensä 1 891 henkilötyövuotta, mikä on 67 htv:tä vähemmän kuin vuonna 2013. Tuhatta asukasta kohti henkilötyövuosia oli 0,83, joten laatusuositusten tavoite saavutettiin. Eri maakunnista paras tilanne oli vuonna 2014 Kanta-Hämeessä, jossa henkilökuntaa oli 0,9 htv per tuhat asukasta ja heikoin Päijät-Hämeessä, joissa henkilökuntaa oli 0,73 htv per tuhat asukasta. Vuonna 2014 Etelä-Suomen kirjastoissa osallistuttiin täydennyskoulutukseen 3,1 päivää htv:tä kohden eli selvästi alle laatusuosituksen. Eniten täydennyskoulutukseen osallistuttiin Päijät-Hämeessä, jossa koulutuspäiviä oli 3,6 henkilötyövuotta kohden, ja vähiten Kanta-Hämeessä, jossa vastaava luku oli 2,7 päivää per htv. Täydennyskoulusta alettiin tilastoida vuonna 2008. Tilastointikauden aikana laatusuosituksen mukainen kuuden päivän tavoite ei ole täyttynyt Etelä-Suomen alueella kertaakaan. Täydennyskoulutuspäivien määrä on paria poikkeusta lukuun ottamatta jäänyt kaikissa maakunnissa alle neljän. Koko maassa kuuteen päivään on ylletty Lapissa yhtenä ja Keski-Suomessa yhtenä vuonna. 17

Taulukko 6. Henkilötyövuodet yhteensä ja henkilötyövuodet 1000 asukasta kohden maakunnittain Alue Henkilötyövuodet yhteensä Henkilötyövuodet/ 1 000 asukasta 2013 2014 Muutos lkm 2013 2014 Etelä-Karjala 107 107 0 0,81 0,81 Kanta-Häme 161 157-4 0,92 0,90 Kymenlaakso 154 150-5 0,85 0,83 Päijät-Häme 165 148-17 0,81 0,73 Taulukko 7. Täydennyskoulutuspäivät/henkilötyövuodet maakunnittain ja koko maan keskiarvo 2008-2014 Uusimaa 1 371 1 329-42 0,87 0,84 Pääkaupunkiseutu 986 949-37 0,92 0,87 Muu Uusimaa 384,3 379,2-5 0,78 0,77 Etelä-Suomi 1 958 1 891-67 0,87 0,83 Koko maa 4 704 4 595-108 0,87 0,85 Alue Täydennyskoulutuspäivät/Henkilötyövuodet 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Etelä-Karjala 2,2 2,2 2,6 2,4 2,8 5,6 2,9 Kanta-Häme 3,0 2,2 2,5 3,0 3,2 2,9 2,7 Kymenlaakso 3,6 4,8 3,9 3,2 3,7 3,6 3,3 Päijät-Häme 2,5 2,7 2,2 1,8 2,7 2,6 3,6 Uusimaa 3,2 3,1 2,9 4,4 3,3 3,3 3,0 Pääkaupunkiseutu 3,5 3,4 2,9 5,0 3,5 3,4 2,8 Muu Uusimaa 2,4 2,4 2,8 3,0 2,8 2,9 3,4 Koko maa 3,1 3,1 3,3 3,8 3,5 3,7 3,3 7. Tapahtumat ja näyttelyt Kirjastojen tapahtumatoiminta oli vuonna 2014 entistäkin aktiivisempaa. Vuoden mittaan kirjastoissa järjestettiin lähes 15 000 erilaista tapahtumaa, joka on 18 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Tapahtumien, kuten kirjailijailtojen, lukupiirien, konserttien, luentojen ja nukketeatteriesitysten kävijämäärä kasvoi 8 % ja kaikkiaan kirjastojen tapahtumiin osallistui yli 380 000 henkilöä. Tapahtumien lisäksi kirjastoissa järjestettiin yli 1 800 näyttelyä sekä käyttäjäkoulutusta runsaalle 145 000 henkilölle. Kirjastojen tapahtuma-, näyttely- ja koulutustoimintaa tilastoitiin nyt kolmatta kertaa. 18 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2014

Minecraft-pelitapahtuma Tapiolan kirjastossa Tietokoneen käytön vertaiskoulutusta Hämeenlinnan kirjastossa 19

Kuvio 7. Tapahtumat vuosina 2012-2014 20 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2014

8. Kirjastojen kehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto toimii myös maamme keskuskirjastona. Tästä erityisroolistaan johtuen se saa erityistä rahallista tukea opetus- ja kulttuuriministeriöstä (OKM). Kirjastolla on käynnissä useita ministeriön rahoittamia kehittämishankkeita. Jokaisessa Etelä-Suomen maakunnassa on maakuntakirjasto (Porvoo, Hämeenlinna, Lahti, Kouvola ja Lappeenranta), jotka saavat maakuntakirjastoavustusta toimintaansa. Syksyllä 2104 Etelä-Suomen kirjastot jättivät 95 hakemusta hankerekisterin kautta (http://hankkeet.kirjastot. fi) toimintansa kehittämiseen tähtäävien hankkeiden toteuttamiseksi. Etelä-Suomen aluehallintovirasto sai OKM:ltä n. 850 000 keväällä 2015 jaettavaksi paikallisiin ja alueellisiin kirjastojen kehittämishankkeisiin ja lukuharrastuksen edistämishankkeisiin. Alueellisesti merkittävimmistä hankkeista vastasivat suurelta osin maakuntakirjastot. Osa hankkeista siirrettiin suoraan ministeriön päätettäviksi valtakunnallisesti merkittävinä hankkeina. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi matka-avustusta kansainvälisiin tapahtumiin ja seminaareihin 32 henkilölle yhteensä 14 739 euroa. Taulukko 8. Etelä-Suomen aluehallintoviraston rahoittamat kehittämishankkeet 2015. Alue Hakemukset (kpl) Haettu summa Myönnetty avustus (kpl) Myönnetty avustus Etelä-Karjala 12 265 399 8 117 480 Kanta-Häme 9 137 100 8 76 800 Kymenlaakso 9 191 900 8 111 000 Päijät-Häme 5 135 343 4 50 000 Uusimaa 60 1 174 105 45 494 720 Yhteensä 95 1 903 847 73 850 000 21

Kirjastokimpat maakunnittain Etelä-Karjala Etelä-Karjala Kuntia 9 Väestö 132 252 Pääkirjastoja 9 Sivukirjastoja 16 Kirjastoautoja 1 Kirjastokimppoja 1 Kokonaislainaus/asukas 13,7 Kirjastoautojen osuus lainauksesta % 3,1 Fyysiset käynnit/asukas 7,1 Aineistohankinnat/1 000 asukasta 351,6 Henkilötyövuodet/1 000 asukasta 0,71 Toimintakulut euroa/asukas 54,6 Kirjastokimpat: Heili 22 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2014

Kanta-Häme Kanta-Häme Kuntia 11 Väestö 175 481 Pääkirjastoja 11 Sivukirjastoja 8 Kirjastoautoja 8 Kirjastokimppoja 3 Kokonaislainaus/asukas 16,3 Kirjastoautojen osuus lainauksesta % 11,0 Fyysiset käynnit/asukas 7,9 Aineistohankinnat/1 000 asukasta 325 Henkilötyövuodet/1 000 asukasta 0,77 Toimintakulut euroa/asukas 55,9 Kirjastokimpat: Vanamo, Louna, Ratamo 23

Kymenlaakso Kymenlaakso Kuntia 7 Väestö 180 845 Pääkirjastoja 7 Sivukirjastoja 14 Kirjastoautoja 5 Kirjastokimppoja 1 Kokonaislainaus/asukas 16,4 Kirjastoautojen osuus lainauksesta % 9,4 Fyysiset käynnit/asukas 8 Aineistohankinnat/1 000 asukasta 327,5 Henkilötyövuodet/1 000 asukasta 0,75 Toimintakulut euroa/asukas 60,0 Kirjastokimpat: Kyyti 24 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2014

Päijät-Häme Päijät-Häme Kuntia 11 Väestö 202 424 Pääkirjastoja 10 Sivukirjastoja 9 Kirjastoautoja 6 Kirjastokimppoja 1 Kokonaislainaus/asukas 18,1 Kirjastoautojen osuus lainauksesta % 10,9 Fyysiset käynnit/asukas 9,7 Aineistohankinnat/1 000 asukasta 309 Henkilötyövuodet/1 000 asukasta 0,69 Toimintakulut euroa/asukas 54,3 Kirjastokimpat: Lastu 25

Uusimaa Uusimaa Kuntia 26 Väestö 1 585 743 Pääkirjastoja 25 Sivukirjastoja 94 Kirjastoautoja 17 Kirjastokimppoja 7 Kokonaislainaus/asukas 15,2 Kirjastoautojen osuus lainauksesta % 4,6 Fyysiset käynnit/asukas 10,1 Aineistohankinnat/1 000 asukasta 269,1 Henkilötyövuodet/1 000 asukasta 0,73 Toimintakulut euroa/asukas 59,35 Kirjastokimpat: HelMet, Ratamo, Kirkes, Porsse, ekirjastot-ebibliotek, Lukki, Lukas 26 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2014

Tilastovertailu Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen yleisten kirjastojen toiminnasta vuosina 2013-2014 Perustuu http://tilastot.kirjastot.fi tilastotietokannan tietoihin* 2013 2014 Yksikkömuutos %-muutos Asukasluku 2 258 631 2 276 745 18 114 0,80 Kuntien lukumäärä 64 64 0 0,00 Kirjastot yhteensä kpl 224 215-9 -4,02 Pääkirjastot 62 62 0 0,00 Sivukirjastot 149 141-8 -5,37 Laitoskirjastot 13 12-1 -7,69 Kirjastoautot 38 37-1 -2,63 Pysäkkejä 2 514 2 456-58 -2,31 Muita palvelupaikkoja 55 42-13 -23,64 Aukiolotunteja 428 381 433 382 5 001 1,17 - aukiolotunnit: itsepalvelu 14 133 Henkilötyövuodet yht. 1 958 1 891-67 -3,42 Kirjaston palkkaamat 1 701 1 668-33 -1,94 - josta kirjastoammatilliset 1 404 1 382-22 -1,57 - josta korkeakoulutetut 622 618-4 -0,65 Muut 256 223-33 -12,89 Toimintakulut yht. 133 824 200 132 925 759-898 441-0,67 Henkilöstökulut 74 419 689 74 331 885-87 804-0,12 Kirjastoaineistokulut 13 914 013 13 471 076-442 937-3,18 - kirjojen hankintakulut 8 410 123 8 224 365-185 758-2,21 - muut kirjastoaineistokulut 5 503 890 5 246 711-257 179-4,67 Tilakustannukset 27 736 608 28 925 945 1 189 337 4,29 Muut kulut 17 753 890 16 196 853-1 557 037-8,77 Toimintakulut /asukas 59,25 58,38-1 -1,47 Kulut seuraavan vuoden talousarviossa 133 729 740 132 207 097-1 522 643-1,14 Käynnit yht. 46 495 811 46 621 352 125 541 0,27 Fyysisiä käyntejä 22 126 789 21 766 103-360 686-1,63 Fyysiset käynnit/asukasluku 9,8 9,56-0,24-2,45 Verkkokäynnit** 24 369 022 24 855 249 486 227 2,00 Verkkokäynnit/asukasluku 10,79 10,92 0,13 1,18 27

Kokonaislainaus kpl 35 768 312 35 386 538-381 774-1,07 Lainaajat 841 073 840 972-101 -0,01 Kirja-aineiston lainaus yht. 26 571 814 26 761 192 189 378 0,71 Kirjat 26 124 133 26 320 202 196 069 0,75 -suomenkieliset 23 366 593 23 473 902 107 309 0,46 - ruotsinkieliset 1 195 747 1 243 956 48 209 4,03 - muunkieliset 1 561 793 1 602 344 40 551 2,60 - aikuisten kirjat 15 658 903 15 577 845-81 058-0,52 - lasten kirjat 10 465 230 10 742 357 277 127 2,65 - kaunokirjat 17 351 786 17 468 083 116 297 0,67 - tietokirjat 8 772 347 8 852 119 79 772 0,91 - kaunokirjat aikuiset 8 046 093 7 933 211-112 882-1,40 - tietokirjat aikuiset 7 612 810 7 644 634 31 824 0,42 - kaunokirjat lapset 9 305 693 9 534 872 229 179 2,46 - tietokirjat lapset 1 159 537 1 207 485 47 948 4,14 Nuotit ja partituurit 447 681 440 990-6 691-1,49 Muun kuin kirja-aineiston lainaus yht. 9 160 615 8 587 229-573 386-6,26 Musiikkiäänitteet 2 381 773 2 110 307-271 466-11,40 Muut äänitteet 922 264 938 022 15 758 1,71 Videot 14 448 7 256-7 192-49,78 CD-ROM -levyt 88 574 78 630-9 944-11,23 DVD ja Blu-ray -levyt 3 312 376 3 044 178-268 198-8,10 Muu aineisto*** 2 441 180 2 408 836-32 344-1,32 Saadut kaukolainat 35 883 38 117 2 234 6,23 Lähetetyt kaukolainat 44 568 57 928 13 360 29,98 Kokonaislainaus/asukas 15,84 15,54 0-1,89 Hankinnat yht. kpl 685 724 652 049-33 675-4,91 Kirja-aineisto yhteensä 571 083 549 226-21 857-3,83 Kirjat 563 426 541 173-22 253-3,95 -suomenkieliset 472 145 458 706-13 439-2,85 - ruotsinkieliset 38 538 36 326-2 212-5,74 - muunkieliset 52 743 46 141-6 602-12,52 - aikuisten kirjat 357 149 331 618-25 531-7,15 - lasten kirjat 206 277 209 555 3 278 1,59 - kaunokirjat 368 260 355 977-12 283-3,34 - tietokirjat 195 166 185 196-9 970-5,11 28 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2014

- kaunokirjat aikuiset 189 159 171 469-17 690-9,35 - tietokirjat aikuiset 167 990 160 149-7 841-4,67 - kaunokirjat lapset 179 101 184 508 5 407 3,02 - tietokirjat lapset 27 176 25 047-2 129-7,83 Nuotit ja partituurit 7 657 8 053 396 5,17 Muun kuin kirja-aineiston hankinta yht. 114 641 102 823-11 818-10,31 Musiikkiäänitteet 43 527 40 086-3 441-7,91 Muut äänitteet 16 877 15 928-949 -5,62 Videot 19 22 3 15,79 CD-ROM -levyt 1 183 1 005-178 -15,05 DVD ja Blu-ray -levyt 42 059 37 844-4 215-10,02 Muu aineisto*** 10 976 7 938-3 038-27,68 Poistot kpl 894 328 916 181 21 853 2,44 Kokoelmat yht. kpl 11 565 153 11 289 757-275 396-2,38 Kirja-aineisto yhteensä 10 095 870 9 806 737-289 133-2,86 Kirjat 9 823 382 9 540 177-283 205-2,88 -suomenkieliset 8 295 427 8 057 989-237 438-2,86 - ruotsinkieliset 827 314 805 930-21 384-2,58 - muunkieliset 700 641 676 258-24 383-3,48 - aikuisten kirjat 6 801 921 6 548 091-253 830-3,73 - lasten kirjat 3 021 461 2 992 086-29 375-0,97 - kaunokirjat 5 606 098 5 514 915-91 183-1,63 - tietokirjat 4 217 284 4 025 262-192 022-4,55 - kaunokirjat aikuiset 3 008 255 2 934 843-73 412-2,44 - tietokirjat aikuiset 3 793 666 3 613 248-180 418-4,76 - kaunokirjat lapset 2 597 843 2 580 072-17 771-0,68 - tietokirjat lapset 423 618 412 014-11 604-2,74 Muut kuin kirja-aineisto yht. 1 469 283 1 483 020 13 737 0,93 Musiikkiäänitteet 870 427 866 907-3 520-0,40 Muut äänitteet 181194 181359 165 0,09 Videot 27 822 21 145-6 677-24,00 CD-ROM -levyt 21 363 18 901-2 462-11,52 DVD ja Blu-ray -levyt 283 437 307 170 23 733 8,37 Muu aineisto*** 85 040 87 538 2 498 2,94 29

Lehdet yht. vuosikertoja 25 241 24 296-945 -3,74 Sanomalehdet 2 944 2 755-189 -6,42 Aikakauslehdet 22 297 21 541-756 -3,39 E-aineistot E-kirjakokoelma 15 830 E-kirjojen hankinnat 4 256 E-kirjojen käyttökerrat 108 215 E-musiikin kirjautumiset 43 741 E-musiikin käyttökerrat 371 745 E-lehtien käyttökerrat 290 630 E-tietokantojen käyttökerrat 11 615 E-kuvatallenteiden käyttökerrat 12 517 *Ks. tilastointiin liittyvät ohjeet ja käsitteistöt tilastotietokannan osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi **Verkkokäynti on kirjaston ulkopuolelta tehty virtuaalikäynti kirjaston verkkosivustolle. Käynnin aikana voi tapahtua useita eri toimintoja, kuten fyysisen käynnin yhteydessäkin. ***Muu aineisto sisältää esim. karttalehdet, diasarjat ja -kuvat, pelit, mikrokortit ja -rullat yms. 30 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2014

31

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15, 13100 Hämeenlinna puh. 0295 016 000 www.avi.fi ISSN xxxx-xxxx (painettu) ISBN xxxx-xxxx (painettu) ISSN xxxx-xxxx (verkkojulkaisu) ISBN xxxx-xxxx (verkkojulkaisu)