2013 TOIMINTAKERTOMUS Silta-Valmennusyhdistys ry
Tekemällä turvallisesti tavoitteeseen Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2013
SISÄLLYS 1. TIIVISTELMÄ... 3 2. STRATEGISET TULOKSET... 4 2.1 Asiakkuusstrategian toteutumisen arviointi... 4 2.2 Palvelustrategian toteutumisen arviointi... 5 2.3 Kumppanuusstrategia... 6 2.4 Tulosstrategia... 6 3. TOIMINNAN VOLYYMI JA ASIAKKAAT... 8 3.1 Asiakastulokset...11 4. PALVELUJEN ASIAKASMÄÄRÄT JA MUUTOKSET PALVELUISSA...13 5. HENKILÖSTÖ JA TUOTTAVUUS...14 6. LAATU JA JATKUVA PARANTAMINEN...17 7. TALOUS JA KANNATTAVUUS...19 7.1 Tulot, menot ja tulos...19 7.2 Rahoitus...19 7.3 Maksuvalmius...20 7.4 Investoinnit...20 7.5 Lainat ja vakuudet...20 7.6 Tase...20 8. YHDISTYKSEN HALLINTO...22 8.1 Jäsenet...22 8.2 Hallitus ja johtoryhmä...22 8.3 Jäsenyydet eri yhteisöissä...23 9. ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ...24 10. TUNNUSLUVUT...26
1. TIIVISTELMÄ Vuoden 2013 toiminnan tiivistelmä: Vision toteuttamisen painopisteinä olivat edelleen asiakkaiden osallisuuden tukeminen, Sillan roolin selkiinnyttäminen kansalaisjärjestönä ja kumppanuusyhteistyön kehittäminen järjestöjen ja ammattiopistojen kanssa. Johtamisessa painopisteinä olivat johtamisjärjestelmän ja hallitustyöskentelyn kehittäminen. Asiakasmäärän kehityksen osalta, asiakasmäärää koskevasta tavoitteesta jäätiin jälkeen ja asiakasmäärä laski 7 prosenttiyksikköä. Toimintavuonna yhdistyksen palveluissa oli mukana lähes 978 asiakasta ja asiakkuuksien määrä oli 1.230. Keskimääräinen päivittäinen asiakasmäärä nousi hieman mikä kertoo asiakkuuksien keston pidentymisestä Nuoria asiakkaita toimintavuonna oli yli 740 (800). Asiakkaista 79 % (85%) sijoittui jatkopolulle ja 20 % (15 %) keskeytti palvelun.. Uusina palveluina alkoivat pintakäsittelyn ja kiinteistöalan perustutkintokoulutukset tuotantokoulumallilla ja SiltaLisän pajakoulumallin toiminta vakiintui projektin jälkeen. Silta Monitori Oy toiminta ja osallistuminen valtakunnalliseen työpankkikokeiluun käynnistyivät tammikuussa ja yhtiöön siirtyivät yhdistyksestä Viinikan lounasravintola, rakennuspalvelut ja nuorisotalon kahvila Cafe 13. Työvoiman vuokraustoiminta alkoi huhtikuussa. Hanketoiminnassa uutena käynnistyi Ray:n rahoittama Tavalliseen elämään hanke. Projekteja päättyi kaksi Avartajat ja SiltaLisä. Vuoden lopussa hankkeita oli käynnissä seitsemän. Palveluprosesseja huollettiin ja päivitettiin IMS -toiminnanohjausjärjestelmään. Aloitettiin sisäisten auditointien toteutus.. Henkilöstöä yhdistyksen palveluksessa oli 96 (104) ja henkilötyövuosia kertyi (80). Henkilöstön kehittämiseen panostettiin keskimääri 5,2 päivää työntekijää kohden. Taloudellisen tuloksen osalta tavoitteena oli 50.000 ylijäämä ja päädyttiin 43.000 ylijäämään. Verottaja antoi päätöksen, jossa aiemmin yleishyödylliseksi katsotusta toiminnasta valtaosa katsottiin elinkeinotoiminnaksi ja työpajat lisäksi arvonlisäverolliseksi. Päätöksestä päätettiin valittaa. Päätös heikensi vuoden tulosta 38.000 euroa.
2. STRATEGISET TULOKSET Strategian uudistamisen myötä yhdistyksen strategisia tavoitteita selkeytettiin ja vision toteuttamiseen tähtäävät strategiat tiivistettiin neljään osa-alueeseen: Asiakkuusstrategian päätavoitteina ovat sellaisten toimintatapojen ja muotojen kehittäminen, jotka tukevat toiminnan yhteisöllisyyttä, asiakkaiden oppimista ja osallisuutta. Asiakasmäärän kehityksen osalta pyritään maltilliseen kasvuun. Palvelustrategian päätavoitteina on kehittää yhteistyössä julkisen ja kolmannen sektorin kanssa paremmin muuttuviin asiakastarpeisiin vastaavia palveluja ja kansalaistoimintaa, parantaa palvelujen saatavuutta kehittämällä matalankynnyksen palveluja ja vahvistaa kokonaisvaltaiseen palveluun ja verkostojen käyttöön perustuvia palvelukonsepteja. Uutena strategian toteutusvälineenä on otettu käyttöön toimialakohtaiset vuosittain tarkistettavat palvelujen kehittämissuunnitelmat. Kumppanuusstrategian päätavoitteina on lisätä järjestöjen välistä yhteistoimintaa ja yhteistoimintarakenteita asiakastyössä, palvelujen tuottamisessa, vaikuttamistyössä ja järjestöjen tukipalveluissa, lisätä julkisen sektorin kanssa monialalaista yhteistyötä ja monialaisten kumppanuushankkeiden määrää ja asiakasohjaukseen ja tulosten vaikutusten yhteiseen arviointiin liittyvää yhteistyötä. Tulosstrategian osalta päätavoitteet ovat yhteiskunnallisten, yhteisöllisten ja asiakastulosten ja vaikutusten parantaminen ja näkyväksi tekeminen kehittämällä arviointimenetelmiä ja sosiaalista tilinpitoa. 2.1 Asiakkuusstrategian toteutumisen arviointi Tahtotila 2015 : Sillan valmennusyhteisöissä aktiivisessa osallisuudessa asiakas oppiva Menestystekijät Mittausväline Tavoite/Tulos 1. Silta takaa turvallisuuden ja tasa-arvon toteutumisen asiakkailleen. Seuraamme ja arvioimme turvallisuuden ja tasa-arvon toteutumista ja kysymme asiakkaiden kokemuksia asiasta. Toimimme asian suhteen systemaattisesti ja saavutamme toimintakulttuurin, jossa Asiakaspalautekysely kysymykset 1 ja 7 1.Tulin kuulluksi Vastausten keskiarvo vähintään 4 Tot.4,3 (4,2) turvallisuus ja tasa-arvo toteutuvat kaikissa toimissamme. 7.Minua kohdel-tiin ystävällisesti Tot.4,6 (4,6) 2. Sillassa asiakas haluaa työstää omia tavoitteitaan ja tulevaisuuttaan yhteistyössä ja toimii niiden toteuttamiseksi. Tarjoamme luottamusta synnyttävää vuorovaikutusta yksilö- ja yhteisötasolla sekä järjestämme ympäristön ja rakenteet siten, että asiakas voi ja tahtoo toimia tavoitteidensa suuntaisesti. ja kohteliaasti Asiakaspalautekyselyn kysymykset 2, 4 ja 6 2.Minulle selvitet-tiin palvelun sisältö ja tavoitteet 4. Sovituista asioista pidettiin kiinni 6. Miten sitoutunut olet suunnitelmasi toteuttamiseen Kysymysten keskiarvo vähintään 4 Tot.4,4 (4,2) Tot. 4,2 (4,2) Tot 3,9 (4,1)
3. Sillassa asiakas on osallisena yhteisön arjen toiminnassa ja kehittämisessä. Otamme asiakkaat systemaattisesti mukaan arjen toimintaan ja sen kehittämiseen. Haastamme asiakkaat esittämään ratkaisuehdotuksia ja kehittämisideoita. 3. Asiakkaan mielestä hänen luottamuksensa omiin kykyihin lisääntyi palvelun aikana Suunnitelma asiakasyhteistyön foorumeista ja yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisestä kaikissa toiminnoissa Sos.tilinpidon kysymys 121 Asiakkaiden arviot omasta tilanteestaan Tehty, osallisuus vuoden teemana, työ jatkuu 2014. Kysymysten keskiarvo vähintään 4 Tot. 4,1 (3,9) 2.2 Palvelustrategian toteutumisen arviointi Tahtotila 2015: Silta vastaa yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa niiden asiakkaiden palvelutarpeisiin, joille julkiset sosiaali-, työvoima- ja koulutuspalvelut eivät riitä, eivät ole saavutettavissa tai niitä ei ole. Menestystekijät Mittausväline Tavoite 1. Tarjoamme palveluja erityistä tukea tarvitseville 2. Teemme julkisen sektorin kanssa sellaisia kumppanuussopimuksia, jotka edistävät tarpeenmukaisia palveluja ja niiden saatavuutta 3. Kehitämme enemmän sellaisia palvelumuotoja, joihin asiakkaiden on helppo päästä myös suoraan ilman maksusitoumuksia ja viranomaisohjausta. 4. Työpajat- ja työyhteisöt ovat tärkeitä oppimisympäristöjä Nuorten tulotilanne talouden-, koulutuksen ja työmarkkinaaseman osalta Sofiassa Palveluja kehittävien palvelu- ja kumppanuussopimusten määrä ja osapuolet. Matalan kynnyksen palvelujen asiakasmäärän kehitys nuortenpalveluissa. Koho, Kipinä, Etti, Startti Tulona tt-tuki 36 % (42%) Maksuhäiriömerkintä 37% (37%) Vain peruskoulu 60 %, (67 %) Opinnot keskeytetty 56 %, (60 %) Työttömyyden kesto yli 6 kk 66 %, (68%) Työkokemusta alle vuosi 66% (68%) Sosiaalipalvelut: ktt, sos. kuntoutus, Koho Nuorisotyö, Etsivätyö Työvoimapalvelut: työkokeilut, palkkatuki, Silta tyko Koulutuspalvelut: valmentavakoulutus, tuotantokoulu, SiltaLisä, Silta Koutsi Rise-ala: Vapauteen valmennus, asumispalvelut Tavoite: yli 600 nuorta/v V2011/486 V2012//648 V2013/636 Työpajoilla valmentautuvien asiakkaiden lukumäärä kaikista asiakkaista Tavoite: Yli 50 % asiakkaista osallistuu työpajojen toimintaan Tot. 528/978 =54% 5. Teemme yksilöllistä yhteistyötä Asiakaspalautekyselyn kysymys Tavoite. Vähintään 4.
asiakkaan tilanteeseen paneutuen. 6. Asiakkaistamme useimmat löytävät uuden ratkaisun arkeensa. 7. Arvioimme ja parannamme palvelujamme. 3. Saamani ohjaus oli tarkoituksen mukaista suhteessa omiin tavoitteisiini. Asiakasraportin tulokset kohta 4.3.Sijoittuminen palvelun päättyessä Sisäisten auditointien lukumäärä ja arviointipäivän toteutus. Tot. 4,2 (4,.1) Tavoite 83 %: Tot. 89 %, (87%) Totetunut: Sisäisiä auditointeja 6 kpl ja arviointipäivän toteutus 2.3 Kumppanuusstrategia Tahtotila 2015 : Silta on aloitteellinen kumppanuuksien rakentaja, joka yhteistyössä kumppaneidensa kanssa toimii, kehittää ja vaikuttaa asiakkaidensa parhaaksi. Menestystekijät Mittausväline Tavoite /toteutuma 1. Rakennamme järjestöjen välistä pysyvää yhteistoimintaa, edistämällä järjestöjen verkostoitumista asiakasyhteistyössä, järjestöjen palvelujen tuottamisessa ja järjestöjen tukipalveluissa. Järjestöjen välisten yhteisten hankkeiden ja yhteistyöorganisaatioiden ja foorumien määrä ja yhteisten tukipalvelujen Toteutunut: Kirkas Mieli-toiminta jatkuu, toiminnan-johtajien tapaamiset, Kumppanuustalo Artteli ry 2. Panostamme Sillan ja rikosseuraamusalan, sosiaali-, nuoriso-, työvoima-, koulutus- ja asumispalvelujen välisten kumppanuusrakenteiden ja yhteistyön kehittämiseen asiakasohjauksessa, palvelujen ja palveluketjujen tuottamisessa. kehitys Monialaisten kumppanuushankkeiden foorumeiden määrä. ja perustettu 5/2013 Toteutunut: Useiden toimijoiden hankkeita käynnissä 7 kpl. Järjestöjen ja kaupungin kumppanuus foorumi aloittanut 3/2013 3.Yhteistyö eri yhteistyötahojen kanssa on sujuvaa ja sopimuksen mukaista. Sidosryhmäkysely kysymyksen 3.keskiarvo. Tavoite vähintään 3 Tulos Vuosi 2010 = 3,4 Vuosi 2012 = 3,2 Seuraava mittaus 2014 2.4 Tulosstrategia Menestystekijä Mittausväline Tavoite /toteutunut 1. Sillan toiminta asettaa sille asetetut odotukset Sidosryhmä kysely kysymys 5.1. Toiminta täyttää odotukset 5.2. Sillan toiminta on luotettavaa Seur. mittaus 2014 Vuosi 2010 =3,2 Vuosi 2012 = 3,3 Vuosi 2010 = 3,5 Vuosi 2012 =3,6 2. Olemme luotettava, osaava ja aloitteellinen toimija ja palveluihimme luotetaan. Sidosryhmä kysely 5.5. Käytän myös jatkossa Sillan palveluja ja voin suositella niitä muillekin. Sidosryhmä kysely 5.3. Asiakkaani ovat olleet tyytyväisiä Sillassa saamiinsa palveluihin Seuraava mittaus 2014 Vuosi 2010 = 3,5 Vuosi 2012 = 3,7 Vuosi 2010 = 3,1 Vuosi 2012 = 3,3
3. Sillan palvelujen jälkeen asiakkaat sijoittuvat mielekkääseen toimintaan ja 4. Henkilöstö on hyvinvoivaa, kokee työnsä mielekkääksi ja kehittää työtään. 5.Johtamisen laatu, työnorganisointi ja muutoksen hallinta ovat hyvällä tasolla 6. Toimimme kannattavasti turvaten toiminnan jatkuvuuden ja riittävät henkilöstö- ja aineelliset resurssit perustehtävämme tulokselliseksi toteuttamiseksi. Sostilinpito indikaattori 151 asiakkaiden jatkosijoittuminen Sofian asiakastiedot: Asiakkaiden sijoittuminen koulutukseen ja työhön Työhyvinvointikyselyn pääkategoriat.(1-5 luokka) 1.Fyysinen hyvinvointi 2.Työn mielekkyys 3.Kehittämistä tukeva työkulttuuri Työhyvinvointikysely pääkategoriat. Johtamisen laatu Työnorganisointi Mutoksen hallita Henkilöstö- ja asiakasmäärän suhde, taloudellinen tulos ja investoinnit Tavoite vähintään 8 5 % Tot. 79 %, (84,8%) Tavoite: koulutus ja työ 1/3 päättäneistä Tot. 33 % (30 %) Vuosi 2013 (vuosi 2011) Tot. 4,0, (4,1) Tot. 4,1 (4,0) Tot. 3,8, (3,7) Vuosi 2013 (vuosi 2011) Tot. 3,6, (3,7) Tot. 3,5 (3,2) Tot. 3,4, (2,9) Tavoite: Henkilöstö/ 1/20 asiakasta Tulos 1/17,5 Taloudellinen tulos Tavoite 50.000 Toteutunut tulos 43.000 Kumulatiivinen tulos: Velkaantumisaste:
3. TOIMINNAN VOLYYMI JA ASIAKKAAT Vuodelle 2013 asiakasmäärän kehityksen osalta tavoitteeksi asetettiin noin 10 % kasvutavoite. Asiakasmäärä kääntyi kuitenkin laskuun ja asiakasmäärä väheni ensimmäisen kerran 8 vuoteen. Asiakasmäärän lisäystavoitteen taustalla oli vahva näkemys siitä, että nuorisotakuun toimeenpanon alkaminen ja kaupungin pitkäaikaistyöttömyyden vähentämistavoitteet lisäävät Sillan asiakasmäärää. Nämä oletukset eivät toteutuneet, koska nuorisotakuu on käynnistynyt hitaasti ja kaupungin asiakasohjaus ei ole toiminut toivotulla tavalla. Asiakasmäärän laskusta huolimatta asiakkuuksien määrä lisääntyi vuodesta 2012 1.270 asiakkuudesta 1.372 asiakkuuteen. Asiakkuudet kuvaavat Sillan kaikissa palveluissa olvien asiakkaiden palveluun osallistumisjaksojen lukumäärää. Asiakasmäärän väheneminen ei vaikuttanut myöskään asiakasmäärän päivittäiseen lukumäärään, joka nousi hieman edellisvuodesta ja oli 394 asiakasta. Näiden lukujen perusteella johtopäätös on se, että asiakkuuden kestot ovat pidentyneet. Tämä kehitys on nähtävissä myös asiakkuuden kestojen jakaantumista kuvaavasta tilastosta. Asiakastyön suoritteiden kuvaamisessa olisi hyvä ottaa käyttöön kertyvien asiakaspäivien seuranta, joka kuvaisi konkreettisesti Sillan tuottamien palvelujen määrää ja sen kehitystä.
Asiakaskunnan sukupuoli ja ikärakenne: Asiakkaista (N= 962) naisia oli 37 % ja miehiä 63 %. Naisten keski-ikä oli 24 vuotta ja miesten hieman alle 26 vuotta. Kaikkien asiakkaiden keski-ikä oli 25 vuotta. Asiakkaiden keski-ikä oli 25,9 vuotta (25,6). Asiakkaista 74 % (73 %) on nuoria eli alle 29 vuotiaita. Alle 29 vuotaiden kokonaismäärä oli 740 asiakasta. Silta on edelleen Suomen suurin nuorten työpajapalvelujen tarjoaja. Nuorista asiakkaista 25-28 -vuotiaiden lukumäärä kasvoi mutta sitä nuorempien asiakkaiden lukumäärä laski,. Asiakkaiden ohjautuminen Asiakkaita Sillan palveluihin ohjaavat useat kymmenet eri yhteistyötahot. Asiakkaista ohjautuu sosiaalipalveluista lähes kolmannes, koulutuspalveluista 20 % ja Te-toimistosta ja TYP:stä yhteensä 9 prosenttia. Sillan palveluista ohjautuneita oli 50 asiakasta eli alle 6 prosenttia. Nuorten tavoittamisen näkökulmasta Sillan vahvuutena on laaja ja monipuolinen ohjausverkosto.
Asiakasprofiili Asiakkaista 81 prosenttia ( 83 % ) on tamperelaisia ja ympäristökunnista olevien osuus 5 %. Maahanmuuttajataustaustaisia asiakkaista on vain 5 % eli 50 asiakasta vuodessa. Yhdistyksen asiakastyön tuloksiin ja vaikutuksiin vaikuttaa työn laatutekijöiden ja palvelujärjestelmän tarjoamien mahdollisuuksien lisäksi asiakaskunnan haastavuus. Tästä syystä on tärkeää kehittää sellaisia arviointikriteerejä, joilla pystytään kuvaamaan asiakkaiden tilannetta Sillan palveluihin tultaessa. Tällaisia arviointikriteerejä ovat ainakin asiakkaiden ohjautumisväylä palveluun, koulutustausta, työttömyyden kesto, työkokemuksen pituus, toimeentulo ja asiakkaiden suhde palvelujärjestelmään ennen Siltaan tuloa. Asiakkaiden taustatietojen perusteella Silta palvelut kohdistuvat nuorten yhteiskuntatakuun kohderyhmään. Kaikista asiakkaista vain peruskoulun suorittaneiden osuus on 60 % mutta nuorista yli 80 prosentilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Kolme neljännestä nuorista on keskeyttänyt ammatillisen koulutuksen vähintään kerran. Nuorista yli kolmanneksella ei ole työkokemusta lainkaan ja lähes puolella alle vuosi. Viime vuosina vähän tai ei lainkaan työkokemusta omaavien nuorten määrä on lisääntynyt voimakkaasti samoin maksuhäiriömerkintöjen määrä sekä terveysongelmat. Sillan nuorista asiakkaista jo noin kolmanneksella on maksuhäiriömerkintä ja terveydellisiä ongelmia. Lähes 60 % siltaan tulevista asiakkaista on nuorisotakuun piiriin kuuluvia asiakkaita.
Asiakkaiden sosiaalisen aseman, toimeentulon ja koetun terveydentilan osalta mielenterveysongelmien osuus jatkaa selvää kasvua. Päihdeongelmien määrä on kääntynyt nousevasta trendistä lievään laskuun. Maksuhäiriömerkintöjen määrä on kasvanut viime vuosina nopeasti mutta nyt kasvu näyttää pysähtyneen. Tulottomien osuus on hieman noussut mutta toimeentulotuella olevien määrä vähentynyt. 3.1 Asiakastulokset Palvelun suorittaneista asiakkaista 79 % (89 %) sijoittui vuonna 2013 jatkopolulle, joko palvelun aikana tai sen päätyttyä. Sijoittumistulosten selvään heikkenemiseen on vaikuttanut todennäköisesti kaksi asiaa, asiakasmäärän lisääntyminen alkuvaiheen palveluissa ja palveluvajeet. Myös palvelun keskeyttäneiden määrän lisääntyminen viidellä prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin edellisvuodesta on huolestuttavaa ja vaatii tarkempi selvittämistä ja todennäköisesti myös palvelujen kehittämistä. Nuorten tulotilanteen ja taustatietojen perusteella tärkeimpinä tavoitteina ovat koulutukseen, työhön ja kuntoutuspalveluihin sijoittumisen määrän lisääminen.
Vuonna 2013 koulutukseen sijoittui kuitenkin vain 20 %,. työhön 13 % ja kuntoutuspalveluihin 14 %. Nuorten sijoittumisen lisääminen em. palveluihin edellyttää palvelujen lisäämistä ja niihin pääsyn joustavoittamista. Asiakaspalautteiden keskiarvo oli viisi -luokkaisella asteikoilla 4,2 (4,3) ja asiakasvaikutuksia koskevien kysymysten keskiarvo 4,2 (4,3). Asiakastuloksia laadullisesta ja vaikutusten näkökulmasta on kuvattu sosiaalisen tilinpidonm tililuokissa 100 400. Tässä yhteydessä esitetään vain tietoja määrällisistä asiakastuloksista ja asiakaspalautteiden yhteenveto.
4. PALVELUJEN ASIAKASMÄÄRÄT JA MUUTOKSET PALVELUISSA Asiakasmäärien jakaantumisessa eri palvelujen kesken ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Nuorten, työpajapaja ja kuntouttavan valmennuksen palvelujen asiakasmäärät laskivat selvemmin ja koulutuspalvelujen asiakasmäärä pysyi lähes ennallaan. Tämän seurauksena yhdistyksen koko asiakasmäärä laski ensimmäisen kerran kahdeksaan vuoteen. Erikoista kehityksessä on se, että nuorisotakuun toimeenpano eikä kaupungin tavoitteet lisätä kuntouttavan työtoiminnan asiakasmääriä näy lainkaan Sillan asiakasmäärissä vaan päinvastoin asiakasmäärät laskivat. Ongelman taustalla on kaupungin ja työhallinnon asiakasohjauksen ongelmat, koska saman suuntainen kehitys on todettu myös muissa palveluissa ja asiakkailta saadussa palautteessa. Uusina palveluina alkoivat tuotantokoulussa pintakäsittelyn perustutkinto koulutus yhteistyössä Invalidien Järvenpään koulutuskeskuksen kanssa ja kiinteistöalan perustutkintokoulutus yhteistyössä Ammattiopisto luovin kanssa. Lisäksi projektina päättyneessä SiltaLisä hankkeessa kehitetty toiminta vakinaistui yhteistyössä Tampereen kaupungin perusopetuksen kanssa. Toimintavuoden lopussa päättyi Vapauteen valmennusyksikön toiminta mutta yhteistyö Rikosseuraamuslaitoksen kanssa jatkui uudella toimintamallilla. Kehittämishankkeet Toimintavuoden aikana päättyi kaksi ESR-hanketta SiltaLisä ja Avartajat hankkeet. Päättyvä rakennerahastokausi näkyy projektitoiminnan vähenemisenä. Uutena hankkeena käynnistyi Ray:n rahoittama rikosseuraamusasiakkaille tarkoitettu Tavalliseen elämään hanke. Vuoden päättyessä kehittämishankkeita oli käynnissä yhteensä 7 (9)..
5. HENKILÖSTÖ JA TUOTTAVUUS Henkilöstö Yhdistyksen palveluksessa vuoden aikana oli kaikkiaan 96 (104) henkilöä. Vuoden lopussa yhdistyksen palveluksessa oli 79 (90) henkilöä. Heistä vakituisessa työsuhteessa oli 61 % (41 %) eli 48 (43) henkilöä. Määräaikaisissa työsuhteissa oli 39 % eli 31. Määräaikaisen työsuhteen perusteena olivat työskentely hankkeessa, määräaikainen rahoitus tai palkkatuki. Henkilöstön vähenemisen seurauksena määräaikaisten työsuhteiden osuus laski. Sillan oman henkilökunnan lisäksi yhdistyksessä työskenteli kumppanuusorganisaatioiden työntekijöitä vuoden vaihteessa 10 henkilöä. Henkilötyövuosien kokonaismäärä toimintavuonna oli 68, 8 htv (76,6 htv). Asiakastyössä ja hallinnossa työskentelevien henkilötyövuosien määrä oli 65,4 htv ja palkkatuella työskentelevien määrä 3,2 htv. Henkilöstö osallistui erilaisiin koulutuksiin 426 ( 393) päivää eli keskimäärin jokaista asiakastyössä ja hallinnossa työskentelevän henkilötyövuotta kohden oli kohden oli 6,5 koulutuspäivää, kun tavoitteena oli noin 6 koulutuspäivää. Sairauspoissaoloja toimintavuonna kertyi 495 päivää (619) eli 7,2 päivää kaikkia henkilötyövuosia kohden. Työterveyspalvelut hankittiin Suomen Terveystalo Oy:ltä perustaso 2 mukaisessa laajuudessa. Työterveyskulut olivat yhteensä 32.000 (40.000 ). Työsuojelun toimintaohjelma oli käytössä ja siihen on kirjattu työsuojelumääräysten mukaiset asiat. Pelastussuunnitelma ja ympäristösuunnitelma ovat ajantasaiset. päivitetty ja vaaratilanne ilmoitukset käytössä. Työnantajan ja henkilöstön välisenä yhteistyöelimenä toimi Yhteishyvä ryhmä, joka kokoontui vuoden aikana kolme kertaa käsittelemään mm. toimintasuunnitelman ja talousarvion henkilöstövaikutuksia, henkilöstö säästöjä ja Työhyvinvointikysely tehdään joka toinen vuosi. Toimintavuonna tehdyn kyselyn tulokset säilyivät hyvällä aiempine vuosien tasolla ja muutokset olivat pieniä. Parannusta oli muutoksen hallinnassa työnorganisoinnissa, oman työn hallinnassa ja työilmapiirissä. Heikennystä oli johtamisen laadussa ja kommunikaatiossa ja viestinnässä.
Asiakkaiden ja henkilöstön määrän kehitys Asiakkuuksien ja henkilötyövuosien kehitys on yksi tapa arvioida työn tuottavuutta ja toiminnan taloudellisuutta. Vaikka palvelut ovat asiakastyön intensiteetin osalta jossain määrin erilaisia, antaa mittari suuntaa-antavan kuvan kehityksestä. Vuodesta 2012 vuoteen 2013 asiakkuuksien määrä laski 7 % ja henkilötyökuukausien määrä laski 15 % eli palvelujen tuottamiseen käytetyn työn määrä väheni ja toiminta todennäköisesti tehostui.
6. LAATU JA JATKUVA PARANTAMINEN Laatutyön kehittämisessä painopisteenä oli sisäisten auditointien käyttöönotto, jota edelsi auditoijien koulutus yhdessä harjoitusaudiointien kanssa. Toimintavuoden keväällä tehtiin vuotta 2013 koskeva auditointisuunnitelma ja auditoinnit toteutettiin suunnitelman mukaan seitsemässä eri palvelussa ja toimintayksikössä eri toimintoja edustavien auditoijien toimesta.vuoden 2014 aikana sisäisiä auditointeja laajennetaan myös johdon katselmuksiin. Kesäkuussa pidettiin Varalassa jo perinteiseksi muodostunut koko Sillaan yhteinen arviointipäivä, jossa kaikki toimintayksiköt, palvelut ja projektit esittivät tiiviit itsearvoinnit omasta toiminnastaan annettujen arviointikysymysten pohjalta. Auditointisuunnitelman sisältämiä auditoitavia asioita olivat: Työturvallisuussuunnitelma (sis. vakuutusjärjestelmä, pelastussuunnitelma ja ympäristösuunnitelma) Asiakkuusstrategia (kohdat 1 ja 3) Prosessikuvaukset: asiakkaaksi tuleminen Yksikön keskeisimmät kehittämistarpeet Yleisellä tasolla tulokset voitiin tiivistää seuraavasti: Palveluissa vahvoja osallisuutta lisääviä käytäntöjä. Puutteita vuorovaikutuksellisessa herkkyydessä. Asiakkaaksi tulo räätälöity asiakkaan tarpeiden mukaisesti, henkilöstön osaaminen tulee esille hyvin. Asiakkaan perehdytystä pidetään tärkeänä osana asiakkuusprosessia ja jos puutteita, siitä ollaan tietoisia ja tilannetta korjataan Toiminta koetaan turvalliseksi tilojen turvallisuuspuutteista ja ahtaudesta huolimatta Tasa-arvoiseen kohteluun pyritään ja ollaan tasa-arvoisen kohtelun suhteen tilannetietoisia, mutta toiset asiakkaat vaativat intensiivisempää ohjausta kuin toiset Sillan turvallisuustoiminnan rutiineissa puutteita: esim. työsuojelutoimikunnan toiminnan unohtuminen, uusien toimitilojen turvallisuusvarustaminen ja pelastussuunnittelu, henkilöstön turvallisuusperehdytys Huoli työilmapiiristä Työ- ja yksilövalmennuksen yhteistyö ja työnjako toimii hyvin Menettelytavoissa kehitettävää - vastuunjako epäselvä (esim. työympäristön turvallisuusasioissa) - tilaustyöltä (olkoon sisäinen tai ulkoinen) vaadittava kunnollista jälkeä - Strategiadokumentti vaikeasti löydettävissä ja epävarmuus löydetyn dokumentin ajankohtaisuudesta
Lopuksi kirjattiin havaitut poikkeamat.
7. TALOUS JA KANNATTAVUUS 7.1 Tulot, menot ja tulos Yhdistyksen talous supistui noin 1 milj. euroa, koska kolme työpajayksikköä siirrettiin toimintavuoden alusta Silta Monitori Oy:n yksiköiksi. Tilinpäätöksen mukaiset tulot olivat 5.284.000. Talousarvion mukaiset tulot toteutuivat 96 prosenttisesti. Tilinpäätöksen mukaiset menot olivat 5.257. 000. Talousarvioon nähden menot pysyivät budjetissa. Tilikauden tulos ennen rahoitustuottoja ja -kuluja ja veroja oli 108.000 ylijäämäinen. Rahoitustuottojen ja kulujen jälkeen tulos oli 81.000 ylijäämäinen. Verrattuna vuoden 2012 tulokseen tulos parani 249.000. Verottaja katsoi päätöksessään merkittävän osan yhdistyksen toiminnasta elinkeinotoiminnaksi, minkä seurauksena yhdistys joutui maksamaan tuloveroa tilikausilta 2012-2013 yhteensä 38.694. Verojen jälkeen tilikauden ylijäämä oli 43.309. Aiemmin koko yhdistyksen toiminta on verottajan päätöksen mukaan ollut yleishyödyllistä. Kumulatiivinen tulos tilikauden lopussa oli 85.000 ylijäämäinen. 7.2 Rahoitus Yhdistyksen toiminnan rahoituksessa lisääntyivät Tampereen kaupungin palvelujen osto ja hankerahoitus, Ray:n hankerahoitus ja ammattiopistojen 2. asteen koulutusyhteistyöhön perustuva rahoitus. Yhteisvaikutukseltaan lisäykset olivat noin 500.000 euroa.
7.3 Maksuvalmius Yhdistyksen maksuvalmius perustuu oman toiminnan tuloihin ja 570.000 luotolliseen tiliin, josta keskimäärin oli käytössä noin 55 prosenttia. 7.4 Investoinnit Ray myönsi vuodelle 2013 lainrikkojataustaisten asiakkaiden tukiasuntojen hankintaan 200.000, hankinnat siirtyivät vuoden 2014 alkupuolelle. 7.5 Lainat ja vakuudet Tilikauden lopussa yhdistyksellä oli pitkäaikaisia lainoja 816.712 euroa (993.061 ), jossa vähennystä 176.349. Vähennyksestä 113.349 euroa johtui luotollisen tilin limiitin käytön alentumisesta ja 63.000 euroa lainojen lyhennyksistä. Luotollisen tilin 570.000 limiittistä oli tilikauden lopussa käytössä 312.712. Lyhennettävää velkakirjalainaa käyttöpääomaan oli tilikauden lopussa 377.000. Tukiasuntojen hankintaan otettua velkakirjalainaa oli vuoden lopussa 190.000. Luotollisen pankkitilin ja lainojen vakuutena ovat Iidesjärven liiketalo Oy:n osakkeet (235.000 ), Vehnämyllynkadun kiinteistöön kohdistuvat kiinnitykset määrältään 1.009.322 euroa ja tukiasuntojen osakkeet (362.868 ) Korollisen pitkäaikaisen velan suhdetta taseen loppusummaan kuvaava velkaantumisaste oli 25 % kun se vuonna 2012 oli 32 prosenttia. 7.6 Tase Taseen loppusumma oli 3.248.748 (3.419.568 ), jossa vähennystä edellisvuodesta noin 5 %. Vastaavien oalta pieneneminen johtui 73.000 poistoista ja lyhytaikaisten myyntisaamisten vähentymisestä noin 112.000 eurolla. Lyhyt ja pitkäaikaisia saamisia tilikauden lopussa yhdistyksellä oli Silta Monitori Oy:ltä 191.531.
8. YHDISTYKSEN HALLINTO 8.1 Jäsenet Yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksellä on vain yhteisöjäseniä. Jäsenyhteisöjä ovat: perustajajäseninä Setlementtiyhdistys Naapuri ry, Yhdessä Selviytymisen Tuki ry ja Syrjäytyneiden nuorten tuki Syltty ry. Yhdistyksen hallitus hyväksyi Tampereen A-kilta ry:n yhdistyksen jäseneksi 14.3.2013. Sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 27.03.2012. 8.2 Hallitus ja johtoryhmä Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana vuonna 2013 jatkoi Martti Silvennoinen ja varapuheenjohtajana koulutusjohtaja Rauno Konttilan Kiipula säätiöstä. Edellä mainittujen henkilöiden lisäksi yhdistyksen hallituksen ovat kuuluneet vuosikokouksessa valittuina jäseninä seuraavat henkilöt: Varsinaiset jäsenet: Merja Kerttula, projektipäällikkö, Martinus-säätiö Pekka Salmi, toiminnanjohtaja, kaupunginvaltuutettu Kristiina Järvelä, tuotantojohtaja, Tampereen kaupunki, erosi 1.6. 2013 lukien Sami Wirkkula, toiminnanjohtaja, Setlementti Naapuri ry Mirkka Nimeminen-Hirvelä, yksilövalmentaja, henkilöstön edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet: Tapio Kuure, tutkija, dosentti Matti Ranta, toimitusjohtaja, Tampereen A-kilta Reijo Saarinen, johtaja, Tampereen Invalidien Työtuki TITRY ry Timo Virtanen, koulutuspäällikkö, Tampereen ammattiopisto Johanna Heine, ohjaaja, Yhdessä Selviytymisen Tuki ry Tarja Rosenberg, yksilövalmentaja, henkilöstön edustajan varajäsen Hallitus kokoontui toimintavuonna 7 (8) kertaa. Lisäksi pidettiin kaksi sähköpostikokousta ja kaksi hallituksen seminaaria, joissa käsiteltiin yhdistyksen johtamista ja strategiapäivitystä. Hallituksen toiminnasta on tehty vuodesta 2011 alkaen vuosittain itsearviointikysely, jonka tulokset on analysointi hallituksessa. Normaaliin työskentelyyn liittyvien asioiden lisäksi hallitus päätti mm. hyvä johtamis- ja hallintotapa Sillassa toimenpiteistä, viestintästrategiasta, lainoista, verotusasioista, Silta Monitori Oy:n omistajaohjauksesta ja arvioi strategian toteutumista.. Johtoryhmään ovat kuuluneet toiminnanjohtaja Sampo Järvelä, toimialajohtajat Erkki
Sipilä ja Maija Laukkanen. Johdontiimi kokoontui toimintavuoden aikana 21 (19) kertaa. Hallitus nimitti yhdistyksen omistaman Silta Monitori Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi Sampo Järvelän ja jäseniksi Martti Silvennoisen, Erkki Sipilän, Merja Kerttulan ja Mikko Kesän, jolle pyynnöstä myönnettiin ero 20.05.2013 yhtiön hallituksesta. Joulukuussa 2013 yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi nimitettiin Erkki Sipilä ja Sampo Järvelä siirtyi yhtiön toimitusjohtajaksi. 8.3 Jäsenyydet eri yhteisöissä Silta-Valmennusyhditys on jäsenenä seuraavissa yhteisöissä: Valtakunnallinen työpajayhdistys, liittynyt 2002, edustaja hallituksessa Tampereen Kauppakamari, liitytty 2012 Säätiö Oktetti ry, liitytty 2013 SOSTE ry, liitytty 2012 perustajajäsenenä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton toiminnan päättyessä. Pirkanmaan Päihdepalvelujärjestöt, PIPA ry, 2011 perustajajäsenen, edustaja hallituksessa Kumppanuustalo Artteli ry, 2013 perustajajäsen, hallituksen puheenjohtajuus Pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistys ry, 2011 perustajajäsenen, hallituksen puheenjohtajuus. Tampereen työvalmennussäätiö Syke, 2011 perustajajäsen
9. ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuoden 2013 tulos oli 43.309 ylijäämäinen ja tulos parani vuoteen 2012 verrattuna 211.561. Yhdistyksen taloudellista asemaa rasittaa kuitenkin yhdistyksen omistaman työpankkiyrityksen Silta Monitori Oy:n toiminnankäynnistämisestä aiheutuneet tappiot. Yhdistys on päättänyt varmistaa pääomalainalla Silta Monitori Oy:n oman pääoman säilymisen positiivisena. Vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä hallitus päätti valmistelutyön käynnistämisestä, joilla pyritään varmistamaan yhdistyksen taloudelliset toimintaedellytykset myös pidemmällä tähtäimellä yhdistyksen perustehtävän toteuttamiseksi. Nuorten ulkopuolisuus ja rakennetyöttömyys ovat ikäviä ongelmia, joihin ei ole yhtä ratkaisua ja joiden helpottaminen voi perusta vain laaja-alaiseen yhteistyöhön. Hyvin toimivat työpajapalvelut ovat tärkeä osa sekä nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista että rakennetyöttömyyden alentamista. Hyvin toimivien ja vaikuttavien työpajapalvelujen tärkein edellytys on laajapohjainen ja monialainen yhteistyö ja kehittynyt työnjako eri toimijatahojen kesken. Yhteistyö ja kumppanuus luovat myös pohjan uusille nykyistä vaikuttavammille palveluille ja palveluketjuille. Erityisesti nuorille tarkoitetuissa työpajapalveluissa on kysymys nuorten perusoikeuksiin kuuluvista heidän kasvuaan ja kehitystään tukevista sosiaali-, kuntoutus-, koulutus- ja työllistymistä tukevista palveluista. Ratkaistava pulma on se, miten nämä palvelut saadaan lisääntymään ja kehittymään siten, että ne kykenevät tarjoamaan tukea ja ratkaisuja mahdollisimman monelle nuorelle. Yhteistyön lisäksi on ratkaistava kysymys työpajoilla tapahtuvan kuntoutuksen, ohjauksen, valmennuksen ja koulutuksen rahoituksen järjestämisestä. Rahoituksen näkökulmasta ensisijainen ratkaisu ei ole lisärahoitus vaan olemassa olevien palvelujen resurssien uudelleen suuntaaminen siten, että se mahdollistaa uudenlaisten joustavien palvelujen kehittymisen työpajaympäristössä. Tämä ei ole helppoa. Uusista hyvin toimivista malleista, toimintavoista ja työmenetelmistä on paljon tietoa ja osaamista myös Silta-Valmennusyhdistyksessä. Niiden käyttöönoton ja laajemman soveltamisen esteenä ovat kehittymätön yhteistyön koordinointi, työnjako sekä resurssien yhteinen suuntaaminen ongelman ratkaisuun. Onnistuminen näiden pulmien ratkaisussa luo edellytykset nuorten ulkopuolisuuden ja rakennetyöttömyyden vähentämiselle. Nykytilanteelle ominaista on, että myönteisen kehityksen vauhdittajana voivat toimia niukkeneva talous ja ennaltaehkäisevän työn merkityksen oivaltaminen tehokkaana pitkäntähtäimen menojen kasvun supistajana.