Ammattiliitto Nousu ry:n jäsenlehti 1 / 2014 Neuvotteleva luottamusmies on maastohiihtomitalirohmu 10 Säästöohjelma ajaisi konttoriverkoston alas SIVU 6 Myyntiranking-listat ärsyttävät Voita ipad! SIVU 12 SIVU 16
Julkaisija: Ammattiliitto Nousu ry, Ratamestarinkatu 12, 00520 Helsinki Päätoimittaja: Johanna Maasto, johanna.maasto@nousu.org Lehden toimituskunta: Susanna Hagelberg, Sirpa Kalmari, Anna Koivumäki, Johanna Maasto, Laura Tuomola, Elina Vainio, Kristiina Widenius; tiedotus@nousu.org Tuottaja: Petteri Pohjonen, petteri.pohjonen@otavamedia.fi Ulkoasu &Taitto: Otavamedia Oy, Anne Kiiski Kannen kuva: Risto Kuittinen Painopaikka: Newprint ISSN 1799-6619. Jäsenpalvelu: jasenpalvelu@nousu.org, puh. 020 741 2960, palveluaika arkisin klo 10-14. Työttömyyskassan yhteystiedot: JATTK, Pasilanraitio 9 B, 00240 Helsinki. Puh: (09) 7206 820 (ma - to, klo 9-11.30), faksi: (09) 148 1029, asiakas-palvelu@jattk.fi, www.jattk.fi. Kirjaudu sähköiseen asiointipalveluun omilla pankkitunnuksillasi! (Osuuspankki, Nordea, Sampo Pankki). TÄSSÄ NUMEROSSA 3 PÄÄKIRJOITUS Markkinat ja demokratia. 4 NOUSUSSA 6 DUUNISSA Nordea hakee rajuja säästöjä. 10 HENKILÖ Kilpailu pitää vauhdissa. 12 PÖYDÄLLÄ Myyntiranking-listoista on enemmän haittaa kuin hyötyä. 15 PAULALTA Diibadaabaa? 16 KILPAILU Voita ipad. 17 KOLUMNI Valitettavasti konttori ei ole paras paikka palvella. 18 SVENSKA SIDOR Jäsenet kysyvät Haluaisin ilmoittautua neuvottelu- ja vuorovaikutustaidon kurssille. Miten minun tulee toimia? 16 Säästöohjelma tarkoittaisi konttoriverkoston alasajoa, käteispalveluiden loppumista, irtisanomisia ja asiakkaiden menetyksiä. 6 Sinnikkäästi työn seurannan muotona pysyvät myyntiranking-listat ahdistavat enemmän kuin kannustavat. Jäsenpalvelu vastaa Päivi Mikkonen paivi.mikkonen@nousu.org Voit ilmoittautua verkkosivuilla Noora-palvelun kautta. Kirjautumiseen tarvitset Nordean verkkopankkitunnukset. Ilmoittautumisen yhteydessä muista kertoa erikoisruokavalioistasi ja tarvitsetko majoitusta. Ennen kurssin alkua saat sähköpostitse kutsun, ohjelman sekä matkatilausohjeet Jäsenpalvelusta. Markkinat ja demokratia SAMMON PÄÄJOHTAJA kertoi tuloksen yhteydessä Nordean tehostusohjelmasta. Hän oli sitä mieltä, että sitruunoista voi aina puristaa lisää. Nordean tapauksessa se ei vaikuta hänen mielestään tuloksentekokykyyn eikä asiakkaisiin. Sama mies puhui puoli vuotta aikaisemmin, että pankissa ei kannata aloittaa ylimääräisiä tehostusohjelmia, koska tasainen toiminnan tehostus tuottaa paremman lopputuloksen. Mielestäni kyseinen pääjohtaja on väärässä sitruunoiden suhteen ja puristamisen seurauksista. Kysymys myös herää siitä, mikä muuttui puolessa vuodessa, jotta haluttiin tehdä näin radikaali ratkaisu. Asia selitetään taloudellisten näkymien muuttumisella, minusta se ei selitä asiaa kokonaisuudessaan. PANKKIMME OVAT Pohjoismaissa muutoksen eturintamassa, muut seuraavat perässä. Olemme yhä enemmän sitä, mitä amerikkalaiset pankit ovat olleet jo viime vuosikymmenenä. Muutos ei ole hyvä asiakkaille, se ei ole hyvä työntekijöille. Loppujen lopuksi se ei liene hyvä kenellekään, paitsi suurimmalle osakkeenomistajalle, tai sen edustajille. Meille kerrotaan kuitenkin toista, viestinnällä on suuri voima ja vastuu. Viestin mukaan olemme vastuullisia ja karsimalla kuluja kannamme yhteiskuntavastuuta entistä enemmän. YRITYKSEN TARKOITUS ei ole olla demokratia. Se on aivan mahdoton ajatus myös minusta. Demokratia toteutuu yrityksessä, jos sitä sanaa halutaan käyttää, yhtiökokouksessa. Siellä myös valitaan hallitus, joka käyttää omistajien ääntä vuoden aikana. Nyt seuraa mielenkiintoisin osuus. Hyvään hallintotapaan kuuluu, että johtokunta valmistelee asiat hallituksen päätettäväksi. Pankin ylimmällä toimivalla johdolla pitäisi olla paras tieto ja ammattitaito päätöksien valmisteluun. Nousu Kari Ahola puheenjohtaja kari.ahola@nordea.com Heillä on myös vastuu henkilöstöstä. Tässä on tapahtunut vallankumous. Sekä valmisteluvalta että päätösvalta on siirtynyt yksiin käsiin. Mielestäni johdolla ja hallituksella ei ole enää todellista vaikutusta päätöksiin. Valtaa käyttää vain yksi taho. Hyvin valmisteltu ja toteutettu operaatio, ei voi kuin myöntää. OLEMME NYT tehostusohjelman toimeenpanon valmisteluvaiheessa. Lopulliset päätökset tehdään vasta kesäkuussa. Vielä on siis aikaa ja olen käyttänyt runsaasti aikaa pohdintaan, mitkä olisivat oikeat toimet, jotka takaisivat erityisesti jäsenille parhaan mahdollisen lopputuloksen, lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Suomessa ja Pohjoismaissa teemme henkilöstönedustajien ja johdon kanssa yhteistyötä. Yhteinen intressi on ratkaista tehokkuusohjelmat siten, että negatiiviset vaikutukset voitaisiin minimoida koskien henkilöstöä ja asiakkaita. Kokonaan emme pysty niitä välttämään. SE MITÄ TAPAHTUU Nordeassa, tapahtuu suuressa mitassa kaikkialla. Maailmanlaajuista valtavirtaa ei voi pieni maa muuttaa, vaikka olisi tahtoakin. Kyse on isommista asioista. Ammattiyhdistysliike on viimeisiä linnakkeita, jotka vielä yrittävät jarruttaa kehitystä, missä kansakunnat jakautuvat superrikkaisiin ja superköyhiin. Niiden välissä on pienenevä keskiluokka, josta yhä enenevä määrä ihmisiä tippuu köyhyyteen. Valitettavasti se, mikä asema ay-liikkeellä on Pohjoismaissa, ei ole sama muualla maailmassa. Yhteinen intressi on ratkaista tehokkuusohjelmat siten, että negatiiviset vaikutukset voitaisiin minimoida koskien henkilöstöä ja asiakkaita. pääkirjoitus Kuva: Pekka Nieminen 2 nousu 1 / 2014 nousu 1 / 2014 3
vinkki työsuhdeneuvonta työsuhdelakipalvelut yksityiselämän lakiasioiden puhelinpalvelu Asianajotoimisto Juridia Bützow Oy:stä, www.butzow.com koulutusta sekä jäsenille että luottamusmiehille jäsenlehti jäsentapahtumat Henkilökuntakerhon kautta parrasvaloihin NORDEAN TEATTERIKERHO FINNTHALIA RY viettää tällä hetkellä 58 toimintavuottaan. Kerholaiset ovat esiintyneet erilaisissa tilaisuuksissa, näytelmissä, pankin koulutusvideoissa, avustajina TV-sarjoissa sekä mainoksissa ja elokuvissa. mahdollisuus hakea 1askel hyvinvointijaksoille www.pht.fi jäsenhintaiset Holiday Club -viikko-osakkeet, www.holidayclub.fi Meri-Ruukin lomamökit Meri-Teijossa jäsenhintaan. jäsenetuhintaiset lomamökit Levillä Vakituista esiintymispaikkaa meillä ei valitettavasti ole, joten joudumme joka vuosi etsimään ja vuokraamaan esiintymistilan. Tämänkertainen esityksemme Ilmasta rahaa oli Helsingissä Teatteri Toivon tiloissa. Näytelmän viimeinen esitys meillä oli maaliskuun lopussa, kertoo FinnThalia ry:n johtokunnan jäsen Leena Naski. Kerho on Nordea-konsernin henkilökuntakerho. Pankin vapaa-aikasivuilta löytyvät liittymislomake sekä yhdistyksen säännöt. Tervetuloa esityksiin kaikki harrastajateatterin ystävät niin henkilökunnan keskuudesta kuin muualtakin! Päätyösuojeluvaltuutetut on valittu NORDEA PANKIN PÄÄTYÖSUOJELUVALTUUTETTUNA jatkaa Jorma Nylund. Hänen työparinaan aloittaa Jaana Karppi Tampereelta. Työsuojeluvaltuutettujen toimintakausi on 1.1.2014-31.12.2015. Nordea Rahoituksen päätyösuojeluvaltuutetuiksi valittiin jo aiemmin Maaret Ahonen ja Miika Lähteenmäki. JÄSENEDUT vuonna 2014 Edustajiston kevätkokous NOUSUN EDUSTAJISTON sääntömääräinen kevätkokous pidetään 19. - 20.5.2014 Hotelli Rantasipi Airport Congress Centerissä Vantaalla. Tarkempi aikataulu ja esityslista lähetetään edustajiston jäsenille lähempänä ajankohtaa. Edustajiston jäseniä pyydetään ilmoittautumaan Noora-palvelun kautta kokoukseen 14.4.2014 mennessä. Muita Nordean henkilökuntakerhoja Matkailukerho Kaikille konsernissa työskenteleville. Nordea Urheilu Pääkaupunkiseudun nordealaisille. Käsityökerho Pankin henkilökunnalle ja eläkeläisille. Norkkarit Kaakkois-Suomessa Kymenlaakson alueella toimiva henkilökuntakerho. Böljan Rannikko-Pohjanmaan henkilökuntakerho. Lisää henkilökuntakerhoja sekä lisätietoja löydät Intrasta! matkustaja- ja tapaturmavakuutus pysyvän haitan varalle Turvassa. keskittämis- ja jäsenalennuksia Turvan ja If:n vakuutuksista polttoainealennukset Teboililta. jäsenetuja Tallink Siljalta jäsenetuja Viking Linelta jäsenetuja Eckerö Lineltä alennuksia Suomen Hostellijärjestö (SRM) hostelleissa Jäseneduista tarkemmin Nousun jäsenetutiedotteessa. Jäsenpalvelu antaa yksityiskohtaisempaa tietoa jäseneduista, jasenpalvelu@nousu.org, puh: 020 741 2960 Nordea Rahoitus Muistamme muutti Vallilaan Raili Vuojolainen 11.8.1965 8.3.2014 NORDEA RAHOITUKSEN HENKILÖSTÖ muutti vuonna 1999 Helsingin Sörnäisistä Espoon Kiloon. Nyt ympyrä on lähes sulkeutunut, sillä Nordea Rahoitus muutti tammikuussa takaisin Helsingin Vallilan kampukseen. Muutto kolmeen eri Vallilan taloon tehtiin kahdessa erässä ilman suurempia kommelluksia. Muuttolaatikoita oli 1 350, mutta ne olivat vain murto-osa muutettavaa kokonaisuutta. Tämä on pieni muutos yhteiskunnalle, mutta iso muutos yksilölle Henkilöstölle muutto Vallilaan tarkoitti työtapojen täydellistä muutosta: kaikille ei ole omaa istumapaikkaa eikä roskakoria ja työpöydät tulee jättää tyhjiksi kotiin lähtiessä. Muutokset työmatkoihin taisivat mennä henkilöstöllä fifty-sixty eli osalla matka lyheni ja osalla piteni. Näihin asioihin Nordea Rahoituksen johto kuitenkin valmisteli meitä pitämällä etukäteen HSL:n työmatkainfon sekä työhyvinvointi-illan, jonka aiheena oli Muutos. Kampuksella järjestettiin myös jokaisessa talossa erilliset ergonomia-infot. Lisäksi intranetissä on perinteinen kysymyksiä/vastauksia-palsta sekä muuta informaatiota kaikille. Koukussa Nousuun Ystävänpäivänä me luottamusmiehet tempaisimme jakamalla kaikille Nousun jäsenille kauniin laukkukoukun tervetuliaislahjana Vallilaan. Koukun ideana on, että sitä voi työpaikalla käyttää vaikkapa oman roskiksen pidikkeenä. Myös miespuoliset jäsenet hakivat iloisina laukkukoukkuja ymmärtäen heti yskän. Keväisin terveisin, Jaana Kylander Pääluottamusmies, Nordea Rahoitus Hanki jäsen. Saat lahjakortin. Nousu palkitsee uuden jäsenen hankkijan 20 euron lahjakortilla. Jäsenhankkija saa itse päättää, minkä liikkeen lahjakortin valitsee. Vaihtoehtoja on yli 90, ja ne kaikki löytyvät osoitteesta www. presentcard.fi. Uuden jäsenen liittyessä Nousuun hän voi merkitä jäsenhakemuslomakkeeseen jäsenhankkijan nimen ja jäsennumeron. Tämän jälkeen Nousun toimisto toimittaa tiedon jäsenhankkijasta Presentcard.fi:lle, joka lähettää sähköpostilla arvokoodin. Koodi on vaihdettavissa lahjakorttiin Presentcard.fi:n verkkosivuilla. Lahjakortti toimitetaan kotiin postitse. Nousun jäsenpalvelu auttaa mielellään kaikissa jäsenhankintaan liittyvissä kysymyksissä, jasenpalvelu@nousu.org, puh. 020 7412 960. Ammattiliitto Nousun edunvalvonta-asiantuntija Raili Vuojolainen nukkui pois vaikean sairauden murtamana lauantaina 8.3.2014. Hän oli kuollessaan 48-vuotias. Raili suoritti yliopisto-opintonsa Iso-Britanniassa. Palattuaan Suomeen hän työskenteli Turussa Tilastokeskuksessa esimiestehtävissä. Helsinkiin muuton myötä hän työskenteli ensin Palvelualojen ammattiliitto PAM:issa, jonka jälkeen hän siirtyi Ammattiliitto Suoran palvelukseen vuonna 2000. Suorassa Raili työskenteli ensin jäsenrekisteritehtävissä ja hän oli mukana perustamassa jäsenpalvelua edeltävää Help deskiä. Työ jatkui Suomen Arvokäsittelyn Ammatti laiset SAA ry:n järjestösihteerinä sekä liiton nuorisovastaavana. Pian Raili valittiin Säästöpankkien Ammattilaiset SAM ry:n sekä Paikallisosuuspankkien POP-Rahoitusalan Ammattilaiset ry:n edunvalvontavastaavaksi. Tässä tehtävässään hän vastasi mm. yhdistysten työehtosopimus- ja palkkauskysymyksistä sekä koulutus- ja järjestötehtävistä. Edunvalvontavastaavan työnkuvan laajuus kiehtoi Railia erityisen paljon. Vuonna 2011 Raili siirtyi Ammattiliitto Nousu ry:n palvelukseen. Hän toimi edunvalvonta-asiantuntijana Nousussa ja vastasi liiton koulutuksesta. Koulutustehtävät olivat lähellä Railin sydäntä ja hän toimi Nousun edustajana mm. STTK:n koulutuspoliittisessa ryhmässä ja Finanssialan Keskusliiton ammatillisen koulutuksen työryhmässä. Hyvän kielitaidon sekä monipuolisen osaamisen ja kokemuksen ansiosta myös kansainvälinen edunvalvonta kuului Railin työtehtäviin Railille oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo olivat tärkeitä asioita. Raili tunnettiin ihmisenä, joka otti asioista perinpohjaisesti selvää. Hän työskenteli sitkeästi asioiden selvittämiseksi yhteisten tavoitteiden hyväksi. Hänellä oli rohkeutta ja taitoa nostaa esiin hankaliakin asioita, muita loukkaamatta. Monet ystävät ja kollegat muistavat Railin erityisesti hänen loistavasta huumorintajustaan sekä hersyvästä naurustaan. Raili oli nuorena SM-tason juoksija ja hän seurasi urheilua intohimoisesti. Raili yllätti liiton toimiston väen kerta toisensa jälkeen suurella tietämyksellään urheilusta ja sen yksityiskohdista. Sairauden edetessä Railin tavoitteena oli nähdä vielä Sotshin talviolympialaiset. Tämä toive toteutuikin. Railia jäivät kaipaamaan aviomies, 7- ja 10-vuotiaat pojat sekä laaja ystävien ja työtovereiden piiri. 4 nousu 1 / 2014
duunissa Teksti Anneli Frantti Kuvitus Anssi Keränen Ennätystuloksesta huolimatta Nordea kiristää kustannussäästöjään 900 miljoonaan euroon, vaikka pankin liikevoitto kasvoi ennätysmäisesti viime vuonna. Tällaisena toteutuva säästöohjelma tarkoittaisi konttoriverkoston alasajoa, käteispalveluiden loppumista, irtisanomisia ja asiakkaiden menetyksiä. Kun sisäisiä ja ulkoisia kustannuksia karsitaan rajusti, on kyse kriisitoimintamallista, toteaa pääluottamusmies Paula Hopponen. Jos mennään konttoriverkoston karsimiseen, aiheutetaan kuolinisku monelle pienelle paikkakunnalle. Nordea ilmoitti tammikuussa jatkavansa 450 miljoonan euron kustannussäästöohjelmaansa ja suunnittelevansa lisäksi uusia 450 miljoonan euron lisäsäästöjä vuosille 2014 2015. Samaan aikaan Nordean liikevoitto kasvoi ennätysmäiseen 4,1 miljardiin euroon viime vuonna. Eikö mikään riitä? Hopposen mukaan on vaikea käsittää ja hyväksyä, että huipputuloksen saavuttaminen ei riitä, vaan ahneus pitää pintansa. Johto on saanut ennätysbonukset ja osakkeenomistajia on muistettu huippuosingoilla. Henkilöstö puolestaan saa keppiä ja joutuu varautumaan säästötoimenpiteisiin. Näissä summissa on jo henkilöstövaikutuksia mukana, painottaa Hopponen. Hän on huolissaan siitä, kuinka paljon säästökuuri vaikuttaa asiakaspalveluun, ja miten pankkipalvelut voidaan turvata. Jos mennään konttoriverkoston karsimiseen, aiheutetaan kuolinisku monelle pienelle paikkakunnalle. Konttorien sulkemiset tuovat aina asiakasmenetyksiä. Toistaiseksi säästökuurin kohdalla on puhuttu vain euromääristä, ei henkilöistä. Liian nopea selvitystyö Nordea ilmoitti tammikuun tulosjulkistuksessaan, että säästötoimet koskevat koko konsernia, kaikkia liiketoiminta-alueita ja kaikkia maita. Lisäsäästöjä pankki perustelee 6 nousu 1 / 2014 nousu 1 / 2014 7
duunissa entisestään heikentyvillä talousnäkymillä. Nordea toimii yhdeksällä kotimarkkinaalueella: Pohjoismaihin sisältyvät Suomi, Tanska, Norja ja Ruotsi, ja Euroopan uudet markkinat kattavat Viron, Latvian, Liettuan, Puolan ja Venäjän. Säästötoimia varten odotetaan laajaa selvitystä. Eniten pelottaa, että ratkaisuja tehdään pikaisen selvitystyön jälkeen liian nopeasti. Säästömahdollisuuksia perustellaan asiakaskäyttäytymisen muutoksella ja sähköiseen asiointiin siirtymisellä, mutta se ei tapahdu hetkessä. Kaikilla asiakkailla ei ole älypuhelimia käytössään, eivätkä kaikki käy nettipankissa. Teknologian kehitys antaa hyviä mahdollisuuksia perinteisten pankkipalveluiden rinnalle, mutta liian kovassa vauhdissa eivät pysy mukana henkilöstö eivätkä asiakkaat, muistuttaa Hopponen. Nordea on läpikäynyt useita tehostamisohjelmia viime vuosina. Tämä on Hopposen mukaan lisännyt henkilöstön työmäärää räjähdysmäisesti. Kaavaillut säästöt on löydettävä muualta kuin henkilöstön selkänahasta. Suuria kustannussäästöjä voidaan saada aikaiseksi esimerkiksi pienentämällä ylisuuria bonuksia, hän jatkaa. Nousu perää pankilta vastuullisuutta yhteiskuntaa, asiakkaita ja henkilöstöä kohtaan. Voimakas eriarvoistaminen yhteiskunnassa ja pankin sisällä ei ole pitkällä tähtäimellä kenenkään edun mukaista. Nyt tavoitellaan lyhyen aikavälin pikavoittoja. Kentällä vielä rauhallista Iso säästösumma odottaa konkretisoitumista. Vasta sitten siitä päästään puhumaan, kuvailee kentän tunnelmia neuvotteleva luottamusmies Tuula Muukkonen Turusta. Muukkosen mukaan säästötavoitteiden tuplaamisesta kertominen herätti hämmennystä tammikuussa. Alkuvuosi on kuitenkin ollut rauhallista, kun konkreettisia ehdotuksia ei vielä ole pohdittavana. Työpaikoilla on eletty normaalia, kiireistä arkea muun muassa IF-yhteistyön mukanaan tuomien vakuutussopimusten kanssa. Odotamme, että Nordean liiketoiminta-alueet saavat tehtyä itsenäiset säästösuunnitelmansa. On mahdollista, että väliaikatietoja esityksistä saataisiin nyt maalis-huhtikuun taitteessa, hän sanoo. Taas väärässä järjestyksessä? Nordean tehostamistoimet kolme vuotta sitten pilkkoivat konttoreita pienemmiksi. Osa henkilöstöstä joutui vaihtamaan toimipistettä, ja myös asiakkaita siirreltiin. Uudistuksiin suhtauduttiin eri tavoin, ja osa koki ne hankaliksi. Nordean tapa toimia on ollut nurinkurinen. Ensin on päätetty säästöistä ja henkilötyövuosien vähentämisestä, ja vasta sitten on katsottu, miten työt hoidetaan. Tämä on väärä järjestys, ja ihmiset viedään Säästöt tarkentuvat huhtikuussa Työnantajan mukaan uusista 450 miljoonan euron säästötavoitteita koskevista suunnitelmista saadaan tarkempaa tietoa huhtikuussa. Liiketoiminta-alueet ovat kartoittaneet kevään aikana mahdollisia toimenpiteitä kussakin maassa. jaksamisen äärirajoille. Pitäisi aloittaa siitä, loppuuko osa töistä kokonaan tai jätetäänkö jotain tekemättä, ja mitä se voisi olla. Edellisellä kerralla henkilöstöratkaisuissa ei aina tullut siistiä jälkeä. Nyt Nousu edellyttää henkilöstövaikutusten tukikeinojen miettimistä hyvissä ajoin. Huolena sijaiset ja rekrytoinnit Teknologian kehitys antaa hyviä mahdollisuuksia perinteisten pankkipalvelujen rinnalle, mutta liian kovassa vauhdissa ei pysy mukana kukaan. Tulevassa säästötilanteessa Muukkosta huolestuttavat varsinkin sijaisjärjestelyt ja rekrytointien jatkuminen, mikäli joudutaan vaikeutettuun yt-neuvotteluun. Konttoriverkostossa kyse on pienestä porukasta, joka pärjää kohtuullisesti, jos ei tule pitkiä sairauslomia tai vastaavia. Sijaisten saaminen on jo nyt hankalaa, ja sijaisten puute kuormittaa henkilöstöä, hän sanoo. Samaten tiedossa on useita eläkkeelle lähtemisoikeuden saavuttavia henkilöitä, jotka mahdollisesti jäävät eläkkeelle, ja näin avautuu rekrytointitarve. Säästöjä haettaessa pelkona on vaikeutettu yt-neuvottelu, mikä sulkisi rekrytoinnin kokonaan. Tämä vaikuttaa suoraan asiakaspalveluun samoin kuin henkilökunnan jaksamiseen. Kassapalvelujen vähentyminen puhuttaa Pankkien supistuneet kassapalveluajat ovat johtaneet ajoittain pitkiin jonoihin. Pankit ohjaavat asiakkaita verkkoon, mutta silti monet käyvät yhä viikottain, jopa päivittäin hoitamassa asioitaan pankin tiskillä. Kilpailu- ja kuluttajavirasto seuraa kassapalvelujen Liiketoiminta-alueittain valmistuvat suunnitelmat julkistetaan vähenemistä huolestuneena. sitä mukaa, kun ne tarkentuvat ja ovat valmiita julkistettavaksi. - YLE uutiset Näyttää siltä, että ensimmäiset suunnitelmat Suomen osalta tarkentuvat huhtikuun alkuun mennessä, arvioi tilannetta henkilös- Kilpailu- ja kuluttajavirasto seuraa nyt tarkasti, saavatko myös töjohtaja Riikka Laine-Tolonen. ilman nettiä elävät kuluttajat pankkipalvelunsa kuten laki vaatii. Kulukuuri jo purrut Nykymenolla saattaa käydä niin, että osa ihmisistä syrjäytyy, kun monet termitkin ovat niin hankalia, että niitä ei ymmärretä, sanoo Konsernijohtaja Christian Clausen totesi tämän vuoden tammi- lakimies Henri Telkki Kilpailu- ja kuluttajavirastosta. kuun tulosjulkistuksessa, että Nordean kulut on pidetty samalla - Talouselämä tasolla jo 13 vuosineljänneksen ajan. Tämän onnistumiseksi on tarvittu konttoriverkoston ja prosessien uudistamista, tietotekniikan Pankit eivät panosta asiakaspalveluun, kassatoimintoja lopete- tehostamista sekä ulkoisten kulujen optimointia. taan konttoreista. Tilanne on sama, jos maitokaupasta ei saisi enää Hänen mukaansa aiemmasta 450 miljoonan euron säästösum- maitoa. Pitkän, jopa tunnin odotuksen jälkeen, valotaulun jääkylmä masta on säästetty jo 210 miljoonaa euroa. 450 miljoonan euron jonotusnumero suo siirtymisen palvelumaksutiskille. Mutta mitäs lisäsäästöjä perustellaan arvioilla, että luottojen kysyntä ja asiakas- teet: Kirkosta voit erota, mutta et pankista. virrat pysyvät jatkossa vaimeampina kuin ennalta arvioitiin. - Turun Sanomat, mielipidekirjoitus 8 nousu 1 / 2014 nousu 1 / 2014 9
henkilö Teksti Elina Teerijoki Kuvat Risto Kuittinen Kilpailu pitää vauhdissa Kaija Pyöriäinen on tuonut Nordealle tukun maastohiihtomitaleita pankkien EM-kisoista. Elettiin vuotta 1997, kun Kaija Pyöriäinen lähti ensimmäisen kerran hiihtämään pankkialan Euroopan mestaruuskilpailuihin Italiaan. Kaikkiaan Pyöriäinen on osallistunut EM-kisoihin jo seitsemäntoista kertaa. Pankkilaisten kisat ovat vuoden kohokohta. Tänä vuonna kisat pidettiin Sveitsissä. Osallistujia on kahdeksastasadasta yli tuhanteen ja tällä kertaa kahdestakymmenestäneljästä maasta, Pyöriäinen kertoo. Eikä kotiin tarvinnut palata tyhjin käsin. Hän voitti kolme henkilökohtaista hopeaa: sprintissä ja 5 km:n matkalla sekä vapaalla että perinteisellä tyylillä. Nordean yhteispohjoismainen joukkue saavutti hopeaa myös viestissä. Pyöriäinen on menestynyt hyvin aiemminkin; viime vuosina hän on useimmiten päässyt mitalisijoille. Talvikauteen mahtuu paljon muitakin kisoja. Sveitsistä jatkoin matkaa Itävaltaan veteraanien MM-kisoihin, joissa Suomi sai viestihopeaa. Veteraanien SM-kisoissa Ylitorniolla osallistuin sekä henkilökohtaisiin kilpailuihin että viestiin. Sitten ovat vielä paikalliset ja piirikunnalliset kisat, Joensuun Katajaa edustava Pyöriäinen luettelee. Haastattelua seuraavalla viikolla Pyöriäinen odotti Kontiolahdella kisattavia metsämiesten EM-kisoja, joissa hän aikoi kokeilla ensimmäistä kertaa ampumahiihtoa. Jos ei osu tauluun, sitten kierretään sakkokierroksia! Hänet saa ladulle kilpailuvietti. Omassa seurassakin on hyvä kilpakumppani, jonka kanssa Pyöriäinen on hyvin samalla tasolla. Koetan aina päästä pikkuisen paremmaksi. Se motivoi yrittämään parhaansa. Viisi treeniä viikossa Vaikka luulisi, että Kaija Pyöriäinen olisi kolunnut kisoja koko ikänsä, hän on aloittanut kilpahiihdon vasta kolmekymppisenä lukuunottamatta lapsuuden Hopeasompakisoja. Muutin silloin Tohmajärveltä Joensuuhun töihin, ja työkaveri kertoi pankkien kisoista. Innostuin, ja siitä se lähti. Perheettömänä on ollut mahdollista panostaa urheiluun, ja menestys on ruokkinut intoa. Pyöriäinen treenaa noin viisi kertaa viikossa; vuositasolla 300-320 tuntia. Hiihtokauden ulkopuolella ohjelmassa on soutua, juoksua ja sauvakävelyä. Tarkoitus on tulevana kesänä osallistua myös maastojuoksukisoihin, että kilpailutuntuma säilyy kesälläkin. Sitä vain mietin, että viitsiikö vielä olla mukana, kun tulee viisikymppiseksi. Tosin veteraanikisoissa on sarjoja 75-vuotiaisiin saakka, Pyöriäinen nauraa. Urheilu auttaa stressinhallinnassa Kaija Pyöriäinen on huomannut, että hyvä peruskunto vaikuttaa myös työssä jaksamiseen. Sairauslomille ei ole ollut tarvetta, ja urheilu tarjoaa oivan keinon myös stressin purkamiseen. Siitä on ollut apua myös tänä talvena, kun Pyöriäistä kohtasi suuri suru, äidin kuolema. Se tietysti heitti elämänarvot aivan uuteen järjestykseen, kilpaileminen ei surun hetkellä ollut mielessä. Mutta urheilun kautta olen saanut monia hyviä ystäviä, joiden tuki on auttanut. Pyöriäinen toimii henkilökohtaisena pankkineuvojana Nordean Joensuun konttorissa. Työpaikalla ei ole hiihtokavereita, mutta urheiluharrastusta ymmärretään hyvin. Hän toimii myös Savo-Karjalan alueen neuvottelevana luottamusmiehenä. Savo-Karjala on maantieteellisesti laaja alue, ja tänä vuonna Pyöriäisellä on tavoitteena käydä kaikissa konttoreissa paikan päällä. Kokoukset ovat useimmiten Kuopiossa. Onneksi monet asiat hoituvat myös puhelimitse. Autossa istumista ei ole niin paljon kuin voisi luulla, Pyöriäinen kertoo. Kaija on aloittanut kilpahiihdon vasta kolmekymppisenä lukuunottamatta lapsuuden Hopeasompa-kisoja. Kaija Pyöriäinen, 48 Savo-Karjalan alueen neuvotteleva luottamusmies Nordean Joensuun konttorin luottamusmies Nordean yhteistoimintaneuvottelukunnan jäsen. 10 nousu 1 / 2014 nousu 1 / 2014 11
pöydällä Myyntiranking-listoista on enemmän haittaa kuin hyötyä Teksti Elina Teerijoki Kuvitus Shutterstock Kuvat Kari Hautala, Tapani Romppainen ja Suvi Elo Sinnikkäästi työn seurannan muotona pysyvät myyntiranking-listat ahdistavat enemmän kuin kannustavat. Tietojen keruu aiheuttaa myös turhiksi koettuja lisätöitä. Nousulaisia hiertää Nordean konttoreissa käytetty tapa kerätä myyntitulokset listoiksi. Koostetut ranking-listat lähetetään nimi- ja sijoitustietoineen laajalla jakelulla jopa koko alueen työntekijöille. Joissain tapauksissa työntekijät joutuvat itse manuaalisesti keräämään muistiin listoihin tarvittavat tiedot myynnistä. Listaamiskäytänteet vaihtelevat eri alueilla, kertoo Nousun varapääluottamusmies Silja Ijas. Toiminnassa on villin lännen meininkiä. Jossain tiedot kerää konttorin johtaja, jossain taas esimerkiksi aluehallinnon assistentti. Valmiita listoja saatetaan lähettää jopa 50-100 hengen jakelulla koko alueelle. Miksi ihmisiä, jotka eivät edes tunne toisiaan, kiinnostaisi, paljonko joku tuntematon on jollain viikolla myynyt, Ijas ihmettelee. Ijas kertoo, että listaamista on kritisoitu jo pitkään. Välillä listaamista on vähennettykin, mutta se on otettu aina uudelleen käytäntöön. Johdon näkökulmasta listat ja se, että näkee toisten saavutukset, kannustavat yrittämään enemmän, mutta käytännössä rankingit koetaan piiskalistoiksi. Joissain merkitään jopa kappalemäärät tietyn tuotteen myynnistä. Listat antavat parhaimmillaankin melko sattumanvaraisen kuvan työntekijän onnistumisesta. Järjestys heittelee satunnaisesti: jollain viikolla määrällisesti sama myyntitulos voi olla kärkisijoilla, toisella viikolla se jää keskikastiin verrattuna toisten tuloksiin. Erilaiset asiakassalkut, erilainen myynti Myös työntekijöiden erikoistuminen erityyppisiin asiakkaisiin vaikuttaa myyntituloksiin. Työtehtävät voivat olla teoriassa samat, mutta käytännössä asiakassalkut ovat erilaiset: joku työntekijä saattaa erikoistua säästötuotteiden myyntiin, toinen asuntolainoihin. Konttorien sisällä on voitu päättää, että tietylle työntekijälle ohjataan tietyntyyppiset asiakkaat hänen vahvuuksiensa mukaan. Tätä ei voi myyntirankingissa ottaa huomioon, Silja Ijas sanoo. Ijaksen kuuleman palautteen mukaan listojen julkisuus aiheuttaa kärkipäässä oleville lähinnä Silja Ijas Nyt tulostavoitteet ovat kovat, esimiestyöhön ei ole riittävästi aikaa eikä esimiehiä aina ehditä perehdyttää työhönsä riittävästi. Se ei ole esimiesten vika, vaan johdon vastuulla. kiusaantunutta oloa. Häntäpäähän jäävät saattavat ahdistua; tosin moni osaa jättää ulkokohtaiseksi koetun arvioinnin omaan arvoonsa. Esimiehet seuraavat listoja ilmeisesti tarkemmin kuin toimihenkilöt. Piiskalistat ja tietosuoja Minna Ahtiainen Nordean myyntirankinglistat ovat tietosuojan kannalta ongelmallisia. Kun kerätään henkilötietoja listaksi, muodostuu henkilörekisteri, jonka tietoja saavat käyttää vain ne, joiden tehtäviin se kuuluu. Listan julkaiseminen työyhteisössä on tietosuojasääntelyn mukaan henkilötietojen käsittelyä. Tällöin on huomioitava, että myös vastaanottavilla työpaikan työntekijöillä tulee olla toisten työntekijöiden henkilötietojen käsittelyyn oikeuttava asiallinen oikeusperuste, sanoo Nousun toiminnanjohtaja Minna Ahtiainen. 12 nousu 1 / 2014 nousu 1 / 2014 13
pöydällä Paula Hopponen pääluottamusmies paula.hopponen@nordea.fi Paljon on kiinni persoonasta ja siitä, miten listat tuntuvat tukevan tai häiritsevän juuri omaa työtä, työsuojeluvaltuutettu Arja-Leena Soiniitty sanoo. Tietosuojavaltuutettu on perehtynyt asiaan finanssialan ammattiliittojen aloitteesta ja ohjeistanut alan toimijoita tietosuojalainsäädännön vaatimuksista. Neuvottelut Nordean kanssa ovat vielä kesken siitä, miten ohjeistus tullaan huomioimaan sisäisessä viestinnässä. Ahtiainen on erityisen huolissaan siitä, että listoissa ei voida ottaa huomioon erilaisia muuttujia kuten työaikaa ja vaihtelevia työtehtäviä, jotka vaikuttavat työntekijöiden myyntituloksiin. Kahdenkeskisissä keskusteluissa nämä muuttujat voidaan ottaa huomioon. Piiskaaminen kuormittaa, mikä on myös työturvallisuuskysymys. Listat teettävät lisätyötä Työsuojeluvaltuutettuna Nordean Turun seudun konttoreissa toimiva Arja-Leena Soiniitty kuulee paljon kritiikkiä listoista. Eniten moitetta tulee niiden aiheuttamasta lisätyöstä. Pitäisi ainakin pyrkiä siihen, että toimihenkilöiden ei tarvitsisi itse kerätä tietoja tukkimiehen kirjanpitoon, vaan tarvittavat tiedot voisi suoraan tulostaa atk:lta, Soiniitty sanoo. Hänen kuulemansa mukaan joidenkin työntekijöiden on helpompi ohittaa listojen aiheuttama paine ja keskittyä tekemään työnsä hyvin; toisia ne häiritsevät enemmän. Paljon on kiinni persoonasta ja siitä, miten listat tuntuvat tukevan tai häiritsevän juuri omaa työtä. Soiniitty arvelee, että kilpailuhenkisimmät työntekijät saattavat saada listoista tukea. Kuitenkin työn sisältö määräytyy asiakkaiden tarpeiden mukaan, ja tehtäviin kuuluu paljon sellaistakin, jota ei myyntirankingissa seurata. Työsuojeluvaltuutettuna Soiniitty näkee tärkeimpänä, että työn ilo ja motivaatio säilyy. Hyvä esimiestyö, oikeanlainen kannustus ja palaute auttaa siinä huomattavasti paremmin kuin sijoitus rankingissa. Kun työhyvinvointi on kohdallaan, syntyy myös tuloksia. Kahdenkeskinen palaute riittäisi Henkilökohtaisten pankkineuvojien työrutiiniin kuuluu Nordeassa kuukausittainen ja palveluneuvojilla viikottainen kahdenkeskinen palaveri esimiehen kanssa. Sekä Arja-Leena Soiniitty että Silja Ijas kokevat, että ne riittäisivät työssä suoriutumisen seurannaksi ja palautteen kanavaksi. Hyvä esimies miettii yhdessä alaisen kanssa, miten työssä sujuu ja miten osaamista voisi kehittää. On selvä, että tietty myynti pitää tavoittaa, mutta kaikki työntekijät ovat yksilöitä ja tarvitsevat erityyppistä tukea ja kannustusta, Soiniitty sanoo. Mukavan sävyinen palaute pienessä piirissä tuottaa varmasti enemmän tuloksia kuin listan julkistaminen myös aivan tuntemattomille. Uskon, että moni esimieskin on samaa mieltä. Minna Ahtiainen näkee, että asia liittyy yleisempään aliresurssoinnin ongelmaan pankissa. Tehostamistoimenpiteet ovat johtaneet työmäärän kohtuuttomaan kasvuun monessa konttorissa ja yksikössä. Tämä aiheuttaa monenlaisia ongelmia niin työyhteisöissä kuin esimiestyössä. Väkeä tarvitaan lisää hoitamaan lisääntyvää työtaakkaa. Auttaisi, jos esimiehet saisivat ylimmältä johdolta enemmän työaikaa työnsä järjestämiseen. Nyt tulostavoitteet ovat kovat, esimiestyöhön ei ole riittävästi aikaa eikä esimiehiä aina ehditä perehdyttää työhönsä riittävästi. Se ei ole esimiesten vika, vaan johdon vastuulla. Kuva: Marjo Tynkkynen Järjestelmien tuottaessa kaikenlaista tietoa yksilöllisesti, pääsee helposti unohtumaan, että meillä ei voi olla henkilökohtaisia tavoitteita kuin vaativuusluokassa 5.1 ja siitä ylöspäin. Diibadaabaa? TÖRMÄSIN JOULULOMALLA termiin diibadaaba Pikku Kakkosen ohjelmassa. Pikku-Sanni tykkäsi siitä kovasti ja toisteli diibadaabaa. Urbaanisanakirjan mukaan se tarkoittaa mm. jonnin joutavaa. Hämmästyin, kun sana tuli esille erittäin omituisessa yhteydessä työpaikkakokouksessa. Keskustelimme nimittäin prosessityötä tekevien henkilöiden kanssa palavereista, opiskelusta, ruokailusta, lukutunneista, taukojumpasta ja kahvitauoista. ERÄÄN ESIMIEHEN MUKAAN kaikki muu kuin prosessiin käytetty aika on diibadaabaa! Ei voi olla niin, että työpäivän aikana kaikki muu on yhdentekevää ja seurataan ainoastaan kappalemääriä sekä työvaiheisiin käytettyä aikaa. En ymmärrä motiivia vähätellä työpäivään olennaisesti kuuluvia asioita. Lukutunneista on sovittu jo ammoisina aikoina ja niiden käyttöön ovat oikeutettuja kaikki. Kahvitauot ovat olleet käytäntönä jo erittäin pitkään. Staattisessa työssä tauotus on ehdottoman välttämätöntä. Taukojumppa ennaltaehkäisee monia vaivoja. Samaisella osastolla esimies oli lähettänyt viestin kaikille, että jos käy kahvitauolla ei voi käydä taukojumpassa! Missään nimessä nämä asiat eivät ole toisensa poissulkevia, vaan kummankin käyttöön pitäisi päinvastoin kannustaa työntekijöitä. TYÖHYVINVOINNISTA JA JAKSAMISESTA on puhuttu ja kirjoitettu monia kauniita ajatuksia. Nyt on korkea aika, että näkisimme jotakin konkreettista tapahtuvan työpaikoilla. Osaaminen ja oman työn hallinta on tärkeää. Viikoittaiset lukutunnit on tarkoitettu ohjeiden ja tuotetietojen kertaamiseen ja päivittämiseen. Lukutunnit on otettava käyttöön myös niillä työpaikoilla, joilla ne ovat päässeet unohtumaan. Osaaminen vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiin. Esimiesten on huolehdittava, että jokaiselle annetaan mahdollisuus opiskella. Aivan uusien asioiden opiskeluun lukutunteja ei ole tarkoitettu, vaan niihin on varattava riittävästi aikaa lukutuntien lisäksi. MONIEN TUTKIMUSTEN MUKAAN jatkuva seuranta ja monitorointi stressaavat valtavasti. Kun siihen lisätään asiattomat ranking-listat, voi tilanne käydä sietämättömäksi. Sellaisessa kilpajuoksussa liian moni hengästyy uuvuksiin asti. Järjestelmien tuottaessa kaikenlaista tietoa yksilöllisesti, pääsee helposti unohtumaan, että meillä ei voi olla henkilökohtaisia tavoitteita kuin vaativuusluokassa 5.1 ja siitä ylöspäin. Tiimin yhteisiä tavoitteita jyvitetään tasajaolla ja kuulustellaan, miksi niitä ei ole saavuttanut vaikka tavoite olisi jopa ylittynytkin. Hyvä esimies osaa hyödyntää tiiminsä voimavaroja monipuolisesti eikä pakota jokaista tekemään kaikkea. Kun itse kukin pystyy hyödyntämään vahvuuksiaan on tulos parempi ja työntekijät voivat paremmin. Toivotan oikein aurinkoisia kevätpäiviä kaikille! 14 nousu 1 / 2014 nousu 1 / 2014 15
kilpailu NOUSU on käsissäsi Ideakilpailu Ammattiliitto Nousulle on tärkeintä, että jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa liiton toimintaan. Perinteisin väylä jäsenten osallistua, vaikuttaa ja ottaa kantaa on ollut työpaikkatoiminta. Nyt Nousu järjestää kilpailun uusien toimintaideoiden löytämiseksi. Kerro ideasi, miten Nousu voi olla mukana työuralla, arjessa sekä vapaa-aikana! Ideasi aiheena voi olla esimerkiksi, minkälaista nousulainen toiminta ja yhdessä tekeminen voisi olla työpaikallasi tai vapaa-aikana. Voit myös ideoida, miten Nousu voi tukea päivittäistä työtäsi ja urakehitystäsi. Entä, mihin asioihin ja miten haluaisit olla mukana vaikuttamassa Nousun toiminnassa? Ideasi saa olla poikkeuksellinen ja nykytoimintaa haastavakin; tärkeintä on, että idea on hyvin perusteltu ja toteutettavissa. Ideakilpailuun voit osallistua kirjoituksellasi perjantaihin 25. huhtikuuta mennessä. Kilpailuun osallistut Nousun verkkosivuilla olevan linkin kautta, jossa voit lähettää kirjoituksesi sekä antaa yhteystietosi. Vaihtoehtoisesti voit lähettää vapaamuotoisen kirjoituksen osoitteeseen jasenpalvelu@nousu.org tai kirjeitse osoitteeseen Ammattiliitto Nousu ry, Ideakilpailu, Ratamestarinkatu 12 A, 00520 Helsinki. Muista laittaa viestiisi nimesi / nimimerkkisi sekä yhteystietosi. Ideakilpailuun osallistuminen antaa Nousulle oikeuden kirjoituksen käyttöön ja julkaisuun, halutessasi nimimerkillä. Palkintona parhaasta ideasta on ipad-taulutietokone. Palkinnon saajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Parhaista ideoista ja niiden toteuttamisesta kerromme lisää vuoden 2014 aikana. Jaa ideasi ja tule mukaan kehittämään ammattiliittosi Nousun toimintaa! Voita ipad! Valitettavasti konttori ei ole paras paikka palvella PANKKIHISTORIAMME AIKANA pankit ovat olleet konkreettisesti ja mielikuvatasolla rakennuksia. Nämä suurkaupunkien marmoriset ja jykevät monumentit ja pienempien paikkakuntien torin laitojen komistukset ovat herättäneet kunnioitusta, inhoa ja pelkoa. Pankki on siis ollut yhtä kuin pankkirakennus. Enää se ei ole. OLETKO KÄYNYT vähittäiskauppa ebayn konttorissa? Enpä usko, ja silti se hallitsee globaalisti PayPalin avulla maksuliikennemarkkinoita. Kaupan aukioloaikoja ja työehtosopimuksia noudattavan S-Pankin konttorissa olet ehkä käynyt, mutta sehän onkin samanlainen osa Prismaa kuin Alko tai kampaamo. Jotkin alan toimijat siis panostavat konttoripalveluun, mutta siltikin totuus on, että nykyisillä teknologioilla konttori ei missään muodossa ole paras tapa palvella. kolumni Kirjoittaja KTT Pekka Puustinen on palkittu finanssialan tutkija. Vuoden 2015 alussa hän lähtee apulaisprofessoriksi Sveitsiin tutkimaan finanssialan globaalia murrosta. PÄÄSIÄISLOMA KYLPYLÄSSÄ 4 VRK 202 KAHDEN HENGEN HUONEESSA SISÄLTÄEN: aamiaiset päivittäin ja lauantaina perinteisen pääsiäisen buffaillallisen. Hintaan sisältyy myös sisäänpääsyt Elämyskylpylään, aamu-uintiin, kuntosalille ja lapsille Lastenmaailmaan sekä keilaustunti Levi Spa Bowlingissa. Perhe-etuna lisäksi pelitunti sulkapalloa tai pingistä sekä lapsille pääsiäisyllätyslahja. Hinta/henkilö voimassa Nousun jäsenelle (norm. hinta 376 ). Jäsenyys todistettava jäsenkorttia vastaan. LEVINTIE 1590 99130 SIRKKA TLF. +358 16 646 301 hotelli@hotellilevitunturi.fi OTETAANPA ESIMERKKI pankkipalvelun ulkopuolelta. Tein taannoin opiskelijoideni kanssa Kelalle ensimmäisen mobiilisovelluskonseptin. Konseptissa Kela sai suoraan verottajalta tiedon esimerkiksi opiskelijoiden tuloista, jotka vaikuttavat siihen peritäänkö opiskelijoilta opintotukia takaisin. Nykyään takaisinperintojä on noin 40 000 vuositasolla. Konseptissa mobiilipalvelu ilmoitti suoraan opiskelijalle, että tulorajat ovat ylittymässä. Yksi napinpainallus opintotuen perumiseen ja kaikki takaisinperinnät voidaan välttää. Jos mietit tätä asiakkaan näkökulmasta, niin menetkö mieluummin Kelan konttoriin täyttelemään lomakkeita seuraavan vuoden ajan kunnes saat takaisinperinnät hoidettua vai painatko mieluummin nappia, jotta takaisinperintää ei edes tule? PANKKIPALVELU SYNTYY asiakkaan, ei pankin arjessa. Palvelua siis syntyy virtuaalisesti, puhelimitse, mobiilipalveluin eli siten, että konttori siirtyy asiakkaan arkeen, kotiin, yritykseen. Hyväksytään, että maailma muuttuu ja yritetään löytää energiaa ja työkaluja kehittää omaa osaamista uuteen pankkipalveluun. Työtä löytyy pankista kyllä, kunhan osaaminen ja ideat ovat tässä ajassa ja hyväksymme, että työtä ei ehkä tehdä kuten minä Nordeassa vuonna 2001 leveän tiskin ja numerolapun takana. NOUSUN LUKIJAT VOIVAT TILATA Puustisen kirjan Vaihdantavallankumous Finanssipalvelun uusi logiikka Talentumshop.fi sivustolta 20% alennuksella kirjoittamalla sivuston kampanjatunnuskenttään koodin BKT1305B. VAROITUS! Kuva: Kimmo Torkkeli Tällä palstalla vieraileva kirjoittaja esittää omia näkemyksiään. Kirjoitus ei välttämättä edusta Nousun kantaa. 16 nousu 1 / 2014 nousu 1 / 2014 17 www.hotellilevitunturi.fi
svenska sidor Listor ger mer problem än nytta Medlemmarna i Nousu störs av principen att samla ihop försäljningsresultaten i listor på Nordeas kontor. Sammanfattade rankinglistor skickas på bred front med namn- och platsuppgifter till anställda inom hela regionen. I vissa fall måste de anställda själva manuellt samla ihop försäljningsuppgifterna för listorna. Praxis för vad som listas varierar mellan de olika regionerna, berättar biträdande huvudförtroendeman Silja Ijas på Nousu. Verksamheten ser ut som vilda västern. I vissa fall samlas uppgifterna ihop av kontorschefen, medan det på vissa håll är regionförvaltningsassistenten som gör det. De färdiga listorna kan skickas ut till 50 100 personer inom hela regionen. Varför skulle människor som inte ens känner varandra vara intresserade av vad en okänd person har sålt en viss vecka? undrar Ijas. Ijas berättar att listningen har kritiserats redan länge. Ibland har man minskat på det som ska listas, men det har alltid tagits i bruk på nytt. Ledningen anser att listorna och att man kan se vad andra har presterat sporrar folk att försöka mer, men i praktiken upplevs rankingen snarare som en piska. På en del håll anges till och med antalet sålda produkter. Även i bästa fall ger listorna en ganska slumpmässig bild av hur den anställda klarat sig. Ordningen varierar sporadiskt: någon vecka kan en viss försäljningsmängd ligga i topp, medan den någon annan vecka bara är mediokert jämfört med de andras resultat. Olika kundportföljer, olika försäljning När de anställda specialiserar sig på olika sorters kunder påverkas även försäljningsresultaten. I praktiken kan arbetsuppgifterna vara desamma, men i praktiken är kundportföljerna olika: någon anställd kan specialisera sig på försäljning av sparprodukter, en annan på bolån. Det har kanske bestämts inom kontoren att en viss sorts kunder hänvisas till en viss anställd efter dennas starka sidor. Det kan inte beaktas i försäljningsrankingen, säger Silja Ijas. Listorna tar heller ingen hänsyn till att arbetstiden varierar. Sjukskrivningar och utbildningsfrånvaro kan visa sig som en försämrad placering på listan, liksom att man har en förkortad arbetsvecka. Enligt den respons Ijas hört är publiciteten för dem som placerat sig i toppen närmast pinsam. De som ligger längst ner kan få ångest; å andra sidan är det många som lämnar den opartiska utvärderingen åt sitt öde. Cheferna följer tydligen listorna noggrannare än tjänstemännen. Pisklistor och dataskydd Nordeas försäljningsrankinglistor är problematiska ur ett dataskyddsperspektiv. När man samlar ihop personuppgifter i en lista skapar man ett personregister vars uppgifter endast får användas av personer i vars arbetsuppgifter det ingår. När man publicerar listorna i arbetsgemenskapen innebär det enligt dataskyddsregelverket att man hanterar personuppgifter. Då måste man beakta att även de anställda som tar emot uppgifterna måste ha en rättslig grund att hantera andra anställdas personuppgifter, säger Nousus VD Minna Ahtiainen. Dataskyddsombudsmannen har undersökt frågan på initiativ av finansbranschens fackförbund och instruerat aktörerna i branschen om de krav dataskyddslagstiftningen ställer. Förhandlingarna med Nordea pågår ännu om hur anvisningarna ska beaktas i den interna kommunikationen. Ahtiainen är speciellt oroad över att listorna inte tar hänsyn till olika variabler såsom arbetstid och varierande arbetsuppgifter, som inverkar på de anställdas försäljningsresultat. När sakerna diskuteras öga mot öga kan variablerna beaktas. Det är piskan som belastar och gör det till en arbetarskyddsfråga. Listorna orsakar merarbete Text Elina Teerijoki Illustration Anssi Keränen Försäljningsrankinglistorna hänger ihärdigt med som en form av arbets uppföljning och de ger mer ångest än inspiration. Insamlingen av data ger också upphov till extra arbete som uppfattas som överflödigt. Arbetarskyddsfullmäktig Arja-Leena Soiniitty på Nordeas kontor i Åboregionen får höra mycket kritik över listorna. Mest klagar folk på det merarbete de medför. Man borde åtminstone sträva efter att tjänstemännen inte själva är tvungna att samla ihop och plita ner uppgifterna, utan att de kunde skrivas ut direkt från datasystemet, säger Soiniitty. Hon har hört att vissa anställda har lättare för att bortse från den press listorna orsakar och fokusera på sitt eget arbete, medan andra störs mer. Mycket hänger på individen och hur man upplever att listorna stöder eller stör just det egna arbetet. Soiniitty antar att de mest tävlingsinriktade anställda kan få stöd av listorna. Men innehållet i arbetet bestäms enligt kundernas behov och arbetsuppgifterna omfattar en massa saker som inte följs upp i försäljningsrankingen. Som arbetarskyddsfullmäktig anser Soiniitty att det viktigaste är att arbetsglädjen och -motivationen bibehålls. Ett bra chefsarbete, rätt sorts sporrande och respons hjälper avsevärt bättre än placeringen på en rankinglista. När arbetshälsan är i skick blir det också goda resultat. Respons mellan fyra ögon skulle räcka till I de personliga bankrådgivarnas arbetsrutin ingår på Nordea ett månatligt, personligt möte med chefen, och för tjänsterådgivarna är intervallet en gång i veckan. Båda Arja-Leena Soiniitty och Silja Ijas upplever att de mötena skulle räcka till för att följa upp arbetsprestationerna och ge respons. En bra chef funderar tillsammans med den anställda över hur arbetet löper och hur man kunde utveckla kompetensen. Det är klart att man måste uppnå en viss försäljning, men alla anställda är individer och behöver olika slags stöd och uppmuntran, säger Soiniitty. En positiv respons i en liten krets ger säkerligen bättre resultat än att publicera en lista även för helt okända personer. Jag tror att många chefer håller med om detta. Minna Ahtiainen anser att allt hänger ihop med bankens bristande resurser. Effektiveringsåtgärderna har lett till att arbetsmängden ökat orimligt på flera kontor och enheter. Detta ger upphov till mångahanda problem inom arbetsgemenskaperna och chefsarbetet. Det behövs fler personer för att ta hand om den ökade arbetsbördan. Det skulle hjälpa om cheferna fick mer tid från högsta ledningen för att organisera sitt arbete. Med de stränga resultatmålen finns det inte tillräckligt med tid för chefsarbetet och cheferna hinner inte alltid få tillräcklig introduktion till sina arbetsuppgifter. Det är inte chefernas fel, utan ledningens ansvar. NOUSU är i dina händer Idétävling För fackförbundet Nousu är det viktigaste att medlemmarna har möjlighet att påverka förbundets verksamhet. Den traditionella vägen för medlemmar att delta, påverka och ta ställning har varit verksamheten på arbetsplatsen. Nu ordnar Nousu en tävling för att hitta nya verksamhetsidéer. Berätta om dina idéer för hur Nousu kan delta i karriären, vardagen och på fritiden! Dina idéer kan till exempel handla om hur verksamheten inom Nousu ska ske och hurdant samarbete du önskar på din arbetsplats eller på fritiden. Du kan även ta fram idéer om hur Nousu kan stödja ditt dagliga arbete och din karriärutveckling. Eller vilka saker och hur skulle du vilja vara med och påverka verksamheten inom Nousu? Dina idéer får även vara exceptionella och utmana den nuvarande verksamheten; det viktigaste är att du motiverar idén ordentligt och att den kan genomföras. Du kan delta i idétävlingen genom att skicka in ditt förslag senast fredagen den 25 april. Du deltar i tävlingen via länken på Nousus webbplats, där du kan skicka in din text och lämna dina kontaktuppgifter. Alternativt kan du skicka in en fritt formulerad text på adressen jasenpalvelu@nousu.org eller skicka ett brev till adressen Fackförbundet Nousu rf, Idétävling, Banmästargatan 12 A, 00520 Helsingfors. Kom ihåg att inkludera ditt namn/din signatur samt dina kontaktuppgifter. När du deltar i idétävlingen ger du Nousu rätt att utnyttja och publicera din text, med din signatur om du vill. Priset för den bästa idén är en ipad-surfplatta. Vinnaren meddelas personligen. Vi berättar mer om de bästa idéerna och genomförandet under år 2014. Dela med dig av dina idéer och utveckla verksamheten inom ditt fackförbund Nousu! Vinn en ipad! Katinkulta, Golfharju 2+2:lle (62 m 2 ) vkot 36, 41, 48 vko 52 350 /vko 450 /vko Katinkulta, Golfharju 2+2:lle (70,5 m 2 ) allergiahuoneisto vkot 26, 28, 31 500 /vko Himoksen Tähti 4+2:lle (68 m 2 ) vkot 24 28 500 /vko Tampereen Kylpylä 2+2:lle (30,5 m 2 ) vko 32 250 4:lle (60,5 m 2 ) vko 37 250 4+2:lle (49 70 m 2 ) vkot 26, 41, 48 300 vkonloppu (3 vrk, pe ma) tai arki (4 vrk, ma pe) Hakuaika lomaviikoille 23 52/2014 31.3. 21.4.2014. Arvonta suoritetaan 23.4.2014. Hae lomaa osoitteesta www.holidayclub.fi/yrityspalvelu (käyttäjätunnus: nousu ja salasana: hcvaraus) Lisätiedot: Holiday Club Yrityspalvelu, puh. 030 6870 400, arkisin klo 9 16. Loma kuten haluat 18 nousu 1 / 2014 nousu 1 / 2014 19
Kolmas kerta toden sanoo: Turvasta saat erinomaista palvelua! Meillä on tutkitusti tyytyväisimmät vakuutusasiakkaat - jo kolmatta kertaa peräkkäin. 2 1 Asiakkaidemme mielestä meillä asioiminen on vaivatonta ja nopeaa. Vaalimme asiakassuhteitamme ja palkitsemme pitkäaikaisia asiakkaita alennuksilla. Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. 3 (EPSI Rating Asiakastyytyväisyystutkimus 2011, 2012, 2013) Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja teemme yhteistyötä erityisesti ammattiliittojen kanssa. Palvelemme puhelimitse numerossa 01019 5110 ma-pe 8-18 sekä osoitteessa www.turva.fi