Ilmakehä liikkeessä ilmakehän rakenne ja merkitys tuuli ja sen synty, planetaariset ja alueelliset tuulet sekä paikallistuulet



Samankaltaiset tiedostot
Pakolliset kurssit 6LQLQHQSODQHHWWD*(,

5.8 Maantiede. Opetuksen tavoitteet

ymmärtää, mitä alueellisuus, tila ja paikka merkitsevät maantieteessä ja maantieteellisessä ajattelussa

MAANTIEDE Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa.

3.8 Maantiede. Opetuksen tavoitteet

Arviointi PAKOLLISET KURSSIT. 1. Sininen planeetta (GE1)

5.8 Maantieto/Maantiede

5.8 MAANTIEDE OPETUKSEN TAVOITTEET

digitaalisia ja muita medialähteitä sekä osaa hyödyntää monipuolisesti tietotekniikkaa maantieteellisten tietojen esittämisessä

5.8 MAANTIEDE. Opetuksen tavoitteet

6.6 Maantiede. Opetuksen tavoitteet

KANNANOTTO: PÄIVITTÄMISEHDOTUKSET LUKIOMAANTIETEEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEISIIN

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Maantieteen opetussuunnitelma 2016

Maantieteellinen tieto ja ymmärrys 7 Maapallon karttakuvan 8. keskeisen paikannimistön tunteminen 7 Luonnonmaantiete ellisten ilmiöiden 8

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4.

MAANTIETO. Oppiaineen tehtävä

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

Miten valmistaudut maantieteen yo-kokeeseen? OHJEITA KIRJOITUKSIIN

AINEKOHTAINEN OPS / maantieto

Mitä on kestävä kehitys

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Paikkatiedon opetuksen haasteita ja uusia ratkaisuja PaikkaOppi-hanke

Biologia ja maantieto

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Maantieto vuosiluokat 7-9

Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6

Kohti biotaloutta - mitä, miten ja miksi? Eeva Hellström

Kokemuksia paikkatietotaitojen verkko-opetuksesta

Biologia. Maantieto Maantiede

MAANTIETO VUOSILUOKAT 7-9

HYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion yhteiskuntaopin opetussuunnitelmatyötä varten.

Tuuli Toivonen Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto

Paikkatiedon opetuksen haasteita ja uusia ratkaisuja. PaikkaOppi-hanke. Helsinki Juha Riihelä.

5.12 Elämänkatsomustieto

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2)

BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka

Saariston rakennuskulttuuri ja matkailu. Juha Vuorinen Porvoon museo

Bio- ja ympäristökysymykset

Näkökulmia työohjelmasta ja osallistumisesta IPBES-työhön. Timo Vuorisalo Biologian laitos, Turun yliopisto

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT BIOLOGIA JA MAANTIETO

Maailmankansalaisena Suomessa. Liisa Jääskeläinen Opetusneuvos

Schulcurriculum Ethik

Opetuksen tavoitteet

Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet

Biologia. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 VUOSILUOKAT 7-9

UUSI HEVOSTALOUS hevosen muuttuva tehtävä ja merkitys

Ekoteollisuuspuistot Suomessa ja maailmalla. Laura Saikku Etelä-Savon Maakuntaliitto

Paikkatietoinfrastruktuuri Kauppalehden Tietopalveluiden taustalla

1.Tehtävän nimi: Grafetee kulttuurimaiseman analysoinnissa 2.Oppiaine ja luokkataso: maantiede (integrointi historiaan), lukion GE2-kurssi 3.

AIMO MIKKONEN: MAANTIETEEN AINEREAALI, OHJEITA YO- KOKEESEEN VALMISTAUTUVILLE

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet

Elämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

OPPIMISVAIKEUDET BIOLOGIASSA

Paikkatietojärjestelmät

PaikkaOppi-hanke. Paikkatiedon opetuksen haasteita ja uusia ratkaisuja. Virtuaaliopetuksen päivät

Metsänomistajien tietotarpeet ilmastonmuutokseen liittyen

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

lukio-opettajilleopettajille

JA KIRJALLISUUS PAKOLLISET KURSSIT (OPS 2003(2.-, ) KOODI KOODI PAKOLLISET KURSSIT (OPS

Luonnonvarayhdyskunnat

Luonto on tärkeintä mitä ihmisellä on! ja varsinkin vesi!!

3.7 Biologia. Opetuksen tavoitteet

YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto

GEOMORFOLOGIA- PEUSKARTTA, LASKUTEHTÄVIÄ Lounais-Suomesta kartta, josta a)maalajit, b) niiden käyttö, c) vesiin kohdistuvia haittoja (6) k-06

MIHIN OPPIAINEISIIN JA KURSSEILLE MAAILMA 2O3O SOPII?

YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa. Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

BIOLOGIA Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta

Jatko-opintoja maantieteestä kiinnostuneille

Media osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset

MAANTIETO. Oppiaineen tehtävä

Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausunto hankehakemukseen

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi.

Simon lukio Aikuisten lukiokoulutus

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset ELY-keskuksissa Paula Lohikoski Pohjois-Pohjanmaan ELY

Ympäristövaikutusten Arviointi - Hankkeiden haasteet. Näkökulma 2008; Rambollin tulevaisuuseminaari

Vuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta.

Strategia, johtaminen ja KA. Virpi Einola-Pekkinen

3.lk 4.lk 5.lk 6.lk (valtakunnalliset kriteerit) Oppilas ymmärtää kierrätyksen merkityksen ympäristölle ja osaa lajitella jätteitä.

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Paikkatiedolla parempaa kaupunkia kuntalaisille. Ympäristö ja liikkuvuus Faris Alsuhail

LUKION OPPIAINEIDEN LYHENTEET

KIVIRANTA, ASEMAKAAVAMUUTOS

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Vanhaa opetussuunnitelmaa noudattavat kurssit on merkitty G:llä.

VANHA OPS. valtakunnalliset pakolliset ja syventävät. Hyvinvointi ja ihmissuhteet

arvioinnin kohde

Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)

OPS2010, RUOTSI, ENGLANTI, SAKSA Ruotsi

KURSSINIMI VANHA ENGLANTI A-OPPIMÄÄRÄ LOPS 2016 PAKOLLINEN

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

Tulevaisuuden haasteet ja oppimisympäristöt

7.2. Toinen kotimainen kieli, ruotsi

Yritykset kriisissä. Profiles-opiskelumateriaalia - Yleiskuvaus. Luonnontieteet - Maantieto luokka. Opiskelukokonaisuuden sisältö

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

KURSSIEN VASTAAVUUSTAULUKKO Kurssien järjestys on tehty OPS2016 mukaan

Transkriptio:

Maantiede Pakolliset kurssit 1. Sininen planeetta (GE1) osaa käyttää luonnonmaantieteen peruskäsitteitä ymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvat ilmiöt osaa kuvata ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan ymmärtää, miten ja miksi luonnonmaisemat muuttuvat ja osaa tulkita kuvista ja kartoilta luonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystä ymmärtää elottoman ja elollisen luonnon vyöhykkeisyyden maapallolla osaa soveltaa hankkimaansa luonnonmaantieteellistä tietoa sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti. Maantieteellinen ajattelu Mitä on maantiede? maantiede luonnontieteenä maantieteellinen tietoaines, tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen kulku maailmankuvan muutos ja karttakuvan kehitys Maan planetaarinen luonne aurinkokunnan synty ja perusrakenne Aurinko ja sen vaikutukset maapallolla Maan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt Ilmakehä liikkeessä ilmakehän rakenne ja merkitys tuuli ja sen synty, planetaariset ja alueelliset tuulet sekä paikallistuulet Vesikehä liikkeessä veden kiertokulku luonnossa sateiden synty ja jakautuminen meriveden liikkeet ja merkitys Sää ja ilmasto sää ja sen ennustaminen lämpö- ja ilmastovyöhykkeet ilmastonmuutos Maapallon muuttuvat pinnanmuodot Maan rakenne endogeeniset ja eksogeeniset tapahtumat maanpinnan muokkaajina

Maapallon kasvillisuusvyöhykkeet kasvillisuusvyöhykkeiden sijainti ja kuvaus ihmisen toiminnan edellytykset ja vaikutukset eri kasvillisuusvyöhykkeillä Luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla 2. Yhteinen maailma (GE2) osaa käyttää kulttuurimaantieteen käsitteitä sekä osaa tulkita ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja rakenteita kulttuurimaantieteen teorioita ja malleja hyväksi käyttäen tuntee eri kulttuureja ja osaa arvioida niiden kehittymiseen vaikuttaneita tekijöitä osaa analysoida maapallon eri alueiden väestönkehitystä ja asutuksen piirteitä sekä kaupungistumisen syitä ja seurauksia osaa arvioida luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien vaikutusta ihmisen toimintaan eri alueilla sekä ymmärtää ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen merkityksen tuntee aluesuunnittelun tavoitteita ja vaikuttamiskeinoja tuntee kehittyneisyyserojen erilaiset ilmenemismuodot osaa arvioida ihmisten hyvinvointia, ympäristön tilaa sekä kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä nyt ja tulevaisuudessa maapallon eri alueilla. Kulttuurimaantieteen olemus ja tehtävät lähestymistavat ja näkökulmat maantieteellinen mieltäminen ja miellekartat paikkojen kokeminen ja alueellinen identiteetti Väestö ja asutus väestönkehitys ja väestönkasvu asutuksen alueellinen jakautuminen, muuttoliikkeet ja kaupungistuminen kulttuurit ja kulttuurien muuttuminen sekä vähemmistökulttuurit Luonnonvarat luokittelu ja riittävyys Alkutuotanto ja ympäristö ravinnontuotanto ja ravinnon riittävyys sekä kestävä maa- ja kalatalous maatalouden muodot metsät luonnonvarana ja kestävä metsätalous Teollisuus ja energia raaka-aineet ja energialähteet teollisuuden sijainti kestävän teollisuuden ja energiatalouden periaatteet

Liikkuminen ja vuorovaikutus liikennejärjestelmät matkailu ja sen merkitys eri alueilla maailmankauppa alueellinen leviämisilmiö maantieteellinen diffuusio Ihmistoiminnan alueellinen rakenne ytimet ja periferiat maankäyttö maaseudulla ja kaupungeissa keskukset ja vaikutusalueet kulttuurimaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla Kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet kehittyneisyyserot eri aluetasoilla kansainvälinen yhteistyö globalisaatio Syventävät kurssit 3. Riskien maailma (GE3) tuntee luonnon toimintaan, ihmisen toimintaan sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseen liittyvät riskit maapallolla sekä osaa arvioida niiden merkitystä ihmisen ja ympäristön kannalta tuntee millaisia riskejä maapallon eri alueilla ilmenee sekä osaa vertailla ja arvioida eri alueiden riskiherkkyyttä sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti osaa arvioida alueiden kehittyneisyyden ja alueilla ilmenevien riskien välistä suhdetta osaa seurata ja kriittisesti arvioida ajankohtaisia riskiuutisia eri medioissa sekä osaa soveltaa oppimaansa tietoa riskiuutisten analysointiin ja arviointiin tietää, millaisten ratkaisujen avulla uhkia voidaan välttää tai niiden vaikutuksia lieventää ymmärtää, että ihminen vaikuttaa omalla toiminnallaan maapallon elinkelpoisuuteen sekä ihmisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen tietää mahdollisuudet ennakoida ja varautua riskeihin, säädellä ristiriitoja sekä toimia kestävän kehityksen mukaisesti. Riskien maantiede, riskien luokittelu ja merkitys Luonnon toimintaan liittyvät riskit ja riskialueet avaruuteen liittyvät uhkat, endogeeniset riskit, myrskyt, tulvat, kuivuus ja eliöperäiset riskit luonnonriskeihin varautuminen Ihmisen ja luonnon riippuvuuteen liittyvät ympäristöriskit ja riskialueet luonnonvarojen käyttöön liittyvät riskit: energiakysymykset ja luonnonvarojen riittävyys, puhtaan veden saatavuus, eroosio ja aavikoituminen, ilmaston muutos, saastuminen ja biodiversiteetin heikkeneminen mahdollisuudet estää ja pienentää ympäristöriskejä kestävän kehityksen keinoin

Ihmiskunnan riskit ja riskialueet väestönkasvu ja nälkä, kaupungistuminen, globalisoitumiseen liittyvät riskit, yhteiskunnalliset ja poliittiset jännitteet, sodat, pakolaisuus ja sosiaalinen eriarvoistuminen ristiriitojen säätelymahdollisuudet Tekniset riskit 4. Aluetutkimus (GE4) osaa kartografian perusteet tuntee maantieteellisten paikkatietojärjestelmien periaatteita ja sovellusmahdollisuuksia osaa kerätä tiettyyn alueeseen liittyvää tietoa eri tavoin kuten kenttähavainnoinnin, kyselyn tai haastattelun avulla sekä kartastoista, kartoista, tilastoista ja muista lähteistä osaa käyttää tietoverkkoja aineistojen hankinnassa, vuorovaikutteisessa työstämisessä ja tulosten julkaisemisessa osaa visualisoida alueellista tietoa karttoina, diagrammeina ja valokuvina osaa analysoida ja tulkita hankkimaansa aineistoa ja laatia aineiston avulla kuvauksen alueesta osaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteet, kuten kriittisen lähteiden käytön ja viittaustekniikan sekä tuntee tekijänoikeudet. Kartografian perusteet ja maantieteelliset lähdeaineistot kenttähavainnot, kysely ja haastattelu kartat, niiden mittakaavat, karttaprojektiot ja karttatyypit, ilmakuvat ja satelliittikuvat numeeriset lähteet sekä niiden visualisointi karttoina ja diagrammeina painettu lähdekirjallisuus ja digitaalisessa muodossa kuten tietoverkoissa ja CD-ROMtallenteina olevat lähteet Paikkatietojärjestelmät paikkatiedon perusteet ja sen sovellusmahdollisuudet esimerkkejä maantieteellisen lähdeaineiston käsittelystä, tulkinnasta ja visualisoinnista eritasoisilla alueilla paikkatieto-ohjelman avulla Oma aluetutkimus tutkimusalueen valinta aineiston keruu karttojen, tilastojen, digitaalisen paikkatietoaineiston tai muiden tietolähteiden avulla, aineiston käsittely ja tulkinta sekä pienimuotoisen aluekuvauksen raportointi aihealueet: tutkimusalueen sijainti osana laajempia aluekokonaisuuksia, alueen koko, luonnonolot, väestö ja asutus, luonnonvarat ja maankäyttö, elinkeinot, liikenne ja palvelut, alueen jako osa-alueisiin sekä alueen ongelmat ja kehittäminen

Koulukohtainen soveltava kurssi 5. Karttoja ja kertausta (GE5) : harjaantuu käyttämään GIS:ä osaa laatia ja tulkita diagrammeja osaa tulkita sekä luonnon- että kulttuurimaisemia osaa arvioida eri medialähteiden tietoja osaa soveltaa ajankohtaista tietoa aiemmin opittuihin asioihin Sisältö: vahvistetaan GIS:n käyttötaitoa harjoitellaan karttojen lukemista ja tulkintaa laaditaan diagrammeja ja tulkitaan niitä tilastojen tulkintaa kerrataan seurataan maantieteellisiä ilmiöitä lehdistöstä ja sähköisistä lähteistä kerrataan ja sovelletaan edellisillä kursseilla opittuja asioita harjoitellaan soveltaviin yo-tehtäviin vastaamista