Pohjois-Suomen kumppanuusfoorumi Rovaniemi 24.5.2016 Elämän suurin riski? Jukka Ohtonen juohtonen@gmail.com, 045 8722 118
16 -vuotiaan koulutus- ja ammatinvalinta hyppy tuntemattomaan?
Miksi koulutuksen jättäminen pelkkään peruskoulun on elämän suurimpia riskejä?
16 -vuotias päätöksentekijänä, tulevaisuuskuva 1. Koulutuspäätöksen tekeminen: Pitäisikö nuorelle antaa aikaa aikuistua ennen koulutusvalintoja? Menetetäänkö jotakin, mikäli yleissivistävää koulutusta ja oppivelvollisuusaikaa jatketaan? Onko olemassa perusteita laajemman yleissivistyksen tueksi?
16 -vuotias päätöksentekijänä, tulevaisuuskuva 2. Mitä työmarkkinat viestittävät koulutuksen osalta? Mitä elinkeinoelämän edustajat puhuvat ja mitä sanovat heidän omat tilastonsa?
Lukuisat indikaattorit osoittavat perusasteen jälkeisen koulutuksen välttämättömyyden 1. Pelkän peruskoulun suorittaneiden osuus työllisistä on lähes puolittunut 2000-luvulla Alhaisen koulutusvaatimuksen työpaikoista on kadonnut 500 000 vuoden 1990 jälkeen Samalla alhaisen koulutuksen työpaikoista on tullut kovimmin kilpailtuja 2. Työvoiman kysynnän koulutuksen mukainen muutos ilmenee koulutuksessa siten, että 3. Entistä harvempi jättää koulunsa peruskouluun
18 -vuotiaiden odotettavissa olevien työurien pituudet 2013 sukupuolen ja koulutuksen mukaan Toisin kuin koulutusaikojen pituuksia julkisuudessa kritisoivat usein esittävät, työssäolovuosien määrä on suorassa suhteessa koulutuksen pituuteen; mitä pidempi koulutus, sitä enemmän työvuosia. Vähiten työvuosia kertyy alhaisilla koulutusasteilla. Ks. edempänä dia Yleissivistyksen voima työmarkkinoilla
1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 % Työllisen työvoiman koulutusrakenne vuosina 1987-2012 Muutos vuodesta 1987: +24% +47% -64% +162% Koko työllisen työvoiman muutos: +1% Keskiaste Alin korkea-aste / Alempi korkeakouluaste Pelkkä perusaste Ylempi korkeakoulu / Tutkijakoulutus Koko työllisen työvoiman koulutusrakenne Lukujen lähde: Tilastokeskus Koko työllisen työvoiman koulutusasteista pelkkä perusaste on laskenut romahdusmaisesti vuoden 1987 jälkeen. Tutkintoja suorittaneiden osuudet ovat vastaavasti nousseet ja suhteellisesti sitä enemmän, mitä korkeammasta koulutuksesta on kyse.
15-17 -vuotiaat työlliset koulutusasteittain vuosina 2000-2014
Suurimpien toimialojen työlliset vuosina 1975-2013 Eniten työvoimaansa ovat vähentäneet teollisuus sekä maa- ja metsätalous, joissa perinteisesti on ollut runsaasti alhaisen koulutuksen työpaikkoja. Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta: 69 Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut 72 Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen 74 Muut erikoistuneet palvelut liike-elämälle 70 Pääkonttorien toiminta; liikkeenjohdon konsultointi 73 Mainostoiminta ja markkinatutkimus 75 Eläinlääkintäpalvelut 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi
Pelkän peruskoulun suorittaneiden osuus 18-64 -vuotiaista työllisistä ja työttömistä vuosina 1987-2013 Pelkän peruskoulun suorittaneiden osuus on laskenut sekä työllisistä että työttömistä. Osuudet ovat kuitenkin muuttuneet siten, että kun vuonna 1987 osuus työttömistä oli viidenneksen korkeampi kuin osuus työllisistä, vuonna 2013 osuus oli jo kaksinkertainen. Vain peruskoulun käyneiden osuus työttömistä kasvaa siis nopeammin kuin osuus työllisistä.
Työpaikkojen määrän muutos koulutusvaatimuksen mukaan 1990-2013 Koulutusvaatimus Muutos Huom. Perusaste - 500 000 Keskiaste + 141 000 Alempi korkeakouluaste + 153 000 Kovimmin kilpaillut työmarkkinat Ylempi korkeakouluaste + 179 000 Lukujen lähde: Tilastokeskus. Teemasta lisää: Ks. Pekka Myrskylä (2012): Hukassa keitä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA analyysi No 19. 1.2.1012. 18-64 -vuotiaiden työllisyysaste vuonna 2013 Koulutus Työllisyysaste Huom. Perusaste 45% Keskiaste 68% Ylempi korkeakoulu 86% Työlliset prosentteina väestöstä 29 -vuotiaiden työllisyysaste 54 % (vuonna 2011) 29-vuotiaiden työllisyysaste 77 % (vuonna 2011) Pitkän koulutuksen vuoksi ikäluokitus (18v-) laskee työllisyysastetta yhden % - yksikön 29 vuotiaisiin verrattuna. Lukujen lähde: Tilastokeskus.
Pelkän peruskoulun käyneiden ja tutkintoja suorittaneiden 30-34 -vuotiaiden suhteelliset osuudet vuosina 1970-2014 Pelkän peruskoulun suorittaneiden osuus kaikista 30-34 -vuotiaista on laskenut neljännekseen aikavälillä 1970-2014. Osuus laski voimakkaasti 1990 luvun puoliväliin saakka. Sen jälkeen lasku tasaantui noin 15 prosentin osuuteen ikäluokasta. Vastaavasti tutkintoja suorittaneiden osuus ikäluokasta kasvoi 2,3 -kertaiseksi. Lukujen tarkastelussa on hyvä huomata, että mukana ovat 30-34 -vuotiaat, joiden peruskoulu päättyi 15-20 vuotta aikaisemmin. Koulutuksen rakenteellinen kehitys huipentui hyvinvointivaltion 1980 luvulle. Sen jälkeen muutos on ollut hidasta ja epävakaata.
Seitsemän suurinta koulutusalaa 30-34 -vuotiaat tutkinnon suorittaneet vuosina 1970-2014 Suhteellisesti suurimmat nousijat: yleissivistävä, luonnontieteellinen ja humanistinen koulutusala ja suurimmat laskijat: maa- ja metsätalous sekä teknillinen ala. Pienuutensa vuoksi kuviosta puuttuvat pitkällä aikavälillä laskenut, mutta 1990 luvulta alkaen vakaana pysynyt kasvatustieteellinen ala ja opettajakoulutus (3%) sekä pikemminkin nousussa oleva luonnontieteellinen ala (3% kaikista tutkintoja suorittaneista).
Koulutuksen jättäminen peruskouluun on suuri taloudellinen riski sekä henkilökohtaisesti että yhteiskunnallisesti Alhaisen koulutuksen vuoksi 18-29v nuorilta jää tienaamatta miljardi euroa vuodessa 17-29 -vuotiaita nuoria on 870 000, heistä vain peruskoulun suorittaneita 122 000 (14%) Koska 18-25 -vuotiaiden tulevaa koulutusta ei vielä tunneta peruskouluun jättävien määrä on arvioluku, joka perustuu opiskeluajan jo ohittaneiden 29 -vuotiaiden koulutustietoon Vain peruskoulun käyneistä 30 000 on alhaisen koulutuksen vuoksi työelämän ulkopuolella Luvussa eivät ole mukana ne nuoret (13%), jotka olisivat työttöminä myös keskiasteen koulutuksen jälkeen - heiltä jää ansaitsematta yhteensä miljardi euroa vuodessa, joka on 31 400 /nuori/v laskentakriteerinä keskiasteen suorittaneiden mediaanitulo - eläkemaksuja (23,4%) jää maksamatta 230 miljoonaa euroa - kunnallisveroja (19,75%) jää kertymättä 189 miljoonaa euroa Toisaalta tälle osalle nuorista kertyy Kelan ja kunnan maksamia sosiaalisia tulonsiirtoja työmarkkina-, asumis- ja toimeentulotukena yhteensä noin 385 miljoonaa euroa vuodessa, lähes 13 000 euroa henkeä kohti. Koulutuksesta syrjäytyneen nuoren saaminen opiskelemaan ja työelämään tuo moninkertaisesti takaisin hänen kanssaan tehdyn tukityön kustannukset.
Työllisten määrä vuosina 1990-2016 Työllisten määrä ylitti vuoden 1990 lukumäärän vain vuonna 2008. Vuonna 2016 työllisten määrä oli 64 000 (3%) alhaisempi kuin vuonna 1990. (Lukujen lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto) M/S Monsun, moottorimies Ruostetsaari
29 -vuotiaiden työttömyysprosentit koulutusasteittain vuosina 1990-2014 Työllistyminen ja työssä pysyminen riippuvat koulutuksesta. Yleissivistyksen suuresta työmarkkinamerkityksestä taas kertoo pelkän ylioppilastutkinnon suorittaneiden ammatillisen koulutuksen hankkineita parempi työmarkkina-asema. Sama yleissivistyksen merkitystä korostava tulos on havaittu mm. Saksassa (Ks. Ulrich Beck Made in Germany Yle Teema
Yleissivistyksen voima työmarkkinoilla Eräs perustelu peruskoulun ja lukion yhdistämiseksi ja oppivelvollisuuden jatkamiseksi kolmella vuodella ks. edellinen dia Poliittinen puhe koulutusaikojen lyhentämiseksi ei saa tukea todellisuudesta, tilastoista ja tutkimuksista. Saksalainen sosiologi Ulrich Beck: "Sivistyksen perinteet ovat Saksassa pitkät. Humboldilainen perinne elää etenkin yliopistoissa, mutta myös lukioissa. Se on tärkeä taustatekijä Saksan kehitykselle. Suppean ammattikoulutuksen sijaan... sivistys ja koulutus ovat eri asioita. Sivistys on yleissivistystä. Koulutus keskittyy ammatilliseen osaamiseen. 70 -luvulla tein sosiologina aiheesta empiirisen tutkimuksen. Kysymys kuului: kuinka yleissivistävä koulutus voi kelvata työmarkkinoilla? Kysymys on yhä ajankohtainen. Tulos oli mielenkiintoinen. Samaan päädyttiin oman tutkimuslaitokseni lisäksi muuallakin. Koulutuksen räätälöiminen liian tiiviisti työelämän tarpeisiin osoittautui kielteiseksi. Laaja-alaisempi koulutus mahdollistaa sopeutumisen. Nopean muutostahdin vuoksi koulutus laahasi aina viitisen vuotta työmarkkinoiden tarpeen perässä. Laaja-alaisempi koulutus mahdollisti suuremman joustavuuden ja sopeutumisen työelämän muutoksiin. Litterointi televisio-ohjelmasta: Made in Germany. Yle areena ti. 2.12.2014
Työttömien nuorten ääni vuonna 2016 Taloustutkimuksen Ray:n toimeksiannosta tekemä haastattelututkimus 18-29 -vuotiaiden työttömien työnhaun aktiivisuus viimeisen työttömyysjakson aikana
Työttömien nuorten ääni vuonna 2016 Taloustutkimuksen Ray:n toimeksiannosta tekemä haastattelututkimus Millaista työtä on valmis ottamaan vastaan? 18-29 -vuotiaiden työttömien nuorten mielipide
Työttömien nuorten ääni vuonna 2016 Taloustutkimuksen Ray:n toimeksiannosta tekemä haastattelututkimus Paljonko kuukaudessa olisi jäätävä palkkaa käteen? - jotta työn vastaanottaminen olisi järkevää ja mielekästä 18-29 -vuotiaiden työttömien nuorten mielipide
Kaksi tutkimusta nuorten ongelmallisesta elämänkulusta Maija Säkäjärvi ja Jukka Ohtonen (toim.) (2014): Työkaluja ja tilannetajua. Itsetuhoisten ja väkivaltaisten nuorten ammatillinen kohtaaminen. (http://www.koordinaatti.fi/sites/default/files/ Itsetuhoisten- ja-vakivaltaisten-nuortenammatillinen-kohtaaminen-loppuraportti.pdf) Martti Siisiäinen (2014): Työtä vailla olevat nuoret. Kirsti Lempiäinen, Tiina Silvasti (toim.): Eriarvoisuuden rakenteet. Haurastuvat työmarkkinat Suomessa. Vastapaino.
Yhdistelmätarinat Susanna ja Ville Tarina Nuoren elämänkulun ja palvelujen käytön kaavio Nuoren oma arvio kohtaamisista eri palveluissa ja niiden merkityksistä omien asioiden hoitamisessa
Katse marginaaliin 1. Osuus ikäluokasta Koulutus jää pelkkään peruskouluun: 14-15% -heistä 38% työn ja opiskelun ulkopuolella 29 -vuotiaana Lastensuojelun asiakkuus 9-10% Selvitettyihin rikoksiin epäillyt, pelkän peruskoulun käyneet 30-34 -vuotiaat - 15% väestöstä - 46% rikoksia tehneistä
Katse marginaaliin 2. Häiritty lapsuus, 10 kertomusta: Havaittava oireilu alkaa jo lapsuudessa (päiväkoti, alakoulu) tai varhaisnuoruudessa Vanhempien avioero Runsaita muuttoja, koulujen vaihtoja Kokemuksia ulkopuolisuuden tunteista perheeseen Isästä eroon joutuminen / hylkääminen Kokemuksia vanhempien runsaista parisuhteista Perheväkivaltaa, vanhempien alkoholiongelmia Tupakointia alle 18-vuotiaana Alkoholin ongelmakäyttöä Kehitykselle haitallisia seurustelusuhteita itseä vanhempien kumppaneiden kanssa Seksuaaliterveyden ja käyttäytymisen ongelmia jo alaikäisenä Koulukiusaaminen joko kiusattuna tai kiusaajan Lintsaaminen kouluista Toisen asteen keskeyttämisiä Työkokemus vähäistä ja pirstaleista Talouden hallinnan ongelmia Väkivaltaista käyttäytymistä yli 16 vuoden iässä
Vertailututkimus: työtä vailla olevat nuoret Martti Siisiäinen: Työtä vailla olevat nuoret. Teoksessa: Kirsti Lempiäinen, Tiina Silvasti (toim.): Eriarvoisuuden rakenteet. Vastapaino 2014. s.91-125. Havainnot 1. Lapsuudenkotia leimasi taloudellinen ahdinko ja avioero, perheen hajoaminen Vähäisten voimavarojen olosuhteissa avioero saattaa heikentää kouluttautumista (Haastateltujen nuorten mukaan isän poissaolo heikentää kontrollia ja lisää turvattomuutta) 2. Sosiaalinen kärsiminen: isän hylkäämät perheet, psyykkiset ja fyysiset ongelmat, päihteiden käyttö 3. Masennus ilmenee jo kouluiässä, asunto-olojen puutteet, asunnottomuus, yksinäisyys 4. Kokemuksia hyväksikäytetyksi tulemisesta 5. Väkivalta: vanhempien keskinäinen, vanhempien lapsiin kohdistama, lasten ja nuorten keskinäinen 6. Rankat kokemukset lastenkodissa ja sijaisperheessä Tulkinta * Lapsuuden hallitsematon aggressiivisuus ja kontrollin puute vaikeuttavat kouluttautumista (Lea Pulkkinen) * Koulutus tärkein väylä hyvään yhteiskunnalliseen asemaan: monien ihmisten osalla taloudellis-sosiaalisen menestyksen ja sen saavuttamisen keinojen välillä on kuilu, joka houkuttaa ei-legitiimien keinojen käyttöön ja ns. poikkeavaan selviytymiseen