Kokkolan kaupungin tiedotuslehti Karleby stads informationstidning 01 2014 Koulu muuttuu yhteiskunnan mukana Säästöt syntyvät pienistä puroista s. 6 Kotivarasta kannattaa huolehtia s. 8 s. 3
иголонхетя Pääkirjoitus Ledare Mitä koulussa tulee oppia? Koulun opetus- ja kasvatustyön pohjana on opetussuunnitelma. Koska yhteiskunnan vaatimukset koulutukselle kasvavat ja maailma muuttuu, uudistetaan opetussuunnitelmia noin 10 vuoden välein. Viimeksi esi- ja perusopetuksen sekä lukion opetussuunnitelmat uudistettiin vuonna 2004. Valtioneuvosto päätti vuonna 2012 perusopetuksen tavoitteista ja uudesta tuntijaosta. Lukion tuntijako on parhaillaan valmistelussa, ja päätös siitä tehdään kevään aikana. Näyttää siltä, että yhteiskunnallisen ilmapiirin muuttuminen ja suuret taloushuolet tekevät konsensuksen saavuttamisen vaikeammaksi kuin ennen. Joka tapauksessa esi- ja perusopetuksen sekä lukion opetussuunnitelmat uudistuvat 1.8.2016 kertarysäyksellä. Opetussuunnitelmauudistukset merkitsevät paljon enemmän kuin vain opetustuntien määrän muutoksen. Keskeistä on koulun toiminnan kehittäminen. Painopistettä siirretään opetuksen sisällöistä monipuolisiin oppimismenetelmiin ja opiskelutaitoihin. Opetushallitus valmistelee parhaillaan uusia perusopetuksen valtakunnallisia perusteita, joissa korostuvat tulevaisuudessa tarvittava sivistys ja laaja-alainen osaaminen. Kokkolassa opetussuunnitelmien valmistelutyössä tullaan aikaisempaa enemmän kysymään oppilaiden ja heidän vanhempiensa näkemyksiä. Tämä on tärkeää kun harkitaan muutoksia kielenopetuksen tarjontaan ja valinnaisiin opintoihin. Oppilaamme tarvitsevat nykyistä monipuolisempaa kielten osaamista kun aikanaan sijoittuvat työelämään. Tulevaisuudessa tarvitaan myös avarakatseisuutta, laajaa yleissivistystä ja yhteistyötaitoja. Vad ska man lära sig i skolan? Undervisnings- och fostringsarbetet i skolan utgår från läroplanen. Eftersom samhällets krav på utbildning ökar och världen ändras, förnyas läroplaner med ca 10 års mellanrum. Den senaste revideringen av läroplanerna för förskoleundervisningen och den grundläggande utbildningen samt för gymnasiet gjordes år 2004. Statsrådet beslöt 2012 om den grundläggande utbildningens mål och nya timfördelning. Beredningen av gymnasiets timfördelning pågår som bäst och beslut om den fattas under våren. Det förefaller som om den ändrade samhälleliga atmosfären och de omfattande ekonomiska bekymren gör det svårare än tidigare att nå konsensus. I vilket fall som helst träder de reviderade läroplanerna för förskolor och grundskolor samt för gymnasier i kraft på samma gång den 1 augusti 2016. Revideringen av läroplaner innebär mycket mera än bara en ändring av antalet undervisningstimmar. Det centrala är att utveckla skolans verksamhet. Vikten flyttas från undervisningens innehåll till mångsidiga inlärningsmetoder och studiefärdigheter. Utbildningsstyrelsen bereder som bäst nya riksomfattande grunder för grundläggande utbildning. I dessa grunder betonas bildning och vittomfattande kompetens vilka behövs i framtiden. I Karleby kommer man under beredningen av läroplanerna att mera än tidigare fråga eleverna och deras föräldrar om deras åsikter. Detta är viktigt då ändringar övervägs beträffande utbudet på språkundervisning och valfria studier. Våra elever behöver mångsidigare språkkunskaper än tidigare då de i sinom tid söker sig till arbetslivet. I framtiden behövs även tolerans, omfattande allmänbildning och samarbetsförmåga. Peter Johnson sivistysjohtaja/bildningsdirektör Communication samarbete oppimis-- tekniikat Julkaisija/Utgivare Kokkolan kaupunki/karleby stad PL/PB 43, 67101 Kokkola/Karleby Puh./Tfn (06) 828 9111 www.kokkola.fi Kannen kuva/ Pärmbild Hollihaan koulun oppilaat Linnea Hakala, Mabior Atem ja Rong Yi oppivat uusia asioita entistä monipuolisemmilla oppimismenetelmillä./ Eleverna Linnea Hakala, Mabior Atem och Rong Yi i Hållhagens skola lär sig nytt genom allt mångsidigare inlärningsmetoder. new technologies Toimituskunta/Redaktion Päätoimittaja/Chefredaktör Virpi Viertola Kaupungin viestintäryhmä/ Stadens kommunikationsgrupp Sähköposti/E-post viestinta@kokkola.fi Käännökset ruotsiksi/ Översättningar till svenska Kaupungin kielipalvelut/stadens språktjänster 2 laaja-alainen osaaminen valinnaisuus Tuottaja, toimittaja/producent, redaktör T:mi CommJob, Jorma Uusitalo Kuvat/Foton Esa Melametsä Ulkoasu ja taitto/design och ombrytning BSTR Luova Konttori Oy Painopaikka/Tryckeri UPC Print Painosmäärä/Upplaga 26 000 Ilmestyy 4 numeroa vuonna 2014 Utkommer 4 gånger år 2014 ISSN 2242-5888 (painettu /tryckt) ISSN 2242-5896 (verkkolehti/nättidningen) språkkunskap
Kaustarin koulussa eri-ikäiset lapset työskentelevät säännöllisesti yhdessä. Kuvassa eskariopettaja Elina Huttunen (vas.), Veeti Sulkakoski, Emilia Ylä-Kero, Joel Löllö ja luokanopettaja Hanna Lehto. Tulevaisuuden koulu peilaa yhteiskunnan muutosta Mitä tänään koulussa opit, entä mitä mukanaan tuo huominen? Näin sanaili opettajaksi kouluttautunut tunnettu suomalainen muusikko 1980-luvulla. Kysymykset ovat kestäneet aikaa ja ovat jälleen ajankohtaisia, kun esi- ja perusopetuksen sekä lukion opetussuunnitelmia parhaillaan uudistetaan. Kyse on merkittävästä uudistuksesta, jonka vaikutukset ulottuvat jokaiseen luokkahuoneeseen. Peruskysymys kuuluu, millaisia tietoja ja taitoja koulussa tulevaisuudessa opetetaan, jotta koululaiset aikuistuttuaan pärjäävät mahdollisimman hyvin muuttuvassa maailmassa. Opetushallitus on ottanut valmisteluun avoimen linjan. Kaikki kiinnostuneet ovat voineet kommentoida valmistelua verkossa, ja kunnat antavat lausuntonsa luonnoksista tulevana keväänä jo toistamiseen. Sivistysjohtaja Peter Johnsonin mukaan tarkoitus on myös Kokkolassa koota opettajien, oppilaiden ja lasten vanhempien näkemyksiä opetussuunnitelman uudistamisesta. Paikallisesti iso kysymys on kielivalinnat eli se, kuinka saamme aikaan monipuolisempaa vieraiden kielten opiskelua. Peruskoulussakin kieliopinnoissa on valinnanvaraa, mutta oppilaat eivät ole kovin aktiivisesti mahdollisuutta käyttäneet. Kokkolan suomenkielisissä peruskouluissa valinnaisen B2-kielen ottaa noin 18 prosenttia nuorista, ja se on liian vähän. Nyt on tärkeää miettiä, kuinka nuoret saadaan innostumaan monipuolisiin kieli valintoihin, Johnson sanoo. 3
Suurin haaste sivistysjohtajan mukaan on se, kuinka uudistuksella taataan oppilaille aikuisuuteen saakka jatkuva hyvä oppimismotivaatio ja oppimisen ilo. Nykyinen opetussuunnitelma on sisällöltään liian laaja. Uusi opetussuunnitelma painottuukin enemmän opiskelutaitoihin ja tiedon käsittelyyn. Samalla luodaan perusta elinikäiselle oppimiselle. Tämä on erityisen tärkeää, sillä erään arvion mukaan tämän päivän lapset ja nuoret voivat vaihtaa työuransa aikana ammattiaan jopa kuusi kertaa. Siksi nuoret tarvitsevat uskoa omiin taitoihinsa ja inspiraatiota, joka vie heitä elämäs - sään eteenpäin. Yhteiskunnan nopea muutos tekee opetussuunnitelman uudistamisesta aikaisempaa vaativamman. Globalisaatio edellyttää kulttuurien välistä osaamista ja monipuolista kielitaitoa mutta ennen kaikkea avarakatseisuutta uusiin asioihin. Työelämässä korostuvat sosiaaliset taidot, jonka takia tulevaisuuden koulussa tehdään asioita entistä enemmän yhdessä ja toisia kannustaen. Nuoret ovat oivaltaneet senkin, että yrittäjyys on yksi mahdollisuus työllistää itsensä. Tärkeä asia on myös vastuun ottaminen kestävästä kehityksestä. Sen vaatimat muutokset elämäntapaan tulevat käytännössä hyvin vahvasti eteen nimenomaan tälle sukupolvelle, Johnson jatkaa. Oppimisympäristö ja opetusmateriaalitkin muuttuvat. Oppikirjakustantajat tekevät paljon töitä, jotta oppikirjat saadaan digitaaliseen muotoon. Luokkatiloissa apuna ovat älytaulut, tietokoneet ja mobiililaitteet. Tieto on teknologioiden ansiosta helposti saatavilla, oppimisen prosessi nopeutuu ja opetuksen eriyttäminen helpottuu. Johnson sanoo, että opettajilta vaaditaan jatkossa erityisesti uusien opetusmenetelmien hallitsemista ja aikaisempaa enemmän yhdessä työskentelyä. Kun osaamista jaetaan työyhteisössä, hyvistä opettajista tulee vieläkin parempia. Uudet opetussuunnitelmat tulevat voimaan elokuun alussa 2016. Opetussuunnitelman uudistukseen voi tutustua verkossa osoitteessa: www.oph. fi/ops2016 Kotikielen opetusta kahdeksalla kielellä Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi, pyritään kunnissa järjestämään oman äidinkielen opetusta. Maahanmuuttajien äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta ja sitä opetetaan erillisen valtionavustuksen turvin. Kokkolassa opetusta tapahtuu kahdeksalla kielellä: arabiaksi, bosniaksi, espanjaksi, venäjäksi, kiinaksi, viroksi, thaiksi ja Suomen romanikielellä. Perusopetuksessa on hieman yli 150 eri kieli- ja kulttuuritaustaista oppilasta. Oman äidinkielen ryhmä voidaan muodostaa kun perusopetuksen oppilaita on vähintään neljä lukukauden alkaessa, ja opetusta annetaan kaksi tuntia viikossa. Oman äidinkielen hallinta edistää lapsen oman identiteetin muodostumista ja oman kulttuurin tuntemista. Lisäksi se edistää suomen kielen oppimista. Kielet rikastavat myös suomen kielen kielivarantoa. 4
Sivistysjohtaja Peter Johnson taustanaan Isokylän monitoimitalon työmaa. Valmistuttuaan taloon sijoittuu saman katon alle toimijoita päiväkodista peruskoululuokkiin ja nuorisopalveluihin. Koulutuksella kouluille yhteiset pelisäännöt Isokylän monitoimitalo ja Torkinmäen uusi koulu rakennus edustavat valmistuttuaan uudenlaista kokonaisuutta, jossa saman katon alle sijoittuu useita toimijoita. Esimerkiksi Isokylän moni toimitaloon tulevat tilat päivä kodille, esi opetukselle, peruskoulun 1 9-luokille, kehitysvammaisten erityisopetusryhmille sekä nuorisoja neuvolapalveluille. Tammikuussa käynnistyi koulutus, joka koskee noin sataa työntekijää. He kaikki työskentelevät aikanaan Isokylän monitoimitalossa ja Torkinmäen uudisrakennuksessa. Useita eri aloja edustavalle henkilöstölle luodaan koulutuksessa yhteiset pelisäännöt arjen työskentelyyn. Kun arvopohja ja toiminta tavat ovat kaikilla samat, lapsille ja nuorille syntyy yhtenäinen koulu polku päiväkodista perusopetuksen loppuun saakka. Sivistystoimen järjestämässä koulutuksessa keskitytään alan asian tuntijan johdolla muun muassa yhteis toiminnalliseen oppimiseen ja johtamiseen. Skolan förändras med samhället Vilka kunskaper och färdigheter får eleverna lära sig i skolan i framtiden för att de som vuxna ska klara sig så bra som möjligt i vår värld i förändring? Svar på denna fråga söks på riksnivå vid revideringen av läroplanerna för förskoleundervisningen, den grundläggande utbildningen och gymnasiet. I Karleby får också eleverna och deras föräldrar säga sin åsikt om revideringen under dess beredning. Enligt bildningsdirektör Peter Johnson är den största utmaningen på lokal nivå att få eleverna motiverade att studera främmande språk. Redan i grundskolan har eleverna valmöjligheter vad gäller språkundervisningen, men möjligheten har inte utnyttjats speciellt aktivt. I Karlebys finskspråkiga grundskolor väljer ca 18 procent av ungdomarna ett B2-språk som tillval och det är för lite, betonar han. Läroplanerna revideras i början av augusti 2016. Man kan bekanta sig på webben med revideringen av läroplanerna på adressen: www.oph.fi/lp2016 5
Säästöt syntyvät pienistä puroista Kaupunginvaltuuston alkaneelle vuodelle hyväksymä Kokkolan kaupungin talousarvio on äärimmäisen tiukka. Jotta talous saadaan tasapainotettua, kaupunginhallitus asetti lisäksi 4,3 miljoonan euron säästötavoitteen palkkakustannuksiin. Siihen liittyen kaupunki käynnisti tammikuun lopulla yt-neuvottelut, jotka on määrä saada päätökseen helmikuun loppuun mennessä. Hallintokunnat joutuvat arvioimaan asioita eri näkökulmasta kuin aikaisemmin, sillä toimialojen budjetteihin on sisäänrakennettu sopeuttamistoimenpiteitä. Toisin sanoen budjetissa pysyminen edellyttää sopeuttamistoimien viemistä käytäntöön. Säästöjä etsittäessä korostuu asennoituminen alusta alkaen siihen, että säästöt syntyvät pienistä puroista. Tämä koskee sekä työntekijöitä että päättäjiä, rahoitusjohtaja Seija Bexar sanoo. Palveluverkkojen arviointi ja tarkistukset ovat osa sopeuttamisohjelmaa. Menojen kehitys on saatava kestävälle pohjalle, koska ne kasvavat edelleen selvästi tuloja enemmän. Osittain tämä johtuu väestönlisäyksestä ja väestön ikääntymisen aiheuttamasta palvelutarpeen kasvusta. Tammikuun lopulla käynnistyneissä yt-neuvotteluissa selviää tarkemmin, miten 4,3 miljoonan euron säästö palkkamenoissa vaikuttaa palveluihin käytännössä. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti osa henkilöstömenojen säästötavoitteesta voidaan korvata säästöillä käyttömenoista. Yksi keskeinen osa kestävää taloudenpitoa on kaupungin tilatoimintasuunnitelma. Parhaillaan on meneillään kartoitus, jossa käydään läpi jokaisen toimialan kaikki kiinteistöt. Siinä yhteydessä selvitetään tilojen kunto ja tarpeellisuus, mitkä tilat voidaan mahdollisesti myydä ja mitkä on syytä peruskorjata. Kiinteistöt luokitellaan sen mukaan, mitä toimenpiteitä kullekin kiinteistölle esitetään. Valmistuttuaan tämä toimitilaohjelma helpottaa suunnitelmallisuutta, kun jatkossa päätetään kiinteistöjä koskevista investoinneista. Tämän vuoden aikana tulee selvitettäväksi myös se, kuinka liikelaitoksista Kokkolan Energian ja Kokkolan Sataman sekä mahdollisesti Työplussan yhtiöittäminen toteutetaan käytännössä. Kaupungin vaikeasta taloustilanteesta huolimatta koulu- ja päiväkotikiinteistöjä halutaan yksimielisesti laittaa kuntoon lessa 10,9 prosenttia. Myös kaupungin asukasmäärä on kehittynyt pitkään positiivisesti. Kaupungin vaikeasta taloustilanteesta huolimatta koulu- ja päivä kotikiinteistöjä halutaan yksimielisesti laittaa kuntoon, vaikka se lisääkin velkaantumista, Bexar sanoo. Tämän vuoden talousarviossa on määrärahat esimerkiksi Isonkylän monitoimitalon rakentamiseen, Lucina Hagmanin koulun peruskorjaukseen ja laajentamiseen sekä Torkinmäen koulun elinkaarihankkeen käynnistämiseen. Talouden haasteista huolimatta Bexar suhtautuu tulevaisuuteen luottavaisesti. Meillä on ollut vaikeita tilanteita aikaisemminkin. Niistä on selvitty ja selvitään nytkin. Asiat ovat edelleen omissa käsissämme, ja edessä on taas parempia aikoja. Många små besparingar blir tillsammans stora Den av stadsfullmäktige godkända budgeten för Karleby stad för detta år är extremt sträng. För att stabilisera ekonomin ställde stadsstyrelsen dessutom upp ett sparmål på 4,3 miljoner euro som inriktas på lönekostnaderna. I anknytning till detta inledde staden i slutet av januari samarbetsförhandlingar som borde slutföras före utgången av februari. Då besparingar söks måste man från första början ställa sig in på att det är med små besparingar som resultat nås. Detta gäller såväl arbetstagare som beslutsfattare, säger finansdirektör Seija Bexar. Trots stadens svåra ekonomiska läge är vi ense om att skol- och dagvårdsfastigheterna måste iståndsättas, även om detta innebär att staden skuldsätter sig ytterligare, fortsätter Bexar. Kehittäminen on Bexarin mukaan asia, johon varoja on voitava osoittaa myös taloutta sopeutettaessa. Kokkolan onni on monipuolinen elinkeinorakenne ja sen ansiosta valtakunnan keskiarvoa parempi työllisyystilanne. Kokkolan työttömyysaste oli viime syyskuun lopussa 8,9 prosenttia koko maan työttömyysasteen ol- 6
48,7 Sosiaali- ja terveyslautakunta Social- och hälsovårdsnämnden 183 872 Käyttötalous, talousarvio 2014 / menot (1000 ) menot yhteensä 377,3 milj. Driftsekonomi, budgeten 2014 / utgifter (1000 ) Utgifter totalt 377,3 milj. 21,5 12,8 Opetus- ja kasvatuslautakunta Nämnden för utbildning och fostran 81 346 Kaupunkirakennelautakunta Stadsstrukturnämnden 48 517 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 16.12.2013 Godkänt i stadsfullmäktige 16.12.2013 8,9 Kaupunginhallitus Stadsstyrelsen 33 636 2,9 Pelastuslautakunta Räddningsnämnden 11 119 2,5 Kulttuuri- ja nuorisolautakunta Kultur- och ungdomsnämnden 9 605 1,3 Liikuntalautakunta Idrottsnämnden 4 999 0,6 Ympäristöterveyslautakunta Miljöhälsovårdsnämnden 2 390 0,3 Rakennus- ja ympäristölautakunta Byggnads- och miljönämnden 1 275 0,2 Muut lautakunnat Övriga nämnder* 582 *Muut lautakunnat, Övriga nämnder Maaseutulautakunta, Landsbyggsnämnden Tarkastuslautakunta, Revisionsnämnden Keskusvaalilautakunta, Centralvalnämnden 7
Varavoima ja tiedonkulku korostuvat häiriötilanteessa Voimakas myrsky katkoo sähköt ja lämpötila on painunut reilusti pakkasen puolelle. Myrskytuhot ovat laajat, ja sähköjen palauttaminen vie aikaa. Nousee uusi myrsky, ja sähköyhtiöiden vikapartioilla on edessään entistä suurempi urakka. Sähkölämmitteisissä kiinteistöissä lämpötila kylmenee epämiellyttävästi, ja sähköttömyys alkaa vaikuttaa myös juomaveden saantiin. Viranomaistiedotteita on vaikea saada perille, koska tieto koneet, radiot ja televisiot pysyvät mykkinä eikä kännyköiden akkujakaan saa enää ladattua. Edellä kuvattu häiriötilanne on Suomen oloissa täysin mahdollinen. Marraskuussa riehunut Eino-myrsky antoi siitä viitteitä. Pohjanmaan maakunnissa varautumista sään ääri-ilmiön aiheuttamaan häiriötilanteeseen harjoiteltiin kahden päivän ajan viime marraskuussa, viikkoa aikaisemmin kuin Eino iski. Kokkolan kaupungin suunnittelupäällikkö Ilkka Kangas toimii oman toimensa ohella kaupunkiorganisaatiossa valmiuskoordinaattorina. Hänen mukaansa valmiusharjoituksessa korostui kolme asiaa. Varavoimaa pitää olla saatavilla riittävästi, koska nykyyhteiskunta on entistä riippuvaisempi sähköstä. Tärkeää on myös turvata tiedonkulku viranomaisten kesken sekä viranomaisilta asukkaille tilanteessa, jossa sähköt ovat poikki pitkään eikä tiedonvälitys toimi enää normaalisti. Kolmantena nousi esille tehtävien priorisointi. Kaupungilla on häiriötilanteissa keskeinen rooli koordinoijana, minkä lisäksi se vastaa monesta muusta asiasta. Häiriötilanteessa kaupungilla on oltava valmiudet priorisoida tehtäviä ja siirtää resursseja vähemmän tärkeistä elintärkeisiin toimintoihin, kuten vanhusten evakuointiin. 8
Pitkittyessään sähkökatkokset vaikuttavat esimerkiksi vanhainkoteihin, päiväkoteihin ja kouluihin, koska tilat kylmenevät eikä niissä voida valmistaa ruokaa. Valmiusharjoitus oli Kankaan mukaan erittäin onnistunut, koska asioita käytiin läpi konkreettisesti. Ensimmäisenä päivänä toimialoittain maakunnallisesti ja toisena päivänä kuntien varautumisen johtoryhmissä. Varsinkin sosiaali- ja terveys toimessa monet tehtävät ovat nykyään monen kunnan yhteisiä. Muun muassa keskussairaalalla on häiriötilanteessa tärkeä merkitys. Kunnilla on lisäksi omia erityispiirteitä, joihin ne varautuvat valmiussuunnitelmissaan. Kokkolassa tällaisia ovat vaikkapa suurteollisuusalue, satama, lentokentän läheisyys sekä vaarallisten aineiden kuljetukset. - KIPin alueella toimii isoja teollisuuslaitoksia, joilla kaikilla on omat turvallisuussuunnitelmansa. Suurteollisuusalueen yrityksissä poikkeamatilanteet on mietitty etukäteen erittäin hyvin, ja valmiutta ylläpidetään säännöllisellä harjoittelulla, pelastusjohtaja Jaakko Pukkinen kertoo. Varaudu omatoimisesti Lukuisat esimerkit maailmalta ja kotimaasta osoittavat, kuinka haavoittuvainen nyky-yhteiskunta on varsinkin silloin, kun erilaiset luonnon ääri-ilmiöt aiheuttavat pitkiä sähkökatkoksia. Ihmisten onkin tärkeä varautua etukäteen normaaliolojen häiriötilanteisiin. Mitä pidempään sähkökatkos kestää, sitä tuntuvammin se koskettaa yksittäisen ihmisen arkea. Loppujen lopuksi kyse ei ole sen kummemmasta kuin arjen asioiden miettimisestä muutaman päivän perspektiivillä. Miten hoidetaan lämmitys ja ruokahuolto, onko kotona taskulamppu ja patteri radio sekä vesiastia, jolla voi noutaa vettä jakelupisteestä, pelastus johtaja Jaakko Pukkinen luettelee esimerkkejä jokaiseen kotiin suositeltavasta kotivarasta. Kaikkein tärkein on vesi. Jos vedenjakelu keskeytyy tai vesijohtovesi saastuu, viranomaiset perustavat vedenjakelupisteitä. Sen takia on tärkeää, että kotoa löytyy kannellisia astioita. Juomavettä ja muita juomia tarvitaan 16 litraa henkeä kohti viikoksi. Vettä tarvitaan myös hygieniaan ja WC:n huuhteluun. Sen lisäksi on tärkeää, että kotoa löytyy vaihtoehto sähkölämmitykselle sekä paristoilla toimiva radio. Muita välttämättömyys tarvikkeita ovat esimerkiksi lääkkeet, erityisruokavalion elintarvikkeet, tölkinavaaja, hygieniatarvikkeet ja käteinen raha. Egen beredskap Många exempel runt om i världen och i vårt eget land bevisar hur sårbar dagens samhälle är speciellt då olika extrema naturfenomen förorsakar långvariga elavbrott. Det är därför viktigt att människor bereder sig på förhand inför situationer där det normala livet störs. Ju längre t.ex. ett elavbrott pågår desto påtagligare är dess inverkan på den enskilda människans vardag. Esimerkiksi sähkölinjojen päälle kaatuneiden puiden aiheuttamat sähkökatkokset saattavat kestää pisimmillään useita päiviä. Kodeissa olisi tärkeä varautua häiriötilanteisiin etukäteen. Vatten är det allra viktigaste. Om vattendistributionen avbryts eller vattenledningsvattnet förorenas ordnar myndigheterna med vattendistributionsplatser. Därför är det viktigt att man har kärl med lock hemma. För en vecka behövs det 16 liter dricksvatten och andra drycker per person. Dessutom behövs vatten för den personliga hygienen och för spolning av toaletten. Det är också viktigt att man hemma har ett alternativ för eluppvärmning samt en radio som fungerar med batterier. Andra nödvändighetsartiklar är t.ex. mediciner, livsmedel som ingår i specialdieter, konservöppnare, hygienartiklar och kontanter. 9
Maitoa sähkön varassa Teemu ja Maija Muuraiskankaan tilalla Kälviän Vuolteella sähkökatkoksiin on varauduttu traktori käyttöisellä aggregaatilla. Traktorin ulosottoon aggregaatti liitetään nivelakselilla. Nykyaikainen maataloustuotanto on yhä riippuvaisempi sähköstä. Teemu ja Maija Muuraiskankaan maitotila Kälviän Vuolteella on hyvä esimerkki siitä, kuinka lähes kaikki maidontuotantoon liittyvät perustoiminnot ovat sähköriippuvaisia. Siksi sähkökatkoksiin täytyy varautua huolellisesti etukäteen. Muuraiskankaan tilan uusi, modernilla tekniikalla varustettu navetta otettiin käyttöön viime marraskuussa. Jo seuraavana viikonloppuna Pohjanmaan yli pyyhkäisi päiväkausien sähkökatkoksia aiheuttanut Eino-myrsky. Sähköt menivät poikki aamukuudelta juuri kun olimme tekemässä aamulypsyä. Emme osanneet odottaa, että aikaisempaa isommalle aggregaatille tulisi tarvetta niin nopeasti, ja sen takia se oli vielä paketissa myrskyn noustua. Tunnin verran odottelimme, mutta koska sähkö ei tullut takaisin päätimme, että nyt aggregaatti pitää ottaa avuksi, Teemu Muuraiskangas kertoo. Hän varmisti, että vaihteistossa on riittävästi öljyä ja liitti aggregaatin nivelakselilla traktorin ulosottoon. Tositilanteeseen ajoittunut uuden aggregaatin koeajo sujui lopulta mainiosti, ja tilan arki jatkui normaalisti traktorin käytettyä aggregaattia lähes koko loppupäivän. Uudessa navetassa aggregaatille varattiin esteetön tila, jossa sitä on helppo käyttää ja jossa käyttöönotto onnistuu viidessä minuutissa, Muuraiskangas jatkaa. Muuraiskankaiden navetta on mitoitettu 62 lypsylehmälle nuoren karjan luku määrän ollessa 30. Lehmät lypsetään kahdesti päivässä lypsyasemalla. Sen lisäksi sähköä tarvitaan automatisoituun ruokintaan, maidon jäähdyttämiseen, lannanpoistoon, vasikoiden juoma-automaattiin sekä valaistukseen. Tilalla on käytössä tuotannonohjausjärjestelmä, johon saadaan eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää tietoa jokaisen lehmän kaulaan kiinnitetyn lähettimen avulla. Lypsytiedot voidaan lähettää sellaisenaan karjantarkkailuun. Vaikka aggregaatti osoittautui tositilanteessa luotettavaksi ja sähkö oli tasalaatuista, navetan led-valaistus ja herkkä elektroniikka on varmistettu upsvaravoimalaitteella. Taskussa kuljetan otsalamppua. Sen avulla pääsen turvallisesti pois lehmien luota, jos sähkökatkos yllättää kesken lypsyn. Entä mitä tapahtuisi, jos varmistuksia ei olisi eikä navettaan tulisikaan sähköä? Jos lehmiä ei lypsetä, niiden utareet täyttyvät nostaen tulehdusriskiä. Lantaa ei pystyttäisi poistamaan, jolloin epäsiisteyden lisäksi lehmille voisi tulla sorkka ongelmia. Myöskään maidon jäähdytys järjestelmä ei toimisi. Koska meijeri vastaanottaa ainoastaan riittävän alhaiseen lämpötilaan jäähdytettyä maitoa, jäähdyttämätön maito jouduttaisiin juoksuttamaan viemäriin, Muuraiskangas luettelee. 10
Lyhyesti Valtiopäivien juhlavuosi näkyy Kokkolassakin Säännöllinen valtiopäivätoiminta alkoi Suomessa 150 vuotta sitten. Merkkivuotta juhlistetaan eri puolilla maata ja myös Kokkolassa erilaisin tapahtumin kevään kuluessa. Juhlavuoden maakunnallinen teemaviikko käynnistyy 31. maaliskuuta kaupungintalolla järjestettävällä juhlaseminaarilla. Tilaisuuteen kutsutaan muun muassa alueen nykyiset ja aikaisemmat kansanedustajat. Kokkolan sataman kehittämistä on mahdollistettu valtiopäivien päätöksillä. Teemaviikolla yleisöllä on tilaisuus tutustua sataman toimintaan ohjatuilla linja-autokierroksilla. Maakunnan lukiolaisille järjestetään juhlavuoteen liittyvä kirjoituskilpailu. Teemaviikko huipentuu tapahtumatorilla Kokkolan keskustassa 5. huhtikuuta. Pelastuslaitoksella paljon lähtöjä Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksella oli viime vuonna yhteensä 2 749 tehtävää. Niitä oli viime vuonna 409 enemmän kuin vuonna 2012. Rakennuspalojen tai rakennuspalovaarojen määrä tehtävistä oli yhteensä vajaat 6 prosenttia. Maastopaloja oli vajaat 2 prosenttia. Silti niitä oli 33 enemmän kuin vuonna 2012, jolloin maastopalojen osuus oli vajaat 1 prosenttia. Automaattisen paloilmoittimen antamia erheellisiä tehtäviä oli yhteensä 505 eli noin 90 prosenttia automaattisen paloilmoituksen tarkastus- ja varmistustehtävistä. Erheen antaneita laitteita oli 174. Laitteiden korjauskehotuksia lähetettiin 70 ja laskuja vajaat 260. Kaavoituskatsaus ajantasaisena netissä Kokkolan kaupungin kaavoituskatsaus on parhaillaan nähtävänä teknisen palvelukeskuksen ja aluetoimistojen ilmoitustauluilla. Painettu versio kuvaa kaavojen valmistelutilannetta 9. joulukuuta 2013. Ajantasaisena kaavoituskatsaus näkyy läpi vuoden Kokkolan kaupungin kotisivuilla. Kaavatyöt on kuvattu siellä lyhyesti ja sieltä saa yksityiskohtaista tietoa kaavojen sisällöstä ja käsittelyvaiheista. Töiden yhteydessä on mainittu kaavatöitä valmistelevat vastuuhenkilöt, jotka kertovat lisätietoja kyseisen kaavatyön valmistelusta. Kirjastolla yli 800 000 lainaa viime vuonna Kokkolan kaupunginkirjastossa kokonaislainojen määrä viime vuonna oli 812 937. Asukasta kohden tämä tarkoittaa 17,4 lainaa. Lainaajia vuoden aikana oli 17 928 eli 38 prosenttia asukkaista. Lainaajiksi lasketaan kirjastokorttiaan vuoden 2013 aikana käyttäneet. Fyysisiä käyntejä kirjaston toimipisteisiin kertyi yhteensä 508 831 käyntiä. Lisäksi verkkokäyntejä vuoden aikana oli 228 798 kappaletta. Kokkola kiinnosti Matkamessuilla Kokkola Keski-Pohjanmaa messuosasto erottui edukseen 600 kotimaisen ja yhteensä lähes tuhannen näytteilleasettajan joukosta Matka 2014 -messuilla Helsingissä. Pohjois-Euroopan suurimpaan matkailualan tapahtumaan kävi tänä vuonna tutustumassa lähes 67 000 kävijää. Messut ovat yksi tapa kasvattaa alueen tunnettuutta. Viime vuonna erotuimme selkeästi muista näytteilleasettajista ja tässä onnistuimme taas. Messuille ei edes kannata lähteä, ellemme tosissamme yritä erottua massasta, Kokkolan Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Jaska Pensaari kertoo. Palaute messukävijöiltä oli pelkästään positiivista. Kävijät olivat kiinnostuneita Kokkolasta ylipäätänsä, mutta erityisesti vanhakaupunki ja saaristo kiinnostivat. Pensaaren mukaan myös kauppa kävi messujen aikana hyvin ja tarjouspyyntöjä saatiin. Tärkeää on, että tämä kiinnostus messuosastoa kohtaan näkyy sitten loppuvuoden aikana majoitusliikkeiden kasvaneina majoitusvuorokausina, hän huomauttaa. 11
YKKÖSOSOITTEETON Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin. OADRESSERADE ETTAN Offentligt meddelande, delas ut till alla hushåll. Discot Talviloma / SPORTLOV vesidisco vattendisco Pe / fre 21.2. Alakoululaisille klo 19 21.30 Uintikeskus Vesiveijari. Liput 5 För lågstadieelever kl. 19 21.30 Badcentret VesiVeijari. Biljetter 5 talvilomadisco sportlovsdisco Pe / fre 28.2. Yläkoululaisille klo 20 23 kaupungintalolla För högstadieelever kl. 20 23 på stadshuset UINTIKESKUS VESIVEIJARI 2014 ilmainen! / gratis! 24. 28.2. talvilomaviikolla (ma-pe) klo 11 15 Under sportlovet (må-fre) kl. 11 15 lapset (5 14 v.) 2,50 ja opiskelijat 3,00 barn (5 14 år) 2,50 och studeranden 3,00 Best Hall yleisöluisteluajat / skridskoåkning för allmänheten ma/må 24.2. klo/kl. 9-12 ei mailoja / utan klubba klo/kl. 12-15 mailat / med klubba ti 25.2. klo/kl. 9-12 mailat / med klubba klo/kl. 12-15 ei mailoja / utan klubba ke/ons 26.2. klo/kl. 9-12 ei mailoja / utan klubba klo/kl. 12-15 mailat / med klubba to 27.2. klo/kl. 9-12 mailat / med klubba klo/kl. 12-15 ei mailoja / utan klubba pe/fre 28.2 klo/kl. 9-12 ei mailoja / utan klubba klo/kl. 12-15 mailat / med klubba ilmainen! / gratis! Kippari-Halli 24. 28.2. ma/må pe/fre klo/kl. 11 15 Ilmaiseksi potkimaan / Sparka fotboll gratis kälviän vapaa-ajantalo 24. 28.2. ma/må pe/fre klo/kl. 15 17 Vapaat pelivuorot / Lediaga spelturer Lohtajan Maininki 24. 28.2. ma/må pe/fre klo/kl. 15 16.30 Vapaat pelivuorot / Lediaga spelturer ilmainen! / gratis! ilmainen! / gratis! ilmainen! / gratis! Kokkolan kaupunginteatteri //Karleby stadsteater La/lö 22.2. klo/kl. 13 & 18 Lumikuningatar, musiikillinen fantasiasatu koko perheelle