Hallitus 61 31.03.2015 LAUSUNTO ÖSTERSUNDOMIN YLEISKAAVAEHDOTUS 2526/07.70.701/2010 Hallitus 61 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Sini Puntanen p. 040 5013362, ryhmäpäällikkö Johanna Vilkuna p. 040 8697836, liikennesuunnittelija Reetta Koskela p. 040 1791931 Östersundom-toimikunta pyytää lausuntoa Östersundomin yhteisestä yleiskaavaehdotuksesta. Lausunto pyydetään toimittamaan 31.3.2015 mennessä. Yleiskaavaehdotuksen aineistoon voi tutustua verkossa osoitteessa www.yhteinenostersundom.fi/yleiskaava/kaavaehdotus/ Tiivistelmä HSL pitää kuntien yhteistyötä yleiskaavan laatimisessa ansiokkaana, ja Östersundomia tärkeänä seudun yhdyskuntarakenteen tulevaisuuden kehittämissuuntana. Yleiskaavaehdotus on asiantuntevasti laadittu. Kaavaehdotuksessa kiinnitetään kiitettävän paljon huomiota jalankulun ja pyöräilyn sujuvuuteen sekä asemanseutujen tiiviyteen ja saavutettavuuteen. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ 2015) on keskeisenä tavoitteena uuden maankäytön sijoittaminen ensi vaiheessa olemassa oleviin keskuksiin ja joukkoliikenteen palveluihin tukeutuen. HLJ 2015:ssa metron jatkaminen Mellunmäestä Majvikiin on ajoitettu vuosien 2026 2040 väliseen aikaan. HLJ 2015:n jatkotyönä tehdään selvitys ajoneuvoliikenteen verkon toimivuudesta ja palvelutasosta. Siinä huomioidaan myös Östersundomin yleiskaava-alueen liikenteen kehitys. Kaavaehdotuksessa taajama-alueiden rakentaminen on sidottu kaavamääräyksellä raideliikenteeseen perustuvan joukkoliikennejärjestelmän toteuttamiseen. HSL pitää tätä linjausta perusteltuna siten, että nykyiseen asutukseen tukeutuva asemakaavoitus on kuitenkin mahdollista toteuttaa nykyiseen metrolinjaan liittyvää bussiliikennettä kehittämällä. Östersundomin alueelle syntyy merkittävästi uutta maankäyttöä ja liikennettä. HSL korostaa, että ajoneuvoliikenteen toimivuus on tärkeää valtakunnallisesti merkittävien Vuosaaren ja Porvoon satamien toiminnan näkökulmasta. On erittäin tärkeää, että uudet alueet rakennetaan alusta lähtien joukkoliikenteeseen tukeutuen. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja kustannustehokkuutta tulee edistää alueen rakentumisen aikana siten, että joukkoliikenteen toimintaedellytyksistä pidetään hyvää huolta. HSL tuo esiin, että maankäytön muotoon tulee etenkin alueen pohjoisosissa
kiinnittää vielä huomiota, jotta kävelyetäisyydet bussipysäkeille eivät kasva liian pitkiksi. Asemanseutujen tehokkuuteen, liityntäyhteyksien toimivuuteen, liityntäpysäköintiin ja kävelyn ja pyöräilyn kilpailukykyyn tulee tarkemmassa suunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota. Östersundomin alueen yleiskaavaehdotus Östersundomin yhteinen yleiskaava-alueeseen kuuluu Helsingin osalta Östersundomin suurpiiri, Vantaan osalta Länsisalmen kaupunginosa, osia Länsimäen, Vaaralan ja Ojangon kaupunginosista sekä Sipoon osalta Majvik ja Granön saari. Kaava-alueen pinta-ala on 44,5 km2, josta maa-aluetta on 37,0 km2 ja rakentamisalueita kaavaehdotuksessa noin 20,4 km2. Nykyisin kaava-alue on pääosin maaseutua, joka sijaitsee Helsingin ja Vantaan tiiviin kaupunkirakenteen reunalla. Yleiskaavan keskeiseen sisältöön kuuluu pääkaupunkiseudun uuden laajenemissuunnan avaaminen itään sekä asuntorakentamisen mahdollistaminen n. 70 000 uudelle asukkaalle 2020-2060. Kaavaehdotus mahdollistaa myös 15 000-30 000 uutta työpaikkaa kaava-alueella. Yleiskaavan keskeisenä sisältönä on tarjona kaupunkimaista, pientalovaltaista ja merellistä asuinympäristöä joukkoliikenteen ja palvelujen äärellä. Tavoitteena on vastata erityisesti pientaloasuntojen ja kohtuuhintaisten perheasuntojen kysyntään. Lisäksi kaavassa osoitetaan mittavia alueita virkistykseen, ulkoiluun ja luonnonsuojeluun. Rakentamisalueet muodostavat rannikonsuuntaisen taajamarakenteen, joka rajoittuu pohjoisessa Sipoonkorven kansallispuistoa reunustavaan metsäalueeseen ja etelässä mereen sekä Mustavuoren ja Östersundomin lintuvesien Natura- ja luonnonsuojelualueisiin. Luontoalueita yhdistävä pohjois-eteläsuuntaiset viherkäytävät jakavat taajamarakenteen osiin. Tehokkain rakentaminen sijoittuu meren ja Porvoonväylän väliselle vyöhykkeelle metroasemien ja ja Uuden Porvoontien suuntaisen pääkadun yhteyteen. Pääosa tästä ydinalueesta on osoitettu kaupunkipientalovaltaiseksi alueeksi. Kerrostalovaltaiset alueet on sijoitettu metroasemien ja vilkkaimpien katujen yhteyteen. Kerrosalasta n. 29 % on arvioitu kerrostaloihin, 43% kaupunkipientaloihin ja 28% pientaloihin. Keskustatoimintojen alueet on merkitty metroasemien yhteyteen, ja keskusverkkoa täydentävät pienemmät paikalliskeskukset. Seudullisesti merkittävä keskus on Sakarinmäki. Liikenteen solmukohtana ja työpaikka-alueena myös Länsisalmi on merkittävä. Landbon liittymän seutu tulee olemaan kytkös Porvoon suunnan kaukoliikenteen busseille. Alueen kautta kulkee erityisesti Porvoon suunnan seudullisia ja pitkän matkan bussilinjoja. Niiden liityntäyhteydet tulee järjestää sujuviksi Sakarinmäessä ja Länsisalmessa. Länsisalmi kehittyy seudullisesti merkittäväksi itä-länsi-suunnan ja Kehä III:n suunnan joukko- ja liityntäliikenteen vaihtopaikaksi, mikä luo hyvät edellytykset alueen kehittymiselle merkittäväksi työpaikka-alueeksi. Taajamarakenne perustuu joukkoliikennejärjestelmään, jonka rungon muodostaa metrorata Mellunmäestä Majvikiin ja siihen liittyvät syöttöbussilinjat. Alustava liityntälinjasto koostuu seitsemästä vähintään
hyvän palvelutason liityntälinjasta. Metroasemien sijoittelu kattaa jalankulku- ja pyöräilyetäisyydellä merkittävän osan alueesta ja luo edellytykset liityntälinjastolle. Seudun poikittaisen joukkoliikenteen parantamiseksi kaavassa on varaus Jokeri 3 -pikaraitiolinjalle. Se palvelisi sekä Kehä III:n ympäristön maankäyttöä että yhteyksiä Vuosaaren suuntaan, Tikkurilaan ja Helsinki-Vantaan lentoasemalle kytkien kaava-alueen kansainvälisiin liikennevirtoihin. Yhteys voidaan järjestää bussiliikenteellä ennen raideyhteyden toteutumista. Vaihto metroon tapahtuu Länsisalmen tai Mellunmäen metroasemalla. Metrojärjestelmää täydentää Raide-Jokerin jatkeena oleva pikaraitiotievaraus Itäkeskuksesta Sakarinmäen metroaseman kautta Sipoonkorven rajalle. Alustavien suunnitelmien mukaan pikaraitiotiet toteutetaan kauttaaltaan muusta liikenteestä erillisinä raitioteinä. Metroradan pituus Mellunmäen asemalta Majvikiin on noin 10 kilometriä. Matka-aika Sakarinmäestä Helsingin keskustaan on noin 40 minuuttia (kävely + odotusaika + ajoaika). Uusia metroasemia tulee viisi. Vantaan Länsisalmen asema sijoittuu Kehä III:n ja Uuden Porvoontien liittymän tuntumaan. Seuraava asema sijoittuu Helsingin puolelle Salmenkallioon. Sieltä rata jatkuu kohti Sakarinmäen asemaa, joka on lähin yhteys Porvoon suunnasta moottoritieltä. Sakarinmäestä metrolinja jatkuu edelleen Sipoon Majvikiin. Kaavassa on varauduttu radan jatkamiseen Majvikistä itään Söderkullan suuntaan. Yleiskaavaan on merkitty kaupunkirakenteen kannalta merkittävät kadut, jotka yhdistävät keskuksia ja osa-alueita. Tavoitteena on verkkomainen rakenne, jossa kävely, pyöräily ja joukkoliikenne tarjoavat kattavan liikkumisen palveluverkon. Jalankululle asetetaan korkea liikennemuotojen välinen prioriteetti. Jalankulun yhteyksissä pyritään muita liikennemuotoja suoraviivaisempiin ja palvelutasoltaan parempiin reitteihin. Pyöräilyjärjestelmä perustuu pääsääntöisesti yksisuuntaisiin pyöräteihin ja -kaistoihin tai pyöräilyyn kadun ajoradalla. Pyöräily huomioidaan myös pysäköinnin suunnittelussa asuinrakennusten ja eri toimintoihin osoitettavien rakennusten osalta. Alueen läpi rakennetaan itä-länsi suuntainen pitkämatkaisen pyöräliikenteen pääyhteys. Autoliikennevirtojen kuormituksen lieventäminen parantamalla liityntäpysäköintimahdollisuuksia joukkoliikenteen runkolinjoihin on tärkeä jatkosuunnittelussa ratkaistava asia. Liityntäpysäköintijärjestelmä tulee suunnitella huomioiden kaava-alueen ulkopuoliset ratkaisut, mm. Sipoon eteläosan maankäyttöratkaisut sekä rakennettavien pysäköintipaikkojen yhteiskäyttö. Myös polkupyörien liityntäpysäköintiä varten tulee jatkosuunnittelussa varmistaa riittävä palvelutaso. Kaavaratkaisu mahdollistaa vaihtoehtoisten raideliikenneratkaisujen vertailun. Kaava ei määrittele eri raidevaihtoehtojen toteuttamisjärjestystä tai -aikataulua. Yleiskaavan alustava toteuttamisohjelma perustuu kuitenkin metroon, joka toteutettaisiin 2020-luvun jälkipuoliskolla. Taajama-alueiden rakentaminen on sidottu kaavamääräyksellä raideliikenteeseen perustuvan joukkoliikennejärjestelmän toteuttamiseen.
Yleiskaavan alustava toteutusohjelma perustuu siihen, että itämetro toteutetaan kerralla Majvikiin asti 2026-2030. Ennen uutta raideliikennejärjestelmää alueelle voidaan toteuttaa vain vähäistä nykyiseen infrastruktuuriin perustuvaa täydennysrakentamista. Nykyiseen metrolinjaan liittyvää bussiliikennettä kehittämällä voitaneen käynnistää aluerakentamisen aloitusalueita Helsingin Karhusaareen ja Sipoon Majvikiin. Metron rakentaminen mahdollistaa aluerakentamisen aloittamisen samanaikaisesti Länsisalmessa, Salmenkalliossa, Östersundomissa, Sakarinmäessä ja Majvikissä. Rakentaminen keskittyy aluksi metroasemien ja pääkadun yhteyteen ja etenee vähitellen metron liityntäliikenteen piirissä oleville alueille kuten Landbo ja Puroniitty. Ehdotus (SR) Hallitus päättää antaa asiasta seuraavan lausunnon: HSL pitää kuntien yhteistyötä yleiskaavan laatimisessa ansiokkaana ja kiitettävänä. HSL:n mielestä Östersundom on tärkeä seudun yhdyskuntarakenteen tulevaisuuden kehittämissuunta. Yleiskaavaehdotus on asiantuntevasti laadittu. Kaavaehdotuksessa kiinnitetään kiitettävän paljon huomiota jalankulun ja pyöräilyn sujuvuuteen sekä asemien hyvään saavutettavuuteen sekä asemanseutujen rakentamiseen tiiviisti. Kaavaehdotuksessa on hyvä tavoite luoda tiivistä kestäviin kulkutapoihin tukeutuvaa kaupunkia, jossa lähipalvelut ovat saavutettavissa kävellen ja pyöräillen. HLJ 2015 -suunnitelma ja liikennejärjestelmäpäätös hyväksyttiin HSL:n hallituksessa 3.3.2015 ja lähetettiin KUUMA-seudulle hyväksyttäväksi. Lisätietoja HLJ 2015:sta: www.hsl.fi/hlj. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä Helsingin seudun 14 kunnan käsittävän maankäyttösuunnitelman ja asuntostrategian kanssa. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ 2015) on keskeisenä tavoitteena uuden maankäytön sijoittaminen ensi vaiheessa olemassa oleviin keskuksiin ja joukkoliikenteen palveluihin tukeutuen. Tavoitteena on myös parantaa joukkoliikenteen taloudellista tehokkuutta ja kilpailukykyä henkilöautoliikenteeseen nähden. Kestävien kulkutapojen palvelutasoa halutaan nostaa siten, että raideliikenteen verkkoa laajennetaan vaiheittain ydinalueelta lähtien. HLJ 2015:ssa metron jatkaminen Mellunmäestä Majvikiin on ajoitettu vuosien 2026 2040 väliseen aikaan. HLJ 2015:n jatkotyönä tehdään selvitys ajoneuvoliikenteen verkon toimivuudesta ja palvelutasosta. Siinä huomioidaan myös Östersundomin yleiskaava-alueen liikenteen kehitys. Östersundomin yleiskaavaehdotuksessa esitetty asutuksen riittävä keskittyminen on edellytys raideliikenteen kehittämiselle, ja matkojen lyhentyessä myös kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuus lisääntyy. Kaavaehdotuksessa taajama-alueiden rakentaminen on sidottu kaavamääräyksellä raideliikenteeseen perustuvan joukkoliikennejärjestelmän toteuttamiseen. HSL pitää tätä linjausta perusteltuna siten, että nykyiseen asutukseen tukeutuva asemakaavoitus on kuitenkin mahdollista toteuttaa nykyiseen metrolinjaan liittyvää bussiliikennettä kehittämällä. Alueen rakentuminen synkronoidusti
raidehankkeen etenemisen kanssa on erittäin tärkeää liikennejärjestelmän toimivuuden kannalta. Kuten kaavaehdotuksen selostuksessakin todetaan, kaavan toteutuessa Östersundomin alueelle syntyy merkittävästi uutta maankäyttöä ja liikennettä, minkä vaikutukset ulottuvat laajalle seudun liikennejärjestelmään. Suurimmat vaikutukset ovat seudun itäosissa, mutta liikenteen ruuhkautuessa vaikutukset voivat ulottua laajemmalle alueelle joukkoliikennettä ja muuta liikennettä ruuhkauttaen. HSL korostaa, että ajoneuvoliikenteen toimivuus on tärkeää valtakunnallisesti merkittävien Vuosaaren ja Porvoon satamien toiminnan näkökulmasta. Tästäkin syystä on erittäin tärkeää, että uudet alueet rakennetaan alusta lähtien joukkoliikenteeseen tukeutuen, jotta teiden ja katujen ruuhkautuminen minimoidaan ja alueista kasvaa alusta alkaen kestäviin liikennemuotoihin tukeutuvia. Lisäksi bussiterminaaleille on varattava tilat metroasemien yhteyteen ja sujuvoitettava vaihtoja toimivilla pysäkki- ja terminaaliratkaisuilla. Riittävä asukaspohja luo edellytyksiä hyvälle joukkoliikenteen palvelutasolle sekä palvelujen ja työpaikkojen kehittämiselle. HSL korostaa, että uuden ratayhteyden toteuttamisen kannalta on erittäin tärkeää, että asemanseutujen maankäyttö on niin tehokasta, että uudelle ratayhteydelle on kysyntää ja taloudellisia edellytyksiä. Yhdyskuntarakenteen tiiveys erityisesti asemien lähiympäristössä on tärkeää. Tämä ja riittävä asukaspohja (8000 10000 asukasta/työpaikkaa kilometrin etäisyydellä metroasemasta) luovat edellytyksiä myös palvelujen synnylle. Kaavaehdotuksessa on varauduttu metroradan jatkamiseen Majvikistä itään Söderkullan suuntaan. HSL painottaa, että jatkosuunnittelussa tulee vielä selvittää seudullisena yhteistyönä mahdollisen henkilöraideyhteyden toteuttamisedellytyksiä Östersundomin ja Söderkullan suuntaan. Keskeisenä kysymyksenä on eri kulkumuotojen tarkastelu kustannustehokkuuden ja joukkoliikenteen houkuttelevuuden sekä pitkän metroyhteyden kilpailukyvyn näkökulmista. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja kustannustehokkuutta tulee edistää alueen rakentumisen aikana siten, että joukkoliikenteen toimintaedellytyksistä pidetään hyvää huolta. HSL esittää, että kaikki yleiskaavaehdotuksen liikenneverkon pää- ja kokoojakadut sekä muut kaupunkirakenteen kannalta merkittävät katuyhteydet rakennetaan bussilla ajettaviksi. Lisäksi katujen läpiajettavuuteen tulee kiinnittää huomiota. Joustava, monenlaisia ratkaisuja mahdollistava katuverkko mahdollistaa tehokkaan ja houkuttelevan joukkoliikenteen liikennöinnin myös alueen rakentumisen aikana. Kaavaehdotuksen vaikutusten arvioinnissa tuodaan esiin, että Porvoonväylän pohjoispuolelle esitetty pientalorakentaminen ei luo kaikilta osin toimintaedellytyksiä kannattavalle joukkoliikenteelle ja voi osittain muodostua henkilöautoriippuvaiseksi. Katuverkon ja maankäytön tulee olla yhdessä sellainen kokonaisuus, että joukkoliikenteestä voidaan saada houkutteleva vaihtoehto myös niille, jotka eivät asu aseman läheisyydessä. Tähän voidaan vaikuttaa etenkin katuverkolla joka mahdollistaa nopeat ja
suorat yhteydet, sekä nauhamaisella maankäytöllä. Maankäytön muotoon tulee etenkin alueen pohjoisosissa kiinnittää vielä huomiota, jotta kävelyetäisyydet bussipysäkeille eivät kasva liian pitkiksi. Tavoitteena tulisi olla, että 95 prosenttia asukkaista sijoittuisi 500 metrin säteelle pysäkeistä tai asemista. HSL pitää perusteltuna pitkän aikavälin tarpeitten kannalta, että kaavaehdotuksessa on mukana myös pikaraitiotievaraukset Kehä III:n ja Itäkeskuksen suuntaan. HSL haluaa olla mukana suunnittelussa ratkaisemassa tarkempia liityntäpysäköinti- ja joukkoliikenneratkaisuja. HSL:n liityntäpysäköintistrategiassa (2012) on tunnistettu kaksi seudullisesti merkittävää tulevaisuuden liityntäpysäköintialuetta Östersundomin kaava-alueelta, Sakarinmäki ja Länsisalmi. Lisäksi muille asemille on osoitettu paikallisempaa liityntäpysäköintiä. Alueen tarkemmassa suunnittelussa tulee arvioida liityntäpysäköinnin tarve kaikilla asemilla ja varautua siihen suunnitteluratkaisuissa. Autojen liityntäpysäköinnin kehittämisen painopiste on siirtymässä Kehä III:n ulkopuolelle ja tavoitteena on, että liityntäpysäköintimahdollisuuksia olisi mahdollisimman lähellä matkan alkupistettä. Itämetron jatke tulee ulottamaan raideliikennettä huomattavasti kauemmas itään, jolloin myös liityntäpysäköinnin painopisteen tulee siirtyä vastaavasti. Osa nykyisistä Itä-Helsingin liityntäpysäköintialueista on väliaikaisia tai alueita ollaan kaavoittamassa muuhun käyttöön. Liityntäpysäköinnin toteuttaminen tavoitteiden mukaisesti on nykyisillä asemilla erittäin haastavaa. Myös tästä syystä Östersundomin alueella liityntäpysäköintiin tulee panostaa, ja se tulee huomioida riittävän aikaisessa vaiheessa suunnittelua. Kaavaratkaisuissa on huolehdittava riittävistä tilavarauksista liityntäpysäköintiä varten. HSL toteaa, että yleiskaavan hyvien tavoitteiden toteutuminen käytännössä edellyttää osapuolten sitoutumista yhdyskuntarakenteen ja joukkoliikennejärjestelmän kehittämiseen siten, että alueen mahdollisen raideyhteyden toteuttaminen ja alueen muu rakentaminen synkronoidaan mahdollisimman hyvin. Asemanseutujen tehokkuuteen, liityntäyhteyksien toimivuuteen ja kävelyn ja pyöräilyn kilpailukykyyn tulee tarkemmassa suunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota. Päätös Täytäntöönpano Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen. Lausunto lähetetään Helsingin kaupungin kirjaamoon helsinki.kirjaamo@hel.fi