Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti 1
Taustaa Pyhäjärviseudun kalaketjun haastattelut: Skenaarioiden esittely Toimijoiden näkemykset Investointeihin Kannattavuuteen Uhkiin ja mahdollisuuksiin 2
Kohdejoukko Ammattikalastajat ja ravustajat Kalastusmatkailuyritykset Vapaa-ajankalastajat 3
Ammattikalastajat I Muikun (talvi-) kalastuksen jatkuvuutta pidettiin jatkossakin tärkeänä Muikun puuttuminen voi vähentää myös muiden kalatuotteiden myyntiä Kuha ei ole taloudellisesti kannattavaa ammattikalastajille Rapu tuo lisätuloa hyvin nyt, miten tulevaisuudessa vaikuttavat muihin järviin tehtävät istutukset hintoihin? 4
Ammattikalastajat II Mukautuvaiset kalastajat pärjäävät jatkossakin Kalastusmenetelmiä on kehitettävä muutosten myötä Kalastajien määrä ja pyyntitavat vaikuttavat eri skenaarioiden kannattavuuteen è jos vähemmän jakajia, mahdollisuuksia on kaikissa skenaarioissa 5
Ammattikalastajat III Hoitokalastuksen jatkuvuus on turvattava Vähempiarvoiselle kalalle (mm. särki) löydettävä markkinoita t&k:n kautta Jalostusastetta pitää jatkossa nostaa Markkinointia ja logistiikkaa pitäisi keskittää 6
Ravintolat ja majoitus I Järven vedenlaatu on matkailun kannalta tärkeintä Hauki, iso ahven ja täplärapu houkuttelevat turisteja Muikku on merkityksetön matkailun kannalta 7
Ravintolat ja majoitus II Kuha voi tuoda lisää matkailua, mutta toisaalta kuhaa on jo paljon muissakin järvissä Suuremmat taimenistutukset lisäisivät kalastusmatkailua Myös kiiski on tärkeä kala matkailulle Satamapalveluiden (mm. laskuluiskat) tarve kasvussa 8
Vapaa-ajan kalastus Taimenen määrät järvellä liian pienet Taimenkantaa tulisi lisätä istutuksilla sekä jokien poikasalueiden kunnostuksilla ja pienpoikasistutuksilla Kuha lisäisi kalastuksen kiinnostavuutta, mutta nykyinen kalastuspaine olisi kannalle liian iso Muikulla ei ole merkitystä 9
Tulevaisuuden näkymiä Investointitarpeet eri skenaarioissa: 10
Tulevaisuuden näkymiä Kannattavuus eri skenaarioissa: 11
Tulevaisuuden näkymiä Kannattavuus eri skenaarioissa: 12
Tulevaisuuden mahdollisuuksia Järven veden puhtaus kaikille tärkeää! Hoitokalastuksen jatkuminen tärkeää sekä vedenlaadulle että elinkeinolle Vajaastihyödynnettävät kalalajit tuotteistettava ja brändättävä elintarvikekäyttöön Kokonaissaalis keskimäärin 500 600tn/ vuosi, tästä alle 50% on arvokalaa.. 13
Tulevaisuuden näkymiä Jalostusasteen nostolla suuremmat tuotot è elinkeinon kannattavuus nousee, aluetaloudelliset vaikutukset Investoinneissa huomioitava muikun muuttuva rooli Markkinoinnin, tuotteistuksen, brändäyksen ja logistiikan kehittäminen Yhteistyön lisääminen! Irtopakastuslaitoksen mahdollisuudet Irtopakastetuilla fileillä myös vientipotentiaalia 14
Tulevaisuuden näkymiä Majoitus- ja matkailupuolella räätälöidyt päiväpaketit eri ryhmille Talvikalastus Uistelu Ravustus Taimenistutusten lisääminen tuo lisää virkistyskalastajia avovesikaudella Pyhäjärven tuotteistaminen vapaa-ajan kalastajille (hauki, iso ahven, kiiski) 15
Tulevaisuuden potentiaaleja Kalastuksen arvo nykytilassa on 338k, Ahven 2 skenaariossa 893k Arvo laskettu pyöreän kalan hinnan mukaan, paljonko Satakuntaan jäisi enemmän euroja, jos jalostusastetta nostettaisiin? Esim. ahvenen hinta kasvaa pyöreästä fileeksi lähes seitsenkertaiseksi Yksi kalastaja luo 0,78 työpaikkaa muilla toimialoilla, jalostusasteen nosto lisäisi työpaikkoja 16
Tulevaisuuden potentiaaleja Esimerkkinä särki, saalis 50 000kg: Kalastajat: Minkkitarhoille = +/- 0 Hoitokalastus = 15 000 Massa raaka-aine = 50 000 Jalostajat: Valmis massa = 100 000 Kypsät särkipihvit = 375 000 17
Tulevaisuuden toimia Tuloksia esitellään vielä alueen toimijoille keväällä 2015 Pohditaan yhdessä tulevaisuuden kehittämistarpeita ja toimenpiteitä Luodaan alustavat kehittämissuunnitelmat 18