Uudesta eläinsuojelulaista hyvinvointilaki?

PIHVIKARJALIITON TIEDOTUSLEHTI 1 2015 (nro 21) Nyt kääritään hihat pihvilihan tunnettuuden ja arvostuksen lisäämiseksi Nautaparlamentti kutsuu Tampereelle Pysyvät nurmet aiheuttavat päänvaivaa Uudesta eläinsuojelulaista hyvinvointilaki?

Pihvikarja sisältö Pääkirjoitus 3 Mennen & tullen Mennen & tullen 4 Nautaparlamentti kutsuu Tampereelle 6 Nyt kääritään hihat pihvilihan tunnettuuden ja arvostuksen lisäämiseksi 8 Uusi eläinsuojelulaki laki eläimen hyvästä elämästä 10 Markkinavetoinen hyvinvointi on mahdollisuus myös Suomelle 12 Täydentävissä ehdoissa piilee monta karikkoa 14 Pysyvien nurmien määritelmä aiheuttaa päänvaivaa 16 Myyntivalmiit pakkaukset suoramyyjälle 20 Teurastamo tulee laadukkaan lihan luokse 22 PihviPerho aloitti Pohjanmaalla 24 Vaikuttavia kokemuksia Limousin Talvipäivillä 28 Hereford-vieraita Kanadasta 30 Sarveton skotti saapui Suomeen 31 Uusi katto pään päälle 32 Seuraava Pihvikarja ilmestyy kesäkuussa! Varaa ilmoitustilasi ajoissa: armi.maenpaa@pihvikarjaliitto.fi www.pihvikarjaliitto.fi Pääkirjoitus Vahvaa tahtoa yhteisten asioiden hoitamiseksi Viljelijöillä on tänä keväänä poikkeuksellisen paljon pohdittavaa. Pohdittavaa riittää käytännön viljelytoimien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Ennen kaikkea aika kuluu kuitenkin uusiin tukimalleihin perehtymiseen. Mitä saa tehdä ja mitä ei? Mitä voi soveltaa omalla tilalla ja mitä ei? Lienemme yhtä mieltä siitä, että maatalouden tukijärjestelmät tulevat entistäkin monimutkaisemmiksi ja vaikeammin hallittaviksi. Me pihvikarjankasvattajat voimme siinä mielessä olla tyytyväisiä nykytilaan, että olemme itse pitkään tiedostaneet maisemanhoidon olevan osa maatalouden tulevaisuutta. Alkavana laidunkautena laidunnamme toivottavasti yhä enemmän suojakaistoilla, luonnonhoitopelloilla ja erityisympäristötukialueilla, jotka on jaettu kahteen kategoriaan. Arvokkaimmilla alueilla on korotettu tuki. Sitä kannattaa tavoitella. Meidän ei tule nykytilanteessa ajatella, että olisimme ainoastaan ruoan tuottajia. Yhteiskunta haluaa viljelijöiden osallistuvan kasvavassa määrin ympäristön hoitoon ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Emme saa nähdä tätä kehitystä kielteisenä. Se on nähtävä mahdollisuutena. Tuotantomme on sitä kestävämmällä pohjalla, mitä enemmän kiinnitämme ympäristöön huomiota. Tämän hetken tilannetta sekoittaa pahasti pysyvän nurmen määritelmän uhka. Saimme viime joulukuussa kuulla, että viisi vuotta ja sitä vanhemmat nurmet saavat tänä keväänä mahdollisesti pysyvän nurmen statuksen kontolleen. Jonkinlaisena lievennyksenä tilanteessa on nähtävä viime hetken tulkinta nurmen käyttötarkoituksen muuttamisesta kahdeksi vuodeksi luonnonhoitopelloksi. Tämä katkaisee pysyvän nurmen viljelyn. Viljelijän on harkittava, voisiko tätä mahdollisuutta soveltaa omalla tilallaan. Viljelijän on ylipäänsä teh- tävä päätös miten suhtautuu siihen, että osa nurmista saattaa saada määritelmän pysyvä nurmi. Viljelijät ovat joutuneet kuluneen talven aikana miettimään miten yhtäkkiä tulevat uudet ohjeistukset saadaan sovellettua sujuvasti tulevan kesän käytännön viljelyyn. Pysyvän nurmen määritelmän uhka on käsittämätön farssi. Emme ole turhaan nostaneet esille huolta maatalouspolitiikan pitkäjänteisyyden puuttumisesta. Olemme tulleet tilanteeseen, jossa hyviä säilörehunurmia joudutaan kiireellä kyntämään. Aiempi suunnitelma oli korjata niistä säilörehua kesällä! Nitraattidirektiivin täytäntöönpano ja eläinten hyvinvointituen uudistaminen tuovat muutoksia tullessaan. Jokainen miettiköön mihin suuntaan muutokset toimintaympäristöämme ja mahdollisuuksiamme vievät. Hyvinvointitukeen ei todennäköisesti sitouduta enää entisessä laajuudessa. Tiettyyn toimenpiteeseen sitoutuminen ei tuo korvausta enää koko karjalle, vaan ainoastaan ko. eläinryhmälle. Tässäkin kohtaa voidaan kysyä pitkäjänteisyyden puuttumisen perään? Nitraattidirektiivin määräyksiin en tässä kohdassa puutu kuin yhdellä kommentilla. Miten on mahdollista että 15 % kaltevuuden ylittävillä peltolohkoilla ei saa levittää lantaa, mutta keinolannoitteiden käyttöä ei rajoiteta mitenkään? Aktiiviviljelijöiden määrä vähenee edelleen. Jatkavat viljelijät tarvitsevat kuitenkin edunvalvontaa tulevaisuudessakin. Pihvikarjankasvattajien liitto on yksi edunvalvojista. Liitto ajaa suomalaisen pihvintuottajan asiaa. Tervetuloa mukaan Pihvikarjaliittoon. Antti Veräväinen puheenjohtaja Pihvikarjankasvattajien liitto ry Liity jäseneksi 38 Yhteistyössä Pihvikarjaliiton kanssa 39 Pihvikarjaliiton hallitus 40 pihvikarja PIHVIKARJALIITON TIEDOTUSLEHTI Kuva: Atria Rotuyhdistykset 40 Mediakortti 41 JULKAISIJA: PÄÄTOIMITTAJA: TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ: LEHTITOIMIKUNTA: ILMOITUSMYYNTI: KUVAT: KANSIKUVA: PAINOPAIKKA: ULKOASU: Pihvikarjankasvattajien liitto ry Antti Veräväinen Susanna Heikkinen Susanna Heikkinen, Antti Veräväinen, Maarit Kallio, Johanna Jahkola Armi Mäenpää, armi.maenpaa@pihvikarjaliitto.fi Kirjoittajat, rotuyhdistykset, yhteistyökumppanit, BigStockPhoto, Ingram Image Iina Melto Savion Kirjapaino, Kerava Neiti Sievänen, www.neitisievanen.fi www.pihvikarjaliitto.fi 3

Vuoden Cowboy Pihvikarjaliiton vuoden Cowboy on Antti Toivonen Sauvosta Pihvikarjaliitto valitsi vuoden 2014 Cowboy ksi Antti Toivosen, joka on toiminut esimerkillisesti pihvikarjankasvatuksen parissa, lisäten kotimaisen pihvilihan tunnettuutta ja arvostusta. Antissa yhdistyvät ansiokkaan karjankasvattajan ja yrittäjän parhaat ominaisuudet: tavoitteellisuus, vastuullisuus ja hyvä meininki. Sauvossa sijaitsevalla Salmensuun tilalla toteutetaan ympäristötekoja, jotka ovat aitoja ja merkittäviä, lannan ravinteiden kierrätyksestä maisemanhoitoon. Monet meistä muistavat Antin Jyrki Sukulan tv-ohjelmasta parin vuoden takaa; tämän cowboyn käsistä ei mopo karkaa edes karjaa laitumella ajaessa. ONNITTELUMME ANTILLE! Mennen & tullen Mennen & tullen Sonneja kaupan Atrian siitossonnihuutokauppa perjantaina 24.4.2015 Pieksämäellä Sonnihuutokauppa kruunaa 10. toimintavuoden AtriaNauta siitossonnien kasvatusasematoiminnassa Pieksämäellä, Vivili ja Aarne Ylösen tilalla. Syksyllä kasvatustestiin valittiin 96 liharotuista sonnivasikkaa ja kasvutestin läpäisseet 80 eläintä ovat vielä käyneet läpi rakennearvostelun ja luonnearvioinnin. Finaaliin päässeet nuoret sonnit myydään huutokaupassa. Sonnien esittely alkaa klo 10 ja huutokauppa klo 11.30 osoitteessa Suonteentie 241, 77690 Suontee. Tutustu Pieksämäen siitossonnikasvattamon toimintaan: www.korppikallio.fi. HKScanin Sonnihuutokauppa lauantaina 25.4. Tammelassa HKScanin kolmastoista Sonnihuutokauppa järjestetään lauantaina 25.4.2015 Tammelassa. Sonnihuutokaupan taso paranee vuosi vuodelta. Tänä vuonna kuukausittaisessa seurannassa on ollut noin 250 sonnia, joiden painoindeksit, polveutuminen, teurasindeksit ja ultraäänimittaukset löytyvät HKScanin nettisivuilta http://www.hkscanagri.fi/tuottajille/nauta/rotusonneja-kaupan/ Siellä voit myös rekisteröityä sähköisesti huutajaksi pe 24.4. klo 12 mennessä. Lisätietoja antaa tuotantoneuvoja Juhani Numminen, puh. 0400 854 911. Huutokauppa järjestetään Ali- Lekkalan tilalla osoitteessa Teuronkylätie 639, 31250 Teuro. Limousin sonnihuutokauppa pidettiin 18.4.2015 Alavieskassa Limousin-poikakotiin oli toimitettu yli 80 eläintä, joista parhaimmat sonnit valikoituivat myyntiin. Tiedot sonneista löytyvät http://www.nostettanaaraista.fi/22 ala carte poikakotisivuilta. Mennen & tullen Mennen & tullen Lähde opintomatkalle Ruotsiin Pihvikarjaliiton mukana Pihvikarjaliitto tekee 6. 8. lokakuuta 2015 opintomatkan Etelä-Ruotsiin. Vastuullisena matkanjärjestäjänä toimii Matkapojat Oy, joka organisoi myös paljon kiitosta saaneen Pihvikarjaristeilyn puitteet. Asiantuntevan ja tehokkaan vierailuohjelman on koonnut Farmimatkat Oy. 1. MATKAPÄIVÄ Kolmipäiväinen ohjelma alkaa 6. lokakuuta Finnairin lennolla Göteborgiin, jonne saavutaan klo 12.20. Suomesta lähtöisin olevan paikallisen lihakarja-asiantuntijan opastamana siirrytään bussilla Skaran lähelle Johan Tellin Ölanda Säteri -tilalle, jossa tutustutaan isännän luomaan Ölandakött-tuotemerkkiin. Sen nimissä Tell myy n. 1000 liharotuista eläintä vuodessa tarkasti valituille kaupoille ja ravintoloille läntisen Ruotsin alueelle. Myytävät eläimet tulevat omalta ja sopimusasiakkaiden tiloilta. Eläimet laiduntavat pitkälti luonnonlaitumilla ja ruokinta perustuu karkearehuun. Lihaa markkinoidaan eettisin ja terveydellisin perustein: lähellä tuotettua, riiputettua luomupihvilihaa, joka sisältää paljon omega3:ta. Myytävät liharotueläimet ovat kolmiroturisteytyksiä. Johan Tell pyrkii kehittämään lihan markkinointia ja panostaa lihan sujuvaan toimitusvarmuuteen asiakkaille. Kauppojen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. 2. MATKAPÄIVÄ Toinen matkapäivä suuntautuu Kristinehamnin lähelle, jossa vieraillaan Nynäs Säteri -tilalla. Tila satsaa paljon jalostukseen ja tilalta myydään runsaasti jalostuseläimiä. Nynäs Säteri valittiin vuoden lihakarjatilaksi Ruotsissa viisi vuotta sitten. Liha myydään tilausten perusteella erilaisina lajitelmalaatikoina omalla tuotemerkillä. Iltapäivällä suunnataan Sörgårdenin tilalle, jossa on oma pienteurastamo ja leikkaamo. Tila tarjoaa myös naudan ja sian rahtiteurastusta. Sörgårdenin tilateurastettua luomunautaa voi ostaa tilan omasta myymälästä tai tilata lihalajitelmalaatikon. Loistava ideamatka kaikille suoramyyntiä jo tekeville tai sitä suunnitteleville! 3. MATKAPÄIVÄ Kolmantena matkapäivänä vieraillaan Sten Catonin Backgården -tilalla Skaran lähellä. Tilalla on Charolais-, Limousin- ja Simmental-rotujen emoja. Lisäksi loppukasvatetaan maitorotuisia sonnivasikoita. Teuraaksi menee vuosittain noin 1200 eläintä. Liha myydään oman Smakfullt kött från Backgården -tuotemerkin nimissä. Tilan yhteydessä on myös emännän pyörittämä tilamyymälä, jossa oman raakakypsytetyn lihan ja leikkeleiden lisäksi on muitakin lähiruokatuotteita ja sisustustavaraa kaupan. Tila satsaa vahvasti lihan markkinointiin ja hyödyntää nettikauppaa lihan myynnissä. Pääsemme myös vierailemaan paikallisessa pienteurastamossa, jossa Sten Catoni teurastuttaa kaikki omassa tilamyymälässä myytävät eläimet. Iltapäivällä käydään vielä Hultets Gårdsslakterissa. Tilalla on luomuanguskarjaa, ja oma tilateurastamo otettiin käyttöön vuonna 2011. Liha myydään suoraan tilalta. Vierailun jälkeen suunnataan Göterborgin Landvetterin lentokentälle. MAJOITUS: Ryhmä majoittuu molemmat yöt Skaran kaupungin keskustassa Best Western Hotel Julassa. Matkan hinta sisältää puolihoidon, johon kuuluvat 2 aamiaista, 2 lounasta ohjelman mukaan sekä yksi yhteinen illallinen. Pihvikarjaliiton jäsenhinta 994 /henkilö sisältää: Finnairin suorat lennot ohjelman mukaan Majoituksen 2 yötä Best Western Hotel Jula 2 hh huoneessa, yhden hengen huone lisämaksusta Puolihoidon eli ateriat ohjelman mukaisesti Bussikuljetukset Ruotsissa Farmimatkat Oy:n asiantuntijaoppaan palvelut ohjelman mukaisesti Paikallisen liha-asiantuntijan palvelut Ruotsissa, mm. tulkkaus Ammattilaisille suunnatun ohjelman ja suojavarusteet vierailukohteissa Verot ja viranomaismaksut Pihvikarjaliittoon kuulumattomille matkan hinta on 1074 / henkilö. Oikeus muutoksiin pidätetään; matkan toteutuminen annetulla hinnalla edellyttää vähintään 33 henkilön osallistumista. LUE LISÄÄ Pihvikarjaliiton nettisivuilta. TIEDUSTELUT JA VARAUKSET Matkapoikien Myyntipalvelusta sekä matkapojat.fi/pihvikarjaliitto. LENTOAIKATAULU: Finnairin suora lento Helsinki-Göteborg-Helsinki Meno 6.10.2015 klo 11.55, perillä paikallista aikaa klo 12.20 Paluu Göteborgista 8.10.2015 klo 20.20, saapuminen Helsinkiin klo 22.40. 4 5

Tuotantosuunnan ykköstapahtuma Nautaparlamentti kutsuu Tampereelle Valtakunnallinen Nautaparlamentti on naudanlihantuottajien ja lihanautaketjussa toimivien yhteistyötahojen tapaamisfoorumi, jossa kuullaan ja keskustellaan naudanlihantuotantoon liittyvistä ajankohtaisista aiheista. Nautaparlamentilla on pitkät perinteet, jotka ulottuvat yli vuosikymmenten. Nautaparlamentti kokoontuu vuosittain, ja vakiintuneeksi ajankohdaksi on muodostunut heinäkuun loppupuoli. Järjestäjinä ovat vuorollaan alueelliset nautakerhot ja muut alan yhdistykset. Tällä kertaa vetovastuuta ehdotettiin Pihvikarjaliitolle ja rotuyhdistyksille, jotka yhdessä ottivat haasteen vastaan viime kesänä. Härmässä kesällä 2014 järjestetyn Nautaparlamentin lopuksi puheenjohtajan nuija ojennettiin Pihvikarjaliiton varapuheenjohtajalle Anssi Hänniselle. Vuonna 2015 Nautaparlamentti järjestetään Tampereella. Paikan valintaan vaikutti keskeisesti se, että Pirkanmaalla ei Nautaparlamenttia ole vähään aikaan järjestetty. Nautaparlamentin järjestäminen keskellä suurta kaupunkia tuo oman lisänsä kokoukseen, ja tällä kertaa siitä otetaankin kaikki irti: tapahtuman rinnalla järjestetään myös yleisölle suunnattu eläinnäyttely, joka tuo naudat aivan kaupungin ytimeen. Tammerkosken rantamille Eteläpuistoon saapuvan eläinnäyttelyn järjestelyistä vastaa Hereford-yhdistys. Ohjelmana synninpäästö naudanlihalle Nautaparlamenttia voisi luonnehtia myös ajankohtaisseminaariksi, jossa käsitellään ajan hermolla olevia aihepiirejä. Tampereen Nautaparlamentin kattavana teemana on naudanlihan synninpäästö. Ohjelma rakentuu naudanlihantuotannon kriittisten tekijöiden ympärille ja tuo esiin kysymyksiä, jotka herättävät myös yhteiskunnallista mielenkiintoa. Viime aikoina lihantuotannon yhteydessä on paljon puhuttu ympäristökysymyksistä, kuten Itämeren suojelusta ja ilmastosta. Nautaparlamentissa vesiensuojelusta alustaa Baltic Sea Action Groupin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin. Hänen jälkeensä estradille nousee lantakoordinaattoriksikin tituleerattu hankepäällikkö Tarja Haaranen, joka on kaksivuotisen hankkeen ajan virkavapaalla ympäristöministeriöstä. Haaranen on lannan ravinteiden kierrätyksen erikoistuntija, sillä ennen nykyistä pestiään hän on toiminut muun muassa nitraattiasetusta valmistelleessa työryhmässä. Suomen ja EU:n yksi kuumimmista kysymyksistä tällä hetkellä liittyy nurmiin ja siihen, miten nurmipeltoja saa uudistaa. Nautaparlamentissa huomio kiinnitetään siihen, mitä nurmikasveja eläimille kannattaa syöttää ja kuinka saada nurmikasvit parhaiten menestymään näillä leveysasteilla. Asiantuntijaksi saapuu kanadalainen Gilles Bélanger, jonka erityisalana on älykäs nurmiviljely, muun muassa timotein ja sinimailasen käyttö. Ruokinnan vaikutuksesta naudanlihan koostumukseen puolestaan raportoi irlantilaisasiantuntija Aidan Moloney, joka on tutkinut nautojen rehun ja lihan rasvahappokoostumuksen välistä yhteyttä. Kotimaisen naudanlihan turvallisuudesta ja hygieenisyydestä kertoo Eviran elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikön johtaja Anna-Liisa Myllyniemi. Kaksipäiväisen ohjelman päättää pohdinta siitä, uskaltaako naudanlihaa syödä, mikä on sen yhteys ihmisen terveyteen ja monipuoliseen ruokavalioon. Hauskaa olla pitää Monipuolinen asiasisältö on Nautaparlamentin ydin, mutta yhtä tärkeää on kokoontua yhteen ja pitää hauskaa. Perinteiden mukaisesti viihdettäkin on tarjolla päivän mittaan ja varsinkin ensimmäisen parlamenttipäivän päätteeksi. Ennen illallista on mahdollisuus osallistua pienelle aperitiiviristeilylle Näsijärvellä M/S Wellamolla. Illallinen nautitaan kesäravintola Kaislassa, joka sijaitsee Mustalahdessa, aivan Särkänniemen välittömässä läheisyydessä. Kaislassa nautitaan tietenkin hyvää lihaa, tällä kertaa HKScanin tarjoamana. Saattaa olla, että tunnelma nousee jälleen korkealle, kuten tapana on ollut. Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu Nautaparlamenttiin Pihvikarjaliiton nettisivuilla www.pihvikarjaliitto.fi olevan linkin avulla. Parlamentin osallistumismaksu koko ajalta on 80 /henkilö, yhdeltä päivältä 60 / henkilö. Osallistuminen sisältää ohjelman ruokailuineen sekä materiaalipaketin. Tarkemmat tiedot ja maksuohjeet löydät linkistä. Jokainen osallistuja varaa majoituksen erikseen. Nautaparlamenttia varten on varattu kiintiö huoneita Sokos Hotel Ilveksestä: 1hh hintaan 100 /vuorokausi (Standard 1-hengen huone) ja 2 hh hintaan 120 /vuorokausi (Standard 2-hengen huone). Huonevaraukset tehdään Sokos Hotels Myyntipalvelusta, puhelin 020 1234 600 tai sähköpostitse sokos.hotels@sok.fi. Huonekiintiö ja -hinnat ovat voimassa 27.5.2015 saakka. NAUTA- PARLAMENTTI 2015 TORSTAI 23.7. 9.00 Ilmoittautuminen alkaa; Hotelli Ilves 11.00 Avajaiset eläinnäyttelyssä, Eteläpuisto. Avauspuhe, Maa- ja metsätalousministeriön edustaja 12.00 Lounas; ilmoittautuminen jatkuu klo 12.45 saakka 13.00 Seminaarin avaus: Naudanlihan synninpäästö Pihvikarjaliiton puheenjohtaja Antti Veräväinen 13.30 Naudanlihantuotanto ja Itämeri Hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin, Baltic Sea Action Group 14.00 Lannan ravinteet kiertoon Hankekoordinaattori Tarja Haaranen, LUKE 14.30 Keskustelua/lyhyt kommenttipuheenvuoro ja kahvitauko 15.15 Älykäs nurmiviljely kuinka nurmirehun laatua voidaan parantaa Gilles Bélanger, Ph.D., Agriculture and Agri-Food Canada, Soils and Crops Research and Development Centre, Quebec. Tulkkaus Perttu Virkajärvi, LUKE 16.30 Päivän yhteenveto 17.30 Kuljetus Mustalahden satamaan, useita vuoroja non-stop 18.00 Aperitiiviristeily Näsijärvellä, M/S Wellamo 19.00 Illallinen ravintola Kaislassa PERJANTAI 24.7. 9.00 Kotimaisen naudanlihan turvallisuus Anna-Liisa Myllyniemi, Evira, Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikön johtaja 9.30 Miten ruokinnalla voidaan vaikuttaa naudanlihan rasvahappokoostumukseen, terveellisyyteen ja laatuun? Aidan P. Moloney, Ph. D., Teagasc, Animal & Grassland Research and Innovation Centre, Ireland Puheenvuoro tulkataan. 10.30 Kahvitauko 11.00 Uskaltaako naudanlihaa syödä? Lihan yhteys terveyteen ja osana monipuolista ruokavaliota. 11.30 Nautaparlamentin yhteenveto, julkilausuma tiedotusvälineille. Puheenjohtajan nuijan luovuttaminen seuraajalle. 12.30 Lounas TERVETULOA MUKAAN! Muutokset mahdollisia. 6 Nautaparlamentti 215 järjestetään aivan Tampereen keskustassa, Sokos Hotel Ilveksessä. Kesäinen Tampere tarjoaa tapahtumalle upeat puitteet. 7

Nyt kääritään hihat pihvilihan tunnettuuden ja arvostuksen lisäämiseksi Pihvikarjaliitolle on myönnetty kolmivuotinen valtionavustus ruokaketjun toiminnan edistämiseen liittyvälle hankkeelle. Tavoitteena on pihvilihan tunnettuuden ja arvostuksen lisääminen. 8 Pihvikarjaliitto keskittyy tavoitteidensa mukaisesti kolmeen asiaan: pihvilihan tunnettuuteen, pihvikarjan kasvatukseen liittyvään tietouteen sekä tuotantosuunnan toimintaedellytyksiin. Näiden kolmen osa-alueen parissa liitto toteuttaa käytännön toimia, kuten tiedon jakamista, edunvalvontaa ja verkostoitumista. Kun Maaseutuvirasto eli Mavi avasi hankehaun ruokaketjun toiminnan edistämiseksi, Pihvikarjaliitto tarttui tilaisuuteen. Pihvikarjaliitolla on luonteva rooli pihvilihan tunnettuuden edistämisessä, sillä se on tuotantosuunnan ainoa taho, joka kokoaa yhteen kaikkien lihakarjarotujen edustajat sekä jakelukanavat suoramyyjistä lihateollisuuden sopimustuottajiin. Pihviliha on käsitteenä monelle kuluttajalle tuntematon. Tuottajien on kuitenkin vaikea lisätä tunnettuutta perinteisin markkinointikeinoin, koska päivittäistavarakaupassa myytävä pihviliha on lähestulkoon kokonaan lihateollisuuden tuotteistamaa. Pihvikarjaliitto haluaakin hankkeen avulla lähestyä kuluttajaa sellaisin tavoin, jotka soveltuvat toimitusketjun kaikkien osapuolten tarpeisiin, olipa kyseessä suoramyyjä, lähiruokatoimija, elintarviketeollisuus, päivittäistavarakauppa tai ammattikeittiöt. Paljon myönteistä kerrottavaa pihvilihasta Ruoasta kiinnostunut kuluttaja haluaa usein tietää tuotteiden alkuperästä. Pihvikarjaliitto pyrkii hankkeen avulla tavoittamaan kuluttajat tavalla, joka on helppo omaksua tämän päivän informaatiotulvassa. Tämän vuoksi hankkeessa panostetaan paitsi asiasisältöön, myös keinoihin, joilla tietoa välitetään. Kaikki keinot otetaan käyttöön henkilökohtaisista tapaamisista sähköiseen viestintään, sosiaalisesta mediasta mobiiliapplikaatioihin. Yksi hankkeen keskeisistä tehtävistä on naudanlihantuotannon myönteisten puolien esiintuominen. Suomessa pihvikarjan kasvatukselle on hyvät edellytykset: meillä riittää vettä ja muuhun ruokatuotantoon kelpaamatonta nurmipeltoa. Hyvän hygieniatason ansiosta eläimiä ei tarvitse pumpata täyteen antibiootteja ja epidemiat pysyvät kurissa. Nykyinen lainsäädäntömme edellyttää kasvattajalta sellaista huolenpitoa, joka luo terveen pohjan eläinten hyvinvoinnille. Myös ympäristökysymyksiin kiinnitetään huomiota enemmän kuin monissa muissa maissa. Vaikka tuotannon eettisyyden ja korkean laatutason kertominen on sinänsä tärkeää, kuluttaja haluaa myös saada konkreettista lisäarvoa pihvilihasta. Sen vuoksi yksi hankkeen tärkeimmistä viesteistä on maku: sen konkretisointi, mitä maukkaus ja hyvä maku todella käytännössä tarkoittavat. Mistä kuluttaja tietää nauttivansa pihvikarjan lihaa, kun sellaista on lautasella? Vähän rahaa, paljon kekseliäisyyttä Vaikka hankerahoitus on Pihvikarjaliitolle merkittävä, moneen muuhun hankkeeseen verrattuna avustussumma on pieni. Niinpä liiton täytyy käyttää paljon kekseliäisyyttä ja talkoohenkeäkin, jotta tavoitteisiin päästään. Pihvilihan tunnettuuden ja arvostuksen lisäämiseen tähtäävä hanke jakautuu kahteen osa-alueeseen, joiden tavoitteena on nostaa ruoan ja ruoantekijöiden arvostusta sekä edistää kuluttajien vastuullisia ruokavalintoja. Lisäksi tavoitteena on lisätä tarjonnan ja kysynnän kohtaamista. Käytännössä tämä tarkoittaa useaa pientä ja vähän suurempaakin toimenpidettä, jotka toteuduttuaan avaavat mahdollisuuksia uusille urille. Ensimmäisten toimenpiteiden joukossa käynnistyy ruokakulttuuriin liittyvän koulutuskonseptin suunnittelu. Työnimellä syö koko komeus rakennetaan eräänlaista kokkikoulua, jonka tavoitteena on lisätä kuluttajan tietämystä naudanruhon monipuolisesta käytöstä ja roolista ravitsemuksessa. Kokkikoulussa konkretisoidaan kuluttajalle, mikä onkaan se maku, josta pihvilihan maine on peräisin. Karjankasvattajan kannalta kokkikoulun ideana on perustella pihvilihan tarjoama lisäarvo, josta kuluttaja on valmis maksamaan. Toinen kokonaisuus, joka pääsee vauhtiin jo tänä vuonna, on pihvilihan suoramyyntiin keskittyvä koulutus. Tarkoituksena on antaa eväitä tuotteistamiseen, myyntipakkausten kehittämiseen, tuotteiden markkinointiin, verkostoitumiseen ja pihvilihaa koskevan tietoisuuden lisäämiseen suoramyyntiasiakkaiden keskuudessa. Myöhemmin aihepiiriä voidaan täydentää kehittämällä suoramyyntivalmiuksia ravintola- ja ammattikeittiösektorilla. Koulutusta pohjustetaan opintomatkalla, jonka Pihvikarjaliitto järjestää Ruotsiin lokakuussa 2015. Kolmantena osa-alueena on pihviliha-aiheisen mobiiliapplikaation luominen. Sen tavoitteena on tarjota kuluttajalle helposti saavutettavaa tietoa naudanlihan oikeaoppisesta käsittelystä, lihan paloittelusta ja kunkin ruhon osan käyttöön liittyvistä ruokaohjeista. Tuotantosuunnan asialla Pihvikarjaliitto ei pienenä toimijana pysty räjäyttämään pankkia naudanlihan aseman parantamiseksi, mutta hankkeen suomin mahdollisuuksin edetään pienin askelin oikeaan suuntaan. Liitto toivoo, että hanke samalla edistäisi koko tuotantosuunnan puhaltamista yhteen hiileen. Tätä silmällä pitäen hanke on myös avoimesti esitelty pihvilihan tuotantoketjussa mukana oleville lihataloille. Pihvikarjaliitto on ottamassa viestinnän saralla ison harppauksen eteenpäin, sillä vastaavaa kampanjointia ei liiton historiassa ole aiemmin tehty. Mavin mukaan syyskuussa 2014 päättyneeseen hakuun tuli yhteensä 78 hakemusta yrityksiltä ja muilta yhteisöiltä, ja niistä 47 hyväksyttiin. On hienoa, että liiton tavoitteet on huomioitu ja hyväksytty myös valtakunnallisella tasolla. Teksti: Susanna Heikkinen 9

Uusi eläinsuojelulaki laki eläimen hyvästä elämästä Nykyinen eläinsuojelulaki suojelee eläintä kivulta, tuskalta ja kärsimykseltä. Valmisteilla olevaan uuteen lakiin saatetaan kirjata laajalti toimia eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Maa- ja metsätalousministeriö aloitti vuonna 2012 eläinsuojelulain kokonaisuudistukseen tähtäävän lainvalmistelun. Valmistelutyössä ovat olleet mukana eri ministeriöiden lisäksi mm. Evira, Suomen Eläinlääkäriliitto, Suomen Kuntaliitto, MTK ja SLC, Elintarviketeollisuusliitto sekä useita eläinsuojelujärjestöjä. Ohjausryhmää vetää kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, ja sihteerinä toimii Tiina Pullola maa- ja metsätalousministeriöstä. Työn tavoitteena on saattaa osittain vanhentunut eläinsuojelulaki nykyisen perustuslain vaatimusten mukaiseksi sekä selkeyttää eläinsuojelulainsäädäntöä. Kyseessä on laaja uudistushanke, jonka vaikutukset ulottuvat useille yhteiskunnan aloille. Alusta asti on ollut selvää, että lakiuudistus herättää laajaa keskustelua tarpeesta turvata eläinten hyvinvointi lainsäädännöllä. Valmistelun aikana on tehty useita asiantuntijaselvityksiä ja kyselyitä. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin, myös luonnonvaraisiin. Ehdotus uudeksi laiksi tulee lausuntokierrokselle todennäköisesti vielä kuluvan vuoden aikana. Muuttuuko lain tarkoitus? Ohjausryhmässä on esitetty lain tarkoituksen muuttamista merkittävästi. Kun nykyisin voimassa oleva laki suojelee eläintä kivulta, tuskalta ja kärsimykseltä, uuden lain tarkoituksena olisikin eläinten hyvinvoinnin edistäminen ja eläinten suojeleminen parhaalla mahdollisella tavalla kaikelta, mikä aiheuttaa haittaa niiden hyvinvoinnille. Lisäksi eläimiä tulisi kohdella niiden itseisarvoa kunnioittaen. Ohjausryhmässä mukana oleva MTK:n asiantuntija, eläinlääkäri Leena Suojala kertoo, että käsitteenä itseisarvo on lakiin kirjattuna uusi asia, ja sen tulkitseminen saattaa osoittautua hankalaksi. Eläimen esineoikeudellinen asema säilyisi, mikä tarkoittaa, että eläin voidaan edelleen ostaa ja myydä. Itseisarvolla tarkoitetaan yleisesti, että eläin itsessään on arvokas, mutta itseisarvo on riippumaton eläimen arvosta ihmiselle. Itseisarvon vastakohta on välinearvo. Suojala selventää, että eläimellä aina myös välinearvo, on se sitten tuotanto-, lemmikki-, seura- tai vaikkapa tuhoeläin. Suojelua vai hyvää elämää? Lakiehdotukseen ollaan kirjaamassa, että eläimelle ei saa aiheuttaa tarpeetonta kipua tai kärsimystä. Esimerkiksi vasikan nupouttaminen olisi sallittu vain anestesiassa ja paikallispuudutuksessa kipulääkkeeseen yhdistettynä. On myös esitetty, että eläimille tulisi antaa mahdollisuus tyydyttää olennaisia käyttäytymistarpeitaan, jotka liittyvät liikkumiseen, lepoon, mukavaan olotilaan, ravinnon etsintään tai muuhun vastaavaan - jopa sosiaalisiin suhteisiin. Leena Suojala kertoo, että liikkumisen vapaus tarkoittaisi kytkettynä pitämisestä luopumista. Tällöin parsinavetat ja pilttuut joutuisivat käyttökieltoon. Myös eläinten ryhmäkokoja, ruokintatilavaatimuksia, makuualueita ja kuivitusta tulisi tarkastella uudessa valossa. Pihvikarjalle ominaista ulkokasvatusta tai laiduntamisen erityispiirteitä ei työryhmässä ole vielä käsitelty. Eläinten jalostuksessa laki sallisi elinvoimaisten, toimintakykyisten ja terveiden eläinten tuottamisen. Jalostustavoitteena ei saa olla ominaisuus, joka heikentää toimintakykyä tai aiheuttaa merkittävää haittaa hyvinvoinnille. Belgian Blue on hyvä esimerkki: jos eläin ei pysty lisääntymään luonnollisesti tai poikiminen aiheuttaa merkittävää haittaa hyvinvoinnille esimerkiksi pakollisen sektion takia, jalostus kielletään. Sen sijaan alkionsiirto ja keinosiemennys olisivat edelleen sallittuja. Laki määrittää minimitason MTK:n kanta lainsäädäntöön on selvä: uusi eläinsuojelulaki ei saa halvaannuttaa kotieläintalouttamme. Emme tiedä, millaisissa olosuhteissa tuontielintarvikkeet on tuotettu. Suomalaisilta tuottajilta ei voi lain nojalla vaatia enemmän kuin ulkomaisilta, joiden tuotteet sitten korvaavat kotimaisen tuotannon. Kilpailukykymme on turvattava, Leena Suojala sanoo. Byrokratiaa ja hallinnollista taakkaa ei tule lisätä. Jo nyt tiloille tehdään monia erilaisia tarkastuksia. Valvonnat tulee toteuttaa riskiperusteisesti ja otannalla, koska kaikkien kotieläintilojen tarkastaminen määräajoin on resurssien haaskausta. Ratkaisu ei ole valvontojen lisääminen, vaan parempi kohdentaminen. Valvonnan tulee tapahtua vain viranomaisvastuulla. Keskusteluissa on noussut esiin, onko kaikki hyvinvointitoimet todella kirjattava eläinsuojelulakiin? Leena Suojala kehottaa miettimään asiaa lineaarisesti. Jos eläintensuojelua ilmaistaan viivalla, jonka toisessa ääripäässä on hyvin alhainen hyvinvointitaso ja toisessa päässä hyvin korkea, mihin kohtaan tätä janaa asetetaan lakiin kirjoitettava minimitaso? Jos minimitaso asetetaan kovin korkealle, suomalaisia elintarvikkeita ei voi enää määritellä eläimen hyvän elämän mukaan, koska tällöin vain noudatetaan lakia, ei tuoteta lisäarvoa. Asiantuntija: Leena Suojala, MTK Teksti: Susanna Heikkinen 10 Esityksen uudeksi eläinsuojelulaiksi on tarkoitus valmistua vuonna 2015. 11

Markkinavetoinen hyvinvointi on mahdollisuus myös Suomelle Haluan aloittaa artikkelini kiittämällä koko Pihvikarjaliiton väkeä. Risteilyllä oli lämmin tunnelma ja erinäisistä teemoista keskusteltiin hyvässä hengessä, vaikka illallispöydässä kävikin ilmi, että ansioluettelostani löytyy niin peltolohkorekisteri, Maaseutuvirasto, kuin myös nykyisin Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto. Pihvikarjakasvattajille eläinten hyvinvointi tuntui olevan sydämen asia ja maatalousyrittämisen haasteista huolimatta itsestään selvä jatkuvan kehittämisen kohde. Kiitos, oli ilo olla mukana! Esityksessäni puhuin hyvinvoinnin tuotteistamisesta. Kuluttajien kasvava huoli eläinten hyvinvoinnista ja niiden pito-olosuhteista heijastuu auttamatta markkinoihin. Tämän voi havaita esimerkiksi siitä, että tuhannen miljoonan punnan liikevoittoa tekevä brittiläinen Sainsbury s hyväksyy ketjuunsa myytäväksi vain häkittömästi tuotettuja kananmunia. Vastaavia linjauksia tulee jatkuvasti lisää, viimeisimpänä Unileverin omat hyvinvointistandardit alkutuotannolle. Tällaiset muutokset yritystoiminnassa ovat useimmiten kuluttajavaatimusten ja yritysvastuun kohtaamisesta seuraavaa markkinaälyä. Kuluttajan tiedonsaanti vaatii kehittämistä EU:n kattavassa kyselyssä todettiin, että 57 prosenttia EU:n kansalaisista on valmiita maksamaan enemmän korkeamman hyvinvoinnin tuotteesta. Suomessa kuluttajien huoli eläinten pito-olosuhteista on seitsemässä vuodessa tuplaantunut 34 prosentista 62 prosenttiin. Samaa vauhtia myös tyytymättömyys pakkausmerkintöjen riittämättömyyttä kohtaan on noussut. EU-25 kansalaistutkimukseen osallistuneista 55 prosenttia oli sitä mieltä, että eläinten hyvinvoinnista kertovaa tietoa on erittäin hankala löytää pakkauksista. MTT:n vuonna 2011 julkistamassa Lihantuotannon eettiset periaatteet- tutkimuksessa todettiin, että pakkausmerkinnöillä voidaan lisätä kuluttajan luottamusta elintarvikeketjun toimijoita kohtaan. Tämän lisäksi jo vuoden 2011 Maa- ja metsätalousministeriön Ruokaketjun toimenpideohjelmaan on kirjattu, että ruokaketjun läpinäkyvyyttä tulee lisätä ruoan alkuperä-, tuotantotapa- ja vastuullisuusmerkinnöillä. Näin ollen aihe on vähintäänkin ajankohtainen. Enää ei siis ole tarpeellista pohtia sitä, ovatko kuluttajat huolissaan, vaan kritiikki on siirtynyt kuluttajien todelliseen ostokäyttäytymiseen. Ostaako kuluttaja vaatimaansa hyvinvointituotetta? Kananmunatuotanto on tällä hetkellä ainoa tuotantomuoto Suomessa, jossa kuluttaja voi valita neljästä, pito-olosuhteista kertovasta vaihtoehdosta. Häkittömästi tuotettujen kanamunien osuus onkin noussut 20 prosentilla seitsemässä vuodessa. Viimeisimpänä markkinoille tuli Juustoportin Vapaan lehmän maito. Käytännössä maito vastaa vapaan kanan munia, eli lehmät ovat pihatossa. Yksinkertaisimmillaan pito-olosuhdeperusteinen markkinointi toimii juuri näin. Muiden elintarvikkeiden osalta kuluttajalla on valittavinaan tavanomainen- ja luomutuotanto, joiden tarjonta vaihtelee kaupasta riippuen. Hyvinvointimerkintöjen markkinat Varsinaista hyvinvointimerkintää ei Suomen markkinoilla vielä näy. Muissa Euroopan maissa markkinat alkavat olla hyvin kyllästettyjä hyvinvointimerkinnöillä ja niiden markkinaosuus kasvaa jatkuvasti. Hollantilaisen Beter Leven- hyvinvointimerkin myynti on kasvanut jopa 92 prosenttia vuodessa ja Beter Leven-tuotteiden (sika, nauta, broileri ja kananmunat) myynti oli vuonna 2011 jo 295,3 miljoonaa euroa. Myös brittiläinen Freedom Food- merkki on saanut tukevan jalansijan Britannian markkinoilla. FF-merkittyjen tuotteiden myynti on kasvanut noin 17 prosentin vuotuista vauhtia. Suurissa Euroopan maissa kuluttajia toki on enemmän kuin meillä, jolloin jo pieni markkinaosuus takaa merkittyjen erikoistuotteiden pärjäämisen. Silti myös esimerkiksi Tanskassa, missä väkiluku vastaa kutakuinkin omaa asukasmääräämme, hyvinvointimerkittyjen medium-tason sianlihatuotteiden markkinaosuus on jo 14 %. Siinä missä Benelux-maiden elintarvikemyynti kasvoi noin 3 % vuonna 2012 eettisten ja kestävän kehityksen tuotteiden myynti kasvoi yli 30 %. Suomi seuraa aina hieman jäljessä muiden EU-maiden kuluttajatrendejä, mutta vanhimpien hyvinvointimerkkien täyttäessä 20 vuotta tänä vuonna, voisi Suomikin jo aktivoitua. Euroopan hyvinvointimerkeille tyypillisiä vaatimuksia ovat muun muassa vapaa liikkuminen, ulkoilu ja free-range tuotanto. Lisäksi tilavaatimukset, luonnonvalo, virikkeet sekä erinäisten typistämisten ja leikkelemisten kiellot, tai kivunlievitysvaatimukset, ovat yleisiä. Monissa merkeissä on käytössä eri tasoja, jolloin alimman tason hyvinvointimerkityille tuotteille on mahdollista löytää valtakunnallisen volyymituotannon mahdollistava määrä eläinsuojelulainsäädännön ylittäviä tuottajia. Ylemmän tason vaatimukset olisivatkin jo vaativampia ja ainakin aluksi vain satunnaisten tilojen arkeen sopivia. Ylemmän tason tuotteita ei olisi tarkoituskaan saattaa joka Alepan tiskiin, vaan ne palvelisivat ensisijaisesti erityisen valveutuneita kuluttajia, ketkä tietoisesti etsivät tietyntyyppistä tuotantomuotoa. Kyseinen kuluttajaryhmä satsaa tällä hetkellä esimerkiksi suoramyyntituotteisiin vieraillen itse tiloilla ennen ostopäätöstään. Suunnitelmallisuutta Suomen markkinoille Suomessa hyvinvointimerkityille tuotteille on markkinarako. Suomen kannattaisikin nyt tiirailla muihin Euroopan maihin, jotta voimme omaksua järkevät toimitavat oman merkkimme luomiseen ja toisaalta jättää muiden maiden virheet toistamatta. Selvää on ainakin se, että pihvikarjatuottajilla on hyvät edellytykset merkintään ja hyviä toimitapoja tulee kehittää tiiviissä yhteistyössä alkutuotannon ja teurastamoiden kanssa. Innovatiivisuus ja kuluttajatrendien ennakoiminen taloudellisen taantuman paremmalle puolelle kannattaa. Hyvinvointiin erikoistuminen on tiloille mahdollisuus, jonka toteuttamisen pitäisi olla systemaattista yhteistyötä, ei yksinäistä uranuurtamista. Ainaisen laajene-tai-lopeta ajattelun vaihtoehdoksi tulisi muodostua oman sen hetkisen tuotannon erikoistuotannoksi brändääminen. Hyvinvointituotteiden volyymituotantoon on vielä matkaa, mutta on mahdollista, että kysynnän kasvaessa ulkomaiset brändit valtaavat hyvinvointimarkkinamme, jos jäämme eettisen tuotannon brändäämisessä jälkijunaan. Merkintäjärjestelmän esiselvityksessä käydään laajoja sidosryhmäkeskusteluita logistisista ja kaupallisista haasteista, sekä selvitetään kuluttajakysyntää. Lisäksi tulen muodostamaan eri eläinlajeja koskevat kriteeriehdotukset, joita muokataan niin eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkijoiden kuin myös tuottajajärjestöjen edustajien ja tuottajien kanssa. Esiselvitys kestää vuoden ja merkinnän toimeenpanon suunnittelu on vielä kesken. Merkintäjärjestelmään sitoutuminen olisi vapaaehtoinen hyvinvoinnin edistämistoimenpide, jolla myös tilojen taloudellista kannattavuutta voidaan parantaa, eläinten hyvinvointikorvausten ohella. Kuvat SEY:n arkisto. SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto selvittää hyvinvointimerkintäjärjestelmän käyttöönoton mahdollisuuksia Suomessa. Lisätietoja antaa projektista vastaava Essi Wallenius, essi.wallenius@sey.fi, +358 46 612 2833 12 Kirjoittaja: Essi Wallenius MMM projektipäällikkö SEY 13

Täydentävissä ehdoissa Jos 92 artiklassa tarkoitettu tuensaaja ei noudata 93 artiklassa vahvistettuja täydentävien ehtojen sääntöjä, kyseiselle tuensaajalle on määrättävä hallinnollinen seuraamus. piilee monta karikkoa Eläinrekisterissä syntymäilmoitusviivettä viidellä vasikalla poikimakauden alussa, noin 8000 euron sanktio. Samasta virheestä vuoden lopussa nolla euroa. Näin toimivat täydentävät ehdot. Esimerkki syntymäilmoitusvirheestä on viime keväältä noin sadan emon tilalta. Tiiviin poikimakauden tiimellyksessä viikko vierähtää helposti kymmeneksi päiväksi. Kun viljelijä ilmoitti syntymäajat nautaeläinrekisteriin rehellisesti, viidelle vasikalle tuli viivettä syntymäilmoituksiin. Vanhin ilmoitetuista vasikoista oli 10 päivän ikäinen eli viivettä lakisääteisestä viikosta oli kolme päivää. Tila pitää sanktiota kohtuuttoman suurena rikkeen vakavuuteen verrattuna. Virhe nautailmoituksissa rikkoo täydentäviä ehtoja ja leikkaa kaikkia suoria tulotukia myös pelloilta. Suomalaiseen oikeustajuun ei sovi se, että täsmälleen samankokoinen virhe nautarekisteri-ilmoituksissa loppuvuodesta olisi sanktioltaan nolla euroa. Komission vaatimuksesta virhelaskelmassa huomioidaan vain tarkastukseen mennessä tehdyt ilmoitukset, ei keskimääräistä rekisteritapahtumien määrää vuosittain. Toisella tilalla vajaan parinsadan sonnin loppukasvattamo teki 21 sonnin poistoilmoituksen nautarekisteriin pari päivää teuraiden noudon jälkeen. Ohjelma tarjoaa automaattisesti meneillään olevaa päivää poistopäiväksi. Loppukasvattaja ei huomannut sitä, vaan hyväksyi koko kuormalle kaksi päivää virheellisen lähtöpäivän. Virhe tapahtui maaliskuussa. Syyskuussa tulleessa nautaeläinluettelon tapahtumaotteessa oli yhdellä rivillä maininta pape- rinipun pohjalla olevasta tarkastuslistasta, jossa olisi ollut huomautus virheestä. Päivämäärät olisi tuolloin vielä voinut korjata. Mutta viljelijä ei huomannut sitä. Ristiintarkistus toi tilalle valvonnan, jossa kaikki kuorman 21 sonnia hylättiin. Tilan 180 sonnista tukikelpoisia oli 50, joten hylättyjen eläinten määrän takia tilalle ei maksettu nautapalkkiota. Sen lisäksi tilalle tuli kolmen vuoden summakarenssi. Eli yhteensä 60 000 euron sanktio näppivirheestä lähteneestä tapahtumaketjusta. Varhainen varoitus lievistä virheistä Pihvikarjaliitto kävi helmikuun alussa tapaamassa Eviran nautarekisteristä vastaavia virkamiehiä. Palaverissa oli mukana myös MMM edustaja. Vierailun tarkoituksena oli hakea lievempää tulkintaa pieniin tahattomiin rikkeisiin vuosien virheettömyyden jälkeen. Pihviliitto esitteli myös kehittämisideoita tarkastuslistan huomioarvon parantamiseksi, jotta viljelijällä olisi paremmat mahdollisuudet korjata virheet. Pihvikarjaliitto toi keskustelussa esille emolehmätilan muista nautatiloista poikkeavan vuosirytmin. Tiivis poikimakausi vuoden alkupuoliskolla vaatii ympärivuorokautisen tarkkailun ja aiheuttaa väsymystä. Tällöin pienet ilmoitusviiveet ovat inhimillisiä virheitä, joita ei tulisi sanktioida. Varsinkin, kun niistä ei tule tilalle mitään taloudellista hyötyä. Eviran ylitarkastaja Anssi Welling kertoi tämän vuoden tarkastusten alkaneen, vaikka valvontaohje oli vasta painossa. Ohjeeseen ei siksi voinut enää tehdä muutoksia, mutta uutta on, että valvontaohjeessa ohjeistetaan käyttämään varhaista varoitusta. Valvontaohjeet ovat julkisia ja ne löytyvät Internetin hakukoneilla. Varhainen varoitus on kirjallinen huomautus tarkastuksessa havaittuun lievään rikkomukseen. Sen voi saada, jos rike tapahtuu ensimmäistä kertaa ja on sekä lievä että tahaton. Kolmen vuoden aikana tila ei enää saa syyllistyä samaan virheeseen uudelleen tai myös ensimmäinen sanktioidaan. Varhainen varoitus on tukikohtainen, eli esimerkiksi suojakaistoista saatu toinen varoitus ei laukaise nautailmoituksista saatua varhaista varoitusta sanktioitavaksi. Eri sanktiot eri valvonnoista Korvamerkit ja nautarekisteri-ilmoitukset kuuluvat myös nautatukien ehtoihin. Eri tukiin perustuvissa valvonnoissa käytetään erilaisia virherajoja. Nautapalkkiovalvonnassa viiveet rekisteriilmoituksissa arvioidaan niiden palkkiovaikutusten perusteella eli tarkastellaan, koskeeko viive palkkiokelpoista tai sellaiseksi tulevaa eläintä. Riittävän suuri määrä virheitä laajentaa tarkastuksen koskemaan myös täydentäviä ehtoja. Tällöin sanktiot kasvavat kaikkia tulotukia koskeviksi. Eviran Anssi Welling lupaa tutkia kaikki hänelle lähetetyt tapaukset, joissa viljelijä kokee tulleensa kohtuuttomasti sanktioiduksi. Valvojia ohjeistetaan huomioimaan inhimilliset seikat virheitä arvioitaessa. Useissa tapauksissa on ollut kyse useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta, ei ainoastaan viljelijän sanktion aiheuttajaksi mieltämästä yksittäisestä seikasta, totesi hän. Myös Pihvikarjaliitto on kiinnostunut kuulemaan valvontojen toteutumisesta eri puolilla maata ja lupaa auttaa viemään asioita eteenpäin. Teksti: Anssi Hänninen 14 15

Pysyvien nurmien määritelmä aiheuttaa päänvaivaa EU-tuomioistuin on lokakuussa 2014 ottanut kannan, että pysyviä nurmia ovat kaikki vähintään viisi vuotta nurmella olleet nurmialat, vaikka nurmi olisi tänä aikana uudistettu kyntäen ja eri nurmirehukasveja kylväen. Suomessa EUtuomioistuimen päätös voisi koskea jopa 200 000 hehtaaria nurmipeltoja. Kysyimme maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevalta virkamieheltä Pia Lehmusvuorelta, mitä nurmipelloille tulisi nyt tehdä. Mitä pysyvillä nurmilla tarkoitetaan? Pysyvät nurmet ovat EU-asetuksen mukaan maatalousmaita, joita käytetään heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien kasvattamiseen, ja jotka eivät ole kuuluneet tilan viljelykiertoon vähintään viiteen vuoteen. Miksi pysyviä nurmia pitää olla? Pysyvät nurmet liittyvät viherryttämistukeen, joka on uusi EUrahoitteinen pinta-alaperusteinen tukimuoto. Sen tavoitteena on tukea ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisia maatalouskäytäntöjä. Tuki astuu voimaan vuoden 2015 alussa, ja siihen sisältyy vaatimus säilyttää pysyviä nurmia. Pysyvän nurmen velvoitteessa on kaksi eri vaatimusta: Toinen koskee koko maan tasolla pysyvien nurmien määrän seurantaa. Vastaavanlainen vaatimus on aiemmin sisältynyt täydentäviin ehtoihin. Toinen vaatimus koskee Natura-alueiden pysyvien nurmien säilyttämistä. Natura-alueella sijaitsevat pysyvät nurmet ovat luontoarvoltaan erityisen herkkiä, joten niitä ei saa ottaa muuhun käyttötarkoitukseen tai kyntää eli EU-asetuksen mukaan ne on aina säilytettävä nurmina. Miksi peltolohkojen statuksen määrittelyllä on nyt kiire? Suomen pysyvien nurmien viiteala lasketaan vuonna 2015, ja jatkossa kunkin vuoden pysyvien nurmien alaa verrataan tähän alaan. Viitealan laskennassa otetaan huomioon viljelijöiden tukihakemuksillaan tänä vuonna ilmoittamat nurmet, jotka on ilmoitettu edeltävät viisi vuotta nurmella. Maaseutuviraston interenet-sivuillaan julkaisemassa Hakuoppaassa 2015 on lueteltu ne nurmikasvikoodit, jotka otetaan huomioon nurmivuosien laskennassa. Esimerkiksi ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvan viljelijän, joka on valinnut toimenpiteen ympäristönhoitonurmi, luonnonhoitopelloksi ilmoittama nurmiala ei saa tänä vuonna pysyvän nurmen merkintää. Pysyvän nurmen statuksen lohkoilla saa viljellä muitakin kuin nurmikasveja. Lohkoa voi lannoittaa ja sillä voi käyttää kasvinsuojeluaineita normaalisti. Vuoden 2015 jälkeen koko maan pysyvän nurmen suhde Suomen maatalousmaahan saa laskea enintään viisi prosenttia vuoden 2015 tilanteeseen verrattuna, muutoin joudutaan aloittamaan ennallistamistoimenpiteet. Mitä ennallistaminen tarkoittaa? Pysyvien nurmien ennallistamisvelvoite tarkoittaa sitä, että pysyvää nurmea muuhun käyttöön ennallistamisvelvoitetta edeltävän kahden vuoden aikana ottaneiden viljelijöiden olisi muutettava osittain vastaava määrä nurmea tai muuta alaa pysyväksi nurmeksi viideksi vuodeksi. Viljelijä siis saattaa joutua muuttamaan osittain vastaavan määrän pinta-alaa pysyväksi nurmeksi, jos pysyvän nurmen määrä laskee liikaa valtakunnallisella tasolla. Kuinka viljelijä voi varautua ennallistamisvelvoitteeseen? Ketä se koskee? Pysyvän nurmen ennallistamisvelvoite kohdistuu niihin viljelijöihin, joilla on hallinnassaan ennallistamisvelvoitetta edeltävän kahden vuoden aikana pysyvästä laitumesta tai pysyvästä nurmesta muuhun käyttöön otettua alaa. Maksetaanko pysyvälle nurmelle yhtä paljon tukea kuin peltomaalle? Viljelykierrossa olevalle nurmelle ja pysyvälle nurmelle maksetaan vuodesta 2015 alkaen pääosin samoja maataloustukia. Ympäristökorvauksen osalta on otettava huomioon, että pysyvää nurmea olevalle lohkolle, jonka maankäyttölaji on verotuksessa pelto, voidaan maksaa ympäristösitoumuksen tilakohtaisen toimen korvausta samoin kuin muillekin nurmille. Valtaosa kuivaheinä-, säilörehu- ja laidunnurmista on lohkoilla, jotka ovat maankäyttölajiltaan peltoa. Jos lohkon maankäyttölaji ei ole pelto, vaan luonnonlaidun tai -niitty, ei lohkolle voida maksaa tilakohtaisen toimen korvausta. Ympäristösitoumuksen lohkokohtaisten toimien maksaminen pysyville nurmille vaihtelee lohkokohtaisesta toimesta riippuen. Pääsääntöisesti korvaus voidaan maksaa, jos pysyvä nurmi otetaan sellaiseen viljelykäyttöön, että lohkokohtaisen toimen ehdot voidaan täyttää. Jos pysyvän nurmen lohko on jatkuvassa nurmenviljelyssä, osaa lohkokohtaisista toimista ei voida maksaa, koska ympäristökorvauksen maksaminen viherryttämistuen ehdoista on kielletty EU-asetuksissa. Pysyvän nurmen lohkoille ei makseta ympäristökorvausta ympäristönhoitonurmista ja peltoluonnon monimuotoisuudesta. Koskevatko pysyvän nurmen vaatimukset kaikkia tuotantomuotoja? Maatilan luomutuotannossa oleva ala on vapautettu viherryttämistuen ehdoista eli siten myös viherryttämistukeen kuuluvasta pysyvän nurmen vaatimuksesta. Miksi EU-tuomioistuimen tulkinta pysyvistä nurmista on ongelmallinen Suomessa? Suomessa nurmikasvustoja uudistetaan paljon suoraan nurmelta nurmelle ja pidetään aktiivisessa tuotannossa. Karjatilalliset ja heinänviljelijät pelkäävät, että mahdollinen ennallistamisvelvoite heikentäisi heidän mahdollisuuksiaan vaihtaa myöhemmin tuotantosuuntaa. Lisäksi he ovat tuoneet esiin huolensa mm. siitä, että pysyvän nurmen säännöt voisivat heikentää heidän asemaansa vuokrapeltomarkkinoilla. EU-tuomioistuin tulkitsi yllättäen viime syksynä, että vähintään viisi vuotta yhtäjaksoisesti nurmella olleet lohkot luokitellaan pysyviksi nurmiksi, vaikka ne olisikin uudistettu välillä. Tulkinta voisi yli kymmenkertaistaa pysyväksi nurmeksi luokiteltavan alan Suomessa. Pitääkö nurmipellot nyt kyntää ja kylvää sen varalta, että ne muutoin tulkitaan pysyviksi nurmiksi? Pysyvän nurmen status ei aiheuta lohkolle viljelyrajoituksia, jos ennallistamismenettelyä ei jouduta Suomessa ottamaan käyttöön. Sitä, kuinka todennäköistä ennallistamismenettelyn käyttöönotto mahdollisesti on tulevaisuudessa, ei pysty arvioimaan. Viljelijät joutuvat tekemään päätöksensä oman tilansa tilanteen pohjalta. On hyvä muistaa, että pysyvän nurmen merkintää ei tänä vuonna tule peltolohkolle, jos ympäristökorvausjärjestelmään kuuluva viljelijä on valinnut toimenpiteen ympäristönhoitonurmet ja ilmoittanut lohkolle kasviksi luonnonhoitopeltonurmi, suojavyöhyke, monivuotinen ympäristönurmi, tai valinnut toimenpiteen peltoluonnon monimuotoisuus ja ilmoittanut siihen kasviksi viherlannoitusnurmi. Merkintää ei myöskään tule ympäristökorvaukseen kuuluvan tilan suojakaistaksi ilmoitetulle lohkolle. Niillä alueilla, joilla on ekologisen alan velvoite eli Varsinais- Suomessa, Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla ekologiseksi alaksi ilmoitettavalle viherkesannolle ei tule pysyvän nurmen statusta, vaikka lohko olisi ollut nurmella yli viisi vuotta. Jos viherkesantoa ilmoittaa ekologiseksi alaksi selkeästi yli vaatimuksen, se voidaan tulkita pysyvän nurmen sääntöjen kiertämiseksi. Maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt komissiolle pysyvän nurmen sääntöihin Suomen olot paremmin huomioon ottavia poikkeusmahdollisuuksia. Neuvotteluja komission kanssa jatketaan. Näin olleen pysyvän nurmen vaatimuksiin saattaa tulla vielä joitain muutoksia. 16 17

PIHVIKARJALIITON LIHAKARJAMATKA 6.-8.10.2015 Hauhon Myllärit Oy jalostaa viljasi tilakohtaiseksi täysrehuksi. Tilasekoitus on edullinen ja vaivaton ratkaisu. Tiedustele uuden asiakkaan tutustumishintaa. Tervetuloa Pihvikarjaliiton järjestämälle opintomatkalle Ruotsiin! HAUHON MYLLÄRIT 040 552 6671, myllarit@hauhonmyllarit.fi www.hauhonmyllarit.fi Matkaohjelma: Tiistai 6.10.2015 Matkanjohtaja tapaa ryhmän Helsinki-Vantaan lentokentällä klo 10.30. Finnairin suora lento Helsingistä lähtee klo 11.55 ja saapuu Göteborgiin klo 12.20. Ruotsalainen bussi ja Suomesta lähtöisin oleva lihakarja-asiantuntija ovat meitä lentokentällä vastassa. Ajamme Skaran lähelle Johan Tellin Ölanda Säteri -tilalle. Johan on luonut Ölandakött-tuotemerkin, jonka nimissä hän myy n. 1 000 liharotuista eläintä vuodessa tarkasti valituille kaupoille ja ravintoloille läntisen Ruotsin alueella. Eläimet laiduntavat pitkälti luonnonlaitumilla ja ruokinta perustuu karkearehuun. Lihaa markkinoidaan eettisin ja terveydellisin perustein: lähellä tuotettua, riiputettua luomupihvilihaa, joka sisältää paljon omega3:ta. Myytävät liharotueläimet ovat kolmiroturisteytyksiä. Johan pyrkii kehittämään lihan markkinointia ja panostaa lihan sujuvaan toimitusvarmuuteen asiakkaille. Kauppojen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Vierailun jälkeen ajamme Skaran keskustaan, jossa majoitutaan Best Western Hotell Julaan. Yhteinen illallinen. kb hereford hyväsukuisia jalostuseläimiä Keskiviikko 7.10.2015 Aamiainen hotellilla. Ajamme Kristinehamnin lähelle, jossa vierailemme Nynäs Säteri -tilalla. Sadan emon karja koostuu Anguksista ja Charolaisista. Tila satsaa paljon jalostukseen ja myy jalostuseläimiä. Nynäs Säteri valittiin vuoden lihakarjatilaksi Ruotsissa viisi vuotta sitten. Liha myydään tilausten perusteella erilaisina lajitelmalaatikoina omalla tuotemerkillä. Vierailun jälkeen nautitaan lounas. Iltapäivällä vierailemme Sörgårdenin tilalla, jossa on oma pienteurastamo ja leikkaamo. Tila tarjoaa myös naudan ja sian rahtiteurastusta. Sörgårdenin tilateurastettua luomunautaa voi ostaa oman myymälän tuorelihatiskistä tai tilata lihalajitelmalaatikossa. Vierailun jälkeen palaamme Skaraan. henrik jensen 0400 124 364 www.inkere.fi Torstai 8.10.2015 Tia ja Jyri Tanner p. 040-591 3033 jyri.tanner@hereford.fi www.hereford.fi/tanner www.laidunhereford.fi Aamiainen hotellilla ja uloskirjautuminen. Aamupäivällä vierailemme Sten Catonin Backgården-tilalla Skaran lähellä. Tilalla on Charolais-, Limousin- ja Simmental-emoja. Lisäksi loppukasvatetaan maitorotuisia sonnivasikoita. Teuraaksi menee vuosittain n. 1200 eläintä. Liha myydään oman Smakfullt kött från Backgården -tuotemerkin nimissä. Tilan yhteydessä on myös emännän pyörittämä tilamyymälä, jossa oman raakakypsytetyn lihan ja leikkeleiden lisäksi on muitakin lähiruokatuotteita ja sisustustavaraa kaupan. Tila satsaa vahvasti lihan markkinointiin ja hyödyntää nettikauppaa lihan myynnissä. Pääsemme myös vierailemaan paikallisessa pienteurastamossa, jossa Sten teurastuttaa kaikki omassa tilamyymälässä myytävät eläimet. Vierailun jälkeen syömme yhteisen lounaan. Iltapäivällä vierailu Hultets Gårdsslakterille, jonka oma tilateurastamo otettiin käyttöön vuonna 2011. Liha myydään suoraan tilalta. Vierailun jälkeen ajamme Göterborgin Landvetterin lentokentälle. Finnairin suora lento Göteborgista lähtee klo 20.20 ja saapuu Helsinkiin klo 22.40. Matkan jäsenhinta 994 Pihvikarjaliiton jäsenille hinta ilman jäsenalennusta 1074 Myytävänä tiineitä Hereford ja Baldie -hiehoja ja vuoden ikäisiä hiehoja astutukseen. Ota yhteyttä! Matkan jäseninta 994 euroa/henkilö sisältää: Finnairin suorat lennot ohjelman mukaan 2 yön majoituksen Best Western Hotel Jula 2-hh, yhden hengen huone lisämaksusta Puolihoidon, eli ateriat ohjelman mukaisesti sisältäen: 2 aamiaista, 2 lounasta sekä yhden yhteisen illallisen. Ruokajuomat eivät sisälly hintaan. Bussikuljetukset Ruotsissa Farmimatkat Oy:n asiantuntijaoppaan palvelut ohjelman mukaisesti Paikallisen liha-asiantuntijan palvelut Ruotsissa, mm. tulkkaus Ammattilaisille suunnatun ohjelman ja suojavarusteet vierailukohteissa Verot ja viranomaismaksut Liittoon kuulumattomille hinta/henkilö 1074 euroa. Oikeus muutoksiin pidätetään. Matkan toteutuminen annetuilla hinnoilla edellyttää vähintään 33 osallistujaa. Varaukset myös netistä: matkapojat.fi/pihvikarjaliitto Antti Toivonen, p. 0500 785 543 www.salmensuu.com 18 Myyntipalvelu: 010 2323 109 ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su 10-14.30 Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuhelimesta + 19,2 snt/min.

Myyntivalmiit pakkaukset suoramyyjälle Savo-Karjalan Liha hakee naudan ja palauttaa asiakkaan toiveiden mukaan leikatut lihat myyntivalmiissa pakkauksissa haluttuun paikkaan. Lokakuussa avautunut Kuopion leikkaamo palvelee koko maata. Kaikki naudat teurastetaan Sastamalan teurastamossa, josta Savo-Karjalan Liha omistaa 60 prosenttia. Osa hankituista ruhoista menee muille lihatukuille. Kuopion leikkaamo palvelee lihatalon omien myymälöiden ja tukkumyynnin lisäksi yhä enemmän suoramyyntiä harjoittavia maatiloja. Tällä viikolla noutopyyntö nettiin, niin haku on ensi viikolla. Viikon päästä siitä lihat on leikattu asiakkaalta sähköpostissa tulleen ohjeen mukaan, kertoo toimitusjohtaja Jouko Koistinen. Isoja ja pieniä paloja Leikkaamolle tulevat ohjeet vaihtelevat paljon. Yksinkertaisimmillaan tilaus on fileiden ja sisäpaistin vakumointi ja lopun jauhaminen. Kuopion leikkaamo tekee kokolihan lisäksi kuutioita, suikaleita sekä jauhelihaa. Yhteistyötä Pekan Palvin kanssa on savustuksessa, makkaroissa sekä säilykkeissä. Muutama asiakas myy pihvilihaa markettiin, jolloin leikkuuohje tulee suoraan lihamestarilta. Marketit usein toivovat isompia paloja, toteaa Koistinen. Ruokapiireille menevät tilaukset tekevät oman haasteensa leikkuulle ja pakkaamiselle. Suoramyyjä toimittaa leikkaamoon listauksen tilatuista paloista painoineen ja lukumäärineen. Tilauksessa voi olla esimerkiksi 85 palaa paistia noin kilon pakkauksina. Ruhopainot ja saanto ovat etukäteen vain arvauksia, joten täyttä varmuutta tilauksen toteutumisesta ei ole. Joskus taskulaskin on lähes yhtä tärkeä kuin veitsi, naurahtaa Koistinen. T-luupihviä, ribsejä ja poskilihoja Savo-Karjalan Liha leikkaa suoramyyjille paljon tuotteita, joita ei löydy lähikaupan hyllystä. Osso buccot ja ribsit ovat suosittuja luullisia tuotteita, ja joidenkin suoramyyjien asiakkaat osaavat kysyä poskilihoja tai T-luupihvejä. Rintaa, etuselkää ja lapaa menee myös luullisena. Sisäelimiä, kuten maksaa ja sydäntä, otetaan palautuksena yhä enemmän. Oma teurastamo takaa, että myös ne ovat omasta eläimestä. Leikkaamolla on kalvonpoistokone, jolla saadaan tarvittaessa myös ulkofilee täysin punaiseksi. Jos ulkofileestä poistetaan kalvo, se pitää painohävikin vuoksi myydessä hinnoitella eri tavoin, painottaa Jouko Koistinen. Osalle suoramyyjistä toiminta on täysin ammattimaista ja heillä on omia myymälöitäkin. Osalle asiat ovat vieraampia. Itsekin lihaa leikkaava Jouko Koistinen lupaa antaa vinkkejä ruhon parempaan hyödyntämiseen. Etuosasta löytyy erittäin maukkaita osia, joita toivoisin käytettävän enemmän, vinkkaa Koistinen. Hinta riippuu pakkauskoosta Kuopion leikkaamo käsittelee viikossa 10 15 nautaa. Asiakas voi hakea lihat suoraan leikkaamolta tai sopia kylmäkuljetuk- sesta terminaaliin tai suoraan asiakkaalle. Hakuaikaa sovitellaan tarvittaessa. Hygienia on keskeinen osa lihankäsittelyä. Uudessa leikkaamossa on erilliset lämpötilasäädöt kaikille huoneille. Esimerkiksi leikkaamossa työskennellään +7,5 asteen viileydessä. Osa huoneista on ylipaineistettu. Leikatut ja pakatut lihat punnitaan ja niihin kiinnitetään etiketit. Niissä on tuotteen nimi ja paino sekä kaikki lakisääteiset tekstit. Viimeinen käyttöpäivä määräytyy tuotteen perusteella. Jauhelihalla se on lyhin. Suoramyyjältä perittävä hinta leikkuuseen asti koostuu nouto-, teurastus- ja ruhorahtihinnoista. Niistä kertyy 95 senttiä kilolle. Highlandereille noutohinta hinta on 20 senttiä suurempi kilolta, koska ne vaativat muita rotuja enemmän tilaa teurasautossa. Lihan leikkaamisen hinta riippuu pakkauskoosta peruspaloittelun 75 sentistä 0,5 kg pakettien 1,45 euroon kilolle. Kylmäkuljetuksen hinta on 40 70 euroa. Lisäksi leikkaamo perii pienen vuokran lihalaatikoista. Teksti: Anssi Hänninen Uudet tilat, huolelliset pesut ja oikeat lämpötilat takaavat hygieenisen lihanleikkuun. Tuotteet tarroitetaan joko Savo-Karjalan Lihan tai myyjän omilla tarroilla. Savo-Karjalan Lihalla on luomuhyväksyntä. Tarroissa on kaikki tiedot myyntiä varten. Rasioita on kolmea kokoa. Pakkauskoko vaikuttaa leikkuuhintaan. 20 21

Liikkuva teurastamo parantaa elintarvikkeiden laatua ja jäljitettävyyttä sekä poistaa pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvat ongelmat. Teurastamo tulee laadukkaan lihan luokse Uusi konsepti levittäytyy Eurooppaan Kometos, Hälsingestintan ja Ruotsin maataloustieteellinen yliopisto SLU ovat yhteistyössä kehittäneet uutta lihakarjan jalostuskonseptia, jossa huomioidaan koko jalostusketju karjankasvatuksesta teurastukseen, laatulihan tuotevalikoiman luomiseen sekä markkinointiin. Suunnitelmissa on konseptin lanseeraaminen lähitulevaisuudessa muihin Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan. Hälsingestintanin varatoimitusjohtaja Henrik Vikenin mukaan kansainväliset markkinat tarvitsevat luotettavia lihabrändejä. Hälsingestintanin liikeidea perustuu korkealaatuisen lihan kysynnän kasvuun sekä lihan jäljitettävyyteen, eläimen hyvinvointiin ja jatkuvuuteen. Jotta korkealaatuista lihaa pystytään tuottamaan ja toimittamaan, täytyy koko arvoketjun olla kontrolloitavissa. Kuluttajat ovat valmiita maksamaan lihasta korkeamman hinnan, kun kaikki mainitut kohdat ovat kunnossa. Olemme luoneet vahvan toimintamallin liikeidean ympärille. Kometos on keskittynyt konseptin kehitystyössä teurastamoosuuteen rakentamalla ensimmäisen, viime syyskuussa toimitetun Mobile-teurastamon asiakkaan toiveiden mukaisesti varusteltuna. Olemme aiemmin toimittaneet Mobile-teurastamoita porotiloille ja nautakarjatiloille Venäjälle, mutta tämä on laatuaan ensimmäinen nautakarjalle tarkoitettu laitos Euroopassa, kertoo Kometoksen toimitusjohtaja Raimo Niemi. Nyt Kometos suunnittelee konseptin lanseeraamista Suomeen ja etsii parhaillaan yhteistyökumppaneita sarjatuotantoon soveltuvan kokonaisratkaisun kehittämiseksi. Haluamme olla luomassa elintarviketeollisuuden uusia prosesseja ja teknologiaa. Kometoksen toimittaman teurastamon avulla voidaan lisätä eläimen hyvinvointia ja parantaa lihan laatua. Teksti: Johanna Peltoniemi Spa-lomalle rentoutumaan Tutustu laajaan kylpylävalikoimaamme Tallinnassa, Laulasmaalla, Pärnussa, Rakveressa, Saarenmaalla ja Haapsalussa! Valittavanasi on kolmen, neljän, viiden ja kahdeksan päivän matkoja! TALLINNA, Viimsi Spa, ph 3 pv, su-ti (26.4., 24.5., 31.5.) 174 HAAPSALU, Fra Mare, th 4 pv, to-su (9.4., 7.5.) 224 5 pv, su-to (19.4.) 234 SAARENMAA, Rüütli, ph 4 pv, to-su (9.-23.4.) 209 Hinnat alk./hlö sis. laivamatkat Viking XPRS, majoituksen 2hh aamiaisin (+ puolihoito/täysihoito). matkapojat.fi 24h Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su 10-14.30 Palvelumaksu netistä 0, muutoin 10 /varaus. Puhelut 8,35 snt/puh +3,2 snt/min, matkapuh. 19,2 snt/min. Hinnat ovat alkaen-hintoja/hlö Alk hintaa ei kaikilla lähdöillä. Alfa1-seos Hyvä Sato kisan voittaja 2014! Suomalaisyrityksen kehittämä liikkuva teurastamo mahdollistaa konseptin, joka tähtää eläinten hyvinvointiin, stressittömään teurastukseen ja eettiseen lihantuotantoon. Prototyyppijärjestelmän kehittämiskumppanina on ruotsalainen Hälsingestintan, joka on edelläkävijä laadukkaan naudanlihan jalostajana. Ruotsalainen lihanjalostusyritys Hälsingestintan toimittaa lihaa laatutietoisille asiakkaille, kansallisille ruokaketjuille ja ravintoloihin. Vuonna 1999 perustettu yritys panostaa valikoituun naudanlihaan, jonka alkuperä voidaan jäljittää. Nyt Hälsingestintan on lanseerannut Ruotsiin uuden konseptin, jossa teuraseläimiä ei kuljeteta lainkaan. Hälsingestintanin tuottaman lihan laatu varmistetaan suomalaisen Kometos Oy:n toimittamalla Mobile-teurastamolla, joka muodostuu kahdesta perävaunuyhdistelmästä. Toinen on varsinainen teurastamovaunu henkilökunnan sosiaalitiloineen ja toinen erillinen jäähdytystila ruhoille sekä talteen otettaville sisäelimille. Jäähdytyksen jälkeen ruhot kuljetetaan jatkojalostettavaksi ja mureutettavaksi. Uusi konsepti on vaatinut merkittäviä investointeja. Taustalla on kuitenkin kaksi hyvää syytä: Hälsingestintan haluaa tarjota kuluttajille laadukasta, ruotsalaista lihaa ja karjanhoidon pitää olla maailmanluokkaa. www.naturcom.fi 22 23

Naudanlihantuotannon oppimisympäristö PihviPerho aloitti Pohjanmaalla Keski-Pohjanmaan Koulutusyhtymällä on opetusmaatilat kahdella paikkakunnalla, Kannuksessa ja Perhossa. Molemmissa toimipaikoissa on tuotantosuuntana ollut maidontuotanto. Perhossa on lisäksi kasvatettu omat vasikat teuraaksi kylmäpihatossa ja koulutilalla on myös 50 emakon sikala. Loppuvuodesta 2014 koulutusyhtymä teki päätöksen, että Perhon toimipaikassa luovutaan lypsylehmistä ja tilalle tulee emolehmiä. Uudelle tuotantosuunnalle ideoitiin työnimeä porukalla ja heti ensikuulemalla hyväksi todettiin PihviPerho. Muutosprosessi käynnistyi nopeasti ja vuodenvaihteessa koulutilalla oli 17 kantavaa Hereford-emoa. Tavoitteena on noin 60 emolehmää, joista muodostetaan kaksi kevätryhmää ja yksi syysryhmä. Kevätryhmät edustavat tuotantokarjaa, jossa emoaineksena ovat Hereford ja Aberdeen Angus, sekä pääterodun sonnit Limousin ja Charolais. Syysryhmä edustaa jalostuskarjaa ja rotuna on Limousin. Tämä ryhmä kuuluu emolehmätarkkailuun. Opetuksessa saamme demonstroitua tuotantoa laajasti, ja toimintaa on tasaisesti ympäri vuoden opiskelijoita ajatellen. Maitorotuisten nautojen loppukasvatusta varten teemme yhteistyösopimuksia yksityisten maatilojen kanssa. Erityisalana emolehmätuotannon koulutus Perhon koulutila on erikoistumassa emolehmä- ja naudanlihantuotannon koulutukseen. Tulevaisuuden mahdollisuuksina nähdään vahva yhteistyö elinkeinon ja työelämän välillä sekä selkeä profiloituminen oman alan huippukouluttajaksi nuorille ja aikuisille. Koulutilalle luodaan mahdollisimman monipuolinen osaamis- ja demonstraatioympäristö emolehmätuotannosta. Tulemme olemaan mukana kehittämässä tuotantoa yhdessä tutkimuksen ja neuvonnan kanssa, ja naudanlihantuotannon ympärille käynnistetään myös uuden ohjelmakauden kehittämishankkeita. Tavoitteena on, että koulutilalla olevaan riistateurastamoon tullaan hakemaan lupa myös nautojen teurastukseen. Teurastamon tarkoituksena on toimia ensisijaisesti koulutuksen tukena. Käynnistysvaiheeseen olemme hakeneet EAKR-rahoitusta Keski-Pohjanmaan Liitosta ja todennäköistä hankepäätöstä odotellaan huhtikuun alussa. Kuluvalle vuodelle on paljon tekemistä: muutostyöt rakennuksissa, eläinten hankintaa, peltoviljelyn uudelleen suuntaamista ja aidan tekoa. Oppimista on paljon, ja uskomme saavamme taustatukea myös osaavilta tuottajilta. Kuulumisia koulutilalta voit lukea lisää www.kpedu.fi/pihviperho, josta löytyy myös blogimme. Koulutusta moneen tarpeeseen Perhon toimipaikka tarjoaa monipuolista maaseutuammattien koulutusta niin nuorille kuin aikuisille. Aikuisten ammattitutkinnoissa voidaan suuntautua naudanlihantuotantoon ja koulutus sopii erittäin hyvin tilan jatkajille tai tuotantosuunnan vaihtajille, mutta myös jo tuotannossa oleville karjankasvattajille. Tarjoamme aikuisille Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkintoa, jossa on 3 osatutkintoa: Johtaminen ja kehittäminen, Naudanlihan tuottaminen ja Kasvinviljely rehuntuotantoon. Opiskelija voi suorittaa myös yksittäisiä osatutkintoja, ja ammattitaito osoitetaan tutkintotilaisuuksissa aidoissa työympäristöissä, useimmiten omalla tilalla. Järjestämme myös yksittäisiä koulutuspäiviä tarpeiden mukaan, kuten High Tensile aitauspäivä. Voit valita koulutuspäivän joko 21. toukokuuta tai 10. kesäkuuta 2015. Tervetuloa aitaamaan! Lisätietoa koulutuksista: www.kpedu.fi/koulutuskalenteri Vaihtoehtojen runsautta koneyrittäjyydestä hevostenhoitoon Maaseutuyrittäjyyden uutena suuntautumisvaihtoehtona aloitetaan vuonna 2015 maansiirto- ja maatalouskoneiden kuljettajakoulutus. Lihantuotantoon päästään erikoistumaan Perhon toimipaikassa ja maidontuotantoon liittyvä koulutus toteutetaan nykyaikaisilla yhteistyötiloilla lähiyrittäjien sekä Kannuksen toimipaikan kanssa. Hevosen hoitoa ja hevosen käyttöä matkailussa opiskellaan hevostalouden perustutkinnossa ratsastuksen näkökulmasta. Valmistuvista hevostenhoitajista tulee harrasteohjaajia. Monipuolisen oppimisympäristön tarjoaa oma maneesi, ratsastuskentät, maastoesterata ja vaellusreitistö. Luonto- ja ympäristöalan perustutkinnossa keskitytään ammattimaiseen metsästykseen ja riistanhoitoon. Koululla on oma teurastamo, jossa voidaan opettaa riistan oikeaoppista käsittelyä pakattavaksi tuotteeksi saakka. Riistan tuotteistamiseen on luotu oma brändi, Kärkelän villiliha. Lisätietoa koulutuksista saat myös osoitteesta virpi.paakkonen@kpedu.fi Limousinkasvattajien edustajina eläinainesta lahjoittamassa olivat Saara Rantanen (oik.) ja Helena Kukkonen. Matti Louhula, Marika Riihimäki, Maarit Kärki ja Virpi Pääkkönen Perhon toimipaikasta kiittivät lahjoituksesta. Perhon lihakarjaan saatiin eläinaineslahjoitus Suomen Limousinkasvattajat ry on lahjoittanut puhdasrotuista eläinainesta Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän Perhon toimipaikkaan perustettavaan lihakarjaan. Lahjoitus sisältää kaksi lehmävasikkaa, neljä alkiota ja 5 olkea keinosiementä hiehojen siementämistä varten. Tämä historiallinen lahjoitus on merkittävä teko Limousin-rodun kasvattamisen edistämiseksi Suomessa. Lahjoituksen virallinen luovutus tapahtui Perhon koulutilalla keskiviikkona 18.2.2015. Suomen Limousinkasvattajat ry:n tarkoituksena on mm. edistää rodun jalostusta ja kasvatusta Suomessa. Yhdistys pitää PihviPerho-hanketta erittäin tärkeänä ja haluaa tukea alkavaa, puolueetonta, emolehmätuotantoon suuntautuvaa valtakunnallista koulutusta lahjoituksella, jonka eläinaines on jalostuksellisesti tarkoin valittua. Keski-Pohjanmaan Koulutusyhtymä arvostaa suuresti tehtyä lahjoitusta ja haluaa esittää lämpimät kiitokset Suomen Limousinkasvattajille. Teksti: Maarit Kärki 24 25

Pasture-Check SEMEXILTÄ PIHVISONNIT KEVÄÄN SIEMENNYKSIIN Semex Finland Oy Viikatetie 3, 91900 Liminka puh. 040 550 7643 www.semex.fi sähköposti sari.alhainen@semex.fi Kysy lisää ja tilaa vuoden 2015 pihvisonniluettelo Heidiltä, heidi.savander@semex.fi tai 0500-860637, tai tai katso lisätietoja Semexin kotisivuilta osoitteesta www.semex.fi/beef.html. Angusta ja herefordia myös sexattuna! MENESTYKSELLISTÄ HEREFORD- JALOSTUSTA JO YLI KOLMEKYMMENTÄ VUOTTA Kun haet karjaasi helppoja poikimisia, hyvää kasvua ja erinomaista rakennetta, tule tutustumaan Thorsvikin Herefordeihin www.thorsvikhereford.fi MENESTYKSELLISTÄ HEREFORD- JALOSTUSTA JO YLI Tilanhoitaja Karjanhoitaja Paavo Kuuluvainen Kaisu-Maija Nenonen KOLMEKYMMENTÄ VUOTTA puh. 050 5172 189 09 8025 431 (hinnat ja kauppa) puh. 044 2686 827 (tiedot eläimistä ja suvuista) Kun haet karjaasi helppoja poikimisia, hyvää kasvua ja erinomaista rakennetta, tule tutustumaan Thorsvikin Herefordeihin www.thorsvikhereford.fi TERISTEN KARTANO HEREFORD & ANGUS- JALOSTUKSEN KÄRJESSÄ Antti Veräväinen 0500 835 084 0440 472 250 Millolankuja 25 09520 Millola www.millola.com Vapolan tila 040 7759 888 Vehmaantie 1331, 23600 Kalanti www.vapola.fi RAHTITEURASTUS JA PALOITTELUPALVELUT SAVO-KARJALAN LIHA Puh. 017 261 8919 www.savokarjalanliha.fi Tilanhoitaja Paavo Kuuluvainen puh. 050 5172 189 09 8025 431 (hinnat ja kauppa) RANTOLAN ANGUS ANGUS JALOSTUSELÄIMIÄ SOTKAMOSTA Janne Lukkari Rekivaarantie 27 88600 Sotkamo Puhelin 040 5233 700 ja 0400 211 674 SARVANAN ANGUS Karjanhoitaja Kaisu-Maija Nenonen puh. 044 2686 827 JALOSTUSELÄIMIÄ Katariina ja Kalle Sarvana Sarvanantie 172 34420 MUROLEEN KANAVA Puhelin 040 7396 386 katariina.sarvana@angus.fi (tiedot eläimistä ja suvuista) VANHA-ANNILAN ANGUS MYYTÄVÄNÄ JALOSTUSELÄIMIÄ Lauri Annila Annilantie 90 37600 Valkeakoski Puhelin 040 828 5051 27 26 27

Vaikuttavia kokemuksia In Memoriam Marjatta Anttila 25.10.1929-26.11.2014 rotuyhdistyssivut Limousin Talvipäivillä Limousinkasvattajat tutustuivat lannoite- tehtaaseen ja fosforikaivokseen, kuuntelivat sorkkahoitajan ja eläinlääkärin vinkkejä ja viettivät hauskan illan Siilinjärvellä. 16.1.2015 kokoontui nelisenkymmentä Limousinkasvattajaa Siilinjärvelle kylpylähotelli Kunnonpaikkaan viettämään Talvipäiviä. Osallistuminen oli todella runsasta, ja kasvattajia oli saapunut eri puolelta Suomea, kauimmaiset taisivat olla Ypäjältä ja Suomussalmelta. Oli ilo nähdä pitkästä aikaa vanhoja tuttuja ja tavata myös uusia tuttavuuksia. Päivän aluksi lähdimme tutustumaan Yara Suomi Siilinjärven lannoitetehtaaseen ja läntisen Euroopan suurimpaan fosforikaivokseen. Perillä aloitimme pienellä luento-osuudella, jossa käsiteltiin kasviravitsemusta, erityisesti seleenin merkitystä, Yaran tuotteita sekä lannoitteiden valmistusprosessia. Myös luomutiloille löytyy tuotteita Yaralta, mukaan lukien maanparannusaineet biotiitti ja apatiitti (sekä näiden seos bioapatiitti) sekä joitakin nestemäisiä hivenravinteita. Luennon jälkeen koko porukka puki ylleen turvavarusteet: turvasaappaat, huomiotakki, kypärä kuulosuojaimineen sekä suojalasit. Ehkä hieman ylimitoitetulta tuntui suojautuminen siinä vaiheessa, mutta esimerkiksi viikkoa myöhemmin Yaralta karkasi ammoniakkipilvi ja viereisen maantien sulkemisen lisäksi koko henkilöstö joutui suojautumaan turvatiloihin. Myös meille kerrottiin aivan vierailun alussa, mihin meidän tulisi kokoontua, mikäli tehdasalueella annettaisiin jokin hälytys. Jatkoimme tutustumista hurauttamalla bussilla avolouhoksen äärelle. Pisimmillään 3 km pitkä, kilometrin leveä sekä 200 m syvä avolouhos oli melko vaikuttava näky. Lopuksi ajoimme vielä sokkeloisen tehdasalueen läpi ja kävimme katsomassa apulannan säkityslinjaa, sekä nautimme Yaran tarjoaman lounaan. Asiaa alkioista sorkkiin Yara-vierailun jälkeen ajoimme takaisin Kunnonpaikkaan, jossa siirryimme luentosaliin. Ohjelmaan oli merkitty kaksi luennoitsijaa ja molemmat osoittautuivat kiitosmaininnan arvoisiksi. Alkionsiirtoeläinlääkäri Iris Kaimio luennoi emolehmien hedelmällisyydestä. Kuulimme kiimaoireisiin ja -kiertoon vaikuttavista tekijöistä, joista tiivistetty luettelo: ruokinta ja sen vaihtelu, voimakas valkuaisruokinta, kasviestrogeenit ja apila, aliravitsemus, liikalihavuus, olosuhteet ja eläintiheys, liukkaus, stressi, imetys, perimä, sorkkaviat, hometoksiinit. Myös valon määrällä on vaikutusta Suomen pimeinä talvikuukausina. Sorkkahoitaja Heli Gröhn kertoi erittäin käytännönläheisesti sanoin ja kuvin emolehmien sorkkahoidosta ja sorkkaterveydestä. Eläintemme ontumisista 90 % johtuu sorkista. Saimme paljon uutta ja hyödyllistä tietoa mm sorkkavälin ajo- ja ihotulehduksesta, kantasyöpymästä ja kierresorkasta. Sorkkahoitajan erikoisosaamista vaatii kipeän sorkan hoitaminen pohjaan kiinnitettävällä kengällä, jolla paino siirretään terveeseen kohtaan. Uskomattomia kuvia nähtiin ja vähintään yhtä uskomattomia parantumisia. Grön kuitenkin kannusti kaikkia myös itse tutkimaan omien eläinten sorkkia, jos mahdollista. Palkintoja, murrekisaa ja jalalla koreasti Luentojen jälkeen oli aikaa käydä kylpyläosastolla. Sitten kokoonnuttiin yhteiseen illanviettoon, jossa ensimmäisenä oli ohjelmassa palkintojen jako. E+ -palkinnot jaettiin niille kasvattajille, joiden eläin/eläimet olivat vuonna 2014 luokittuneet ylimpään ruholuokkaan. Tällä kertaa palkinnoille pääsivät Lehtolan tilayhtymä (Saila Kaunikkila, Arja Kaunikkila-Laurikainen) sekä Tommi Matomäki. Yhdistys palkitsi myös Nestorisonnin, eli vanhimman elossa olevan astujasonnin, joka on kirjattu Limousin-kantakirjaan, ja jolla on vähintään yksi vuonna 2014 syntynyt jälkeläinen. Tällä palkinnolla halutaan antaa tunnustusta vanhemmille astujasonneille. Palkinto jaetaan eläimen nykyiselle omistajalle. Vuoden 2014 Nestorisonnina jatkaa Isomäen Uron (s. 9.4.2003), omistaja Jorma Kangas. Palkinnonjaon jälkeen nautimme maukkaan illallisen, jonka aikana iloinen puheensorina täytti ilman. Jälkiruoan jälkeen jakauduttiin neljään joukkueeseen, ja kisattiin hauskassa murrekisassa, jossa piti suomentaa erilaisia murresanoja. Oikeat vastaukset herättivät paljon keskustelua, eikä näkemyseroilta aivan vältytty: kyrsä on yhdelle makkara ja toiselle leipä! Illallisen jälkeen suurin osa porukasta siirtyi vielä tanssiravintolan puolelle, jossa hauskanpito jatkui pikkutunneille. Järjestäjät olivat onnistuneet paikan valinnassa ja ohjelman kokoamisessa, kiitos koordinaattoreille. Talvipäivät osoittivat jälleen, miten tarpeellista on irrottautua kotiympyröistä paitsi luentoja kuulemaan myös antamaan tai saamaan vertaistukea toisilta kasvattajilta. Teksti: Riikka Parviainen E+ -palkintojenjaossa Tommi ja Sinikka Matomäki sekä Saila Kaunikkila. Kuva Mari Saarijärvi. Limousinväki valmiina Yaran tehdasvierailuun. Kuva Mari Saarijärvi. Kuva: Joel Puhakainen Marjatta, olit monessa mukana, päättäväinen, sitkeä, oman tiesi kulkija. Äitisi Anni Launis, os Pietilä, oli kotoisin Pietilän talosta Vanajan kunnan Parolan kylässä. Hämeenlinnan Tiiriön ostoskeskus on rakennettu laitumelle, missä nuorena tyttönä kävit lypsyllä. Lapsuutesi vietit Eurassa, missä isäsi Yrjö Launis oli kunnanlääkärinä ja Nohkolan navettaan karkasit jo lapsena. Kirjoitit ylioppilaaksi Tampereen yhteiskoulusta 1950 ja lähdit opiskelemaan Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan. Vuoden mittaisen agraariharjoittelun suoritit Pöytyällä Lankkisten Anttilassa 1952 tietämättä, että kotisi tulisi olemaan naapurissa, Luukkaan Laurilan talossa, jota asui tuleva puolisosi Lauri Anttila. Olit jo vähän varsinaissuomalainen. Kotieläinagronomin virkaura alkoi 1956 Länsi-Karjalan karjanhoitokoulun johtajana ja jatkui Varsinais-Suomessa Kotieläinjalostusyhdistyksen konsulenttina 1957 1960. Suomenkarjan väri oli ruskea, lieneekö siitä peräisin rakkaus värin kautta kullanruskeaan Limousin-rotuun. Häitä vietitte Tampereella 1959 ja ryhdyit päätoimiseksi emännäksi Luukkaan taloon, kunnes isännän kuolema elokuussa 1971 jätti sinut hoitamaan isoa taloa kahden pienen tyttären kanssa, Elina 5 v ja Leena 11 v. Päättäväisenä ja sitkeänä hoidit lapset, talon työt pellolla, navetassa, puutarhassa ja keittiössä. Eipä ollut 1970- luvulla kovin tavallista, että emäntä kiipeää ison puimuri-claasin ohjaimiin, mutta et ollutkaan tavallinen emäntä, olit myös isäntä. Sinulla oli kyky katsoa kauas eteenpäin. Olit ensimmäisiä lihakarjan kasvattajia Suomessa, Limousinkasvattajayhdistyksen jäsen numero kolme, Simmentalyhdistyksen perustajajäsen. Rakensit 1980-luvulla ison emolehmänavetan, vaikka neuvonta tuolloin harasi vastaan. Lihakarjan juurruttamisen Suomeen ja erinomaisen Limousinlihan tuottamisen voi sanoa olleen sinulle paitsi työ, myös harrastus. Olit mukana miehesi ja muitten pöytyäläisten maanviljelijöitten kanssa perustamassa Viher-Rehua, josta viherrehun valmistamisen loputtua syntyi Vihervakka osakeyhtiö. Alkuperäisestä viherjauhotehtaasta on kasvanut iso siirtonurmien valmistaja ja siemenkäsittelylaitos. Vihervakan 50-vuotisjuhla Tampereen Palatsiteatterissa 22.11.2014 oli sinun ja tyttäriesi viimeinen yhteinen juhla. Neljännen päivän aamuna olit nukkunut pois. Luottamustoimiesi määrä on ollut huima: Agronomiliitto, kirkko, Maa- ja kotitalousnaiset, Pöytyän kunta ja Kuntaliitto, Varsinais- Suomen emäntäkoulu, Limousinkasvattajat. Voi vain ihmetellä, miten sinä Marjatta kaiken tämän lisäksi ehdit olla myös taiteilija, posliininmaalauksen opettaja ja polttaa muittenkin taiteilemia kippoja, harrastaa savitöitä ja huonekalujen entisöintiä. Herefordsenioreissakin toimit viimeiseen asti. Nautit autolla ajamisesta. Tuosta vaan saatoit suhauttaa sisaresi Kaijan kanssa Bilbaosta Etelä-Espanjaan. Olit mukana Limousinyhdistyksen retkillä. Tuskin kukaan meistä pystyy samaan kuin sinä, ottamaan nokoset seisaallaan. Vaikka askel lyhentyi, pidit hyviä suhteita laajaan sukulais- ja ystäväpiiriin ja tietenkin erityisesti lapsenlapsiisi Helenaan ja Lauriin. Kymppi plus oli tapanasi sanoa, kun asiat oli hyvin suoritettu. Hyviä asioita on mittaamaton määrä. Me muistamme värikkäitä tapahtumia, keskusteluja, maatalousnäyttelyitä, emolehmäseminaareja, matkoja, kokouksia, elokuisia Marjatan päiviä Luukkaan Laurilassa, sinua kukkaseppele hiuksillasi. Jatta, olit kymppi plus. Agronomiystäväsi Sari Sillantaka rotuyhdistyssivut 28 29

Herefordvieraita Kanadasta Sarveton skotti Helmikuussa suomalaisilla Herefordkasvattajilla oli mahdollisuus tavata Kanadan Hereford-yhdistyksen uusi presidentti Daryl Kirton, joka sattumoisin oli vaimoineen Suomessa. saapui Suomeen rotuyhdistyssivut Kanadalaiset Daryl ja Linda Kirton ovat maailmalla tunnettuja paitsi Hereford-kasvattajina, myös curling-piireissä. Tällä kertaa he olivat Kisakallion urheiluopistolla tuomaroimassa pyörätuoli-curlingin MM-kisoja, ja osallistuivat samalla Millolan tilalla Lohjalla järjestettyyn Hereford-tapaamiseen. Suomalaisia karjankasvattajia paikalle saapui parisenkymmentä, mukana myös tuore Hereford-kasvattaja Michael Hornborg. Karjaan ja uuteen emolehmärakennukseen tutustumisen jälkeen kokoonnuttiin höyryävän Hereford-lihakeiton ääreen. Millolan tuvassa Daryl Kirton otti näyttämön haltuunsa ja kertoili kuulijakunnalle Kanadan Hereford-kasvatuksen kuulumisia. Puhetta Darylilla riitti ehtymättömästi, ja muutamaan väliin yleisö sai ujutettua kysymyksiäkin. Herefordien luvattu maa Daryl Kirton on työskennellyt Herefordien kanssa jo lapsesta lähtien. Sarvelliset herefordit vaihtuivat nupoihin, kun hän meni naimisiin kaupunkilaistytön kanssa. Nykyään Daryl hoitaa yhdessä vaimonsa Lindan sekä lastensa kanssa 3DL Polled Herefords karjaa Abbotsfordissa Brittiläisessä Kolumbiassa. 25 lehmän emokarjassa eläinten korkeaan tasoon satsataan käyttämällä keinosiemennystä ja alkionsiirtoa. Keinosiemennykset tehdään itse. Poikimakausi ajoitetaan tammikuulle kahdestakin syystä; silloin on kuivempaa ja toisekseen poikimiset on tärkeää saada päätökseen ennen curling-kautta, jolloin Daryl ja Linda matkustavat ympäri maailmaa kisatuomareina. Herefordilla on vankka sija Kanadassa. Saavutimme viime vuonna historiallisen merkkipylvään: 3 miljoonaa rekisteröityä Hereford-eläintä! Angus-rotu on myös suosittu, ja CAB (Certified Angus Beef ) vahva brändi. Teemme paljon yhteistyötä, baldiet ovat tunnetusti hyviä emoja, kertoi Daryl. Eläinkauppa on Kanadan kaltaiselle suurelle karjamaalle tärkeää. Olemme vieneet Kanadasta paljon eläimiä Venäjälle ja Kazakstaniin. Venäläisten saama valtion tuki eläinhankintoihin vauhditti niin eloeläin- kuin alkiomarkkinoita, Daryl mainitsee. Nuorisoa kannustetaan yhteistoimintaan Huolenaiheitakin riittää. Ensinnäkin jatkajien löytyminen tiloille on yhä vaikeampaa. Nuoret eivät halua sitoutua raskaaseen työhön, joka on samalla taloudellisesti tiukkaa. Kanadan Hereford-yhdistys on erityisen ylpeä aktiivisesta ja hyvästä Hereford juniori-porukastaan. Juniori-toiminta ja iloinen innostus karjankasvatukseen koetaankin erityisen tärkeäksi alan tulevaisuuden kannalta. Young Guns -ryhmä on luotu 22 26 -vuotiaille Hereford-kasvattajille tai kasvatuksesta kiinnostuneille. Tavoitteena on pitää juniori-iästä ulos kasvaneet nuoret mukana toiminnassa. Jäsenmaksu on edullisempi, mutta edut ovat kaikki käytettävissä. Uusien jäsenten tervetulleeksi toivottaminen ja jäsenenä pitäminen on tärkeää yhdistykselle, painottaa Kirton. Vaikka markkinahintojen kehitys onkin ollut positiivinen viime aikoina, tuotannon kannattavuutta rasittavat kalliit kustannukset, mm. koneiden hinnat ovat korkeat, Kirton jatkaa. Yksi suurimmista innostuksen aiheista on residuaalisen syönnin tutkimus (residual feed intake). Residuaalinen syönti on ero eläimen odotetun syönnin ja mitatun, todellisen syönnin välillä. Syönnin oletusarvo määritetään eläimen koon ja kasvun perusteella. Residuaalinen syönti on tarkempi rehuhyötysuhteen mittaamismenetelmä kuin rehun muuntosuhde, koska se ottaa huomioon kasvun ja eläimen koon. Kanadassa uskotaan, että tämä on tulevaisuudessa yksi Hereford-rodun merkittäviä vahvuuksia. Kolmivuotisessa tutkimusprojektissa kerätään dataa yhteensä 900 Hereford-rotuisesta sonnista. Tutkimuksesta ja alustavista tuloksista voi lukea lisää Kanadan Hereford-yhdistyksen sivuilta http://www.hereford.ca/3_research.php Teksti ja kuvat: Johanna Jahkola Skotlannista peräisin oleva Galloway on karuihin olosuhteisiin sopiva rotu, joka viihtyy ulkona. Ensimmäinen puhdasrotuinen Galloway-karja asettui Suomeen pari vuotta sitten. Pohjanmaalla sijaitsevassa Itäkylässä laiduntaa pienikokoisia nautoja, joilla on erikoinen väritys. Sonnilla on mustan etu- ja takapään välissä puhtaan valkoinen vyö, josta juontaa juurensa rodun nimi, Belted Galloway. Ei ihme, että ulkomailla näitä eläimiä kutsutaan leikillisesti myös Oreo-lehmiksi samannimisen keksin mukaan. Pohjanmaalle päätyneet Gallowayt ovat nykyisin Anita Karhusaaren karjaa. Hänen isänsä Eero Karhusaari kiinnostui rodusta nähtyään eläimiä Saksan Eurotier-messuilla Hannoverissa, ja pitkään mietittyään päätti hankkia niitä sopivan tilaisuuden tullen. Lauma puhdasrotuisia Gallowayta löytyi Ruotsista, ja niiden isäntä oli valmis myymään koko karjansa, kolmisenkymmentä eläintä. Osa niistä päätyi Karhusaarelle vuonna 2013, ja sittemmin hänen tyttärelleen. Pieni, kevyt ja tehokas Galloway on luustoltaan pienikokoinen, mutta se hyödyntää rehua hyvässä suhteessa. Se pärjää noin yhdellä kolmasosalla siitä rehumäärästä, mitä tarvitaan suurten rotujen ruokintaan. Muiden lihanautarotujen tavoin Galloway hoitaa maisemaa syömällä pajukkoa ja muuta kasvillisuutta, mitä laitumelta sattuu löytymään. Kaksoiskarvansa ansiosta rotu viihtyy mielellään ulkona ja kylmäpihatossa, josta se pääsee ulos niin halutessaan. Paksu karvakerros lämmittää talvella, ja kesällä tai lämpimässä ilmastossa se suojaa kuumuudelta. Tämän vuoksi Gallowayn ulkoinen rasvakerros on ohut, mikä näkyy ja maistuu myös lihan laadussa. Tyypillisen Belted Gallowayn tunnistaa mustasta väristä ja eläimen keskellä komeilevasta valkoisesta vyöstä. Ensimmäisellä Suomessa syntyneellä Galloway-vasikalla on valkoisen värin komistuksena mustat korvat. Syntymänupot Gallowayt ovat helppoja käsitellä, kertoo Anita Karhusaari. Logistiikkakin on yksinkertaisempaa, eläimiä mahtuu autoon enemmän, kun sarvia ei tarvitse varoa. Galloway-rotu on alun perin kotoisin samannimiseltä alueelta Skotlannissa. Nykyisin laajalle levinneen rodun alkuperäinen väri oli musta, mutta sittemmin sen rinnalle tuli useita värivaihtoehtoja, musta-valkoisesta täysvalkoiseen, punertavaan ja harmaanruskeaan. Valkoisilla eläimillä on usein joku tumma yksityiskohta, kuten silmänympärykset, jalat tai häntä. Ensimmäinen Suomessa syntynyt Galloway-vasikkamme on valkoinen, mutta sillä on mustat korvat, Anita Karhusaari kertoo. Ruotsista tullut ryhmä ei ole aivan ensimmäinen suomalaiskosketus rotuun. Tiettävästi nämä eläimet ovat kuitenkin ensimmäinen puhdasrotuinen karja Suomessa. Olemme olleet tyytyväisiä hankintaan ja aiomme jatkaa Gallowayn parissa. 30 31

Uusi katto pään päälle Millolan mäkeen Lohjalle on kohonnut uusi rakennus. Näyttävä emolehmäkatos näkyy jo tielle, kun lähestytään tilaa, jota hoitavat Mikko Leikola ja Anu Juurakko. Eläinten ympärivuotinen ulkoilu on ollut oleellinen osa Millolan tilan toimintatapaa jo pitkään: eläimet pääsevät vapaasti kulkemaan ulos kun olosuhteet ovat suotuisat. Jatkossa karjanhoito on helpompaa uuden katoksen ansiosta, jolloin eläimet voidaan tarvittaessa pitää katon alla rospuuttokelien aikana. Ensimmäiset emolehmäkatoksen piirustukset ovat jo vuodelta 1995, mutta onneksi niitä ei koskaan toteutettu. Tällöin oli vielä valloillaan ajatusmalli viiden lehmän karsinoista. Vuosien varrella on kertynyt omaa kokemusta ja nähty paljon, minkä pohjalta on syntynyt monia ajatuksia ja suunnitelmia, kertoo Mikko Leikola. Emolehmäkatoksen sijaintia puntaroitaessa vahvistui näkemys katoksen sijoittamisesta niin, että se saadaan liitettyä samoihin vesiin, sähköihin ja teihin talouskeskuksen tuntumassa. Tärkeää oli myös se, että rakennus istuu olemassa olevaan miljööseen. Katos päädyttiin sijoittamaan vanhan tuuliaidan paikalle rinteeseen. Yksi suurimmista hankaluuksista oli maas- ton korkeusero, joten rakennus on tehty kahdessa osassa ja osa lattiapinnoista on kaltevia. Maasto on tilan karjalle tuttu ennestään; jos ne ovat pärjänneet 15 vuotta betonilaatan päällä ruokailemassa ja rinteessä tallustelemassa, on kumma jos eivät pysy pystyssä kun tulee katto pään päälle! Jos lattia olisi tehty vaakatasoon, olisi toisessa päässä korkeus kasvanut ylisuureksi ja toisessa päässä olisi jo menty maan sisään, kuvaa Mikko. Projekti etenee vaiheittain Tavoitteena oli puukaarihalli 18 metrin jännevälillä. Neuvottelujen ja laskelmien jälkeen saatiin tavoiteltu jänneväli aikaan mallilla, jossa kolminivelkehissä pystytolppa on kertopuuta ja kattopalkki liimapuuta. Katoksen kaivutyöt aloitettiin toukokuun puolenvälin maissa ja edettiin pikkuhiljaa kesän ja syksyn mittaan. Timpureita oli oman väen lisäksi rakennusvaiheesta riippuen 2-4 ja timpurit tekivät samaan aikaan töitä muuallakin. Antura valettiin heinäkuun puolella, pilarit lokakuussa ja lattiat lokakuun lopulla. Kehät ja runko pystytettiin marraskuun puolessavälissä, katto vuodenvaihteen kahta puolta. Tulevana kesänä tehdään seinää, aitoja ja portteja. Hiehot ovat ruokailleet uudessa katoksessa jo tammikuun lopulta lähtien, lehmien on tarkoitus korkata rakennus käyttöönsä ennen poikimakauden alkua, joka starttaa maaliskuun lopulla. Ruokinta- ja juomapaikat sijoitettu ajatuksella Katokseen on sijoitettu ruokintatilat tiineille hiehoille ylätasolle, alemmalla tasolla on lehmien makuutila ja ruokintapöytä. Lanta varastoidaan rakennuksen alanurkkaan. Lannan varastointialue erotetaan makuutilasta 120 cm korkealla betonipalkilla, joka toimii väliseinänä. Ruokintapöydän mittaa hiehoille kertyy 20 metriä ja emoille 35 metriä. Ruokintapöydät on sijoitettu räystään alle ja päivää päin, toinen koilliseen ja toinen lounaaseen. Hiehojen ruokintaaitana on ollut pelkkä niskapuomi, jonka on todettu haaskaavan rutkasti rehua. Tosin siihen vaikuttaa myös tarjoiltava rehun laatu. Kun tarjolla on ollut yhtaikaa kolme erilaista paalia, lehtevä, kuivempi ja maittavampi paali on syöty tarkasti ja haaskaamatta. Sen sijaan korsiintunutta ja märempää rehua kaivellaan valikoiden ja veivataan alas käytävän puolelle, havainnoi Mikko Emojen ruokinta-aitasuunnitteluun vaikuttaa kaksi asiaa; emojen täytyy päästä syömään rehua, mutta vasikat eivät saa karata ruokintapöydälle. Siksi tarkoituksena onkin nyt kokeilla vaijeriratkaisua, johon on tutustuttu karjamatkoilla Skotlannissa, Portugalissa ja Kanadassa. Juomakuppeja on sijoitettu sekä katoksen sisälle että ulkopuolelle rakennuksen päätyyn. Ulkopuolella on Ritchien kaksipaikkainen allas. Jos eläimet plutaavat veden kanssa, silloin myös roiskittu vesi jää rakennuksen ulkopuolelle. Rakennuksen sisällä on toinen allas sekä hiehoilla Nelsonin juomakuppi. Tulevana kesänä juomakuppeja vielä lisätään pari kappaletta läheiseen hiekkatarhaan. Entä kustannuspuoli? Ely-keskuksen hyväksymä rakennusarvio oli 200 000 euroa ja siihen sai 40 % investointitukea. Hintaa kertyy, kun kattoneliöitäkin on tuhannen päälle; katolla on pituutta 47 m ja leveyttä 26 m. Katon alainen tila on tarkoitus myös hyödyntää hyvin. Toisaalta, kun eläimiä asutetaan maksimimäärä, vaaditaan kuivitukselta myös enemmän. Kuivikkeena käytetään pelkkää olkea. Täydellä täytöllä katoksessa voidaan tarvittaessa pitää 80 emoa ja 30 hiehoa, puntaroi Mikko. 32 33

Millolan emojen ruokinta perustuu kokonaan karkearehuun ja laitumeen, viljaa on käytössä korkeintaan lehmävasikoilla ja sonneilla. Vuosittain viljellään koristeeksi muutama aari maissia, jonka lehmät syövät suoraan pellolta edullisin korjuukustannuksin. Emolehmäkatoksen läheisyydessä sijaitsee myös kiinteä käsittelykuja. Siinä on 12-metrinen käsittelyränni ja käsittelyhäkki, jossa eläin saadaan tarvittaessa päästään kiinni. Koko lauma ajetaan keväällä kujan kautta, kun lajitellaan kesän astutuslaumat. Samalla tarkistetaan sorkat, korvamerkit yms. Vasikat tottuvat jo heti pienestä pitäen rännissä kulkemiseen. Syksyllä vieroituksen yhteydessä karja lajitellaan jälleen kujan läpi. Emoksi vain tiukalla seulalla Sorkkiin kiinnitetään erityisen paljon huomiota: liikakasvu merkitään muistiin ja eläin joutuu mustalle listalle. Karsinta on tiukkaa, yksikin huono ominaisuus on karsintaperuste. Lehmiä seurataan koko ajan, jos miinusmerkintöjä alkaa kertyä, saattaa teurasauto kutsua, Mikko toteaa. Millolan karjassa päällimmäisenä tavoitteena on tuottaa mahdollisimman hyviä emoja. Siihen tarvitaan sekä hyvät emot että sonnit. Hyvät emo-ominaisuudet, helppo poikiminen ja hyvä vasikan hoito sekä eläinten kestävä ja hyvä rakenne ovat ensiarvoisen tärkeitä ominaisuuksia. Samoin sonnivalinnoissa painotetaan emo-ominaisuuksia enemmän kuin teurasominaisuuksia. Kasvatukseen jäävistä lehmävasikoista karsitaan molemmat ääripäät; rääpäleet ja jättiläiset pois, hyvä keskiarvo jätetään. Vaikka olisi millaiset kasvut ja lihakset, mutta huomautettavaa sorkissa, rakenteessa tai luonteessa, sonni ei sovellu karjaamme. Teksti ja kuvat: Johanna Jahkola luomulihaa suoraan tuottajalta tai Avantin kyytiin. Langan veto sujuu takkuamatta ja sitä sujuvammin mitä helppokulkuisempi aidan reitti on. Eli jo raivauksessa kannattaa ottaa huomioon tulevat työvaiheet. Loppusilaus aitaukselle on sähköistys, kun poistolistalle jo joutunut karkailun ammattilainen saakin mojovat tällit nenilleen aidankin kestettyä mokoman yrityksen. Tärkeintä on maadoitus, heikolla maadoituksella on turha suurentaa paimenta, isku vain pienenee. Kuivassakin maastossa ja vuodenajasta riippumatta varmin maadoitus on vetää kuparilankaa maahan reilusti routarajan alapuolelle 20-30 m. Mitä suurempi paimen ja pidempi aitaus, sitä enemmän maadoitusta. Katkeamattomia yöunia ja stressitöntä laiduntamista kaikille tasapuolisesti. Teksti: Liisa Linna www.pesolanpihviliha.fi LUOMUHYVÄKSYTTY. SUORITAMME RAHTITEURASTUSTA. MYÖS LEIKKUUPALVELU KAUTTAMME. Puh. 040 748 2633 Mäkelänkatu 1, 38250 Sastamala juha.greus@ sastamalanteurastamo.fi www.sastamalanteurastamo.fi LIHAPALVELU KEIJO RENFORS OY Suomalaista naudanlihaa kauppoihin, ravintoloihin sekä yksityishenkilöille Lihanleikkuupalvelu tuottajille Täsmäpaketteja toiveiden mukaan HUOMIO rekisteröidyt kennelit: Tuoreet luut ja rustot edullisesti! Avoinna arkisin 06.00 17.00 Tervetuloa paikan päälle tai soita ja kysy lisää! LIHAPALVELU KEIJO RENFORS OY Pääkkösentie 59 38200 Sastamala Puhelin (03) 511 5535 GSM 040 511 8969 34 pihvikarja_1_2013.indd 33 9.4.2013 12.55 33 35

Tiedustele tuotteita alue-edustajaltasi vilomix.fi/edustajat NUOLUX-NUOLUKIVET WWW.VILOMIX.FI Vilomix Finland Oy Yrittäjäntie 1, 21530 Paimio puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi Nuolux Monipuolinen, runsaasti magnesiumia sisältävä nuolukivi kivennäis- ja hivenainelähteeksi laitumelle ja navettaan. Nuolux sisältää magnesiumin lisäksi kalsiumia, fosforia, natriumia sekä monipuolisesti hivenaineita ja ADE-vitamiineja. Nuolux Tunnutus Nuolukivi ummessaoleville naudoille. Sisältää kivennäisaineet ja hivenaineet oikeissa suhteissa ja soveltuu ainoaksi ummessaoloajan kivennäislähteeksi. Vastustamattoman hyvää Charolais-pihvilihaa Suoramyyntiä ennakkotilauksesta toimitamme kaikkialle Suomeen. Tiedustelut: Anne-Marie Rosenlew Kartanonkuja 100, 37200 Siuro Puh. 03 340 6890 / 040 590 5718 anne-marie.rosenlew@finnbeef.fi Simmental-jalostusta vuodesta 1991 Björn von Konow 040 544 7409 Vast. karjakko Liisa Linna 040 961 8590 www.lahistensimmental.fi Charolais-sonneja Hyvät jalostusominaisuudet ja lihakkuusarvot. www.kanttura.com puh. 020-7347470 kantturaoy@gmail.com Leikkuu- ja pakkauspalvelu Laatua ja helppoutta lihan suoramyyntiin. Lähituotteenkin pitää olla laadukas. Kanttura Oy on lihaliike Salossa. Meidän tarkoituksemme on viedä Suomalaisten karjatilojen tuotteet suorinta tietä Suomalaisiin ruokapöytiin. Me teemme naudan, sian ja lampaan rahtileikkuuta ja- pakkausta. Palveluitamme ovat: raakakypsytys, räätälöidyt leikkuureseptit, jauhelihan valmistus, vakuumipaketointi haluttuun pakettikokoon, etiketöinti sekä myyntilajitelmien teko. Me pystymme käsittelemään kaiken ikäisten eläinten ruhoja - myös luomu. KANTTURA - alkuperäistä lihaa - OSTETAAN TEURASKARJAA RAHTITEURASTUS RAHTILEIKKUU Hyvät karjanaiset ja miehet, Sonnihuutokauppa lähestyy Lasse Hannola Puhelin 040 5163 805 Matti Hannola Puhelin 0400 777 999 LIHA HIETANEN OY Puh. (03) 5141533 www.lihahietanen.fi Kevään kohokohta, HKScanin Sonnihuutokauppa, pidetään taas Tammelassa la 25.4. Syksyllä kasvattamoon saapui 450 puhdasrotuista vasikkaa. Nyt parhaat tarjolla. MTY HANNOLA LASSE JA MATTI Elimäentie 2192, 47200 Elimäki www.hannolancharolais.com Tutustu seurannassa oleviin sonneihin osoitteessa: hkscanagri.fi/sonnihuutokauppa Nähdään Tammelassa! Ajo-ohje: Valtatietä 10 Forssasta Hämeenlinnan suuntaan n. 23 km. Vasemmalle Urjalaan n. 7 km. Opastus perille. Lisätietoja: Juhani Numminen Tuotantoneuvoja 0400 854 911 SONNI- OPTIPOSSU H U UT O K A UPP A NE TT I 37 36 37

Liity Pihvikarjaliiton jäseneksi Pihvikarjankasvattajien liitto on suomalaisen naudanlihantuotannon puolestapuhuja. Olemme ainoa edunvalvontayhdistys, joka asettaa lihakarjan kaikessa etusijalle. Tätä teemme: Pihvikarjaliiton asiantuntemusta hyödynnetään työryhmissä, joissa esimerkiksi muotoillaan maatalouden tukiehtoja. Vaikutamme kannanotoin ja lausunnoin sekä olemalla suoraan yhteydessä poliitikoihin, virkamiehiin ja viranomaisiin lihakarjan kasvatusta tai eläinten hyvinvointia koskevissa kysymyksissä. Yhteistyössä Pihvikarjaliiton kanssa Uudistunut Hiven on nyt Vilomix HIVEN OY MUUTTAA NIMENSÄ VILOMIX FINLAND OY:KSI Vitamiinivalmisteet Energiavalmisteet Juomarehut Hygieniatuotteet Kalsiumvalmisteet Pesu ja desinfiointiaineet Torjunta-aineet Kasvinviljelytuotteet Nestemäiset lannoitteet Rautavalmisteet Magnesiumvalmisteet Mahan ja suoliston hyvinvointituotteet Erikoiskivennäiset ja hivenaineet Kivennäisrehuseokset Biologiset rehunsäilöntäaineet Koiranruuat Rehukomponentit TalliPro-hevostuotesarja Tervetuloa mukaan Pihvikarjaliiton kannattajajäseneksi! Kannattajajäsenille etuna logonäkyvyys Pihvikarjaliiton lehdissä ja bannernäkyvyys netissä www.pihvikarjaliitto.fi Pihvikarjankasvatuksen osuus lihantuotannosta on kasvussa, samalla kun kuluttajien mielenkiinto ruoan laatua ja alkuperää kohtaan lisääntyy. Suomalaisten vuosittain kuluttamasta naudanlihasta noin 15 % on kotimaista pihvikarjan lihaa. Tavoitteemme on, että tämä osuus kasvaa entisestään. Julkaisemme kolme kertaa vuodessa ilmestyvää Pihvikarja-lehteä, joka tavoittaa pihvikarjaa kasvattavat maatalousyrittäjät, alaan liittyvät päättäjät ja asiantuntijat. Jäsenille lehti jäsenetu, joka postitetaan kotiin. Jäsenet saavat lehdestä myös ilmoitustilaa jäsenhintaan. LUE LISÄÄ: WWW.VILOMIX.FI Vilomix Finland Oy Yrittäjäntie 1, 21530 Paimio puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi www.matkapojat.fi Pihvikarjaliiton tehtävänä on kertoa suomalaisesta, eettisesti korkeatasoisesta pihvilihantuotannosta. Meille on kunnia-asia, että pihvikarjaa kasvatetaan vastuullisesti, eläinten hyvinvoinnista ja ympäristönäkökohdista huolehtien. Olemme mukana alan messuilla, näyttelyissä ja tapahtumissa, joissa pihvikarjaa tehdään tunnetuksi. Pihvikarjaliiton seminaareissa ja koulutustapahtumissa saa hyödyllistä ja tuoretta tietoa ajankohtaisista asioista. Tuemme, kehitämme ja edistämme kaikin käytettävissä olevin keinoin pihvilihan lisäarvoa tukevia toimia. Seuraamme markkinatilannetta ja päätöksentekoa, vaikutamme suoraan päättäjiin ja virkamiehiin, annamme lausuntoja ja olemme mukana työryhmissä sekä alan hankkeissa. Pihvilihan tunnettuuden parantaminen edellyttää vaikuttavuutta ja joukkovoimaa. Tässä onnistutaan parhaiten tekemällä yhteistyötä pihvikarjankasvattajien ja koko tuotantoketjun kanssa. Liiton painoarvoa mitataan sen jäsenkunnan kattavuudella toki sinäkin haluat olla mukana vaikuttamassa parempaan tulevaisuuteen? Teemme yhteistyötä kaupallisten sidosryhmiemme kanssa pihvilihan tunnettuuden lisäämiseksi kuluttajien keskuudessa. Liitto tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden tavata muita pihvikarjankasvattajia, tutustua ja verkostoitua. Liittymisen voit hoitaa helposti osoitteessa: www.pihvikarjaliitto.fi Jäsenhinnat 2015 Henkilöjäsen 130 Yhdistysjäsen 200 Kannattajajäsen 500 Jäsenhintojen alv. 0 %. Jäsenhinnat vahvistetaan vuosittain Liittokokouksessa. Pihvikarjaliitto pidättää oikeuden jäsenhinnan muutokseen. Jäsenhinnoissa alv. 0 %. Muutokset mahdollisia. LIITY PIHVIKARJALIITON JÄSENEKSI! Nimi KYLLÄ, haluan/haluamme liittyä: Henkilöjäseneksi, 130 /vuosi Yhdistysjäseneksi, 200 / vuosi (alan yhdistykset) Kannattajajäseneksi, 500 / vuosi (yritykset, muut yhdistykset) Ilmoitan muuttuneet yhteystietoni Tila/yritys/yhdistys Osoite Tili ja tarkastus Olli Lehtimäki Oy Pätsiniementie 9 37800 TOIJALA Puhelin Sähköposti www-sivut 38 39