Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2015

Transkriptio

1 Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2015 Tilastotietoja Etelä-Suomen yleisistä kirjastoista vuonna 2015 Ylitarkastaja Antti Seppänen OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN VASTUUALUE 5/2016 Aluehallintovirastojen julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket

2 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Opetus- ja kulttuuritoimen vastuualue Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2015 Antti Seppänen ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (verkkojulkaisu) Hämeenlinna 2016

3 KUVAILULEHTI Aluehallintovirastojen julkaisuja 5/2016 Tekijät Antti Seppänen Julkaisuaika Elokuu 2016 Toimeksiantaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Etelä-Suomen yleiset kirjastot vuonna 2015 Tiivistelmä Tässä julkaisussa on kuvattu Etelä-Suomen alueen yleisten kirjastojen toimintaa vuoden 2015 tilastotietojen avulla. Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueeseen kuuluvat Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala. Julkaisussa kirjastojen toimintaa verrataan yleisten kirjastojen laatusuosituksiin. Toiminnan tarkastelussa ovat kohteena palveluverkko, talous, kirjastojen käyttö, kokoelmat, henkilöstö ja tilat. Lisäksi tarkastellaan kirjastotoiminnan hanke- ja kehittämistoimintaa. Tiedot perustuvat yleisten kirjastojen toimintatilastoihin vuodelta 2015 ja yksityiskohtaiset tilastot löytyvät Yleisten kirjastojen tilastotietokannasta sekä peruspalveluiden arvioinnista Keskeisiä muutoksia vuonna 2015 olivat omatoimikirjastojen yleistyminen ja niiden kautta aukioloaikojen lisääntyminen. Samalla tosin henkilökunta on paikalla aiempaa harvemmin. Tapahtumien määrä kasvaa edelleen ja sen merkitys osana kirjastojen palveluita kasvaa. Samoin nouseva trendi on e-kirjoilla, joiden käyttö on kasvanut parin viime vuoden aikana selvästi. Tosin kokonaisuudessaan verrattuna perinteisten kirjojen hankintaan, kokoelmiin ja käyttöön, kyse on vielä pienestä ilmiöstä. Aineistojen hankinnassa musiikkiäänitteiden hankintamäärät jatkavat reipasta laskua. Muiden aineistojen hankinta on kutakuinkin aiemmalla tasollaan. Kirjastojen talous on kutakuinkin edellisen vuoden tasolla huolimatta henkilökunnan ja hankintojen hienoisesta vähenemisestä. Kirjastoille myönnettiin vuonna 2016 vähemmän kehittämisavustuksia kuin viime vuosina. Kehittämisen painopisteitä myönnettyjen avustusten näkökulmasta ovat oppimisympäristöt ja yhteisöllisyys sekä palveluiden kehittäminen. Asiakkaiden monilukutaitoja, eli perinteistä lukemisen edistämistä ja mediakasvatusta, pyritään myös kehittämään useilla projekteilla. Asiasanat yleiset kirjastot, tilastot, Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso, Etelä-Karjala, arviointi ISSN (painettu) ISBN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (verkkojulkaisu) Kokonaissivumäärä 30 s Julkaisija Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kieli Suomi Paino Hinta

4 INFORMATIONSSIDA Publikationer från Regionförvaltningsverket 5/2016 Sammanställd av Antti Seppänen Utgivningsdatum August 2015 Uppdragsgivare Regionförvaltningsverket i Södra Finland Datum för tillsättandet av organet Publikationens titel De allmänna biblioteken i Södra Finland 2015 Referat I denna publikation beskrivs verksamheten vid de allmänna biblioteken i Södra Finland med hjälp av statistiken för Regionförvaltningsverket i Södra Finland är verksamt i ett område som omfattar Nyland, Egentliga Tavastland, Päijänne- Tavastland, Kymmenedalen och Södra Karelen. Bibliotekens verksamhet jämförs med kvalitetsrekommendationerna för de allmänna biblioteken. Verksamheten granskas beträffande servicenätet, ekonomin, användningen av biblioteken, bestånden, personalen och lokalerna. Separat granskas också biblioteksverksamhetens projekt- och utvecklingsverksamhet. Uppgifterna bygger på de allmänna bibliotekens verksamhetsstatistik för Den detaljerade statistiken finns i de allmänna bibliotekens statistikdatabas och basserviceutvärderingen Centrala förändringar under 2015 var att meröppna bibliotek blev vanligare och att öppethållningstiderna ökade i och med dem. Samtidigt minskade emellertid antalet närvarande personal. Antalet evenemang ökar alltjämt och deras betydelse som en del av bibliotekstjänsterna ökar. Också e-böckerna visar en stigande trend och användningen av dem har ökat klart under de senaste två åren. I det stora hela handlar det visserligen ännu om ett litet fenomen jämfört med inköp, samlingar och användning av traditionella böcker. Vad gäller inköp av material fortsätter antalet inköpta musikupptagningar sin branta nedgång. Inköpen av övrigt material ligger mer eller mindre på den tidigare nivån. Bibliotekens ekonomi förblev mer eller mindre på samma nivå som ifjol trots att personalen och inköpen minskade en aning. Biblioteken beviljades mindre utvecklingsbidrag år 2016 än under de senaste åren. Kärnområden för utveckling enligt de beviljade bidragen är inlärningsmiljöer och tillhörighet samt utveckling av tjänsterna. Dessutom strävar man med flera projekt efter att utveckla besökarnas multilitteracitet, det vill säga främja traditionell läsning och mediefostran. Ämnesord allmänna bibliotek, statistik, Nyland, Egentliga Tavastland, Päijänne-Tavastland, Kymmenedalen, Södra Karelen ISSN (tryckt) ISBN (tryckt) ISSN (webbpublikation) ISBN (webbpublikation) Sidantal 30 Språk finska Pris Utgivare Regionförvaltningsverket i Södra Finland Tryckeri

5 Sisällys Tilastotietoja Etelä-Suomen yleisistä kirjastoista vuonna Omatoimikirjastot lisääntyvät Palveluiden kustannukset säilyivät ennallaan Palvelujen käyttö hieman väheni Kokoelmat ja aineiston hankinta hieman pienenivät Henkilöstön määrä pieneni Tapahtumien määrä lisääntyi Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa Kirjastojen kehittämiseen myönnettiin aiempaa vähemmän avustuksia Kirjastokimpat maakunnittain Tilastovertailu Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen yleisten kirjastojen toiminnasta vuosina

6 Tilastotietoja Etelä-Suomen yleisistä kirjastoista vuonna 2015 Tähän julkaisuun on koottu tietoja Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson sekä Etelä- Karjalan yleisten kirjastojen toiminnasta vuodelta Julkaisun tiedot perustuvat Suomen yleisten kirjastojen toimintatilastoihin sekä Etelä-Suomen aluehallintoviraston 2016 laatimaan peruspalveluiden arviointiin Patiossa. Tietoja verrataan opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2010 julkaisemiin yleisten kirjastojen laatusuosituksiin sekä vuoden 2014 tunnuslukuihin. Yksityiskohtaiset tilastotiedot ja aikasarjat ovat haettavissa yleisten kirjastojen tilastotietokannasta Väestötietojen osalta on käytetty tilastokeskuksen väestörakennetilastoja. 1. Omatoimikirjastot lisääntyvät Etelä-Suomen maakuntien (Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala) alueella asui 2,3 miljoonaa asukasta vuonna Alueella toimi yhteensä 211 kirjastoa ja 37 kirjastoautoa. Pääkirjastoja oli 62, mikä on saman verran kuin vuonna Sivukirjastojen määrä sen sijaan pieneni: niitä oli yhteensä 138, kun vuonna 2013 vastaava luku oli 141. Sivukirjastoja lakkautettiin Kouvolassa, Loviisassa, Lemillä ja Järvenpäässä. Espoo perusti yhden uuden sivukirjaston. Kirjastoautojen määrä ei muuttunut vuodesta Kirjastoautopysäkkien määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna noin neljälläkymmenellä ja oli Laitoskirjastoja toimi alueella 11. Aukiolotuntien määrä kasvoi 2500 tunnilla eli noin 0,6 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Kaikkiaan aukiolotunteja oli Maakuntien välillä oli kuitenkin vaihtelua: aukiolotunnit lisääntyivät Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Etelä-Karjalan kirjastoissa, kun taas Päijät-Hämeessä ja Kymenlaaksossa kirjastot olivat auki jonkin verran aiempaa niukemmin. Aukiolotunneista 7,4 % oli itsepalveluaukioloa eli ns. omatoimikirjaston palvelua. Kasvua viime vuoteen oli huomattavasti, sillä itsepalveluaukiolotunnit lisääntyivät edelliseen vuoteen nähden n. 130 % eli yli kaksikertaisiksi. Sen sijaan aukioloajat siten, että henkilökunta on paikalla, laski miltei neljällä prosentilla. Ilman omatoimikirjastoja aukioloajat siis olisivat vähentyneet. Erityisen paljon omatoimikirjastoja on Uudellamaalla sekä Kanta-Hämeessä. 6 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2015

7 Kuva 1. Kuva Taipalsaaren uuden kirjaston lastenosastolta. Kuvaaja: Panu Karhu Itsepalveluaukioloaikana kirjasto toimii omatoimiperiaatteella: kirjastossa voi asioida, mutta henkilökuntaa ei ole paikalla. Omatoimikirjaston tarkoituksena on lisätä aukioloaikoja niin, että ne sopivat mahdollisimman laajalle käyttäjäkunnalle. Koko maassa kirjastojen itsepalvelutuntien osuus kasvoi myös yli kaksinkertaiseksi viime vuodesta ja oli 8,6 % kirjastojen kaikista aukiolotunneista. Etelä-Suomen kirjastoverkko on kymmenessä vuodessa supistunut. Vuonna 2004 alueen kirjastojen määrä oli 233 ja kirjastoautojen 43. Eniten kirjastoverkkoa on karsittu Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä, joissa kirjastoja on yli 20 % vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Koko maassa kirjastojen määrä on vähentynyt 8,6 %. Samaan aikaan myös kuntien määrä on kuntaliitosten myötä vähentynyt. Tämä luonnollisesti selittää pääkirjastojen vähenemisen, sillä niistä on useimmiten tullut uusien kuntien sivukirjastoja. Vuonna 2004 kuntia oli Etelä-Suomessa 88 ja 2015 enää 64. Etelä-Suomen aluehallintovirasto laati tänä kevään peruspalveluiden arvioinnin kirjastojen saavutettavuudesta erityisesti lasten näkökulmasta. Siinä todettiin, että kirjastoverkon hidas harveneminen ja kirjastoautojen pysäkkien väheneminen rappeuttaa palveluita myös lasten näkökulmasta. Omatoimikirjastojen lisääntyminen ei lasten näkökulmasta useinkaan paikkaa puutetta, sillä joissain tapauksissa tilojen käyttöön liittyy ikäraja tai kirjastohenkilöstön puute tekee palveluiden käytöstä hankalaa heille. Yleisten kirjastojen saavutettavuus yleisesti on Etelä-Suomessa hyvä. Erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muuallakin taajamissa matka lähimpään kirjastoon on kohtuullinen. Ainoastaan maaseutumaisissa kunnissa, joissa väestöntiheys on pieni, voi matka kirjastoon muodostua pitkäksi. 7

8 Taulukko 1. Toimintayksiköt vv Pääkirjastot Sivukirjastot Laitoskirjastot Kirjastoautot Kuvio 1. Toimintayksiköt vv Toimintayksiköt Pääkirjastot Sivukirjastot Laitoskirjastot Kirjastoautot Kirjastotilojen osalta yleisten kirjastojen laatusuositus asettaa tavoitteeksi 100 hyötyneliömetriä tuhatta asukasta kohden. Etelä-Suomessa luku oli 78,5 m 2 vuonna Laskua oli yksi neliömetri edellisestä vuodesta. Eniten tilaa tuhatta asukasta kohden oli Kymenlaaksossa 115 m 2 ja vähiten Uudellamaalla 69 m 2 tuhatta asukasta kohden. Eniten kirjastotiloja oli luonnollisesti Uudellamaalla runsaat m 2 ja vähiten Etelä-Karjalassa n m Palveluiden kustannukset säilyivät ennallaan Etelä-Suomen yleiset kirjastot käyttivät toimintakuluihin yhteensä 134 miljoonaa euroa, joka oli 0,6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kirjastojen toimintakuluista henkilöstökulujen osuus oli 55 prosenttia, kirjastoaineistokulujen osuus oli 10 prosenttia ja tilakustannusten osuus 22 prosenttia vuonna Henkilöstöja aineistokulujen osuudet kokonaiskustannuksista ovat pysyneet viimeiset viisi vuotta samalla tasolla, tilakustannusten osuus on noussut parilla prosentilla. E-aineistojen kuluja tilastoitiin 2015 toista kertaa. Kirjastot panostavat nyt aiempaa enemmän e-kirjojen hankintaan ja sitä myöden myös e-aineistojen kulut ovat kasvaneet. Ne olivat Etelä-Suomen kirjastoissa 8 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2015

9 yhteensä noin euroa. Tämä oli 5 prosenttia kaikista aineistokuluista. Nousua edellisestä vuodesta oli lähes Yleisten kirjastojen laatusuositus (2010) asettaa kirjaston rahoitukselle tavoitteeksi vähintään kirjastojen valtionosuuden perusteena olevan perushinnan, joka vuonna 2014 oli 63,68 asukasta kohden. Vuonna 2015 ei enää valtionosuusuudistuksen jälkeen ole määritelty perushintaa, joten tässä yhteydessä käytämme 2014 lukua. Toiminta-alueen kunnista joka viides saavutti asetetun tavoitteen. Maakunnittain Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä kolmasosa kunnista pääsi tavoitteeseen, Uudellamaalla joka viides. Kymenlaaksossa ja Kanta- Hämeessä tavoitteen saavutti yksi kunta kummassakin. Koko maan keskiarvo oli 58,31 per asukas. Kuvio 2. Etelä-Suomen yleisten kirjastojen toimintakulut/asukas vv * *vuoden 2015 euron arvossa Taulukko 2. Toimintakulut/asukas -suosituksen saavuttavien kuntien osuus % Etelä-Suomen kunnista Vuosi Kuntien osuus % 31,7 42, ,6 22,2 22,2 9

10 Kuvio 3. Toimintakulut/asukas -suosituksen saavuttaneiden kuntien osuus % Etelä-Suomen kunnista Suosituksen saavuttaneiden kuntien osuus % Kun tarkastellaan maakuntien keskimääräisiä toimintamenoja asukasta kohden, missään ei saavutettu tavoitetasoa. Kunnittain koko Etelä-Suomen kuntien rahoituksessa vaihteluväli oli Nastolan 35 eurosta/asukas Kauniaisten 107 euroon/ asukas. Rahaa käytettiin eniten kirjastojen toimintaan suhteessa väestöön Kauniaisissa, Hartolassa, Padasjoella, Sipoossa ja Espoossa ( /asukas). Vähiten taas Nastolassa, Hollolassa, Mäntsälässä, Järvenpäässä ja Orimattilassa (35 39 /asukas). Absoluuttisesti eniten rahaa käytti Helsingin kaupunki (37,9 milj. ) ja vähiten Myrskylä ( ). Kartta 1. Etelä-Suomen yleisten kirjastojen toimintakulut asukasta kohden kunnittain vuonna Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2015

11 Taulukko 3. Yleisten kirjastojen toimintakulut menolajeittain Etelä-Suomessa v Menolaji Henkilöstökulut Kirjastoaineistokulut Tilakustannukset Muut kulut Yhteensä euroa osuus % 55,4 9,9 21,9 12,8 100 Kuvio 4. Yleisten kirjastojen toimintakulut menolajeittain v Etelä-Suomessa Toimintakulut menolajeittain osuus % 13 % Henkilöstökulut 22 % 55 % Kirjastoaineisto-kulut Tilakustannukset Muut kulut 10 % 3. Palvelujen käyttö hieman väheni Yleisten kirjastojen laatusuosituksen mukaan laadukkaita kirjastopalveluita tarjoavassa kunnassa kirjaston aktiivikäyttäjiä on vähintään puolet kuntalaisista. Käyntejä on 10 kpl per asukas vuodessa ja lainauksia 20 kpl per asukas vuodessa. Lisäksi verkkopalveluasiointeja on laatusuosituksissa 10 kpl per asukas vuodessa. Yleisten kirjastojen tilastotietokantaan ei kerätä tietoa aktiivisista käyttäjistä. Lainaajien määriä sen sijaan tilastoidaan. Etelä-Suomen kirjastoissa lainaajien määrä pysyi suurin piirtein ennallaan vuoteen 2014 verrattuna. Vuonna 2015 lainaajia oli 36 % väestöstä eli Maakunnittain tarkasteltuna eniten lainaajia oli suhteessa väestöön Kanta-Hämeessä (37,3 %) ja vähiten Kymenlaaksossa (32,6 %). 11

12 Kirjastoissa käytiin vuonna 2015 hieman aiempaa vähemmän. Etelä-Suomessa käyntejä kertyi yhteensä 21,2 miljoonaa, jossa on laskua edellisestä vuodesta 2,8 %. Keskimäärin alueella käyntejä oli 9,2 asukasta kohden eli hiukan alle laatusuositusten tavoitteen ja hieman yli kansallisen keskiarvon (9,1). Alueen maakunnista kirjastossa käytiin ahkerimmin Uudellamaalla (9,7 käyntiä per asukas) ja vähiten Etelä- Karjalassa (7,2 kpl per asukas). Etelä-Suomen kirjastojen kokonaislainaus on hieman laskenut edellisvuodesta. Lainoja oli vuonna 2015 yhteensä 34,6 miljoonaa, joka on noin lainaa vähemmän kuin vuonna Keskimäärin lainoja tehtiin 15,1 per asukas vuodessa, mikä jää alle koko maan keskiarvon (16,4). Kuva 2. Lapsia lainaamassa kirjoja Taipalsaaren kirjastossa Kuvaaja: Kimmo Kousa Lainausluvut vaihtelevat maakunnittain. Eniten lainattiin Päijät-Hämeessä, jossa asukaskohtaisia lainoja oli 17,4, ja vähiten Etelä-Karjalassa, jossa vastaava luku oli 13,3. Kaikkien maakuntien lainauksessa tapahtui hienoista laskua edelliseen vuoteen verrattuna. 12 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2015

13 E-kirjat tekevät tuloaan yleisiin kirjastoihin, ja e-kirjojen ja muiden sähköisten aineistojen käyttöä tilastoitiin nyt toista kertaa. Tilastoinnin alkukangerteluista johtuen vuosien 2014 ja 2015 tilastot eivät kaikilta osin ole vertailukelpoisia keskenään. Trendi on kuitenkin selvä: kirjojen hankinta ja käyttö ovat lisääntyneet edellisestä vuodesta selvästi. Etelä-Suomen kirjastoissa oli tarjolla yhteensä e-kirjaa, joita käytettiin varsin aktiivisesti: käyttökertoja oli noin eli 8,1 kertaa per e-kirja. Koko maan keskiarvo oli 6 käyttökertaa e- kirjaa kohden. Edelleen kuitenkin E-kirjojen osuus kokoelmista on vielä pieni; niitä on kirjastoissa vähemmän kuin esimerkiksi videoita. Sekä kokonaislainaus, asukaskohtaisten lainojen määrä että lainaajien osuus väestöstä ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana laskeneet kaikissa alueen maakunnissa. Sama kehitys näkyy fyysisten käyntien määrässä. Vuonna 2015 lainoja tehtiin 10 % vähemmän ja fyysisiä käyntejä 11 % vähemmän kuin vuonna Kansallisella tasolla vastaavat luvut ovat 15 % ja 21 %. Osa kirjastokäyntien vähentymisestä johtuu asioinnin siirtymisestä verkkoon. Verkkopalveluiden käytön luotettava tilastointi on kuitenkin haastavaa. Kuntien palvelurakenteet ja tilastointikäytännöt vaihtelevat ja muuttuvat; lisäksi verkkovierailun käsitteen määrittely on ongelmallista. Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että verkkoasioinnin määrä lisääntyy vuosi vuodelta. Vuonna 2015 tilastoituja verkkokäyntejä tehtiin Etelä-Suomen kirjastoihin 26,3 miljoonaa, mikä oli 1,4 miljoonaa käyntiä enemmän kuin edellisenä vuonna. Verkkokäynneistä n. 22,6 miljoonaa tehtiin Uudellamaalla. Laatusuositusten tavoite 10 verkkokäynnistä per asukas vuodessa saavutettiin Etelä-Suomessa, mutta kunnittainen vaihtelu oli hyvin suurta. Taulukko 4. Fyysiset kirjastokäynnit ja lainaus per asukas maakunnittain Fyysiset käynnit/asukasluku Kokonaislainaus/asukasluku Alue Etelä-Karjala 7,1 7,2 13,6 13,3 Kanta-Häme 7,9 7,4 16,3 15,8 Kymenlaakso ,4 16,1 Päijät-Häme 9,7 9,4 18,1 17,5 Uusimaa 10,1 9,7 15,2 14,8 Pääkaupunkiseutu 10,9 10,3 14,6 14,2 Muu Uusimaa 8,5 8,5 16,5 16 Etelä-Suomi 9,6 9,2 15,5 15,1 Koko maa 9,3 9,1 16,8 16,4 13

14 Kartta 2. Etelä-Suomen yleisten kirjastojen lainat asukasta kohden kunnittain vuonna 2015 Kuvio 5. Kokonaislainaus/asukas Etelä-Suomessa vv Kokonaislainaus/asukas , ,7 17,4 17,2 16,7 16,9 16,5 15,8 15,5 15, Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2015

15 4. Kokoelmat ja aineiston hankinta hieman pienenivät Kirjastojen kokoelmille laatusuositus asettaa seuraavat tavoitteet: uusia kirjoja hankitaan kappaletta tuhatta asukasta kohden ja vanhaa aineistoa poistetaan 8 % vuosittain. Lasten ja nuorten kirjallisuutta hankitaan 1 kpl / alle 15 -vuotias vuodessa. Lehtivuosikertoja tilataan tai saadaan kpl tuhatta asukasta kohden suurissa kirjastoissa ja pienissäkin tulisi pyrkiä 50 lehteen vuosittain. Uusia kirjoja hankittiin vuonna 2014 Etelä-Suomessa 238 kpl tuhatta asukasta kohden. Määrä oli sama kuin edellisenä vuonna. Maakunnista eniten hankintoja tehtiin Etelä-Karjalassa, jossa kirjoja hankittiin 283 kappaletta ja niukimmin Uudellamaalla, jossa hankintojen määrä oli 224 kappaletta tuhatta asukasta kohden. Pääkaupunkiseudulla hankinta oli 201 kappaletta tuhatta asukasta kohden. Tämä on luonnollista sikäli, että absoluuttisesti hankintamäärät ovat pääkaupunkiseudulla 40 % kaikista hankituista kirjoista Etelä-Suomessa. Vanhan aineiston poistoja tehtiin vuonna 2015 Etelä-Suomessa 8,7 % kokoelmista eli hieman enemmän kuin laatusuosituksen tavoite. Edellisvuodesta poistojen määrä oli hivenen kasvanut. Eniten poistoja tehtiin Kymenlaaksossa 10,3 % ja vähiten Kanta-Hämeessä 6,6 %. Vuonna 2015 lasten kirjallisuutta hankittiin Etelä-Suomessa 0,6 kpl alle 15 -vuotiasta kohden, mikä on saman verran kuin edellisenä vuonna. Maakunnista lähimmäs laatusuositusta ylsi Kanta-Häme 0,75 lastenkirjalla per alle 15-vuotias asukas. Lehtitilauksia tehtiin vuonna 2015 kaikkiaan kappaletta, jossa laskua edellisestä vuodesta oli 8,8 %. Tuhatta asukasta kohden lehtiä hankittiin Etelä-Suomessa vajaa 10 kappaletta, mikä oli noin yhden vähemmän kuin Eniten lehtiä tilattiin Kymenlaaksossa 14,5 lehteä tuhatta asukasta kohden ja vähiten Uudellamaalla 8,2 lehteä tuhatta asukasta kohden. Lehtitilausten määrään voi vaikuttaa myös e-lehtien käytön lisääntyminen. epress ja muut e-lehtipalvelut ovat laajentaneet saatavilla olevaa kotimaisten lehtien valikoimaa ja osa kirjastoista on sen myötä lopettanut vastaavan paperilehden tilauksen kustannussyistä. E-lehtien käyttö on kasvanut %. 15

16 Taulukko 5. Kirjastoaineiston hankinnat/1 000 asukasta vv Hankinnat/1 000 asukasta Alue Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Uusimaa Pääkaupunkiseutu Muu Uusimaa Etelä-Suomi Koko maa Kuvio 6. Kirjastoaineiston hankinnat/1 000 asukasta vv Hankinnat / 1000 asukasta Koko maa Etelä-Suomi Muu Uusimaa Pääkaupunkiseutu Uusimaa Päijät-Häme Kymenlaakso Kanta-Häme Etelä-Karjala Hankinnat/1 000 asukasta 2015 Hankinnat/1 000 asukasta Henkilöstön määrä pieneni Yleisten kirjastojen laatusuosituksen mukainen henkilöstön määrällinen tavoite on 0,8-1,0 henkilötyövuotta (htv) per tuhat asukasta. Lisäksi henkilöstön täydennyskoulutukselle asetetaan tavoitteeksi 6 täydennyskoulutuspäivää per henkilötyövuosi. Kirjastoissa tehtiin Etelä-Suomessa 2015 yhteensä henkilötyövuotta, mikä on 80 htv:tä vähemmän kuin vuonna Tuhatta asukasta kohti henkilötyövuosia oli 0,79, joten laatusuositusten tavoitteesta hieman 16 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2015

17 jäätiin. Eri maakunnista paras tilanne oli vuonna 2015 Kanta-Hämeessä, jossa henkilökuntaa oli 0,86 htv per tuhat asukasta ja heikoin Päijät-Hämeessä, joissa henkilökuntaa oli 0,73 htv per tuhat asukasta. Vuonna 2014 Etelä-Suomen kirjastoissa osallistuttiin täydennyskoulutukseen 3,5 päivää htv:tä kohden eli selvästi alle laatusuosituksen. Kehitys on kuitenkin ollut myönteistä edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten täydennyskoulutukseen osallistuttiin Kymenlaaksossa, jossa koulutuspäiviä oli 3,9 henkilötyövuotta kohden, ja vähiten Uudellamaalla, jossa vastaava luku oli 3,4 päivää per htv. Täydennyskoulusta alettiin tilastoida vuonna Tilastointikauden aikana laatusuosituksen mukainen kuuden päivän tavoite ei ole täyttynyt Etelä-Suomen alueella kertaakaan. Täydennyskoulutuspäivien määrä on paria poikkeusta lukuun ottamatta jäänyt kaikissa maakunnissa alle neljän. Taulukko 6. Henkilötyövuodet yhteensä ja henkilötyövuodet 1000 asukasta kohden maakunnittain Henkilötyövuodet/ Henkilötyövuodet yhteensä Alue asukasta Muutos lkm Etelä-Karjala ,81 0,78 Kanta-Häme ,90 0,86 Kymenlaakso ,83 0,79 Päijät-Häme ,73 0,73 Uusimaa ,84 0,80 Pääkaupunkiseutu ,87 0,85 Muu Uusimaa ,77 0,68 Etelä-Suomi ,83 0,79 Koko maa ,85 0,82 17

18 Taulukko 7. Täydennyskoulutuspäivät/henkilötyövuodet maakunnittain ja koko maan keskiarvo Täydennyskoulutuspäivät/Henkilötyövuodet Alue Etelä-Karjala 2,2 2,2 2,6 2,4 2,8 5,6 2,9 3,6 Kanta-Häme 3,0 2,2 2,5 3,0 3,2 2,9 2,7 3,7 Kymenlaakso 3,6 4,8 3,9 3,2 3,7 3,6 3,3 3,9 Päijät-Häme 2,5 2,7 2,2 1,8 2,7 2,6 3,6 3,7 Uusimaa 3,2 3,1 2,9 4,4 3,3 3,3 3,0 3,4 Pääkaupunkiseutu 3,5 3,4 2,9 5,0 3,5 3,4 2,8 3,2 Muu Uusimaa 2,4 2,4 2,8 3,0 2,8 2,9 3,4 4,2 Koko maa 3,1 3,1 3,3 3,8 3,5 3,7 3,3 3,6 6. Tapahtumien määrä lisääntyi Uudellamaalla ja Etelä- Karjalassa Kirjastojen tapahtuma-, näyttely- ja koulutustoimintaa on tilastoitu nyt neljä vuotta. Joka vuosi toiminnan määrä on kasvanut edellisestä ja näin kävi myös vuonna Vuoden mittaan kirjastoissa järjestettiin lähes erilaista tapahtumaa, joka on 12 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Tapahtumien, kuten kirjailijailtojen, lukupiirien, konserttien, luentojen ja nukketeatteriesitysten kävijämäärä kasvoi 5,4 % ja kaikkiaan kirjastojen tapahtumiin osallistui lähes henkilöä. Tapahtumien lisäksi kirjastoissa järjestettiin lähes näyttelyä sekä käyttäjäkoulutusta runsaalle henkilölle. Huomattavaa on, että valtaosa tapahtumista järjestetään Uudellamaalla ja erityisesti pääkaupunkiseudun kirjastoissa, joissa myös tilaisuuksien lisääntyminen on ollut suurinta. 18 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2015

19 Kuva 3. Joululauluja Taipalsaaren kirjastossa Kuvaaja: Kimmo Kousa Kuvio 7. Tapahtumat Etelä-Suomen kirjastoissa pl. Uusimaa vuosina Tapahtumat Etelä-Suomen kirjastoissa pl. Uusimaa Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme

20 Kuvio 8. Tapahtumat Uudenmaan kirjastoissa vuosina Tapahtumat Uusimaa Pääkaupunkiseutu Muu Uusimaa 7. Kirjastojen kehittämiseen myönnettiin aiempaa vähemmän avustuksia Helsingin kaupunginkirjasto toimii myös maamme keskuskirjastona. Tästä erityisroolistaan johtuen se saa erityistä rahallista tukea opetus- ja kulttuuriministeriöstä (OKM). Kirjastolla on käynnissä useita ministeriön rahoittamia kehittämishankkeita. Jokaisessa Etelä-Suomen maakunnassa on maakuntakirjasto (Porvoo, Hämeenlinna, Lahti, Kouvola ja Lappeenranta), jotka saavat maakuntakirjastoavustusta toimintaansa. Syksyllä 2015 Etelä-Suomen kirjastot jättivät 75 hakemusta hankerekisterin kautta ( toimintansa kehittämiseen tähtäävien hankkeiden toteuttamiseksi. Hakemusten yhteissumma oli 1,3 miljoonaa euroa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto sai OKM:ltä keväällä 2016 jaettavaksi paikallisiin ja alueellisiin kirjastojen kehittämishankkeisiin ja lukuharrastuksen edistämishankkeisiin. Alueellisesti merkittävimmistä hankkeista vastasivat suurelta osin maakuntakirjastot. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi 2015 matka-avustusta kansainvälisiin tapahtumiin ja seminaareihin 13 henkilölle yhteensä euroa. Taulukko 8. Haetut ja saadut avustukset alueittain vuonna Alue Hakemukset kpl Haettu summa Myönnetty avustus kpl Myönnetty avustus Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Uusimaa Yhteensä Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2015

21 Myönnetyistä avustuksista suurin osa on suunnattu kirjastojen kehittämiseen oppimisympäristöinä ja yhteisöjensä osana. Myös palveluiden kehittäminen ja lukemisen edistäminen sekä mediakasvatus olivat kehittämisen kohteena. Vuonna 2014 hakemuksia saatiin ja sitä myöden 2015 päätöksiä tehtiin kehittämisavustusten osalta tätä vuotta enemmän. Ilmeisesti isot suunnitteilla olevat ja toteutuvat kirjastojärjestelmäuudistukset kaikissa maakunnissa hieman hillitsivät muuta kehittämisintoa 2015 ja Kuvio 9. Myönnettyjen hankkeiden teemat 2016 (kuva hankerekisterin visualisoinnista 21

22 8. Kirjastokimpat maakunnittain Etelä-Karjala Kuntia 9 Väestö -alle 15 v Pääkirjastoja 9 Sivukirjastoja 15 Kirjastoautoja 1 Kirjastokimppoja 1 Kokonaislainaus/asukas 13,3 Kirjastoautojen osuus lainauksesta % 3,1 Fyysiset käynnit/asukas 7,2 Aineistohankinnat/1 000 asukasta 349 Henkilötyövuodet/1 000 asukasta 0,78 Toimintakulut euroa/asukas 55,4 Kirjastokimppa: Heili 22 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2015

23 Kanta-Häme Kuntia 11 Väestö -alle 15 v Pääkirjastoja 11 Sivukirjastoja 8 Kirjastoautoja 8 Kirjastokimppoja 3 Kokonaislainaus/asukas 15,8 Kirjastoautojen osuus lainauksesta % 11,0 Fyysiset käynnit/asukas 7,4 Aineistohankinnat/1 000 asukasta 330 Henkilötyövuodet/1 000 asukasta 0,86 Toimintakulut euroa/asukas 55,6 Kirjastokimpat: Vanamo, Louna, Ratamo 23

24 Kymenlaakso Kuntia 7 Väestö Pääkirjastoja 7 Sivukirjastoja 13 Kirjastoautoja 5 Kirjastokimppoja 1 Kokonaislainaus/asukas 16,1 Kirjastoautojen osuus lainauksesta % 9,7 Fyysiset käynnit/asukas 8 Aineistohankinnat/1 000 asukasta 325 Henkilötyövuodet/1 000 asukasta 0,79 Toimintakulut euroa/asukas 60,3 Kirjastokimppa: Kyyti 24 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2015

25 Päijät-Häme Kuntia 11 Väestö -alle 15 v Pääkirjastoja 10 Sivukirjastoja 9 Kirjastoautoja 6 Kirjastokimppoja 1 Kokonaislainaus/asukas 17,4 Kirjastoautojen osuus lainauksesta % 10,9 Fyysiset käynnit/asukas 9,4 Aineistohankinnat/1 000 asukasta 302 Henkilötyövuodet/1 000 asukasta 0,73 Toimintakulut euroa/asukas 53,5 Kirjastokimppa: Lastu 25

26 Uusimaa Kuntia 26 Väestö -alle 15 v Pääkirjastoja 25 Sivukirjastoja 93 Kirjastoautoja 17 Kirjastokimppoja 7 Kokonaislainaus/asukas 14,8 Kirjastoautojen osuus lainauksesta % 4,4 Fyysiset käynnit/asukas 9,7 Aineistohankinnat/1 000 asukasta 258 Henkilötyövuodet/1 000 asukasta 0,80 Toimintakulut euroa/asukas 59,2 Kirjastokimpat: HelMet, Ratamo, Kirkes, Porsse, ekirjastot-ebibliotek, Lukki, Lukas 26 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2015

27 Tilastovertailu Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen yleisten kirjastojen toiminnasta vuosina Perustuu tilastotietokannan tietoihin* Yksikkömuutos %- muutos Asukasluku ,7 Kuntien lukumäärä Kirjastot yhteensä kpl ,9 Pääkirjastot ,0 Sivukirjastot ,1 Laitoskirjastot ,3 Kirjastoautot ,0 Pysäkkejä ,6 Muita palvelupaikkoja ,4 Aukiolotunteja ,6 - aukiolotunnit: itsepalvelu ,7 Henkilötyövuodet yht ,7 Kirjaston palkkaamat ,0 - josta kirjastoammatilliset ,8 - josta korkeakoulutetut ,6 Muut ,9 Toimintakulut yht ,6 Henkilöstökulut ,3 Kirjastoaineistokulut ,9 - kirjojen hankintakulut ,0 - muut kirjastoaineistokulut ,9 Tilakustannukset ,1 Muut kulut ,8 Toimintakulut /asukas 58,38 58,31-0,07-0,1 Kulut seuraavan vuoden talousarviossa ,4 Käynnit Fyysisiä käyntejä ,8 Fyysiset käynnit/asukasluku 9,56 9,23-0,33-3,5 Verkkokäynnit** ,8 Verkkokäynnit/asukasluku 10,92 11,47 0,55 5,0 Kokonaislainaus kpl ,2 Lainaajat ,1 27

28 Kirja-aineiston lainaus yht ,2 Kirjat - suomenkieliset ,7 - ruotsinkieliset ,0 - muunkieliset ,2 - aikuisten kirjat ,9 - lasten kirjat ,5 - kaunokirjat ,4 - tietokirjat ,7 - kaunokirjat aikuiset ,4 - tietokirjat aikuiset ,3 - kaunokirjat lapset ,2 - tietokirjat lapset ,2 Nuotit ja partituurit ,8 Muun kuin kirja-aineiston lainaus yht ,0 - Musiikkiäänitteet ,1 - Muut äänitteet ,0 - Videot ,2 - CD-ROM -levyt ,7 - DVD ja Blu-ray -levyt ,0 - Muu aineisto*** ,8 Saadut kaukolainat ,1 Lähetetyt kaukolainat ,3 Kokonaislainaus/asukas 15,54 15,10-0,44-2,8 Hankinnat yht. kpl ,1 Kirjat ,7 - suomenkieliset ,0 - ruotsinkieliset ,4 - muunkieliset ,2 - aikuisten kirjat ,7 - lasten kirjat ,7 - kaunokirjat ,9 - tietokirjat ,3 28 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2015

29 - kaunokirjat aikuiset ,3 - tietokirjat aikuiset ,0 - kaunokirjat lapset ,2 - tietokirjat lapset ,5 Nuotit ja partituurit ,7 Muun kuin kirja-aineiston hankinta yht ,2 - Musiikkiäänitteet ,5 - Muut äänitteet ,3 - Videot ,6 - CD-ROM -levyt ,1 - DVD ja Blu-ray -levyt ,4 - Muu aineisto*** ,6 Poistot kpl ,6 Kokoelmat yht. kpl ,7 Kirjat ,9 - suomenkieliset ,1 - ruotsinkieliset ,8 - muunkieliset ,7 - aikuisten kirjat ,7 - lasten kirjat ,3 - kaunokirjat ,0 - tietokirjat ,9 - kaunokirjat aikuiset ,2 - tietokirjat aikuiset ,2 - kaunokirjat lapset ,5 - tietokirjat lapset ,1 Nuotit ja partituurit ,3 Muut kuin kirja-aineisto yht ,9 - Musiikkiäänitteet ,4 - Muut äänitteet ,0 - Videot ,3 - CD-ROM -levyt ,7 29

30 - DVD ja Blu-ray -levyt ,3 - Muu aineisto*** ,5 Lehdet yht. vuosikertoja ,8 Sanomalehdet ,3 Aikakauslehdet ,2 E-aineistot E-kirjakokoelma**** E-kirjojen hankinnat**** E-kirjojen käyttökerrat ,3 E-musiikin kirjautumiset ,4 E-musiikin käyttökerrat ,7 E-lehtien käyttökerrat ,2 E-tietokantojen käyttökerrat ,3 E-kuvatallenteiden käyttökerrat ,3 *Ks. tilastointiin liittyvät ohjeet ja käsitteistöt tilastotietokannan osoitteesta **Verkkokäynti on kirjaston ulkopuolelta tehty virtuaalikäynti kirjaston verkkosivustolle. Käynnin aikana voi tapahtua useita eri toimintoja, kuten fyysisen käynnin yhteydessäkin. ***Muu aineisto sisältää esim. karttalehdet, diasarjat ja -kuvat, pelit, mikrokortit ja -rullat yms. **** E-kirjojen tilastoinnissa tehtiin vuosien välillä muutoksia, joten luvut eivät ole täysin vertailukelpoiset 30 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2015