Työelämän kehittämistarpeet koulutusohjelmaksi CASE Talotekniikan kaksoistutkinto
Työelämän kehittämistarpeet koulutusohjelmaksi CASE Talotekniikan kaksoistutkinto Taustaa ja tavoitteet Miten projekti sujui? Kuka työtä teki? Lopputulos Opinnot Harjoittelu ja opinnäytetyö Edellytykset opinnoille Virallinen kaksoistutkintosopimus Käytännön toteutus Opettamisen näkökulma SWOT
Taustaa Työmarkkinoilla on kysyntää kansainvälistä projektiosaamista omaavista rakennus- ja talotekniikka-alan ammattilaisista. Kaksoistutkinto-ohjelma Suomen (EU:n) ja Venäjän välillä vastaa työelämän pitkän aikavälin kasvaviin tarpeisiin ja tarjoaa houkuttelevan opintokokonaisuuden venäläisille ja suomalaisille insinööriopiskelijoille. Koulutusohjelma tukee Kaakkois-Suomen ja erityisesti Mikkelin ammattikorkeakoulun strategista painopistettä Suomen ja Venäjän raja-alue yhteistyössä. MAMK on toteuttanut kiinteistö- ja rakennusalan täydennyskoulutusta jo 1990-luvun loppupuolelta alkaen.
Tavoitteet Tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa uusi talotekniikan kaksoistutkintoon johtava koulutusohjelma ja kehittää alan tutkimusta yhdessä Saimaan ammattikorkeakoulun ja pietarilaisten yhteistyöyliopistojen kanssa. Hankkeessa suunniteltiin työelämän tarpeita vastaava kaksoistutkintoon johtava koulutusohjelma, joka tuottaa suomalaisille sekä venäläisille rakennusalan yrityksille osaavaa työvoimaa.
Miten projekti sujui? Valmistelua tehtiin vuosina 2006 ja 2007. Yhteistyöoppilaitokset Pietarissa: St. Petersburg State University of Architecture and Civil Engineering St. Petersburg State Polytechnical University St. Petersburg State Transport University Lopputuloksena MAMKiin syntyi tammikuussa 2009 aloitettu englanninkielinen toteutus vuoden kestävistä talotekniikan ammattiopinnoista Degree Programme in Building Services Engineering (BEng.) Saimaan ammattikorkeakoulu aloitti vastaavan rakennusalan kaksoistutkintokoulutusohjelman syksyllä 2009.
Paljon työtä ja tekijöitä Valmistelutyössä olivat mukana käytännössä kaikki talotekniikan koulutusohjelman opettajat. Vastuu koulutusohjelman sisällön kehittämisestä on ollut yliopettaja Marianna Luomalla. Valmistelutyötä omalta osaltaan ovat tehneet myös kansainvälistymispalvelujen kv-koordinaattori sekä MAMKin Venäjä-osaajat. Koulutusjohtajalla, tulosaluejohtajalla ja rehtorilla on ollut oma roolinsa toiminnan tukena ja virallisten neuvottelujen käyjinä. MAMKin keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat Saimaaammattikorkeakoulu, YIT Peter ja NCC
Opettajat Mr. Heikki Salomaa MSc in HVAC Engineering Speciality: Air Conditioning Systems Mr. Martti Veuro MSc in Building Services, Leeds University 1998 Speciality: Heating Systems, Energy Efficiency Mr. Jouko Hyppönen MSc in Electrical Engineering Speciality: Electrical Engineering and Automation Mr. Eero Kulmala Working at the Helsinki University of Technology Speciality: Water and Sewage Systems Mr. Keijo Piirainen HVAC Laboratory Engineer Dr. Marianna Luoma MSc in HVAC Engineering PhD in Environmental Sciences 1997, University of Michigan, USA Speciality: Indoor Environment Visiting lecturers from HVAC-industry
Lopputulos Kehityshankkeen tuloksena syntyi insinööri (amk) tutkinnon tuottava ohjelma. Opiskelijat suorittavat Mikkelissä ammattiopintoja (60 op) Tekevät lopputyön (15 op). Opintoihin kuuluvan harjoittelun (5 op) opiskelijat suorittavat kesällä joko Pietarissa tai Suomessa. Muut opinnot (160 ECTS) venäläiset opiskelijat suorittavat omassa oppilaitoksessaan, ja ne luetaan hyväksi suomalaista insinööritutkintoa suoritettaessa.
Ammattiopinnot Power Production and District Heating Air Conditioning Systems Cooling Technology Principles of HVAC Design Design and Dimensioning of HVAC Systems Comissioning of HVAC Systems Heating Systems Heating and Cooling Demands in Buildings Indoor Environment Project Management Skills Electrical and Automation Engineering Water and Sewage Services in Buildings
Harjoittelu ja opinnäytetyö Harjoittelun opiskelija voi suorittaa Suomessa tai Venäjällä. Lopputyön suunnittelu aloitetaan heti opintojen alkuvaiheessa. Aihe esitellään ensin opettajalle ja sen jälkeen seminaarissa. Tutkimussuunnitelma esittelyn jälkeen opiskelija kerää aineistoa lopputyötä varten jo kesän aikana. Lopputyön tarkoituksena on: syventää opiskelijan tietoja ja taitoja valitsemallaan talotekniikan osa-alueella vahvistaa opiskelijan projektityöskentelyvalmiuksia sekä kykyä paneutua alan englanninkieliseen kirjallisuuteen ja tuottaa opinnäytetyöraportti englannin kielellä.
Edellytykset opinnoille Opiskelijoilla tulee olla riittävä sekä suullisen että kirjallisen englannin kielen taito. Perusopintoja sekä alaan liittyviä ammattiopintoja tulee olla suoritettu ennen DD-ohjelmaan hyväksymistä vähintään 160 ECTS:n edestä. Opiskelijan tulee olla kiinnostunut LVI-tekniikasta ja olla valmis paneutumaan vuodeksi opiskeluun. Jotta opiskelija voisi saapua Mikkeliin opiskelemaan, hänellä tulee olla käytettävissään noin 500 euron suuruinen rahoitus opiskelukuukautta kohti.
Virallinen kaksoistutkintosopimus Yhteistyösopimus kaksoistutkinnon järjestämisestä allekirjoitettiin Pietarin rakennus- ja arkkitehtuuriyliopiston kanssa 23. syyskuuta 2008. Sopimuksessa sovittiin ohjelman yleisistä periaatteista, opiskelijavalinnasta, eri osapuolten velvollisuuksista ja vastuista sekä sopimuksen kestosta. Yksityiskohtaisiin opintoihin liittyviin järjestelyihin otetaan kantaa vuosittain erikseen kirjattavassa sopimusliitteessä. Polyteknisen yliopiston kanssa yhteistyösopimus jäi allekirjoittamatta tuolloin syyskuussa 2008. Opiskelijat aloittivat opintonsa vaihto-opiskelijoina. Kaksoistutkintosopimus Polyteknisen yliopiston kanssa allekirjoitettiin toukokuussa 2009. MAMKilla on tavoitteena hankkia ohjelmaan lisää kaksoistutkintopartnereita.
Käytännön toteutus Haku normaalin syksyn aikuiskoulutuksen hakumenettelyn kautta. Valituille opiskelijoille järjestettiin orientaatioviikonloppu Pietarissa marraskuussa 2008. Opiskelijat suorittivat pakolliset ammattiopinnot englanniksi vuoden 2009 aikana. Luentoja on tammi-huhtikuussa. Maaliskuussa opiskelijat osallistuivat venäläisissä yliopistoissa järjestettäviin pakollisiin valtion tentteihin. Kesän aikana opiskelijat suorittivat harjoittelun. Luento-opetus jatkui syys-joulukuussa ja päättötyöt esiteltiin joulukuussa 2009. Käytännön elämän järjestelyihin koulu tarjoaa monenlaista tukea: venäjäkielinen tutoropettaja henkilökohtaiset opiskelijatutorit harjoittelupaikkojen organisointia
Opettamisen näkökulma Talotekniikan opettajat tekivät syksyn 2008 aikana suuren työn valmistautuessaan ensimmäistä kertaa toteutettaviin englanninkielisiin opintoihin. Opintojaksojen sisällön muokkaaminen venäläisten opiskelijoiden lähtökohtiin sopivaksi, englanninkielisen materiaalin tuottaminen, harjoitustöiden suunnittelu sekä opetuksen käytännön järjestelyt vaativat paljon työtä. Venäläisen opiskelijaryhmän opettamisen on avannut talotekniikan opettajille ikkunoita toisenlaisen opiskelukulttuurin maailmaan.
SWOT-analyysi Vahvuudet yritysten tarve tällaiseen koulutukseen MAMKin vahva ammatillinen talotekniikan osaaminen pitkäaikaiset partnerisuhteet pietarilaisiin yliopistoihin vuosien kokemus koulutustoiminnasta venäläisten kanssa erinomainen fyysinen opiskeluympäristö Mikkelissä (laboratoriot, suunnitteluluokat, ekskursiokohteet ) venäläissyntyinen tutoropettaja venäläisten opiskelijoiden vahva perusosaaminen johdon voimakas tuki toiminnan kehittämiseen Heikkoudet kaksoistutkintosopimus toistaiseksi vain yhden oppilaitoksen kanssa joidenkin opiskelijoiden puutteellinen kielitaito opettajatyövoiman niukkuus Mahdollisuudet uusien partnereiden hankkiminen yrityskontaktien hyödyntäminen opettajien osaamisen kasvattaminen venäläisten yliopistojen siirtyminen Bolognan prosessin mukaisiin käytäntöihin Uhat talouden taantuma tekee yrityksen varovaisiksi rekrytoimaan henkilöstöä Venäjän jäykkä opintorakenne vaikeuttaa kaksoistutkinnon kehittämistä ajanpuute
Kiitos mielenkiinnosta! Lisätietoja: Marianna Luoma, yliopettaja, Mikkelin ammattikorkeakoulu, marianna.luoma@mamk.fi Taru Potinkara, lehtori, Mikkelin ammattikorkeakoulu, taru.potinkara@mamk.fi