Yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2014

Transkriptio

1 Yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2014 Länsi- ja Sisä-Suomen kirjastotoiminnan alueellinen vuosiraportti Marjariitta Viiri ja Anneli Ketonen Opetus- ja kulttuuritoimen vastuualue 5/2015 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland

2 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Opetus- ja kulttuuritoimen vastuualue Yleisten kirjastojen toiminta 2014 : Länsi- ja Sisä-Suomen kirjastotoiminnan alueellinen vuosiraportti Marjariitta Viiri, Anneli Ketonen ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (verkkojulkaisu) Vaasa 2015

3

4 Tekijät Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Marjariitta Viiri ja Anneli Ketonen Julkaisuaika Kesäkuu 2015 Toimeksiantaja(t) Opetus- ja kulttuuriministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Yleisten kirjastojen toiminta 2014 : Länsi- ja Sisä-Suomen kirjastotoiminnan alueellinen vuosiraportti Tiivistelmä Tässä julkaisussa on kuvattu Länsi- ja Sisä-Suomen alueen yleisten kirjastojen kehitystä vuodesta Vuoden 2014 alusta kirjastotoimen aluehallinto siirtyi Pohjanmaan ELY-keskuksesta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon. Länsi- ja Sisä-Suomen alue-hallintoviraston toimialuetta ovat Etelä-Pohjanmaa, Keski- Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Pohjanmaa. Kirjastojen toimintaa peilataan yleisten kirjastojen laatusuositukseen. Tarkastelun kohteina ovat palveluverkko ja taloudellisuus, palvelutarjonta, kokoelmat, henkilöstö ja tilat. Erikseen tarkastellaan lisäksi kirjastotoiminnan hanke- ja kehittämistoimintaa. Tiedot perustuvat yleisten kirjastojen toimintatilastoihin vuodelta 2014 ja yksityiskohtaiset tilastot löytyvät Yleisten kirjastojen tilastotietokannasta. Asiasanat yleiset kirjastot, tilastot, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa ISSN (painettu) ISBN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (verkkojulkaisu) Kokonaissivumäärä 18 Kieli suomi Hinta Julkaisija Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Paino

5 INFORMATIONSSIDA Publikationer från Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland Publikationer från /2014 Sammanställd av Marjariitta Viiri, Anneli Ketonen Utgivningsdatum Juni 2015 Uppdragsgivare Undervisnings- och kulturministeriet Datum för tillsättandet av organet Publikationens titel Text De allmänna bibliotekens verksamhet 2014: Den regionala årsrapporten för biblioteksverksamheten inom Västra och Inre Finland Text Referat I årsrapporten beskrivs bibliotekens verksamhet i området för Västra och Inre Finland. Från och med början av 2014 flyttade regionförvaltningen för biblioteksväsendet till Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland. Regionförvaltningsverket omfattar landskapen Birkaland, Mellersta Finland, Södra Österbotten, Österbotten och Mellersta Österbotten. Uppgifterna om anskaffning av nytt material, bestånd, användning av bibliotek, personalresurser och omkostnader är hämtade ur Statistikdatabasen för de allmänna biblioteken i Finland. Jämförelser görs med tidigare års statistik. Uppgifterna relateras till undervisnings- och kulturministeriets kvalitetsrekommendation för allmänna bibliotek Ämnesord allmänna bibliotek, statistik, Södra Österbotten, Mellersta Österbotten, Mellersta Finland, Birkaland, Österbotten ISSN (tryckt) ISBN (tryckt) ISSN (webbpublikation) ISBN (webbpublikation) Sidantal Språk Pris 19 Finska Utgivare Tryckeri Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland

6 Sisällysluettelo 1. Toimintaympäristö, kirjastoverkko ja sen muutokset Uusiutuvat kirjastokokoelmat? Uudet kirjat lukuinnon herättäjinä Palvelujen saavutettavuus ja käyttö Sopivat ja riittävät aukioloajat Lainaus perustoimintana Kirjasto yhteisön tapahtumapaikkana Kirjastotoimen henkilöstötilanne Kirjastopalvelujen kustannukset vajaat 60 euroa / maakunnan asukas Palvelujen, toiminnan ja osaamisen kehittäminen Perustamishankkeet Maakunnat ja kirjastokimpat...18 Kuva 1. Kirjastoverkon muutokset Kuva 2 Kirjahankintojen jakautuminen Kuva 3. Kirjastojen uutuushankintojen kehitys Kuva 4. Kokoelman uusiutuminen... 9 Kuva 5. Aukiolotuntien määrä Kuva 6. Itsepalveluaukiolotunteja tuhatta asukasta kohden Kuva 7. Lainojen määrä asukasta, työntekijää ja aukiolotuntia kohden Kuva 8. Lainausten kehitys maakunnittain Kuva 9. Kokonaislainaus / asukasluku Kuva 10. Tapahtumien määrät Kuva 11. Kirjaston tapahtumiin ja koulutuksiin osallistuneet tuhatta asukasta kohden Kuva 12. Kirjastojen henkilöstömäärä Kuva 13. Kustannukset / asukas (kunnat %) Kuva 14. Kirjastojen kustannusjakauma... 16

7 Tähän julkaisuun on koottu tietoja Länsi- ja Sisä-Suomen alueen yleisistä kirjastoista vuonna Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialuetta ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. Tiedot perustuvat yleisten kirjastojen toimintatilastoihin vuodelta Yksityiskohtaiset tilastot löytyvät Yleisten kirjastojen tilastotietokannasta. Kirjastojen toimintaa peilataan yleisten kirjastojen laatusuositukseen. Tarkastelukohteina ovat palveluverkko, kokoelmat, henkilöstö ja tilat ja taloudellisuus. Erikseen tarkastellaan lisäksi kirjastotoiminnan hanke- ja kehittämistoimintaa. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston opetustoimen ruotsinkielinen yksikkö julkaisee tietoja ruotsinkielisten ja kaksikielisten ruotsinkielienemmistöisten kuntien kirjastotoiminnasta. 1. Toimintaympäristö, kirjastoverkko ja sen muutokset Länsi-Suomessa oli vuonna kuntaa ja niissä asukkaita yhteensä Toimintaympäristö vaikuttaa kirjastotoiminnan järjestämiseen. Alle 3000 asukkaan kuntia oli 20 ja alle asukkaan kuntia 54. Suuria, yli asukkaan kaupunkeja ovat vain Tampere ja Jyväskylä. Kuntaliitoksia alueella ei tapahtunut. Kirjastoverkon muutoksia tapahtui lähinnä isojen kaupunkien lähikirjastoverkoissa. Kirjastoautojen määrä väheni yhdellä. Alueen kirjastoverkko kattaa melko hyvin koko alueen Pääkirjastoja Pääkirjastoja Lähikirjastoja Lähikirjastoja Kirjastoautoja Kirjastoautoja 41 Kuva 1. Kirjastoverkon muutokset Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Länsi- ja Sisä-Suomen yleiset kirjastot Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Länsi- ja Sisä-Suomen yleiset kirjastot 2014

8 Kaikissa maakunnissa maakuntakirjasto (Jyväskylä, Kokkola, Seinäjoki, Tampere ja Vaasa) toimii alueensa kirjastojen kehittämisen, hanketoiminnan ja täydennyskoulutuksen edistäjänä. Useimmat kirjastot kuuluvat johonkin kirjastojen yhteistyöliittymään eli ns. kimppaan. Pirkanmaan ja Keski-Suomen kimpat ovat maakunnanlaajuisia. Kimppakartat ovat alueittain luvussa Uusiutuvat kirjastokokoelmat? Länsi- ja Sisä-Suomen alueen kirjastojen kokoelmissa on aineistoa yhteensä 10,2 miljoonaa. Kirjakokoelmista 70 % on aikuisille ja 30 % lapsille tarkoitettuja. Kaunokirjallisuutta kokoelmista on 57 % ja tietokirjallisuutta 43 %. Kokoelmista valtaosa (88 %) on kirjoja ja niiden osuus muuhun aineistoon (äänitteet, videot, dvd, blue ray jne) verrattuna on kasvanut. Elektroniset aineistot kuten sähkökirjat ovat vasta tulossa kirjastoihin. Koko maassa e-kirjoja on vajaat Länsi- ja Sisä-Suomen alueen e-kirjakokoelmista mittavimmat ovat Pohjanmaalla. Muissa maakunnissa tarjonta on vielä hyvin vähäistä. Kirjastojen aineistokulut olivat 9,3 miljoonaa euroa (vuonna ,6 milj. ). Uusia kirjoja hankittiin 5,9 miljoonalla eurolla (2013 6,2 milj. ). Hankinnat jakautuivat kohderyhmittäin ja kaunokirjojen ja tietokirjallisuuden kesken seuraavasti: kaunokirjoja 30 % Kirjahankinnat kpl aikuisille 62 % tietokirjoja 32 % 5,9 milj lapsille 38 % lasten kaunokirjoja 33 % lasten tietokirjoja 5 % Kuva 2 Kirjahankintojen jakautuminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Julkaisuja

9 Asiakaskokemuksen kannalta on tärkeää kuinka hyvin kirjastosta saa uutuuksia. Yleisten kirjastojen laatusuosituksen mukaan tuoreus ja ajankohtaisuus sekä kysyntään vastaaminen onnistuu, jos tuhatta asukasta kohden hankitaan teosta vuosittain. Uutuuskirjojen hankintamäärät ovat olleet lievässä laskussa. Vuonna 2014 tilanne on hieman korjaantunut. Kuviossa on kirjojen hankintamäärän kehitys viideltä viime vuodelta. 500,0 450,0 400,0 350,0 300,0 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 0,0 Keski-Suomen maakuntakirjastoalue Kokkolan maakuntakirjastoalue Pirkanmaan maakuntakirjastoalue Seinäjoen maakuntakirjastoalue Vaasan maakuntakirjastoalue Kuva 3. Kirjastojen uutuushankintojen kehitys Uusin aineisto on kirjastoissa kysytyintä. Kokoelmat uusiutuvat, kun poistojen ja uutuuksien osuus koko kokoelmasta on riittävän suuri. Keskimäärin uutuushankintojen osuus kokoelmista oli 4,4 % (2013 4,5 %). Alueen kunnankirjastoista 60:ssä (kuntia 86) uutuushankintojen suhteellinen osuus oli tätä pienempi. Vanhentuneena ja kuluneena poistettiin kokoelmista 6,5 %. Kuitenkin vain 20 kunnassa poistojen osuus oli yli 6 %. Muutamien kuntien lähikirjastojen lakkautuksista johtuneet suuret poistot vääristävät keskiarvoa. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos sekä hankintojen että poistojen määrät ovat pienet. Silloin uhkana on kokoelmien vanhentuminen käsiin. poistoja 6,5 % Peruskokoelma uutta 4,4 % Ajantasaisimpina kokoelmat pysyvät, jos uutuuksien ja poistojen osuus kokoelmista on noin 8 %. (Yleisten kirjastojen laatusuositus) Kuva 4. Kokoelman uusiutuminen 9 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Länsi- ja Sisä-Suomen yleiset kirjastot Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Länsi- ja Sisä-Suomen yleiset kirjastot 2014

10 2.1. Uudet kirjat lukuinnon herättäjinä Suomen koululaiset ovat kansainvälisillä arvioinneilla mitaten (PISA) hyviä lukijoita. Huoli lukutaidon ja erityisesti lukuhalun rapautumisesta on kuitenkin aiheellinen, kun tulokset ovat heikentyneet. Lukuhalun ja lukuvalmiuksien kehittymisen kannalta on tärkeää, että lapset löytävät mieleistään luettavaa. Siksi kirjastoihin on hankittava riittävästi uutta lastenaineistoa. Kansainvälinen suositus on, että jokaista alle 15-vuotiasta kohden hankittaisiin vähintään yksi uusi kirja. Alle 15-vuotiaita Länsi- ja Sisä-Suomen alueella oli noin Uusia lastenkirjoja hankittiin eli 0,7 kirjaa lasta kohden. 3. Palvelujen saavutettavuus ja käyttö 3.1. Sopivat ja riittävät aukioloajat Palvelujen saavutettavuuden ja käytön kannalta on oleellista, että kirjasto on auki asiakkaille sopivana aikana. Kirjastot tilastoivat vuosittaisia aukiolotunteja ja vuodesta 2014 lähtien myös ns. itsepalveluaukioloa (omatoimipalveluaikaa). Tietoa siitä, kuinka monta tuntia kirjastot keskimäärin ovat viikoittain auki, ei ole käytettävissä. Asukaslukuun suhteutettu aukiolotuntien määrä vaihteli maakunnittain. Kirjastojen tavallisten aukiolotuntien määrä on säilynyt aiemmalla tasolla. Aukiolotuntien määrä Aukiolotunteja 2010 Aukiolotunteja 2011 Aukiolotunteja 2012 Aukiolotunteja 2013 Aukiolotunteja 2014 Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Kuva 5. Aukiolotuntien määrä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Julkaisuja

11 Itsepalvelu eli ns. omatoimikirjasto on palvelumuoto, jolla kirjaston aukioloja halutaan laajentaa niin, että ne sopisivat yhä useammille. Kirjaston tilat ja kokoelmat annetaan käyttöön, vaikka henkilökuntaa ei ole paikalla. Alueen kunnista yhdeksän tarjosi omatoimiseen palveluun tarkoitettua aukioloa. Toiminta on voimakkaimmin lähtenyt käyntiin Pirkanmaalla. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto teki selvityksen omatoimikirjastoista. Siitä saa lisätietoja Aukiolotunnit: Itsepalvelu / (Asukasluku/1000) 10,76 11,16 9,24 8,47 4, Kuva 6. Itsepalveluaukiolotunteja tuhatta asukasta kohden 3.2. Lainaus perustoimintana Kirjaston käyttöä mitataan yleisimmin tarkastelemalla lainausten määrää asukasta kohti. Kaikkiaan alueen kirjastoista annettiin vuoden 2014 aikana 22,1 miljoonaa lainaa. Viime vuosien hienoinen alamäki jatkui, mutta suurta muutos ei ollut. Jokainen Länsi- ja Sisä-Suomen alueen asukas lainasi 18,1 lainaa. Lainausten määrä työtekijää kohti on pysynyt samana, samoin lainojen määrä aukiolotuntia kohti. Lainan hinta on viiden viime vuoden kuluessa noussut 2,98 eurosta 3,23 euroon. 11 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Länsi- ja Sisä-Suomen yleiset kirjastot Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Länsi- ja Sisä-Suomen yleiset kirjastot 2014

12 18 lainaa / asukas lainaa / työntekijä 61 lainaa / aukiolotunti Kuva 7. Lainojen määrä asukasta, työntekijää ja aukiolotuntia kohden 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Kuva 8. Lainausten kehitys maakunnittain Kunnittainen tilanne on esitetty kuvassa 9. Mitä tummempi sininen, sitä enemmän kunnan kirjastosta lainattiin teoksia asukasta kohti. 12 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Julkaisuja

13 Kuva 9. Kokonaislainaus / asukasluku Alueen asukkaat käyttävät kirjastoaan edelleen ahkerasti. Jokainen alueen asukas kävi kirjastossa keskimäärin yhdeksän kertaa vuoden aikana. Kirjastopalvelujen rekisteröityjä käyttäjiä eli kirjastokortin haltijoita Länsi- ja Sisä-Suomessa oli Kirjasto yhteisön tapahtumapaikkana Kirjasto tuo varsinkin pienellä paikkakunnalla tärkeän lisän paikkakunnan kulttuuritarjontaan. Se on tärkeä tapahtuma- ja kohtaamispaikka. Kirjastojen tapahtumatuotantoa ja koulutustilaisuuksia on tilastoitu vasta vuodesta 2013 lähtien. Sekä tapahtumien että osallistujien määrä on edellisvuodesta kasvanut. Vuoden 2014 mittaan alueen kirjastoissa järjestettiin: Näyttelyjä 1270 Tapahtumia 5800 osallistujia ,5 osallistujaa / 1000 asukasta Koulutuksia osallistujia , tunteja ,5 osallistujaa / 1000 asukasta Kuva 10. Tapahtumien määrät 13 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Länsi- ja Sisä-Suomen yleiset kirjastot Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Länsi- ja Sisä-Suomen yleiset kirjastot 2014

14 KIRJASTON TAPAHTUMIIN JA KOULUTUKSIIN OSALLISTUMINEN ,3 43,4 76,7 38,4 53,3 175,9 157,5 90,9 113,7 117,7 Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Käyttäjäkoulutusten osallistujamäärä/1000 as Tapahtumien osallistujamäärä/1000 as Kuva 11. Kirjaston tapahtumiin ja koulutuksiin osallistuneet tuhatta asukasta kohden 4. Kirjastotoimen henkilöstötilanne Länsi- ja Sisä-Suomen alueen kuntien kirjastojen henkilöstömäärässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Kirjastopalveluja tuottaa yhteensä noin tuhat henkilöä. Henkilöstön koulutusrakennetta koskevilla säädöksillä pyritään turvaamaan riittävä osaaminen. Henkilöstöstä 45 prosentilla tulee olla alan korkeakoulutus ja 70 prosentilla on oltava kirjastoammatillinen koulutus. Koulutusrakenne on useimmissa kunnissa asetuksen mukainen. kaikkiaan kirjastoissa 1037 henkilötyövuotta kirjaston palkkaamia 954 muita kuten siviilipalvelumiehiä yms. oli 83 korkeakoulutettuja 435 (46 %) kirjastoammatillisen koulutuksen omaavia 833 (87,4 %) Kuva 12. Kirjastojen henkilöstömäärä 14 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Julkaisuja

15 5. Kirjastopalvelujen kustannukset vajaat 60 euroa / maakunnan asukas Kirjastojen talous tiukkeni entisestään. Kirjastopalvelujen tuottamiseen oli käytettävissä lähes miljoona euroa vähemmän kuin vuonna 2013 ( ,4 miljoonaa euroa, ,3 miljoonaa euroa). Kirjastojen toimintakuluissa on suuria kuntien välisiä eroja. Kulut olivat keskimäärin 58,6 euroa asukasta kohti ( ,7 euroa). Kirjastotoimen rahoitus muodostuu kuntien omasta panostuksesta ja valtionosuudesta. Kirjaston perushinta (valtionosuuden perustana oleva euromäärä) määrätään kirjastojen toteutuneiden kustannusten perusteella. Vuonna 2014 se oli 63,12 euroa asukasta kohti. Kunnista vain 30 % käytti kirjastotoimintaan vähintään näin paljon. 18 kuntaa (2013 7) käytti kirjastotoimintaan alle 50 euroa asukasta kohti. 54 kunnassa kirjastolla oli rahaa asukasta kohti käytettävissä vähemmän kuin edellisenä vuonna. 11 kunnassa kirjastomenojen määrä asukasta kohti pieneni vuodesta 2013 yli 10 prosenttia. Yli 10 prosentin kasvu oli vain yhdessä kunnassa. Suurimmat leikkaukset olivat 25 prosenttia. Kirjastomenoja / asukas 2014 (kunnat %) 7% 8% 31% 33% 21% Kuva 13. Kustannukset / asukas (kunnat %) yli alle 50 Maakuntien välillä kirjastopalvelujen keskimääräisissä asukaskohtaisissa kustannuksissa ei ole selviä eroja. 15 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Länsi- ja Sisä-Suomen yleiset kirjastot Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Länsi- ja Sisä-Suomen yleiset kirjastot 2014

16 Kirjastotoimen kustannuseristä suurin ovat henkilöstömenot. Tilakustannusten osuus on huomattavan suuri ja se kasvoi jonkin verran. Aineistojen hankintakustannusten osuus on %. Kirjastotoimen kustannusten jakaantuminen 100% 80% 60% 40% 20% 0% 12% 11% 13% 13% 9% 20% 21% 24% 21% 22% 15% 13% 12% 12% 14% 53% 55% 51% 54% 55% Henkilöstökulut Kirjastoaineistokulut Tilakustannukset Muut kulut Kuva 14. Kirjastojen kustannusjakauma Taloudellisuus ei ole kuitenkaan ainoa mittari, millä kirjastotoimintaa tulisi tarkastella. Tilastoista eivät näy kirjastopalvelujen hyödyt ja vaikutukset. Kirjastopalvelut tuotetaan alle prosentilla kuntien kokonaismenoista. Kirjastot turvaavat oikeuden tietoon ja tukevat oppimista. Kirjastopalvelujen käyttö ja lukeminen voimaannuttavat yksilöitä ja auttavat ihmisiä ymmärtämään paremmin toisten ihmisten näkökulmia ja ajatuksia. 6. Palvelujen, toiminnan ja osaamisen kehittäminen Jokaisella kunnankirjastoilla on vastuu oman toimintansa kehittämisestä. Maakuntakirjastot toimivat alueidensa kehittämisvetureina ja saavat tätä erityistehtäväänsä varten valtionavustusta. Vuonna 2014 maakuntakirjastoavustusten määrä alueella oli yhteensä euroa. Maakuntakirjastona toimiva kirjasto voi lisäksi hakea muita kehittämisavustuksia kuten muutkin yksittäiset kirjastot ja kirjastojen yhteenliittymät / kimpat. Aluehallintovirasto myönsi uutta hankerahoitusta 84 hankkeelle yhteensä euroa. Rahoitusta saivat erityisesti kirjastojen itsepalvelun/omatoimisuuden kehittämishankkeet, digitointihankkeet ja tablettitietokonehankkeet. Alueelle saadut kehittämisavustukset on esitetty taulukossa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Julkaisuja

17 Taulukko 1 Maakuntakirjastoavustukset ja muut kehittämisavustukset Huom. ei sisällä valtakunnalliseksi luokiteltujen, opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamien hankkeiden avustuksia Maakunta maakuntakirjastoavustus muu kehittämisavustus yhteensä Keski- Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa yhteensä Vuodesta 2011 lähtien kirjastojen kehittämiseen tarkoitetut valtionavustukset on haettu kirjastojen hanketietokannan kautta. Neljän vuoden aikana Länsi- ja Sisä-Suomen kirjastot ovat saaneet yhteensä 2,32 miljoonaa euroa valtionavustusta 283 hankkeeseen. Hankkeisiin ja niiden loppuraportteihin voi tutustua osoitteessa Hanketietokannan visualisoinnissa eri sisältöiset hankkeet ovat tietyn värisiä ja pallon koko kuvaa hankkeen suuruutta. 17 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Länsi- ja Sisä-Suomen yleiset kirjastot Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Länsi- ja Sisä-Suomen yleiset kirjastot 2014

18 Aluehallintoviraston myöntämän matka-avustuksen turvin kehittämisvirtaa haettiin mm. Lyonissa järjestetystä IFLA konferenssista (International Federation of Library Associations). Henkilöstön osaamista kehitettiin sekä maakuntakirjastojen että aluehallintoviraston järjestämän koulutuksen avulla. Täydennyskoulutuspäivien määrä työntekijää kohti on pysytellyt noin 3,6 päivän tuntumassa Perustamishankkeet Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) tehtiin perustamishankkeita koskeva muutos, joka tuli voimaan Kirjastojen perustamishankerahoitus loppuu vuoden 2015 jälkeen. Vuonna 2015 rahoitetaan vain ne kirjastojen perustamishankkeet, jotka ovat opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamassa rahoitussuunnitelmassa vuosille Vuonna 2014 LSSAVIssa tehtiin avustuspäätös Seinäjoen ja Alavuden kirjastoautohankkeesta sekä Uudenkaarlepyyn pääkirjastosta. 7. Maakunnat ja kirjastokimpat 18 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Julkaisuja

19 19 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Länsi- ja Sisä-Suomen yleiset kirjastot Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Länsi- ja Sisä-Suomen yleiset kirjastot 2014

20 20 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Julkaisuja