Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa paikasta toiseen, ja sen avulla erilaiset ihmiset voivat yhdessä opetella tukiviittomia, empatiaa ja yhteisymmärrystä. Papu on ystävällisen näköinen pehmosammakko. Koska se ei osaa puhua - kuten pehmoeläimet eivät yleensä osaa - se viestii monella muulla tavalla. Sillä on räpylöissä tarrat, joihin voidaan kiinnittää puhetta korvaavia kuvakortteja. Papua voi käyttää myös viittomien opetuksessa, sen verran pitkät ja notkeat sammakonkoivet sillä on. Lisäksi Papu viestii eleillä ja ilmeillä, joiden merkitykset löytyvät sen omasta kommunikointipassista. Sammakko joka rakastaa seuraa ja huomiota Papu asustelee Kehitysvammaliiton Papunet-verkkopalveluyksikössä, ja sieltä se retkeilee milloin minnekin päin Suomea sen mukaan minne se kutsutaan. Retki uuteen paikkaan taittuu postitse laatikossa, josta löytyy Papu ja sen vaatetus, kansio jossa on kommunikointipassi ja kuvakortteja sekä Papun oma reissuvihko. - Papu vierailee pelkästään ryhmissä, ja vierailun isännyydestä vastaa ryhmän vetäjä. Vierailun kesto on yleensä noin neljä viikkoa, joskus vähän enemmänkin, jos niin on toivottu, kertoo Maija Ylätupa Kehitysvammaliitosta. - Papun mukana kiertää reissuvihko, joka on aivan valloittavaa luettavaa. Se on nimittäin täynnä ihania muistoja Papun eri vierailupaikoista ja sen siellä saamista ystävistä. Papu on siis aito, vihreä sammakkopersoonallisuus. Reissaamisen lisäksi se rakastaa, halaamista, huomion kohteena olemista ja valokuviin pääsemistä. Joskus se kyläilee vierailunsa aikana lasten kotona yökylässäkin. Ja koska se on sammakko, se ei pelkää vettä, vaan pulahtaa tarvittaessa pesukoneeseen hienopesuun mutta ei linkousta, kiitos. Papun löytää myös verkosta, jossa sillä on Papunet-verkkopalvelun ylläpitämät verkkosivut (www.papunet.net/kuva/sammakko). Sieltä löytyy sammakon passi, kuvakortit sekä valokuvia ja hauskoja terveisiä vierailupaikoista pitkin Suomea.
Miten tällaisen viestintäsammakon idea on sitten Suomeen tupsahtanut? Sammakon esikuva löytyy Englannista, jossa eräässä erityskoulussa toimii samanlaisessa tehtävässä pehmokarhu Spike. Itse Papu löytyi nettikaupasta, eli se on todellinen verkkomaailman otus. Papu esiintyi sammakkoteatterissa Maaliskuussa 2008 Papu vieraili Laakavuoren ala-asteella Helsingin Mellunmäessä. Tällä kertaa sen oli kutsunut kyläilemään erityisluokanopettaja Salla Turtiainen, joka opettaa viiden oppilaan EHA2-luokkaa. Papu sai heti reippaan tutustumisen uuteen ympäristöönsä, sillä se pääsi esiintymään nukke- tai oikeastaan sammakkoteatteriin. Teatteri oli Papulle uusi juttu. Se esitti pääosaa tarinassa nimeltä "Kirje", joka perustuu englantilaisen Arnold Lobelin lastenkirjaan "Kurnu ja Loikka". Esityksen toteutti neljä sosionomiopiskelijaa ammattikorkeakoulu Stadiasta. He olivat ideoineet sen osana opintoihinsa kuuluvaa luovuuskurssia. Teatteria olivat seuraamassa neljäs luokka sekä EHA2-luokka. Esityksen jälkeen opettaja esitteli Papun ja sen tehtävän luokille. Papu opetti lapsille viittoman "ystävyys" ja kertoi, miten se näyttää kun se haluaa tulla halatuksi. Tapahtuma käynnisti EHA2:n ja neljännen luokan välisen kummiluokkahankkeen, jossa oppilaat voivat mm. vierailla toistensa luokissa sovitusti. Tilaisuuden lopuksi otettiin kaikista yhteinen kummiluokkakuva sammakoiden kanssa. Myös sosionomiopiskelijoille tapahtuma oli innostava kokemus. Ryhmään kuuluivat Laura Tähkälä, Anna Tapola, Elina Pentikäinen ja Tuija Vidgren. Koulussa oli todella mukava vierailla. Meitä vähän jännitti etukäteen miten tällainen nukketeatteriesitys otetaan vastaan, mutta oppilaat kuuntelivat tarinan hyvin keskittyneesti, kertoo Anna Tapola. Esityksen lopuksi sammakot kävivät tervehtimässä oppilaita, ja oli tärkeää, että lapset saivat myös tutustua sammakoihin ihan läheltä ja käsin koskettamalla. Kuvia Papusta ja sammakkoteatterista Laakavuoren ala-asteella Papun mukana seuraa hauska reissuvihko, johon on kertynyt paljon tarinoita siitä, missä Papu on käynyt ja mitä se on matkoillaan kokenut.
. Tarinassa Papu ei ollut koskaan saanut ainuttakaan kirjettä. Mutta nyt Loikka on päättänyt yllättää ystävänsä ja kirjoitti sille ihan oikean kirjeen
Papu selvisi esityksestä ilman kovaa ramppikuumetta. Kaveri Loikka rohkaisi sitä juuri sopivasti. Teatteri alkaa. Kertojana sosionomiopiskelija Laura Tähkälä, sylissä sammakko Helmi ja estradilla halaamassa lämpimästi pukeutunut Papu ja sen paras ystävä Loikka.
Teksti: Anna Tapola Kuvat: Tuija Vidgren Viimeiset harjoitukset ennen esitystä. Repliikkejä kertaavat opiskelijat Anna Tapola (vas.) ja Elina Pentikäinen.