Talvivaara Projekti Oy

9M608035 6.3.2008 Kolmisoppi/Sauvola Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008 Osa IV b Vesikasvillisuuskartoitus

9M608035 Talvivaaran vesikasvillisuuskartoitus 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILUALUEIDEN KUVAUS 1 3 AINEISTO JA MENETELMÄT 2 4 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 3 4.1 Kolmisoppi 4 4.2 Kalliojärvi 5 4.3 Kivijärvi 6 4.4 Talvilahti 7 5 YHTEENVETO 8 6 KIRJALLISUUS 9 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Järvien sijainti Kasvillisuuslinjojen sijainti Kolmisopen kasvillisuuslinjojen tulokset Kalliojärven kasvillisuuslinjojen tulokset Kivijärven kasvillisuuslinjojen tulokset Talvilahden kasvillisuuslinjojen tulokset Kolmisopen linjojen valokuvat Kalliojärven linjojen valokuvat Kivijärven linjojen valokuvat Talvilahden linjojen valokuvat Kooste ilmakuvista Pöyry Environment Oy Tiina Sauvola Hanna Sivén Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90571 Oulu puh. (08) 8869 222 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

9M608035 1 1 JOHDANTO Vesikasvillisuuden tarkkailu neljässä järvessä: Kolmisoppi, Kalliojärvi, Kivijärvi ja Jormasjärvi, liittyy Talvivaaran kaivoksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuun. Talvivaaran kaivoksella louhitaan biokasaliuotuksella rikastettavaa malmia. Kaivos tuottaa kuparisulfidia, sinkkisulfidia ja nikkeli-kobolttisulfidia (Pöyry Environment Oy 2007, täydennetty 2008). Vesikasvillisuuden tilaa selvitettiin ilmakuvausten ja maastossa tehtävien kasvillisuuden linjalaskentojen avulla ensimmäisen kerran vuoden 2008 syyskuun alussa. Järvien sijainnit on esitetty liitteen 1 kartalla ja vesikasvillisuuslinjat liitteen 2 kartalla. Järvistä yksi: Kolmisoppi, sijaitsee Talvivaaran kaivospiirin alueella. Muut kolme järveä sijaitsevat kaivospiirin läheisyydessä. Linjojen koordinaattipisteet merkittiin muistiin. Linjoilta määritettiin vesisyvyys, yleispiirteiset kasvillisuusvyöhykkeet ja niiden etäisyys rannasta sekä yleisimmät kasvilajit peittävyysarvioineen. Kartoituksen apuna käytettiin valokuvausta. Kasvillisuuskartoitus kuuluu olennaisena osana vesistöjen perusselvityksiin ja sen avulla voidaan havaita pidemmällä aikavälillä vesiympäristössä tapahtuvia muutoksia. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2000/60/EY) mukaisesti järvien vesikasvillisuutta tulisi tarkastella kasvillisuuden koostumuksen ja runsaussuhteiden perusteella. Myös tämän vesikasvillisuustarkkailun tavoitteena on kiinnittää huomiota vesikasvien lajikoostumukseen ja runsauteen. Tässä raportissa esitetään lähtötilanteen (v. 2008) vesikasvillisuuden ilmakuvausten ja maastossa tehtyjen kartoitusten tulokset. Tarkkailua jatketaan maastossa tehtävillä linjalaskennoilla seuraavan kerran v. 2010, minkä jälkeen seuranta toteutetaan viiden vuoden välein. Ilmakuvaukset tehdään kymmenen vuoden välein (seuraavan kerran v. 2018). 2 TARKKAILUALUEIDEN KUVAUS Talvivaaran kaivosalue sijaitsee Sotkamon ja Kajaanin kuntien alueella, noin 23 km Sotkamon keskustasta lounaaseen. Kaivospiirin pinta-ala on noin 60 km² (Pöyry Environment Oy 2007). Talvivaaran alue sijaitsee Kainuun vaarajakson alueella, jolle on tyypillistä metsien, soiden, lampien ja järvien vuorottelu (Eurola 1999). Vaaroilla kasvaa kuusi- ja mäntymetsää. Vaarajaksojen välissä olevilla alavilla mailla on soita ja lampia. Talvivaaran alue sijaitsee Oulujoen ja Vuoksen vesistöalueiden vedenjakaja-alueella. Osa vesistöistä sijaitsee Oulujoen vesistöalueella (59) olevalla Jormasjärven valuma-alueella (59.88). Loput vesistöistä sijaitsevat Vuoksen vesistöalueella (4) olevalla Nurmijoen vesistöalueella (4.64, Ekholm 1993). Talvivaaran alue kuuluu karjalaiseen liuskevyöhykkeeseen (Kainuun liuskekivijakso, Kalliola 1973), jossa vallitsevana kivilajina ovat kvartsiitti, mustaliuskeet ja kiilleliuskeet. Talvivaaran mustaliuskealueen vesistöjen vesi on humuspitoista ja hapanta (Lapin vesitutkimus Oy 2005). Kolmisoppi sijaitsee Sotkamon kunnan alueella Oulujoen vesistöalueen (59) eteläreunalla. Se on suurin kaivosalueella sekä Tuhkajoen valuma-alueella (59.885) sijaitsevista järvistä. Tuhkajoen valuma-alue kuuluu Jormasjärven valuma-alueeseen (59.88). Komisopesta vedet laskevat Tuhkajoen kautta Jormasjärven Talvilahteen (Ekholm 1993). Järven suurin pituus on noin 2970 m ja sen pinta-ala on 200 ha (Valtion ympäristöhallinto 2008). Kalliojärvi sijaitsee myös Sotkamon kunnan alueella, Oulujoen vesistöalueen (59) eteläreunalla. Se on pieni järvi Tuhkajoen valuma-alueella (59.885). Kalliojärvi sijaitsee kaivosalueen läheisyydessä ja sen vedet laskevat Kalliojokena Kolmisoppeen (Ekholm 1993). Kalliojärvi on pohjois-eteläsuuntaisesti pituudeltaan noin 1 400 m ja sen pinta-ala on 27 ha (Valtion ympäristöhallinto 2008).

9M608035 Kivijärvi sijaitsee Kajaanin kunnassa Vuoksen vesistöalueen (4) pohjoisreunalla. Se kuuluu Nurmijoen alueeseen (4.64) ja on suurin Kivijoen valuma-alueen (4.645) järvistä. Kivijärvestä vedet laskevat Kivijokea pitkin Kivijärven eteläpuolella sijaitsevaan isoon Laakajärveen (Ekholm 1993). Kivijärven suurin pituus on 3 440 m ja se on pinta-alaltaan 188 ha (Valtion ympäristöhallinto 2008). Jormasjärvestä vesikasvillisuustarkkailun alueeksi oli rajattu järven eteläinen Talvilahti. Jormasjärvi sijaitsee kokonaisuudessaan Sotkamon kunnan alueella ja kuuluu Oulujoen vesistöalueeseen (59). Jormasjärvellä on oma valuma-alueensa (59.88). Jormasjärvestä vedet laskevat edelleen Nuasjärveen (Ekholm 1993). Järvi on suuri, sen suurin pituus on noin 10 km ja leveys 4,3 km. Jormasjärven pinta-ala on yli 2 000 ha ja sen keskisyvyys on 5,82 m. Talvilahden alue on pituudeltaan noin 2,8 km ja leveydeltään 1,2 km (Valtion ympäristöhallinto 2008). Tutkittujen järvien nykyiset vesistökuormittajat ovat Jormasjärven ja Laakajärven valumaalueilla sijaitsevat turvetuotantoalueet. Raiskiosuon turvetuotantoalueen vedet valuvat Lumijoen kautta Kivijärveen ja sieltä edelleen Laakajärveen. Jormasjärven Talvilahteen puolestaan valuvat Naurissuo-Veneheitto turvetuotantoalueen vedet. Vesistöihin tulee myös hajakuormitusta harvasta asutuksesta, vähäisestä maataloudesta ja metsätaloudesta sekä lomaasutuksesta (Lapin vesitutkimus Oy 2005). 2 3 AINEISTO JA MENETELMÄT Talvivaaran vesikasvillisuuden ilmakuvaus tehtiin vuonna 2008 syyskuun alussa, jolloin vesikasvit ovat parhaiten määritettävissä. Ilmakuvausten tarkoituksena on luoda yleiskuva vesikasvillisuudesta sekä antaa tietoa kasvustojen sijoittumisesta ja määrästä. Ilmakuvaus tapahtui lentokoneesta 200 metrin korkeudesta. Järvistä otetut ilmakuvat ovat viistoilmakuvia. Vuonna 2008 ilmakuvauksen avulla määritettiin lähtötilanne ja alustavat paikat kasvillisuuslinjoille ennen maastossa suoritettua linjalaskentaa. Tarkempi vesikasvillisuuden määritys suoritettiin linjalaskentojen avulla heti ilmakuvausten jälkeen. Linjalaskennoilla kerätään tietoa kasvillisuusvyöhykkeistä, kasvilajistosta, lajien yleisyydestä ja runsaudesta sekä kasvusyvyyksistä. Jokaiselle järvelle perustettiin viisi linjaa, jotka pyrittiin sijoittamaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Alkuperäisellä kartalla linjojen sijainti oli määritetty karkealle tasolle ja tarkka sijoitus päätettiin maastossa ilmakuvien ja maastohavaintojen mukaan. Linjalaskentojen työryhmään kuului kaksi henkilöä Tiina Sauvola ja Pipsa Maikkula. Toinen teki kasvillisuuden lajimääritykset ja kirjasi tulokset. Molemmat tekivät yleisyys- ja peittävyysarvioinnit. Usein toinen henkilöistä toimi soutajana tai kahlaajana, toisen kirjatessa muistiinpanoja. Kasvillisuuslinjat perustettiin rannasta kohtisuoraan avoveteen. Linjojen sijoituskohdat merkittiin punaisella spraymaalilla rannassa olevaan puuhun tai kiveen. Linjojen alku- ja loppupäät määritettiin GPS-paikantimella ja lisäksi linjan suunta määritettiin rannasta kompassilla. Kasvillisuuslinja valokuvattiin rannasta linjan suuntaisesti sekä avovedestä rantaan päin. Linja alkoi ylävesirajasta, joka sijaitsi usein rantatörmän alapuolella, metsä- ja rantakasvillisuuden vaihettumisalueella. Linjat ulottuivat rannasta niin syvälle, kuin vesikasveja esiintyi. Linjan leveys oli 5 m. Linjan pituutta ja leveyttä mitattiin 100 m mittanauhalla. Tutkimuslinjojen vyöhykejako määritettiin valtalajin mukaan. Vyöhykkeiden osa-alueilta selvitettiin lajisto, jonka yleisyys ja peittävyys arvioitiin, myös pohjan laatu määritettiin. Vyöhykkeiden pituus mitattiin mittanauhan avulla ja vyöhykkeiden rajakohdista mitattiin kasvusyvyydet veneen airojen avulla. Jokaiselta kasvillisuuslinjalta määritettiin myös rantakasvillisuus vesirajasta. Vyöhykkeiden osa-alueista rannanpuoleiset käytiin läpi kahlaten kahluuhousut jalassa. Syvemmälle mentäessä osa-alueet käytiin läpi veneellä soutaen.

9M608035 3 Uposkasvillisuus pyrittiin tarkastamaan vesikiikarin avulla. Jos näkösyvyys oli huono, apuna käytettiin haravaa, jolla irrotettiin pohjakasvillisuutta. Pohjan laatua kuvaavia luokkia olivat: kivi, hiekka, savi ja muta. Kasvillisuuden yleisyyttä ja peittävyyttä arvioitiin prosenttiasteikolla: 0.5, 1, 3, 5, 7, 10, 15, 20, 30, 40,, 100 %. Uposkasvillisuuden osalta peittävyysarviot jouduttiin tekemään sen mukaan, kuinka paljon kasveja nousi haravalla pohjasta. Näin toimittiin siksi, ettei linjalla ollut näkösyvyyttä pohjaan asti tai näkyvyys oli hyvin heikko. Uposkasveista otettiin näytteitä lajimääritystä varten. Vesikasvien yleisyys- ja runsausmääritykset sekä kasvupaikkavaatimukset perustuvat Suomen ympäristökeskuksen tekemään julkaisuun: Leka J., Toivonen H., Leikola N. ja Hellsten S. (2008). Vesikasvit suomen järvien tilan ilmentäjinä. Ekologisen tilaluokittelun kehittäminen. 4 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Talvivaaran mustaliuskealueen vesistöjen vesi on alueelle tyypillisesti humuspitoista ja hapanta. Humuspitoisuudeltaan korkeimmat tutkituista järvistä ovat Kolmisoppi ja Kalliojärvi. Jormasjärven humuspitoisuus on vain hieman yli puolet Kolmisopen arvoista. Myös Kivijärvi on runsashumuksinen. Kolmisoppi on myös muita tutkittuja järviä rehevämpi. Erityisesti klorofyllipitoisuuksien mukaan se voidaan luokitella runsastuottoiseksi järveksi. Vesistöjen laatuluokituksen mukaan Kolmisoppi luokitellaan tyydyttäväksi. Jormasjärvi ja Kivijärvi kuuluvat laatuluokkaan hyvä (Lapin vesitutkimus Oy 2005). Laatuluokituksen mukaiset arvot näkyivät myös järvien vesikasvillisuudessa. Tarkkailujärvien kasvillisuuslinjoilla havaitut vesikasvilajit on esitetty taulukossa 1. Kolmisoppi oli tutkituista järvistä rehevin. Sen lahdet ja rannat olivat itärantaa lukuun ottamatta kasvillisuudeltaan runsaita. Kolmisopella myös havaittiin eniten vesikasvilajeja. Vähiten kasvilajeja havaittiin Kivijärven vesikasvillisuuslinjoilla. Kivijärven linjat olivat keskimäärin muiden järvien linjoja lyhyempiä ja niillä havaittiin vain muutamia vesikasvilajeja. Jormasjärven linjoilta löydettiin niukkaravinteisia kasvupaikkoja suosivia lajeja. Kalliojärvi oli poikkeava muihin tutkittuihin järviin verrattuna. Se on tutkituista järvistä pienin ja tyypiltään erilainen. Kalliojärven rannat olivat suomaiset ja pohja mutaa, silti kasvillisuuslinjat jäivät melko lyhyiksi. Linjoilla havaittiin noin kuusi vesikasvilajia per linja. Taulukko 1 Tarkkailujärvien kasvillisuuslinjoilla havaitut vesikasvilajit. Kolmisoppi Kalliojärvi Kivijärvi Talvilahti järvikorte ulpukka järvikorte järvikorte järviruoko pullosara ulpukka järviruoko rantaluikka terttualpi pullosara ulpukka luhtasara palpakko vesisara pullosara jokapaikansara kurjenjalka järvikaisla vesisara vesisara järvikorte terttualpi jouhivihvilä ulpukka raate kurjenjalka terttualpi jouhivihvilä korpikastikka jouhivihvilä kurjenjalka terttualpi suoputki isonäkinsammal hapsiluikka siimapalpakko kiiltopaju nuottaruoho uistinvita hapsiluikka kurjenjalka lampisirppisammal rentukka hapsiluikka karvalehti lampisirppisammal ärviä 17 kpl 12 kpl 9 kpl 10 kpl

9M608035 4 4.1 Kolmisoppi Kolmisoppi on mustaliuskealueelle tyypillinen humuspitoinen ja hapan järvi. Kolmisoppi on myös runsasravinteinen ja erityisesti klorofyllipitoisuuden mukaan runsastuottoinen (vuonna 2005 klorofylli-a pitoisuus oli 11,5 µg/l, Lapin vesitutkimus Oy 2005). Ilmakuvatulkinnan perusteella vesikasvillisuutta havaittiin Kalliojoen suulla, molemmin puolin Kuusiniemeä, Aittolahdessa sekä Niskalanlahden molemmin puolin. Kaikkein rehevintä vesikasvillisuus oli Kalliojoen suulla, jonka läheisyydessä sijaitsi ilmakuvilta havaittu työmaaalue. Myös Niskalanlahdessa sijaitsi työmaa-alue. Maastossa suoritetun havainnoinnin perusteella Kolmisopen länsiranta oli huomattavasti rehevämpi kuin itäranta. Itäranta oli jyrkkä ja siellä oli vähemmän vesikasvillisuutta. Myös Kolmisopen lahdet, erityisesti tutkimusalueelle rajatut Aittolahti ja Niskalanlahti ja järven keskellä oleva Kuusiniemi olivat reheviä. Aittolahdessa kasvaa erilaisia vesikasveja (rannoilla järviruokoa ja keskellä palpakkoa). Niskalanlahden pohjoisranta oli rehevää, mutta etelärannalla ei ollut juurikaan vesikasvillisuutta. Kolmisopen kasvillisuuslinjojen tulokset sisältäen linjoilla havaitut vesikasvilajit peittävyyksineen, vesikasvilajien muodostamat vyöhykkeet, linjan pituus ja syvyydet jokaisen vyöhykkeen lopusta, on koottu lomakkeelle liitteeseen 3. Myös rantakasvillisuus ja pohjanlaatu kirjattiin samalle lomakkeelle. Valokuvat Kolmisopelle perustetuista linjoista ovat liitteessä 7. Kolmisopen rannat ovat moreenipohjaisia kangasmetsiä, joiden kasvillisuus koostuu havupuista ja erilaisista varvuista. Varsinainen rantavyöhyke on kapea, noin metrin levyinen, jonka jälkeen alkaa kangasmetsä. Varsinaisen rantavyöhykkeen tyyppilajistoa ovat kurjenjalka (Potentilla palustris), korpikastikka (Calamagrostis purpurea) ja siniheinä (Molinia caerulea). Kolmisopelle perustettiin viisi vesikasvillisuuslinjaa, joilta havainnoitiin yhteensä 17 vesikasvilajia. Kolmisopessa on piirteitä korte-ruokotyypin (Equisetum-Phragmites-t.) järvistä (Eurola 1999). Valtalajeja ovat järvikorte (Equisetum fluviatile), järviruoko (Phragmites australis) ja rantaluikka (Eleocharis palustris), joiden muodostamien kasvustojen tiheys vaihtelee järven eri osissa. Lisäksi linjoilla esiintyi saroja (Carex sp.), hieman ulpukkaa (Nuphar lutea), jouhivihvilää (Juncus filiformis), terttualpia (Lysimachia thyrsiflora), siimapalpakkoa (Sparganium gramineum), uistinvitaa (Potamogeton natans), kurjenjalkaa (Potentilla palustris) ja vähän rentukkaa (Caltha palustris). Uposlehtisistä esiintyi ärviää (Myriophyllum sp.) linjalla viisi. Pohjaversoisia ja irtokeijujia esiintyi muutamalla linjalla, lajeina olivat mm. hapsiluikka (Eleocharis acicularis) ja karvalehti (Ceratophyllum demersum). Kolmisopen linjalla 2 havaittiin myös yksi vesisammal, niukkaravinteisia kasvupaikkoja suosiva lampisirppisammal (Warnstorfia trichophylla). Kolmisopen linjat olivat joko hyvin pitkiä (yli 40 metriä) tai erittäin lyhyitä (alle 10 metriä) linjan sijainnista riippuen. Linjat 1 ja 5 sijaitsivat kasvillisuudeltaan karummissa, nopeasti syvenevissä kohdissa, mikä näkyi linjojen kasvillisuudessa ja pituudessa. Linja 1 sijaitsee Kolmisopen itärannalla, jossa järven ranta sivuaa Sopenvaaraa. Linja oli kasvillisuudeltaan niukkaa (5 vesikasvilajia) ja pituudeltaan lyhin järven linjoista, vain 6,5 metriä. Rantaviivaa lähinnä sijaitsi noin puoli metriä pitkä saravyöhyke (CAREX vyöhyke), joka muuttui selvärajaisesti kuusi metriä pitkäksi kortevyöhykkeeksi (EQUISETUM vyöhyke). Kortevyöhyke oli harva. Linja 5 sijaitsee Niskalahden etelärannalla, linja 1:sen kanssa samaisen Sopenvaaran länsipuolella. Linjan 5 kasvillisuus muistuttaa hieman linjan 1 kasvillisuutta, mutta rantaviivaa lähinnä olevalla vyöhykkeellä ei esiinny saroja vaan terttualpia. Terttualpivyöhyke (LYSIMACHIA vyöhyke) on noin metrin pituinen, jonka jälkeen tulee seitsemän metriä pitkä harva kortevyöhyke.

9M608035 5 Linjat 2, 3 ja 4 olivat yli 45 metriä pitkiä ja vesikasvillisuudeltaan reheviä. Linja 2 sijaitsee Kolmisopen länsirannalla, Kuusiniemen ja Hovinlahteen tulevan patolinjan välissä. Linjalla 2 havaittiin yhteensä kuusi vesikasvilajia ja se oli pisin (54 m) järvelle perustetuista linjoista. Linja 2 muodostui kolmesta vesikasvillisuusvyöhykkeestä, joista vallitsevin oli 45 m pitkä ruokovyöhyke (PHRAGMITES vyöhyke), jolla järviruo on esiintyminen oli hyvin runsasta. Linja 3 sijaitsee Kolmisopen pohjoisosassa olevan Aittolahden itärannalla ja on hyvin rehevä. Linjalla 3 havaittiin neljä eri vesikasvivyöhykettä, joiden pituudet olivat 5-15 m. Linjan 3 rantaviivan läheisyydessä olevat luikka- (ELEOCHARIS ) ja ruoko- (PHRAGMITES ) vyöhykkeet ovat tiheämpiä kuin kauempana olevat korte-ruoko- (EQUISETUM PHRAGMITES) ja kortevyöhykkeet (EQUISETUM vyöhyke). Yhteensä linjalla 3 havaittiin 5 vesikasvilajia. Linjalla 4 havaittiin eniten vesikasvilajeja, niitä oli yhteensä kymmenen. Linja oli pituudeltaan 53 m ja se muodostui viidestä eri vesikasvillisuusvyöhykkeestä. Rannan puoleisissa kasvillisuusvyöhykkeissä vallitsevana lajina oli järvikorte, jonka runsaus vaihteli 40 %:sta 80 %:iin. Kortevyöhykkeiden (EQUISETUM vyöhyke) jälkeen linjalla 4 oli 10 m pitkä vitavyöhyke (POTAMOGETON vyöhyke), jossa kasvoi 80 % peittävyydeltä uistinvitaa. Vitavyöhykkeen jälkeen linjan kasvillisuus harveni ja avovedessä havaittiin muutamia palpakkoja. Linjalla 4 havaittiin myös yksi irtokeijuja (keratofyllidi) karvalehti, joka suosii runsasravinteisia kasvupaikkoja. Kurimo (1970) on luokitellut karvalehden voimakkaasti likaantuneen veden ilmentäjäksi, joka hyötyy erittäin paljon järven rehevöitymisestä. 4.2 Kalliojärvi Kalliojärvi on Kolmisopen tavoin humuspitoinen, hapan ja rehevä (Lapin vesitutkimus Oy 2005). Ilmakuvatulkinnan perusteella vesikasvillisuutta havaittiin Kalliojärven eteläisessä lahdessa sekä järven keskiosassa. Erityisesti Salmisesta laskevan joen suulla havaittiin vesikasvillisuutta. Ilmakuvien perusteella vesikasvillisuutta ei havaittu järven pohjoisosassa. Maastossa tehtyjen havaintojen perusteella Kalliojärven itäranta on kaakkoisosia lukuun ottamatta kallioinen ja kasvillisuudeltaan niukka. Järven eteläinen lahti on länsirannan tavoin rehevä. Ilmakuvatulkinnoista poiketen vesikasvillisuutta havaittiin myös Kalliojärven pohjoisosassa. Näkösyvyys on huono järven veden ollessa tummaa ja järvi on rannoilta mutapohjainen. Kalliojärven kasvillisuuslinjojen tulokset sisältäen linjoilla havaitut vesikasvilajit peittävyyksineen, vesikasvilajien muodostamat vyöhykkeet, linjan pituus ja syvyydet jokaisen vyöhykkeen lopusta on koottu lomakkeelle liitteeseen 4. Myös rantakasvillisuus ja pohjanlaatu ovat nähtävissä samalla lomakkeella. Valokuvat Kalliojärven linjoista ovat liitteessä 8. Kalliojärven rannat ovat luhtaisia ja paikoitellen hyllyvää suorantaa (lampireunusneva). Rantavyöhykkeen pituus vaihtelee metristä kymmeneen metriin ja sen tyyppilajistoon kuuluvat kurjenjalka (Potentilla palustris), korpikastikka (Calamagrostis purpurea), kiiltopaju (Salix phylicifolia) ja raate (Menyanthes trifoliata). Kalliojärven viidellä vesikasvillisuuslinjalla havaittiin yhteensä 12 vesikasvilajia. Kalliojärvi voidaan määrittää ulpukkatyypin (Nuphar t.) järveksi, jota luonnehtivat suorannan ulkoreunalla saravyöhyke ja vedessä kelluslehtivyöhyke. Veden alla voidaan havaita lampisirppi- (Warnstorfia trichophylla) ja rahkasammalia (Sphagnum sp., Eurola 1999). Järven valtalajeja ovat ulpukka (Nuphar lutea) ja pullosara (Carex rostrata). Lisäksi linjoilla esiintyi terttualpia (Lysimachia thyrsiflora), palpakkoa (Sparganium sp.), kurjenjalkaa (Potentilla palustris), järvikortetta (Equisetum fluviatile), raatetta (Menyanthes trifoliata), korpikastikkaa (Calamagrostis purpurea), suoputkea (Peucedanum palustre) sekä kiiltopajua (Salix phylicifolia). Pohjaversoisia ja vesisammalia esiintyi muutamalla linjalla, lajeina olivat niukkaja keskiravinteisissa kasvupaikoissa viihtyvät hapsiluikka (Eleocharis acicularis) ja lampisirppisammal (Warnstorfia trichophylla).

9M608035 6 Kalliojärven linjat olivat keskenään hyvin samanlaisia. Linjat olivat pituudeltaan melko lyhyitä 7,5 metristä 16,5 metriin. Kaikissa linjoissa ulommaisena oli harva ulpukkavyöhyke (NUPHAR vyöhyke) ja rannanpuoleisin vyöhyke oli saravyöhyke (CAREX vyöhyke) lukuun ottamatta linjaa 5, joka muodostui ainoastaan ulpukkavyöhykkeestä. Ulpukkavyöhyke oli yleensä saravyöhykettä pidempi, mutta peittävyydeltään alhaisempi. Ulpukan peittävyydet jäivät alle 10 %, sarojen vallitessa vyöhykettään jopa 95 % peittävyydellä. Kalliojärven eteläpäässä sijaitsivat järven pisin ja lyhin linja: linja 1 (16,5 m) ja linja 2 (7,5 m). Linja 2:sen lyhyys johtui rannan nopeasta syvenemisestä. Linjoilla 1, 3 ja 4 havaittiin yhteensä kuusi vesikasvilajia, linjalla 5 lajeja havaittiin vain neljä ja linjalla 2 yhteensä kahdeksan vesikasvilajia. 4.3 Kivijärvi Kivijärvi on hapan ja lähialueen soilta laskevien vesien johdosta järvi luokitellaan runsaan humuksen järviin (Lapin vesitutkimus Oy 2005). Ilmakuvatulkinnan perusteella Kivijärvessä on vähän vesikasvillisuutta. Vesikasvillisuutta havaittiin vain järven pohjoisosassa, järveltä pois laskevan Lumijoen suulla sekä Rikkosenlahdessa. Suurimmat vesikasvillisuuden peittävyydet havaittiin Tankkilahdessa, lähellä leirintäaluetta. Kivijärvi on nimensä mukaisesti hyvin kivinen, järven syvyysvaihtelut ovat suuria ja isoja kiviä sijaitsee myös järven keskiosissa. Kivien lisäksi järvellä on paljon saaria. Kivijärven kasvillisuuslinjojen tulokset sisältäen linjoilla havaitut vesikasvilajit peittävyyksineen, vesikasvilajien muodostamat vyöhykkeet, linjan pituus ja syvyydet jokaisen vyöhykkeen lopusta on koottu lomakkeelle liitteeseen 5. Myös rantakasvillisuus ja pohjanlaatu ovat nähtävissä samalla lomakkeella. Valokuvat Kalliojärven linjoista ovat liitteessä 9. Kivijärven rannat ovat jyrkkiä ja kallioisia. Vesikasvivyöhykkeet ovat lyhyitä rantojen syventyessä nopeasti. Rannat rajautuvat tyypillisesti kangasmetsiin, tyypillisiä lajeja ovat mänty (Pinus sylvestris) ja erilaiset varvut. Kivijärven vesikasvillisuuslinjoilla havaittiin yhteensä yhdeksän vesikasvilajia. Kivijärvi voidaan luokitella järvikortetyypin (Equisetum- t.) järveksi. Järvikortetyypille ominaista on havumetsäranta ja rantavyöhykkeen selvärajaisuus. Kasvien vyöhykkeisyys on selvää, rannalla sijaitsee saravyöhyke (Carex sp.), sitten on järvikortetta (Equisetum fluviatile), jota seuraavat kelluslehtiset, kuten ulpukka (Nuphar lutea, Eurola 1999). Järven lajeista mikään ei vaikuttanut olevan valtalaji, vaan monet lajit esiintyivät pieninä tiheyksinä monilla paikoilla. Suurimmat peittävyydet olivat pullosaralla (Carex rostrata) ja vesisaralla (Carex aquatilis) saravyöhykkeen ollessa usein kapea (1-5 m). Paikoitellen järvellä esiintyi tiheitä järvikaislakasvustoja (Schoenoplectus lacustris). Järvityypin ominaista lajia järvikortetta esiintyi yhdessä terttualven (Lysimachia thyrsiflora) kanssa. Niiden kasvustot olivat harvoja (peittävyydet vaihtelivat 1-20 % välillä). Ulpukkaa (Nuphar lutea) esiintyi myös monilla paikoilla. Lisäksi linjoilla esiintyi kurjenjalkaa (Potentilla palustris) ja jouhivihvilää (Juncus filiformis). Vesisammalista linjoilla esiintyi niukka- ja keskiravinteisia kasvupaikkoja suosiva isonäkinsammal (Fontinalis antipyretica). Kivijärven vesikasvillisuuslinjat olivat melko lyhyitä. Linjat 1-4 olivat alle 15 m pitkiä ja kasvillisuudeltaan samankaltaisia. Linjalla 1 ja 4 havaittiin vain kolme vesikasvilajia, kun linjalla 2 niitä havaittiin jopa seitsemän. Linjalla 3 vesikasvilajeja havaittiin viisi. Rantaviivaa lähinnä sijaitsi yleensä saravyöhyke (CAREX vyöhyke), linjalla 3 saravyöhyke kuitenkin puuttui ja sen tilalla oli terttualpivyöhyke (LYSIMACHIA vyöhyke). Myös linjoilla 2 ja 4 esiintyi terttualpia. Linjoilla 2, 3 ja 4 uloimman vesikasvillisuusvyöhykkeen muodosti ulpukkavyöhyke (NUPHAR vyöhyke). Saravyöhykkeitä lukuun ottamatta vesikasvillisuusvyöhykkeet olivat harvoja. Linjat 1, 2 ja 3 sijaitsevat Kivijärven länsirannalla. Linja 1 sijaitsee lähellä Kivijärven saarta Iso- Myhkyriä, linja 2 on Rikkosenlahden vieressä ja linja 3 vastapäätä Kivijärven suurinta saarta, Ahosaarta. Linjat 4 ja 5 sijaitsivat Kivijärven itärannalla, linja 4 järven eteläisessä osassa lähellä

9M608035 7 Lumijoen suuta ja linja 5 järven pohjoisosassa, lähellä rehevöitynyttä Tankkilahtea. Linja 5 oli poikkeustapaus verrattuna saaren muihin linjoihin. Se oli pituudeltaan 35 m ja sen valtalajina esiintyi järvikaisla. Järvikaisla-kasvustot olivat tiheitä ja dominoivat linjan muuta kasvillisuutta. Linjalla havaittiin yhteensä viisi vesikasvilajia. Linjaa 4 lukuun ottamatta kaikilta linjoilta havaittiin pohjakasvina isonäkinsammalta, joka suosii niukka- ja keskiravinteisia kasvupaikkoja. 4.4 Talvilahti Jormasjärven vedenlaatu on hyvä, suuren pinta-alansa johdosta se ei ole yhtä hapan kuin muut tutkitut järvet. Myös sen humuspitoisuus on matalampi, esimerkiksi vain vähän yli puolet Kolmisopen arvoista. Talvilahteen, jossa vesikasvillisuuslinjat sijaitsevat, laskee kaksi humuspitoista jokea: Tuhkajoki Kolmisopesta ja Talvijoki turvetuotantoalueiden vaikutusalueelta (Lapin vesitutkimus Oy 2005). Tämä saattaa vaikuttaa Talvilahden vesikasvillisuuteen, minkä vuoksi Talvilahden perukkaan (Talvijoen laskukohta) ei perustettu yhtään vesikasvillisuuslinjaa. Talvilahti on syvä, paikoitellen jopa 19 metrin syvyinen. Ilmakuvatulkinnan perusteella vesikasvillisuutta havaittiin Talvilahden perukassa sekä Talvilahteen laskevan Tuhkajoen suulla ja sen pohjoispuolella. Lisäksi vesikasvillisuutta havaittiin ilmakuvien perusteella Talvilahden koillisosassa sijaitsevan Salkoniemen pienessä lahdessa. Suurimmat vesikasvillisuuden peittävyydet olivat Tuhkajoen suulla. Talvilahden kasvillisuuslinjojen tulokset sisältäen linjoilla havaitut vesikasvilajit peittävyyksineen, vesikasvilajien muodostamat vyöhykkeet, linjan pituus ja syvyydet jokaisen vyöhykkeen lopusta on koottu lomakkeelle liitteeseen 6. Myös rantakasvillisuus ja pohjanlaatu ovat nähtävissä samalla lomakkeella. Valokuvat Kalliojärven linjoista ovat liitteessä 10. Talvilahden itäranta on kallioinen ja se syvenee nopeasti, toisin kuin lahden länsiranta, jonka alueelle oli helpompi perustaa vesikasvillisuuslinjoja. Vesikasvillisuus sijaitsi lahden poukamissa ja lähellä asutusta. Tuhkajoen suulla oli myös paljon kasvillisuutta. Talvilahden rannat ovat jyrkkiä ja usein ranta muodostuu noin puoli metriä korkeasta törmästä. Rannat rajautuvat kangasmetsiin. Rantojen tyypillisiä lajeja ovat erilaiset varvut (puolukka, Vaccinium vitis-idaea ja juolukka, Vaccinium uliginosum) ja pensaikot (kiiltopaju, Salix phylicifolia ja harmaaleppä, Alnus incana). Talvilahden vesikasvillisuuslinjoilla havaittiin yhteensä kymmenen vesikasvilajia. Jormasjärven Talvilahti on kasvillisuudeltaan niukka, joten sitä on vaikea määritellä tiettyyn järvityyppiin vesikasvillisuuden perusteella. Perustetut linjat ovat asutuksen tai suon vaikutuksen alaisena, mutta vaihtoehtoisia paikkoja linjoille ei kasvillisuuden vähyyden vuoksi ollut. Linjojen perusteella Talvilahdessa on järvikortetyypin (Equisetum-t.) ja korte-ruokotyypin (Equisetum- Phragmites-t.) piirteitä. Molemmille tyypeille ominaista on rantavyöhykkeen selvärajaisuus. Rannalla sijaitsee saravyöhyke (Carex sp.) ja ilmaversoisten leimalajeja ovat järvikorte (Equisetum fluviatile) ja järviruoko (Phragmites australis). Ilmaversoisia seuraavat kelluslehtiset, kuten ulpukka (Nuphar lutea). Korte-ruokotyypissä järvikorte ja järviruoko ovat laajentaneet rantavyöhykkeisyyttä sarojen ja kelluslehtisten kustannuksella (Eurola 1999). Vallitsevina lajeina linjoilla havaittiin järvikortteen ja järviruo on ohella vesi- (Carex aquatilis) ja pullosaraa (Carex rostrata), jotka olivat hyvin runsaita (70 90 %) lyhyillä vyöhykkeillä (1-4,5 m). Lisäksi linjoilla esiintyi jouhivihvilää (Juncus filiformis), terttualpia (Lysimachia thyrsiflora) ja kurjenjalkaa (Potentilla palustris). Pohjaversoisia esiintyi muutamalla linjalla, lajeina olivat hapsiluikka (Eleocharis acicularis) ja nuottaruoho (Lobelia dortmanna). Talvilahden vesikasvillisuuslinjat olivat yli 20 m pitkiä. Pituuden selittävät linjojen sijaintipaikat järveen tulevien ravinnekuormituslähteiden läheisyydessä. Linjoilla 1, 2 ja 5 havaittiin yhteensä viisi vesikasvilajia ja linjalla 3 yhteensä neljä vesikasvilajia. Linjalla 4 havaittiin vain kaksi vesikasvilajia, vaikka linja 4 oli pisin (69 m) Talvilahdelle perustetuista linjoista. Se sijaitsee Salkoniemen pohjoisosassa olevassa suojaisassa lahdenpoukamassa. Linja 4 oli poikkeuksellinen myös siinä suhteessa, että siltä puuttui kokonaan muilla linjoilla havaittu

9M608035 8 rannanpuoleinen saravyöhyke (CAREX vyöhyke), joka oli korvautunut avoimella rannanpuoleisella vyöhykkeellä. Linja 4 koostui ainoastaan kahdesta kortevyöhykkeestä (EQUISETUM vyöhyke), joista rannanpuoleisemmalla kasvoi myös ulpukkaa. Linja 1 oli Talvilahteen muodostetuista linjoista lyhin (pituudeltaan 20,5 m) ja se sijaitsee linjoista ainoana selvästi Talvilahden itärannalla, Kosinniemessä. Rantaviivaa lähinnä oli saravyöhyke, jota seurasi harva kortevyöhyke. Kortevyöhykkeen jälkeen linja muodostui seitsemän metriä pitkästä avoimesta vyöhykkeestä, jonka jälkeen tuli ulpukkavyöhyke (NUPHAR vyöhyke). Poiketen muista Talvilahdelle perustetuista linjoista ulpukka oli hyvin runsasta (peittävyys 60 %) tällä vyöhykkeellä. Linja 2 sijaitsee Talvilahden länsirannalla lähellä Tuhkajoen suuta. Linjan rannanpuoleinen vyöhyke on hyvin runsas saravyöhyke, jonka jälkeen järvikorte yleistyi. Saravyöhykkeen vallitsevana lajina oli vesisara (Carex aquatilis), joka luokitellaan keski- ja runsasravinteisten kasvupaikkojen lajiksi. Pohjalla havaittiin niukka- ja keskiravinteisilla paikoilla kasvavaa hapsiluikkaa (Eleocharis acicularis). Linjat 3 ja 5 sijaitsevat myös Talvilahden länsirannalla ja vaikuttavat melko samanlaisilta kasvillisuuden suhteen. Linjat ovat lähes yhtä pitkiä (noin 40 m). Molemmilla linjoilla rannanpuoleisimpana havaittiin saravyöhyke, jonka jälkeen järvikortteen ja järviruo on määrät runsastuivat muodostaen korte-ruokovyöhykkeen (EQUISETUM PHRAGMITES vyöhyke). Järvikortteen ja järviruo on tiheydet olivat paikoitellen hyvin runsaita (jopa 80 %). Linja 5 poikkesi linjasta 3 avoveden puolelle muodostuneen ulpukkavyöhykkeen johdosta. Linjalla 5 havaittiin myös linjoilta ainoana niukkaravinteisille kasvupaikoille ominaista nuottaruohoa. Kurimo (1970) on luokitellut nuottaruohon puhtaan veden ilmentäjäksi, joka kärsii erityisen paljon likaantuneesta vedestä. 5 YHTEENVETO Neljässä Kainuussa sijaitsevassa järvessä: Kolmisoppi, Kalliojärvi, Kivijärvi ja Jormasjärvi tarkkailtiin vesikasvillisuutta ilmakuvausten ja maastossa tehtyjen linjalaskentojen avulla. Tutkitut järvet sijaitsevat Talvivaaran kaivosalueella tai sen läheisyydessä. Järvistä Kolmisoppi, Kalliojärvi ja Jormasjärvi sijaitsevat Oulujoen vesistöalueella (59), Kivijärvi sijaitsee muista tutkituista järvistä poiketen Vuoksen vesistöalueella (4, Ekholm 1993). Vesikasvillisuuden tilaa selvitettiin osana Talvivaaran kaivoksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua. Ilmakuvaus ja maastossa tehdyt kasvillisuuden linjalaskennat tehtiin vuoden 2008 syyskuun alussa. Vesikasvillisuuden ilmakuvaus tapahtuu samoilla järvillä kymmenen vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2018. Ilmakuvauksen tarkoituksena on luoda yleiskuva vesikasvillisuudesta sekä antaa tietoja kasvustojen sijoittumisesta ja määrästä. Tarkempi vesikasvillisuuden määritys tapahtuu linjalaskentojen avulla. Maastossa tehdyillä linjalaskennoilla kerättiin tietoa kasvillisuusvyöhykkeistä, kasvilajistosta, lajien yleisyydestä ja runsaudesta sekä kasvusyvyyksistä. Kasvillisuuskartoitus kuuluu olennaisena osana vesistöjen perusselvityksiin ja sen avulla voidaan havaita pidemmällä aikavälillä vesiympäristössä tapahtuvia muutoksia. Vesikasvillisuuslinjat perustettiin heti ilmakuvausten jälkeen syyskuun alussa 2008. Seuraavan kerran vesikasvillisuuden linjalaskenta tehdään v. 2010, minkä jälkeen seuranta toteutetaan viiden vuoden välein. Kolmisoppi oli tutkituista järvistä rehevin. Sen viidellä vesikasvilinjalla havaittiin yhteensä 16 vesikasvilajia, mikä oli eniten tutkituiden järvien lajihavainnoista. Kolmisoppi voidaan luokitella korte-ruokotyypin (Equisetum-Phragmites-t.) järveksi (Eurola 1999). Valtalajeja olivat järvikorte ja järviruoko, jotka voivat kasvaa ravinteisuudeltaan hyvin erilaisissa paikoissa. Kolmisopelta havaittiin kuitenkin myös selvästi runsasravinteisten ja keskiravinteisten kasvupaikkojen lajeja, kuten karvalehteä, ärviää, siimapalpakkoa ja luhtasaraa. Kalliojärvi oli tutkituista järvistä pienin ja poikkesi tyypiltään muista järvistä. Sen rannat ovat luhtaisia ja paikoitellen hyllyvää suorantaa. Kalliojärvi voidaan määrittää ulpukkatyypin (Nuphar t.) järveksi (Eurola 1999). Kalliojärven viidellä vesikasvillisuuslinjalla havaittiin yhteensä 12 vesikasvilajia, joista valtalajeja olivat ulpukka ja pullosara. Suurin osa järven

9M608035 9 linjoilla tavatuista kasveista kasvaa ravinteisuudeltaan hyvin erilaisissa paikoissa, mutta osa kasveista suosii niukka- ja keskiravinteisia kasvupaikkoja. Tällaisia lajeja ovat uposkasveista havaitut hapsiluikka ja lampisirppisammal, joka on ulpukkatyypin järvelle ominainen laji. Vähiten vesikasvilajeja havaittiin Kivijärven vesikasvillisuuslinjoilla (yhteensä yhdeksän lajia). Kivijärvi luokitellaan järvikortetyypin (Equisetum- t.) järveksi, jolloin kasvien vyöhykkeisyys on selvää (Eurola 1999). Järvellä ei ollut valtalajeja, vaan monet lajit esiintyivät pieninä tiheyksinä monilla paikoilla. Suurimmat peittävyydet olivat pullosaralla ja vesisaralla saravyöhykkeen jäädessä kapeaksi (1-5 m). Suurin osa linjoilla havaituista lajeista suosi ravinteisuudeltaan hyvin erilaisia paikkoja, mutta uposkasveista havaittiin isonäkinsammalta, joka suosii niukka- ja keskiravinteisia kasvupaikkoja. Jormasjärvessä sijaitsevan Talvilahden vesikasvillisuuslinjoilta havaittiin yhteensä kymmenen vesikasvilajia. Talvilahti on järvikortetyypin (Equisetum-t.) ja korte-ruokotyypin (Equisetum- Phragmites-t.) järvi. Molemmille tyypeille on ominaista rantavyöhykkeen selvärajaisuus (Eurola 1999). Vallitsevina lajeina linjoilla havaittiin ravinteisuudeltaan erilaisissa paikoissa kasvavien järvikortteen ja järviruo on ohella vesi- ja pullosaraa. Uposkasveista Talvilahden linjoilla havaittiin niukka- ja keskiravinteisia kasvupaikkoja suosivat hapsiluikka ja nuottaruoho. 6 KIRJALLISUUS Ekholm, M. 1993: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A 126. Vesi- ja ympäristöhallitus. Helsinki. 163 s. Eurola, S. 1999: Kasvipeitteemme alueellisuus. Oulanka Reports 22. Oulun yliopistopaino. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY. Annettu 23.10.2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista. Euroopan yhteisön virallinen lehti L 327/1. 72 s. Pöyry Environment Oy 2007, täydennetty 2008. Talvivaaran kaivoksen tarkkailusuunnitelma. Talvivaara Projekti Oy. Kalliola, R. 1973: Suomen kasvimaantiede. WSOY. Porvoo. Kurimo, U. 1970: Effect of pollution on the aquatic macroflora of the Varkaus area, Finnish Lake District. Ann. Bot. Fenn. 7:213-254. Lapin vesitutkimus Oy 2005. Talvivaaran kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus. Talvivaara Projekti Oy. Valtion ympäristöhallinto 2008. Internet-sivut osoitteessa www.ymparisto.fi ja Hertta-tietokanta osoitteessa: https://wwws.ymparisto.fi

Liite 1 Järvien sijainti TALVILAHTI KOLMISOPPI KALLIOJÄRVI KIVIJÄRVI Mittakaava 1:100000 0 Koordinaattijärjestelmä: KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: 7089997:3541856-7108297:3561256 10 km

Liite 2.1 Kalliojärven ja Kolmisopen kasvillisuuslinjat Linja 3 Linja 4 KOLMISOPPI Linja 5 Linja 1 Linja 2 Linja 5 Linja 4 Linja 3 KALLIOJÄRVI Linja 1 Linja 2 0 500 1 000 metri

Liite 2.2 Kivijärven kasvillisuuslinjat Linja 5 Linja 1 Linja 2 KIVIJÄRVI Linja 4 Linja 3 0 350 700 metri

Liite 2.3 Talvilahden kasvillisuuslinjat Linja 4 Linja 5 Linja 3 TALVILAHTI Linja 2 Linja 1 0 350 metri 700

Liite 3.1 KOLMISOPPI Etäsisyys rannasta m LINJA 1 10 AVOVESI linjan loppupiste (7103415:3551628) HARVA EQUISETUM - vyöhyke POHJA Et. 6,5 m/syv. 0,85 m 5 Equisetum fluviatile 5 % kiviä Nuphar lutea 1 % 0 CAREX - vyöhyke* POHJA kiviä Et. 0,5 m/syv. 0,15 m RANTA linjan alkupiste (7103421:3551633) Et. 0 m/syv. 0,1 m Molinia caerulea, Calamagrostis purpurea, Juniperus communis Alnus incana, Sorbus aucuparia, Equisetum fluviatile Vaccinium uliginosum, Deschampsia flexuosa, Juncus filiformis *CAREX - vyöhyke Carex aquatilis 70 % Lysimachia thyrsiflora 5 % Equisetum fluviatile 1 % Etäisyys rannasta m LINJA 2 55 AVOVESI linjan loppupiste (7103161:3551055) PHRAGMITES - vyöhyke POHJA Et. 54 m/syv. 0,85 m 50 Phragmites australis 50 % kivinen Equisetum fluviatile 3 % Warnstorfia trichophylla 45 Nuphar lutea 1 % 40 35 30 25 20 15 10 HARVA EQUISETUM - vyöhyke Et. 9 m/syv. 0,45 m 5 Equisetum fluviatile 40 % Phragmites australis 10 % ELEOCHARIS - vyöhyke Et. 5 m/syv. 0,35 m 0 Eleocharis palustris 60 % Juncus filiformis 3 % Equisetum fluviatile 1 % RANTA linjan alkupiste (7103168:3551002) Et. 0 m/syv. 0,15 m Vaccinium vitis-idaea, Vaccinium uliginosum, Molinia caerulea Calamagrostis purpurea

Liite 3.2 KOLMISOPPI Etäisyys rannasta m LINJA 3 50 AVOVESI linjan loppupiste (7104529:3551014) 45 40 HARVA EQUISETUM - vyöhyke POHJA Et. 45,5 m/syv. 2 m Equisetum fluviatile 15 % muta 35 30 HARVA EQUISETUM - PHRAGMITES - vyöhyke POHJA Et. 30,5 m/syv. 0,8 m Equisetum fluviatile 30 % Eleocharis acicularis 90 % 25 Phragmites australis 20 % 20 15 PHRAGMITES - vyöhyke POHJA Et. 15,5 m/syv. 0,5 m Phragmites australis 70 % muta 10 Eleocharis palustris 20 % Eleocharis acicularis 20 % Equisetum fluviatile 10 % 5 0 ELEOCHARIS - vyöhyke* POHJA Et. 5 m/syv. 0,35 m hiekka + kivi RANTA linjan alkupiste (7104551:3551059) Et. 0 m/syv. 0,2 m Kuivahko kangas: Pinus sylvestris, Picea abies, Vaccinium vitis-idaea Vaccinium uliginosum, Alnus incana, Potentilla palustris Juniperus communis, Betula pubescens *ELEOCHARIS - vyöhyke Eleocharis palustris 80 % Potentilla palustris 3 % Phragmites australis 5 %

Liite 3.3 KOLMISOPPI Etäisyys rannasta m LINJA 4 55 AVOVESI linjan loppupiste (7104481:3552253) SPARGANIUM - vyöhyke 50 Sparganium gramineum 5 % Et. 53 m/syv. 1,7 m 45 POTAMOGETON - vyöhyke POHJA Et. 47 m/syv. 1,6 m Potamogeton natans 80 % Nuphar lutea 5 % Ceratophyllum demersum 3 % 40 Sparganium gramineum 10 % 35 EQUISETUM - vyöhyke POHJA Et. 37 m/syv. 1,4 m Equisetum fluviatile 50 % muta 30 Nuphar lutea 5 % Ceratophyllum demersum 50 % Potamogeton natans 0,5 % 25 20 TIHEÄ EQUISETUM - vyöhyke POHJA Et. 20 m/syv. 0,9 m 15 Equisetum fluviatile 80 % savi Ceratophyllum demersum 10 % 10 5 0 EQUISETUM - CAREX - vyöhyke* POHJA karike Et. 3 m/syv. 0,45 m RANTA Et. 0 m/syv. 0,1 m koivulehtoa: Betula pubescens, Calamagrostis purpurea, Potentilla palustris Viola sp., Peucedanum palustre, Salix phylicifolia, Equisetum pratense Climacium dendroides *EQUISETUM - CAREX - vyöhyke Equisetum fluviatile 40 % Phragmites australis 5 % Potentilla palustris 1 % Carex vesicaria 40 % Lysimachia thyrsiflora 3 % Carex nigra 0,5 % Etäisyys rannasta m LINJA 5 10 AVOVESI linjan loppupiste (7103836:3552269) HARVA EQUISETUM - vyöhyke POHJA Et. 8 m/syv. 1,3 m 5 Equisetum fluviatile 20 % kiviä Myriophyllum sp. 0 LYSIMACHIA - vyöhyke* POHJA kiviä Et. 1 m/syv. 0,25 m RANTA linjan alkupiste (7103828:3552280) Et. 0 m/syv. 0,1 m kivinen, hakkuun vieressä: Vaccinium uliginosum, Vaccinium myrtillus, Calluna vulgaris, Molinia caerulea, Alnus incana, Juniperus communis, Cornus suecica, Juncus filiformis *LYSIMACHIA - vyöhyke Lysimachia thyrsiflora 90 % Caltha palustris 0,5 % Potentilla palustris 0,5 %

Liite 4.1 KALLIOJÄRVI Etäisyys rannasta m LINJA 1 20 AVOVESI linjan loppupiste (7101023:3549292) 15 HARVA NUPHAR - vyöhyke Et. 16,5 m/syv. 1,1 m Nuphar lutea 7 % 10 Sparganium sp. 0,5 % 5 0 CAREX - vyöhyke * Et. 3 m/syv. 0,6 m RANTA linjan alkupiste (7101015:3549272) Et. 0 m/syv. 0,3 m Menyanthes trifoliata, Betula nana, Potentilla palustris, Peucedanum palustre, Calamagrostis purpurea, Salix phylicifolia, Lysimachia thyrsiflora, Carex rostrata, Equisetum fluviatile, Juncus filiformis, Sphagnum squarrosum * CAREX - vyöhyke: Carex rostrata 90 % Lysimachia thyrsiflora 0,5 % Nuphar lutea 3 % Potentilla palustris 0,5 % Equisetum fluviatile 1 % Etäisyys rannasta m LINJA 2 10 AVOVESI linjan loppupiste (7101140:3549372) 5 HARVA NUPHAR - vyöhyke Et. 7,5 m/syv. 1,65 m Nuphar lutea 3 % 0 CAREX - vyöhyke ** Et. 0,5 m/syv. 0,6 m RANTA linjan alkupiste (7101147:3549380) Et. 0 m/syv. 0,25 m Potentilla palustris, Calamagrostis purpurea, Equisetum fluviatile, Menyanthes trifoliata, Vaccinium oxycoccos, Juncus filiformis, Sphagnum squarrosum ** CAREX - vyöhyke Carex rostrata 90 % Lysimachia thyrsiflora 1 % Calamagrostis purpurea 1 % Equisetum fluviatile 1% Menyanthes trifoliata 1 % Potentilla palustris 1 % Peucedanum palustre 1 %

Liite 4.2 KALLIOJÄRVI Etäisyys rannasta m LINJA 3 12 AVOVESI linjan loppupiste (7101601:3549074) HARVA NUPHAR - vyöhyke POHJA Et. 9 m/syv. 0,85 m 6 Nuphar lutea 7 % Eleocharis acicularis 90 % CAREX - vyöhyke Et. 6 m/syv. 0,7 m Carex rostrata 90 % Salix phylicifolia 1 % POHJA Lysimachia thyrsiflora 1 % Equisetum fluviatile 0,5 % Eleocharis acicularis 0 Nuphar lutea 1 % 90 % RANTA linjan alkupiste (7101602:3549063) Et. 0 m/syv. 0,2 m Potentilla palustris, Salix phyliciolia, Juncus filiformis, Molinia caerulea, Alnus incana Törmän jälkeen kuivahko kangas Etäisyys rannasta m LINJA 4 12 AVOVESI linjan loppupiste (7101993:3549084) HARVA NUPHAR - vyöhyke POHJA Et. 8 m/syv. 1,15 m 6 Nuphar lutea 7 % Eleocharis acicularis 90 % 0 CAREX - vyöhyke* POHJA ** Et. 1 m/syv. 0,7 m RANTA linjan alkupiste (7101997:3549071) Et. 0 m/syv. 0,1 m Potentilla palustris, Calamagrostis purpurea, Andromeda polifolia Betula pubescens, Eriophorum vaginatum * CAREX - vyöhyke **POHJA Carex rostrata 90 % Lysimachia thyrsiflora 1 % Eleocharis acicularis Potentilla palustris 5 % Calamagrostis purpurea 3 % Etäisyys rannasta m LINJA 5 12 AVOVESI linjan loppupiste (7102255:3549114) HARVA NUPHAR - vyöhyke POHJA Et. 10 m/syv. 1,2 m 6 Nuphar lutea 10 % yksittäisiä Menyanthes trifoliata 3 % Warnstorfia trichophylla Sparganium sp. 3 % 0 RANTA linjan alkupiste (7102259:3549131) Et. 0 m/syv. 0,6 m Carex lasiocarpa, Vaccinium oxycoccos, Equisetum fluviatile, Menyanthes trifoliata, Salix phylicifolia, Potentilla palustris, Molinia caerulea, Sphagnum sp.

Liite 5.1 KIVIJÄRVI Etäisyys rannasta m LINJA 1 9 AVOVESI linjan loppupiste (7092275:3544688) HARVA EQUISETUM - vyöhyke POHJA Et. 9 m/syv. 0,7 m 5 Equisetum fluviatile 10 % Fontinalis antipyretica HARVA CAREX - vyöhyke POHJA Et. 5 m/syv. 0,6 m Carex rostrata 20 % sora, kiviä 0 Equisetum fluviatile 5 % Fontinalis antipyretica RANTA linjan alkupiste (7092267:3544685) Et. 0 m/syv. 0,3 m kangas metsä: Pinus sylvestris, Vaccinium vitis-idaea, Vaccinium uliginosum, Vaccinium myrtillus, Empetrum nigrum, Ledum palustre, Calamagrostis purpurea, Salix phylicifolia, Alnus incana, Sphagnum sp., Hylocomium splendens Etäisyys rannasta m LINJA 2 15 AVOVESI linjan loppupiste (7091633:3544716) HARVA NUPHAR - vyöhyke POHJA Et. 13,5 m/syv. 2 m Nuphar lutea 10 % muta 10 AVOIN vyöhyke POHJA Et. 12 m/syv. 1,6 m ei sammalta HARVA EQUISETUM - vyöhyke POHJA Et. 8 m/syv. 0,9 m 5 Equisetum fluviatile 3 % Fontinalis antipyretica LYSIMACHIA - vyöhyke* POHJA Et. 4 m/syv. 0,7 m Fontinalis antipyretica 0 CAREX - vyöhyke** POHJA Fontinalis antipyretica Et. 1 m/syv. 0,9 m RANTA linjan alkupiste (7091620:3544709) Et. 0 m/syv. 0,3 m mänty kangas: Pinus sylvestris, Ledum palustre, Vaccinium vitis-idaea, Trientalis europea, Vaccinium uliginosum, Alnus incana, Betula pubescens, Calamagrostis purpurea, Salix phylicifolia, Potentilla palustris, Molinia caerulea *LYSIMACHIA - vyöhyke Lysimachia thyrsiflora 10 % Equisetum fluviatile 5 % Carex aquatilis 3 % **CAREX - vyöhyke Carex aquatilis 60 % Potentilla palustris 3 % Equisetum fluviatile 1 % Lysimachia thyrsiflora 7 % Juncus filiformis 3 % Etäisyys rannasta m LINJA 3 15 AVOVESI linjan loppupiste (7091049:3545325) HARVA NUPHAR - vyöhyke POHJA Et. 14 m/syv. 1,8 m Nuphar lutea 10 % harava ei yllä 10 HARVA EQUISETUM - vyöhyke POHJA Et. 9 m/syv. 1 m Equisetum fluviatile 5 % Fontinalis antipyretica 5 Nuphar lutea 1 % HARVA LYSIMACHIA - vyöhyke Et. 5 m/syv. 0,7 m Lysimachia thyrsiflora 10 % Potentilla palustris 3 % POHJA 0 Equisetum fluviatile 3 % Nuphar lutea 1 % Fontinalis antipyretica RANTA linjan alkupiste (7091043:3545313) Et. 0 m/syv. 0,3 m tuore kangasmetsä: Pinus sylvestris, Betula pubescens, Ledum palustre, Vaccinium uliginosum, Chamaedaphne calyculata, Calamagrostis purpurea, Alnus incana, Salix phylicifolia, Sorbus aucuparia, Potentilla palustris

Liite 5.2 KIVIJÄRVI Etäisyys rannasta m LINJA 4 10 AVOVESI linjan loppupiste (7091711:3545684) NUPHAR - vyöhyke POHJA Et. 8,5 m/syv. 1,65 m Nuphar lutea 15 % harava ei yllä AVOIN vyöhyke POHJA Et. 6,5 m/syv. 1,35 m 5 ei kasv. HARVA LYSIMACHIA - vyöhyke* POHJA kivinen Et. 3,5 m/syv. 0,65 m CAREX - vyöhyke POHJA Et. 3 m/syv. 0,6 m Carex rostrata 80 % kivinen 0 Lysimachia thyrsiflora 5 % RANTA linjan alkupiste (7091716:3545678) Et. 0 m/syv. 0,25 m kuiva kangas: Pinus sylvestris, Empetrum nigrum, Ledum palustre, Vaccinium myrtillus, Vaccinium vitis-idaea, Calluna vulgaris, Cladina rangiferina, Cladina arbuscula *HARVA LYSIMACHIA - vyöhyke Lysimachia thyrsiflora 20 % Etäisyys rannasta m LINJA 5 40 AVOVESI linjan loppupiste (7092760:3544753) 35 30 SCHOENOPLECTUS - vyöhyke POHJA Et. 35 m/syv. 1,7 m Schoenoplectus lacustris 80 % ei näkyvyyttä, harava ei yltänyt 25 20 NUPHAR - vyöhyke POHJA Et. 19 m/syv. 1,4 m Nuphar lutea 10 % ei näkyvyyttä, harava ei yltänyt 15 Schoenoplectus lacustris 1 % SCHOENOPLECTUS - vyöhyke POHJA Et. 13 m/syv. 1,3 m 10 Schoenoplectus lacustris 90 % ei kasv. Carex rostrata 5 % 5 SCHOENOPLECTUS - CAREX - vyöhyke* POHJA Et. 2 m/syv. 0,5 m 0 Fontinalis antibyretica RANTA linjan alkupiste (7092790:3544780) Et. 0 m/syv. 0,3 m kuivahko kangas: Pinus sylvestris, Empetrum nigrum, Vaccinium vitis-idaea, Calluna vulgaris, Ledum palustre, Alnus incana, Cladina rangiferina *SCHOENOPLECTUS - CAREX - vyöhyke Carex rostrata 30 % Lysimachia thyrsiflora 1 % Schoenoplectus lacustris 15 %

Liite 6.1 TALVILAHTI Etäisyys rannasta m LINJA 1 25 AVOVESI linjan loppupiste (7103840:3556850) 20 NUPHAR - vyöhyke POHJA Et. 20,5 m/syv.1,95 m Nuphar lutea 60 % ei näkyvyyttä, harava ei yltänyt 15 AVOIN vyöhyke POHJA Et. 13,5 m/syv.1,5 m 10 kivinen HARVA EQUISETUM - vyöhyke POHJA Et. 6,5 m/syv. 0,95 m 5 Equisetum fluviatile 3 % kivinen CAREX - vyöhyke Et. 3,5 m/syv. 0,5 m Carex rostrata 70 % Potentilla palustris 5 % Lysimachia thyrsiflora 5 % 0 Nuphar lutea 0,5 % Equisetum fluviatile 1 % RANTA Et. 0 m/syv. 0,15 m Calamagrostis purpurea, Potentilla palustris, Alnus incana, Salix lapponum, Frangula alnus Etäisyys rannasta m LINJA 2 25 AVOVESI linjan loppupiste (7103982:3556231) HARVA EQUISETUM - vyöhyke POHJA Et. 25 m/syv. 1,25 m Equisetum fluviatile 3 % Eleocharis acicularis 1 % 20 15 10 EQUISETUM - vyöhyke POHJA Et. 10 m/syv. 0,7 m Equisetum fluviatile 50 % Eleocharis acicularis 1 % 5 HARVA LYSIMACHIA - EQUISETUM - vyöhyke * Et. 6 m/syv. 0,5 m CAREX - vyöhyke Et. 4,5 m/syv. 0,4 m Carex aquatilis 80 % Equisetum fluviatile 5 % 0 Juncus filiformis 10 % RANTA linjan alkupiste (7103983:3556199) Et. 0 m/syv. 0,1 m Juniperus communis, Potentilla palustris, Juncus filiformis, Salix phylicifolia, Alnus incana, Carex aquatilis *HARVA LYSIMACHIA - EQUISETUM - vyöhyke Lysimachia thyrsiflora 15 % Equisetum fluviatile 5 % POHJA kiviä ja hiekkaa

Liite 6.2 TALVILAHTI Etäisyys rannasta m LINJA 3 40 AVOVESI linjan loppupiste (7104484:3556249) HARVA EQUISETUM - vyöhyke Et. 36,5 m/syv. 1,85 m Equisetum fluviatile 3 % 30 EQUISETUM - PHRAGMITES - vyöhyke POHJA Et. 33,5 m/syv. 1,4 m Phragmites australis 60 % karike Equisetum fluviatile 40 % 20 10 0 EQUISETUM - vyöhyke Equisetum fluviatile 80 % Phragmites australis 15 % CAREX - vyöhyke* Et.8,5 m/syv. 0,4 m Et. 3,5 m/syv. 0,2 m RANTA linjan alkupiste (7104497:3556192) Et. 0 m/ syv. 0,1 m Salix phylicifolia, Juncus filiformis, Carex aquatilis, Betula pubescens * CAREX - vyöhyke Carex aquatilis 60 % Equisetum fluviatile 15 % Phragmites australis 15 % Lysimachia thyrsiflora 3 % Etäisyys rannasta m LINJA 4 70 AVOVESI linjan loppupiste (7105398:3556897) HARVA EQUISETUM - vyöhyke Et. 69 m/syv. 1,6 m Equisetum fluviatile 3 % EQUISETUM - vyöhyke POHJA Et. 54 m/syv. 0,85 m Equisetum fluviatile 80 % hiekka Nuphar lutea 1 % 35 0 AVOIN - vyöhyke Et. 4 m/syv. 0,4 m RANTA linjan alkupiste (7105347:3556949) Et. 0 m/syv. 0,3 m Vaccinium uliginosum, Betula pubescens

Liite 6.3 TALVILAHTI Etäisyys rannasta m LINJA 5 45 AVOVESI linjan loppupiste (7104964:3556141) HARVA NUPHAR - vyöhyke Et. 41 m/syv. 1,6 m 40 Nuphar lutea 5 % Equisetum fluviatile 0,5 % HARVA EQUISETUM - vyöhyke Et. 40 m/syv. 1,55 m Equisetum fluviatile 2 % 35 EQUISETUM - PHRAGMITES - vyöhyke Et. 38 m/syv. 1,2 m Equisetum fluviatile 50 % Phragmites australis 50 % 30 POHJA hiekka 25 Lobelia dortmanna 3 % 20 15 10 5 0 CAREX - vyöhyke Carex aquatilis 90 % Et. 1 m/syv. 0,3 m RANTA linjan alkupiste (7104960:3556087) Et. 0 m/syv. 0,1 m Vaccinium uliginosum, Vaccinium vitis-idea, Juniperus communis, Ledum palustre, Potentilla palustris, Carex aquatilis

Liite 7.1 Valokuvia Kolmisopen linjoista 1-3 Linja 1 rannasta. Linja 1 avovedestä. Linja 2 rannasta. Linja 2 avovedestä. Linja 3 rannasta. Linja 3 avovedestä.

Liite 7.2 Valokuvia Kolmisopen linjoista 4-5 Linja 4 rannasta. Linja 4 avovedestä. Linja 5 rannasta. Linja 5 avovedestä.

Liite 8.1 Valokuvia Kalliojärven linjoista 1-3 Linja 1 rannasta. Linja 1 avovedestä. Linja 2 rannasta. Linja 2 avovedestä. Linja 3 rannasta. Linja 3 avovedestä.

Liite 8.2 Valokuvia Kalliojärven linjoista 4-5 Linja 4 rannasta. Linja 4 avovedestä. Linja 5 rannasta. Linja 5 avovedestä.

Liite 9.1 Valokuvia Kivijärven linjoista 1-3 Linja 1 rannasta. Linja 1 avovedestä. Linja 2 rannasta. Linja 2 avovedestä. Linja 3 rannasta. Linja 3 avovedestä.

Liite 9.2 Valokuvia Kivijärven linjoista 4-5 Linja 4 rannasta. Linja 4 avovedestä. Linja 5 rannasta. Linja 5 avovedestä.

Liite 10.1 Valokuvia Talvilahden linjoista 1-3 Linja 1 rannasta. Linja 1 avovedestä. Linja 2 rannasta. Linja 2 avovedestä. Linja 3 rannasta. Linja 3 avovedestä.

Liite 10.2 Valokuvia Talvilahden linjoista 4-5 Linja 4 rannasta. Linja 4 avovedestä. Linja 5 rannasta. Linja 5 avovedestä.

LLiite 11.1

LLiite 11.2

Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008 Osa IVc Sedimentin laatu Geologian tutkimuskeskus

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS RAPORTTI Itä-Suomen yksikkö Dnro K583/42/2008 Kuopio Hanke 1802045 Markku Tenhola 3.11.2008 Talvivaara Projekti Oy Heikki Kovalainen Lahnasjärventie 73 88120 Tuhkakylä TALVIVAARAN JÄRVISEDIMENTTINÄYTTEIDEN OTTAMINEN JA NIIDEN LAADUN SELVITTÄMINEN Viite Tarjouspyyntö 10.6.2008 sekä neuvottelu Talvivaarassa 17.06.2008 Heikki Kovalaisen (Talvivaara Projekti Oy) ja Markku Tenholan (Geologian tutkimuskeskus) kesken. Aineisto Alueen neljästä järvestä otettiin yhteensä 35 järvisedimenttinäytettä. Näytteet otettiin profiilinäytteinä seitsemästä profiilista. Näytteistä tehtiin kemialliset analyysit, ph-määritykset ja hapetuspelkistyspotentiaalimittaukset. Kemialliset analyysit käsittivät kuivatusta näytteestä tehdyt kokonaisanalyysit (typpihappoliukoinen) sekä osittaisliuotukseen (ammoniumasetaattiliukoinen) perustuvat analyysit. Metallianalyysien lisäksi näytteistä määritettiin hiili, typpi, kuiva-aineen määrä ja hehkutushäviö %. Taustaa Talvivaara Oy:lle on myönnetty kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupa. Luvassa edellytetään, että kaivostoiminnan vaikutuksia järvisedimentteihin tarkkaillaan Kalliojärvessä, Kolmisopessa, Jormasjärvessä ja Kivijärvessä. Sedimenteistä määritetään vähintään joka viides vuosi metallipitoisuudet, kuiva-ainepitoisuudet, hehkutushäviö ja ph. Talvivaara Oy:n toimeksiannosta Geologian tutkimuskeskus (GTK) otti järvisedimenttinäytteitä edellä mainituista neljästä järvestä (kuva 1). Aikaisemmat GTK:n tekemät järvisedimenttitutkimukset Talvivaarassa käsittävät Härkälammen, Kaivoslammen, Hakosen, Salmisen, Kuusilammen ja Raatelammen (Uutela ym., 1995, Loukola- Ruskeeniemi ym., 1996, Loukola-Ruskeeniemi ym., 1998). Lisäksi Nuasjärven, Jormasjärven ja Kolmisopen alueella on tehty järvisedimenttejä käsittelevä tutkimus (Mäkinen ja Kauppila, 2006). GTK:n tekemistä geokemiallista tutkimuksista vuosina 1981-1994 on valmistumassa raportti (Tenhola ym., 2008). Edellä mainittuja tutkimuksia käytetään hyväksi tulkittaessa kesän 2008 tuloksia.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö 2 Järvien kuvaus ja näytteenotto Jormasjärvi ja Kolmisoppi sijaitsevat Talvivaaran liuskejaksossa, jossa vallitsevat kivilajit ovat kiilleliuskeet, mustaliuskeet ja kvartsiitit. Kuusilammen ja Kolmisopen Ni-Cu-Zn -mineralisaatiot sijaitsevat mineralisoituneessa mustaliuskeessa. Kivijärvi ja Kalliojärvi sijaitsevat graniittigneissialueella edustaen kallioperän suhteen ns. taustapitoisuuksien alueita. Osa Jormasjärven valuma-aluetta on maatalousaluetta, mutta suurin osa talousmetsää ja suota. Järveen ei tule kuormitusta Lahnaslammen kaivosalueelta (Mäkinen ja Kauppila, 2006). Jormasjärvi sijaitsee kiilleliuskejaksossa, jossa välikerroksina on kapeita mustaliuskekerroksia. Näytteet otettiin järven pohjoisosasta, jossa veden syvyys oli 9,2 m ja eteläosan syvänteestä (syvyys 21,3 m, kuva 1). Kolmisopen valuma-alue on lähinnä talousmetsää ja suota. Järvi sijaitsee kiilleliuske- ja mustaliuskejaksossa sekä koillisosalta kvartsiitin päällä. Näytteet otettiin järven pohjois- ja luoteisosista, missä veden syvyydet olivat 11,5 ja 13,8 m (kuva 1). Kivijärvi on matala, karikkoinen ja karu järvi, jonka valuma-alue on osittain lajittunutta maalajia. Asutusta järven rannoilla ei ole. Kivijärvestä näytteet otettiin syvyyksiltä 6,3 m (eteläosa) ja 10,4 m (pohjoisosa). Kalliojärvestä otettiin vain yksi profiili keskeltä järveä (syvyys 5,6 m). Myös Kalliojärvi on karu ja asumaton järvi (yksi kesämökki). Kivijärvi ja kalliojärvi sijaitsevat pääosin graniittigneissejä käsittävällä kallioperäalueella. Kivijärvi ja Kalliojärvi ovat laajojen ojitettujen suoalueiden ympäröimiä. Kuva 1. Näytteenottopisteiden sijainnit Talvivaaran ympäristössä.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö 3 Mäkisen ja Kauppilan (2006) mukaan sedimentaationopeus on Jormasjärvessä n. 0,4 cm vuodessa. Näin ollen syvyys 9-10 cm vastaa noin vuotta 1977. Kolmisopessa sedimentaationopeus on hieman pienempi, 0,3 cm vuodessa. Ikämääritykset on tehty 210 Pb ajoitusmenetelmällä. Viidessä vuodessa (mahdollinen seurantajakso) sedimenttiä kertyy 1,5-2 cm. Sedimentaationopeus vaihtelee kuitenkin eri osissa järviallasta. Järvisedimenttiprofiileita otettiin Jormasjärvestä (2 kpl), Kolmisopesta (2 kpl), Kalliojärvestä (1 kpl) ja Kivijärvestä (2 kpl, kuva 1). Jokainen profiili muodostui viidestä osanäytettä, joten kokonaisnäytemäärä oli 35. Pintanäyte otettiin 0-2 cm:n syvyydeltä. Tämä, hyvin vesipitoinen näyte, kerättiin kolmesta samalta kohdin otetusta osanäytteestä. Tällä tavoin lisättiin näytteen edustavuutta sekä saatiin analyyseihin riittävä määrä ainesta. Näytteet yhdistettiin näytteenottopaikalla ottamalla ne samaan näytepussiin. Muut näytteet otettiin yksittäisinä näytteinä syvyyksiltä 2-4 cm, 4-6 cm, 6-10 ja 18-22 cm. Näytteet otettiin LIMNOS-näytteenottimella, jolla oli mahdollista ottaa häiriintymätön näyte sedimentin pinnasta sekä jakaa näyte 1 cm:n siivuihin (kuva 2). Sedimenttinäytteiden lisäksi otettiin vesinäyte välittömästi sedimentin yläpuolelta. Näytteestä tehtiin geofysikaaliset mittaukset, mutta vesinäytettä ei analysoitu. Sedimenttiprofiilit pyrittiin ottamaa järvien syvännekohdista. Näytteet pidettiin pakastettuina niiden analysointiin asti. Näytteet otettiin 18-20.08.2008 välisenä aikana. Kuva 2. Limnos-tyyppinen näytteenotin (vasen kuva) ja redox- ja ph arvojen mittaus sedimentistä (oikea kuva). Hapetus-pelkistyspotentiaali (redox) ja ph mitattiin paikan päällä sedimentistä. Mittaus tapahtui työntämällä mittaelektrodeja sedimentin pinnasta alaspäin häiriintymättömään sedimenttiin (kuva

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö 4 2). Mittaukset tehtiin kaikista osanäytteistä sekä myös välittömästi sedimentin päällä olevasta vedestä. ph- ja redox määritykset tehtiin Mettler Toledo tyyppisellä mittauslaitteistolla. Mittaustulokset on esitetty taulukossa 3. Näytteiden analysointi Laboratoriossa näytteet kylmäkuivattiin ennen analyysejä. Alkuainemääritykset tehtiin ICP-OES laitteistolla typpihappouutoksesta (EPA Method 3051). Myös ammoniumasetaattiuuttoon (ph 4,5) perustuvat määritykset tehtiin ICP-OES laitteistolla. Uraanipitoisuudet analysoitiin ICP-MS laitteistolla sekä elohopea Hg-analysaattorilla. Näytteistä analysoitiin seuraavat alkuaineet, joiden pitoisuudet ylittivät määritysrajat: Al, As, Ba, Be, Ca, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, K, Mg, Mn, Mo, Na, Ni, P, S, Sr, Ti, V, Zn, U ja kokonaisrikki (Leco). Hiili- ja typpipitoisuudet määritettiin C-N-analysaattorilla ja kokonaisrikki Leco-analysaattorilla. Lisäksi näytteistä määritettiin hehkutushäviö % sekä kuiva-aineen määrä. Näytteet analysoitiin FINAS-akreditoidussa LABTIUM geolaboratoriossa Kuopiossa. Analyysitulokset on esitetty keskeisten alkuaineiden osalta taulukoissa 1-7 sekä kaikkien analysoitujen alkuaineiden osalta liitteessä 1. Väkevä typpihappouutto hajottaa kiilteet, savimineraalit, saostumamineraalit (esim. rauta-mangaanisaostumat) sekä sulfidimineraalit. Lisäksi uutossa hajoavat orgaaniset yhdisteet. Sen sijaan kestävät mineraalit kuten kvartsi, maasälvät, amfibolit ja pyroksenit eivät hajoa typpihappouutossa. Voidaan katsoa, että happoliukoiset alkuainepitoisuudet edustavat riittävän hyvin järvisedimenttien kokonaispitoisuuksia. Ammoniumasetaattiuutto (kemiallinen adsorptio) liuottaa vaihtokykyiset kationit, jotka ovat sitoutuneet (adsorboituneet) mineraaliaineksen tai orgaanisen aineksen pintakomplekseihin, sekä hajottaa myös karbonaatit sekä hydroksisaostumat. Tulokset Fysikaaliset ominaisuudet Järvisedimenttien hehkutushäviöprosentti vaihtelee välillä 19-47 % ja orgaanisen hiilen määrä välillä 10-27 %, mikä osoittaa että näytteet sisältävät runsaasti orgaanista ainesta (taulukot 1 ja 2). Keskimääräinen hehkutushäviöprosentin määrä Suomen järvissä on 40 % (järven pituus 200-1000 m) ja 21,3 % (järven pituus yli 1000 m, Tenhola, 1988). Vesipitoisuus ylimmässä näytteessä oli yleensä 93-95 % ja alemmissa näytteissä noin 85-90 %. Järvisedimentti oli kaikissa järvissä tummanruskeata liejua, jossa voitiin havaita n. 1-2 cm:n punaruskea pintakerros (taulukko 3). Hapettunutta kerrosta ei ollut Kalliojärvestä otetussa profiilissa. Kolmisopen keskiosan näytteissä todettiin sulfidiraitoja välillä 2-6 cm. Jormasjärven eteläosan syvänteestä (21,3 m) otettujen näytteiden ph-arvot (6,76-7,17) ovat selvästi suuremmat kuin pohjoisosan (9,2 m) näytteissä (6,37-6,70, taulukko 1). Sen sijaan välittömästi sedimentin yläpuolella olevan veden ph (7,02) on suurempi pohjoisosassa kuin eteläosan

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö 5 Taulukko 1. Jormasjärven ja Kolmisopen järvisedimenttien kosteus %, kuiva-aine %, hehkutushäviö % (LOI) ja hiilen sekä typen määrät (%). Kosteus % Kuiva-aine % LOI % C % N % Jormasjärven pohjoisosa JOP 0-2 cm 93,0 7,00 25,6 11,3 1,00 JOP 2-4 cm 87,2 12,8 19,7 10,2 0,85 JOP 4-6 cm 86,1 13,9 20,7 11,6 0,89 JOP 6-10 cm 88,8 11,2 21,4 11,7 0,96 JOP 18-22 cm 87,2 12,8 19,3 10,4 0,90 Jormasjärven eteläosa JOE 0-2 cm 93,7 6,30 24,6 13,1 1,07 JOE 2-4 cm 93,8 6,20 26,9 14,3 1,13 JOE 4-6 cm 91,8 8,20 22,8 12,3 1,01 JOE 6-10 cm 88,6 11,4 19,7 10,5 0,84 JOE 18-22 cm 88,4 11,6 22,5 12,1 0,94 Kolmisopen koillisosa KOP 0-2 cm 95,1 4,90 30,7 15,9 1,25 KOP 2-4 cm 88,4 11,6 23,0 12,3 0,96 KOP 4-6 cm 84,5 15,5 20,6 11,3 0,85 KOP 6-10 cm 89,0 11,0 26,0 14,6 1,06 KOP 18-22 cm 87,3 12,7 30,4 17,0 1,26 Kolmisopen pohjoisosa KOE 0-2 cm 90,8 9,20 29,8 16,1 1,10 KOE 2-4 cm 84,6 15,4 21,1 11,4 0,76 KOE 4-6 cm 82,5 17,5 20,4 11,5 0,73 KOE 6-10 cm 84,8 15,2 23,4 13,1 0,84 KOE 18-22 cm 86,9 13,1 30,5 16,9 1,14 Taulukko 2. Kivijärven ja Kalliojärven järvisedimenttien kosteus %, kuiva-aine %, hehkutushäviö % (LOI) ja hiilen sekä typen määrät (%). Kosteus % Kuiva-aine % LOI % C % N % Kivijärven pohjoisosa KIP 0-2 cm 94,9 5,10 40,7 22,5 1,88 KIP 2-4 cm 90,2 9,80 39,1 22,0 1,83 KIP 4-6 cm 89,8 10,2 38,5 21,7 1,79 KIP 6-10 cm 91,5 8,50 40,9 23,2 1,85 KIP 18-22 cm 90,7 9,30 36,9 21,0 1,70 Kivijärven eteläosa KIE 0-2 cm 95,7 4,30 41,3 23,0 2,11 KIE 2-4 cm 89,1 10,9 41,1 22,7 2,11 KIE 4-6 cm 89,7 10,3 38,7 21,4 1,91 KIE 6-10 cm 92,0 8,00 40,3 22,9 2,03 KIE 18-22 cm 90,2 9,80 32,0 18,3 1,55 Kalliojärven keskiosa KA 0-2 cm 93,9 6,10 32,2 17,8 1,42 KA 2-4 cm 90,8 9,20 41,4 22,8 1,76 KA 4-6 cm 90,3 9,70 44,0 24,2 1,77 KA 6-10 cm 92,0 8,00 45,7 25,5 1,97 KA 18-22 cm 91,7 8,30 47,2 26,5 2,08

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö 6 Taulukko 3. Järvisedimenttien ph, redox, järven syvyys, havainnot sedimentistä ja näytteenottopisteiden koordinaatit Talvivaaran alueella. Tunnus ph Redox Järven Havainnot mv syvyys m Sedimentistä ja koordinaatit Jormasjärven pohjoisosa Vesinäyte 7,02 120 9,2 x: 7109572 y: 3557435 JOP 0-2 cm 6,70 50,0 Hapettunut pintaosa, punaruskea JOP 2-4 cm 6,56 15,5 Ruskea, normaali JOP 4-6 cm 6,54 36,8 Ruskea, normaali JOP 6-10 cm 6,51 30,6 Ruskea, normaali JOP 18-22 cm 6,37 20,0 Ruskea, normaali Jormasjärven eteläosa Vesinäyte 6,09 147 21,3 x: 7106391 y: 7106391 JOE 0-2 cm 7,15-39,0 Hyvin tumman ruskea, ei juurikaan hapettumista JOE 2-4 cm 7,17-112 Hyvin tumman ruskea JOE 4-6 cm 6,89-80,0 Mustan ruskea JOE 6-10 cm 6,92-61,3 Mustan ruskea JOE 18-22 cm 6,76-52,5 Tumman ruskea Kolmisopen koillisosa Vesinäyte 5,69 85,4 11,5 x: 7104086 y: 3552139 KOP 0-2 cm 6,72 104 Hapettunut pintaosa, punaruskea KOP 2-4 cm 6,55 98,1 Ruskea, normaali KOP 4-6 cm 6,56 54,1 Ruskea, normaali KOP 6-10 cm 6,54 51,4 Ruskea, normaali KOP 18-22 cm 6,38 47,1 Ruskea, normaali Kolmisopen pohjoisosa Vesinäyte 5,68 x: 7103133 y: 3551333 KOE 0-2 cm 6,48-40,2 13,8 Hapettunut pintaosa, punaruskea KOE 2-4 cm 6,48 Ruskea, normaali, paikoin sulfidiraitoja KOE 4-6 cm 6,45-46,0 Ruskea, normaali, paikoin sulfidiraitoja KOE 6-10 cm 6,53-24,4 Ruskea, normaali KOE 18-22 cm 6,46-24,1 Ruskea, normaali Kivijärven pohjoisosa Vesinäyte 5,80 130 10,4 x: 7092875 y: 3544490 KIP 0-2 cm 6,20 59,0 Hapettunut pintaosa, punaruskea KIP 2-4 cm 6,20 46,0 Ruskea, normaali KIP 4-6 cm 5,95 38,0 Ruskea, normaali KIP 6-10 cm 5,97 45,0 Ruskea, normaali KIP 18-22 cm 6,27 34,6 Ruskea, normaali Kivijärven eteläosa Vesinäyte, eteläpää 5,67 158 6,3 x: 7091193 y: 3546215 KIE 0-2 cm 5,88 109 Hapettunut pintaosa, punaruskea KIE 2-4 cm 5,90 43,1 Ruskea, normaali KIE 4-6 cm 5,93 20,3 Ruskea, normaali KIE 6-10 cm 5,82 24,8 Ruskea, normaali KIE 18-22 cm 6,11 40,0 Ruskea, normaali Kalliojärven keskiosa Vesinäyte 6,03 189 5,6 x: 7101725 y: 3549169 0-2 cm 6,45 92,0 Ruskea, normaali 2-4 cm 6,28 38,0 Ruskea, normaali 4-6 cm 6,44 52,9 Ruskea, normaali 6-10 cm 6,50 32,6 Ruskea, normaali 18-22 cm 6,45 20,6 Ruskea, normaali

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö 7 syvänteessä (6,09). Kolmisopen koillisosassa ph vaihtelee välillä 6,38-6,72 ja pohjoisosassa välillä 6,45-6,53. Arvot ovat lähellä Jormasjärven koillisosan ph-arvoja. Vesinäytteiden ph-arvot ovat Kolmisopessa alhaiset 5,68 ja 5,69. Kalliojärvessä vesinäytteen ph on 6,03 ja sedimenttien 6,28-6,50. Kivijärvessä sedimentin ph-arvot ovat keskimäärin alhaisemmat kuin muissa järvissä, etenkin eteläpäässä, jossa ph-arvot vaihtelevat välillä 5,88-6,11 (taulukko 3). Hapetus-pelkistyspotentiaalin (redox) arvot ovat yleensä suurimmat sedimentin pintaosassa (0-2 cm), josta ne laskevat syvyyssuuntaan (taulukko 3). Negatiiviset redox-arvot osoittavat sedimentissä olevan pelkistävät olosuhteet Jormasjärven eteläosan syvänteessä (-39,0 - -80 mv) sekä Kolmisopen pohjoisosan näytteissä (-24,1 - -46 mv). Kolmisopen pohjoisosan pelkistäviä olosuhteita indikoivat myös sulfidiraidat. Suurin redox-arvo (189 mv) mitattiin Kalliojärven sedimentin yläpuolella olevasta vedestä. Yleensä sedimentin redox -arvot vaihtelevat muutaman kymmenen ja noin 100 mv:n välillä (taulukko 3). Alkuainepitoisuudet Järvisedimenttien As-, Cd-, Co-, Cu-, Ni-, Fe-, Mn-, Zn-, Pb-, U-, Hg- ja S -pitoisuudet on esitetty taulukoissa 4-7 sekä kaikkien analysoitujen alkuaineiden osalta liitteessä 1. Jormasjärvi Raskasmetallipitoisuudet ovat hyvin lähellä toisiaan molemmissa Jormasjärven profiileissa (taulukko 4). Pohjoisen profiilin pintaosan (0-10 cm) keskimääräinen happoliukoinen nikkelipitoisuus on 75 mg/kg ja eteläisen profiilin vastaava pitoisuus on 90 mg/kg. Pintaosan nikkelipitoisuudet ovat selvästi suuremmat kuin syvyydeltä 18-22 cm otettujen taustanäytteiden pitoisuudet, vastaavasti 67 ja 57 mg/kg. Suurimmat happoliukoiset nikkelipitoisuudet 105 mg/kg ja 98 mg/kg ovat pintanäytteissä, ja pitoisuudet pienenevät lähes tasaisesti (etenkin eteläsyvänteen profiilissa) siirryttäessä syvemmälle sedimenttiin (taulukko 4, kuva 2). Etenkin Jormasjärven pohjoisosassa syvyysvälillä 10 cm-pinta pitoisuudet kasvavat jyrkästi sedimentin pintaa kohti. Myös Co-, Mn-, Fe- ja Hg -pitoisuudet lisääntyvät pintaa kohti. Pitoisuuksien kasvu voi liittyä valuma-alueen metsien ja soiden ojituksen lisääntymiseen 1970-luvulta lähtien. Tällöin runsaasti orgaanista ainesta kuten myös rautaa ja mangaania kulkeutuu järveen. Sedimentin hapettunut pintaosa tulee näkyviin molemmissa profiileissa suurina rauta- ja mangaanipitoisuuksina. Tämä näkyy myös selvästi heikkouutokseen perustuvissa Fe- ja Mn -pitoisuuksissa. Myös pääalkuaineiden (esim. K, Na, Ca) pitoisuudet kasvavat pintaa kohti indikoiden orgaanisen aineksen lisäksi myös minerogeenisen aineksen kulkeutumista järvialtaaseen (liite 1). Myös Jormasjärven aikaisemmissa tutkimuksissa raskasmetalli- ja rikkipitoisuuksien on todettu olevan suuremmat sedimentin pinnassa kuin syvemmällä sedimentissä (Mäkinen ja Kauppila, 2006). Heidän mukaansa pitoisuudet kasvavat lähes tasaisesti noin 30 cm:n syvyydeltä pintaa

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö 8 kohti, mutta aivan pintaosassa pitoisuudet pienenevät jyrkästi. Syynä tähän voi olla ylimmän sedimentin sekoittuminen (aallokko, virtaukset) ja sitä kautta alkuaineiden liukenevuuden kasvu sedimentistä veteen. Taulukko 4. Alkuainepitoisuudet Jormasjärven järvisedimenttiprofiileissa. Pitoisuudet perustuvat typpihappouuttoon (kokonaispitoisuus) sekä ammoniumasetaattiuuttoon (kemiallinen adsorptio). Keskiarvopitoisuudet on laskettu syvyysvälillä 0-10 cm. Vertailuaineistona esitetään Jormasjärven pohjoisosan keskiarvopitoisuudet syvyyksiltä 0-8 cm ja 8-20 cm vuonna 2005 (Mäkinen ja Kauppila, 2006). As Cd Co Cu Ni Fe Mn Zn Pb U Hg S Jormasjärven pohjoisosa Kokonaispitoisuudet, mg/kg JOP 0-2 cm 9,26 2,24 31,9 35,7 105 83500 7530 422 35,0 2,14 0,19 16100 JOP 2-4 cm 9,64 2,16 23,1 38,8 83,6 70400 3920 447 47,5 2,44 0,18 16200 JOP 4-6 cm 5,93 2,23 12,8 32,5 56,2 38900 1650 326 31,7 2,44 0,16 28100 JOP 6-10 cm 5,92 2,32 11,2 38,5 55,0 47600 1670 461 27,0 2,63 0,14 25900 Keskiarvo 0-10 cm 7,69 2,24 19,8 36,4 75,0 60100 3693 414 35,3 2,41 0,17 21575 JOP 18-22 cm 5,81 2,25 10,8 41,9 66,8 54600 1540 514 8,31 3,06 0,11 16900 Keskiarvo 0-8 cm, 2005 6,00 0,10 29,0 32,0 73,0 54550 1920 328 4265 Keskiarvo 8-20 cm, 2005 7,00 0,10 32,0 27,0 60,0 57550 1993 314 3058 Jormasjärven eteläosa JOE 0-2 cm 9,51 2,05 34,7 40,6 97,7 59900 3180 378 38,4 2,14 0,20 5520 JOE 2-4 cm 9,32 1,88 32,0 39,5 95,9 74700 3010 360 37,8 2,09 0,20 4390 JOE 4-6 cm 7,06 2,05 35,6 41,5 93,3 54400 2200 363 36,2 2,22 0,19 6070 JOE 6-10 cm 9,29 1,28 35,4 37,0 71,8 50400 1870 313 54,9 2,14 0,18 5030 Keskiarvo 0-10 cm 8,80 1,82 34,4 39,7 89,7 59850 2565 354 41,8 2,15 0,19 5253 JOE 18-22 cm 7,11 0,88 26,1 29,4 56,9 54700 1960 271 22,5 1,87 0,12 2780 Jormasjärven pohjoisosa Kemiallinen adsorptio, mg/kg JOP 0-2 cm <0,5 0,84 5,51 0,56 19,6 5040 3480 111 4,23 120 JOP 2-4 cm 0,60 0,39 4,76 0,22 12,1 3990 2590 82,2 10,2 70,1 JOP 4-6 cm 1,04 0,19 1,96 <0,1 5,54 2720 1340 29,7 11,3 46,3 JOP 6-10 cm 1,13 0,08 1,24 <0,1 3,81 2310 1170 24,0 5,81 40,8 Keskiarvo 0-10 cm 0,92 0,38 3,37 0,39 10,3 3515 2145 61,7 7,89 63,8 JOP 18-22 cm 1,04 <0,05 0,99 <0,1 3,94 2780 1190 21,8 1,39 41,6 Jormasjärven eteläosa JOE 0-2 cm 0,71 0,05 14,5 <0,1 26,2 14800 2480 62,7 9,32 479 JOE 2-4 cm <0,5 0,08 12,3 <0,1 23,4 16600 2080 78,2 6,25 322 JOE 4-6 cm 0,86 <0,05 15,4 <0,1 25,8 17500 1820 56,4 10,9 560 JOE 6-10 cm 1,22 0,06 11,6 <0,1 13,3 11800 1420 36,4 19,4 331 Keskiarvo 0-10 cm 0,93 0,06 13,5 22,2 15175 1950 58,4 11,5 423 JOE 18-22 cm <0,5 <0,05 5,71 0,12 6,41 10600 1330 37,5 5,30 87,9 Keskiarvo 0-8 cm, 2005 2,00 0,10 9,00 0,10 16,0 12650 1615 42,0 444 Keskiarvo 8-20 cm, 2005 2,00 0,10 9,00 0,10 10,0 14590 1625 39,0 238 Kokonaisrikkipitoisuudet ovat keskimäärin 2-3 kertaa suuremmat pohjoisessa profiilissa kuin eteläprofiilissa eikä niissä ei voida todeta pitoisuuksien nousua pintaa kohti (taulukko 4). Kuitenkin, päinvastoin kuin kokonaisrikin kohdalla, liukoisen rikin (sulfaattisen rikin) määrät ovat moninkertaisesti suuremmat eteläprofiilissa kuin pohjoisprofiilissa. Molemmissa profiileissa helppo-

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö 9 liukoisen rikin pitoisuudet ovat huomattavan suuret pintanäytteessä (0-2 cm). Jormasjärvessä luontainen taustapitoisuus (syvyys 18-22 cm) on nikkelillä 57-67 mg/kg, kuparilla 29-42 mg/kg ja sinkillä 271-514 mg/kg. Jormasjärvessä useimmat happouuttoon ja heikkouuttoon perustuvat raskasmetallipitoisuudet, kuten myös rikkipitoisuudet, ovat lähellä vuonna 2005 todettuja arvoja (taulukko 4). Pitoisuuksien vertailu on kuitenkin vaikeata, koska vuoden 2008 näytteet on otettu eri kohdista kuin vuonna 2005, joskin samasta osasta järveä. Vertailua vaikeuttaa myös se, että vuonna 2005 näytteet otettiin talvella ja vuonna 2008 kesällä. Metallit ovat pääosin niukkaliukoisessa muodossa, joko Fe-Mn-oksihydraateissa ja/tai sulfideina. Osa metalleista on kemiallisesti adsorboituneena orgaaniseen ainekseen, jota sedimentissä on runsaasti. Jormasjärven eteläprofiilin pintaosassa suurin osa (yli 70 %) mangaanista on sitoutunut löyhästi adsorptiofraktioon (taulukko 4), mistä johtuen se reagoi helposti mm. vuodenaikojen vaihteluun hapetus-pelkistys -olosuhteiden muuttuessa järven pohjalla. Syvyys cm Jormasjärvi, pohjoisosa 0 5 10 15 20 25 40 50 60 70 80 90 100 110 Ni mg/kg Syvyys cm Jormasjärvi, eteläsyvänne 0 5 10 15 20 25 50 60 70 80 90 100 110 Ni mg/kg Kuva 2. Järvisedimenttiprofiilien nikkelipitoisuudet Jormasjärven pohjoisosassa ja eteläsyvänteessä. Kolmisoppi Raskasmetallipitoisuuksissa ei ole suurtakaan eroa Kolmisopen koillisosan ja pohjoisosan välillä (taulukko 5). Happoliukoiset nikkelipitoisuudet koillisosan profiilissa vaihtelevat välillä 33,4-104 mg/kg ja pohjoisessa välillä 44,2-174 mg/kg. Suurimmat pitoisuudet (104 ja 174 mg/kg) todettiin pintanäytteissä. Koillisosan profiilissa (syvyys 0-10 cm) happoliukoiset nikkelipitoisuudet kasvavat lähes tasaisesti pintaa kohti tausta-arvosta 33 mg/kg arvoon 104 mg/kg ja pohjoisosassa arvosta 44 mg/kg arvoon 174 mg/kg (taulukko 5, kuva 3). Jyrkintä kasvu on syvyysvälillä 5 cm pinta. Nikkelin ohella kadmiumin, kuparin, raudan ja sinkin, uraanin ja rikin happoliukoiset ja heikkoliukoiset pitoisuudet nousevat pintaa kohti. Hapettunut sedimentin pintaosa tulee esiin kohonneina rautapitoisuuksina sekä happo- että heikkouutosmenetelmissä. Jormasjärvestä poiketen Kolmisopen mangaanipitoisuudet eivät ole muuta sedimenttiä suuremmat sedimentin pinnassa. Raudan ja mangaanin muodostamien oksihydraattien metalleja adsorboiva vaikutus näkyy selvimmin kohonneina arseeni- ja sinkkipitoisuuksina.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö 10 Molempiin uuttomenetelmiin perustuvat raskasmetallipitoisuudet ovat lähellä vastaavia pitoisuuksia Jormasjärvessä ja kuvastavat mustaliuskeita sisältävää kallioperää. Kolmisopen pohjoisen profiilin rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat huomattavasti suuremmat vuosina 1993 ja 2005 kuin vuonna 2008. Erot voivat johtua siitä, että näytteet on otettu eri vuosina eri kohdista, jolloin sedimentaatio-olosuhteet voivat olla erilaiset järvialtaan rakenteen sekä veden virtauksen myötä. Taulukko 5. Alkuainepitoisuudet Kolmisopen järvisedimenttiprofiileissa. Pitoisuudet perustuvat typpihappouuttoon (kokonaispitoisuus) sekä ammoniumasetaattiuuttoon (kemiallinen adsorptio). Keskiarvopitoisuudet on laskettu syvyysvälillä 0-10 cm. Vertailupitoisuuksina esitetään Kolmisopen keskiosan pitoisuudet syvyyksiltä 0-8 ja 8-20 cm vuonna 2005 Mäkisen ja Kauppilan (2006) mukaan sekä syvyyksiltä 0-9 cm ja 10-23 cm vuonna 1993 Uutela ym. (2006) mukaan. As Cd Co Cu Ni Fe Mn Zn Pb U Hg S Kolmisopen koillisosa Kokonaispitoisuudet mg/kg KOP 0-2 cm <5 1,19 14,3 41,7 104 42600 1090 258 33,4 2,46 0,17 2820 KOP 2-4 cm <5 0,90 21,6 34,3 88,2 32600 1120 234 30,8 2,23 0,16 2860 KOP 4-6 cm <5 0,93 20,5 31,7 65,3 31100 1170 231 38,1 2,21 0,17 3090 KOP 6-10 cm 5,65 1,50 25,9 28,9 50,6 36000 1460 295 40,6 2,19 0,19 4440 Keskiarvo 0-10 cm 1,13 20,6 34,2 77,0 35575 1210 255 35,7 2,27 0,17 3303 KOP 18-22 cm <5 0,59 18,1 24,9 33,4 29300 1480 189 21,2 2,18 0,14 2740 Kolmisopen pohjoisosa KOE 0-2 cm <5 1,45 23,3 62,7 174 39400 1040 403 30,7 2,93 0,15 4370 KOE 2-4 cm <5 0,58 19,3 30,9 66,7 30000 960 191 29,8 2,04 0,14 2820 KOE 4-6 cm <5 <0,5 22,7 29,5 51,3 33100 1000 174 34,6 2,36 0,13 3870 KOE 6-10 cm <5 1,01 28,5 27,1 44,2 34400 1080 213 37,5 1,99 0,15 3540 Keskiarvo 0-10 1,01 23,5 37,6 84,1 34225 1020 245 33,2 2,33 0,14 3650 KOE 18-22 cm <5 0,94 30,1 25,7 44,0 33200 1270 209 24,4 2,07 0,16 3500 Keskiarvo 0-8 cm, 2005 5,00 1,00 46,0 27,0 55,0 97800 3945 323 3905 Keskiarvo 8-20 cm, 2005 4,00 1,00 64,0 26,0 49,0 134000 5725 307 2765 Keskiarvo 0-9 cm, 1993 4,25 2,15 33,9 27,0 61,7 74822 5241 511 15,5 0,12 Keskiarvo 10-23 cm, 1993 2,39 2,10 85,8 29,1 109 69380 1259 587 4,65 0,09 Kolmisopen koillisosa Kemiallinen adsorptio, mg/kg KOP 0-2 cm <0,5 0,51 3,89 0,73 21,5 9830 701 106 8,85 2,46 301 KOP 2-4 cm 0,55 0,17 6,74 0,23 17,5 6900 771 66,6 10,0 2,23 158 KOP 4-6 cm 0,76 0,27 5,13 0,37 9,86 5310 823 71,3 14,1 2,21 83,6 KOP 6-10 cm 0,93 0,08 3,77 0,18 3,58 5860 1020 37,3 11,8 2,19 49,7 Keskiarvo 0-10 cm 0,74 0,26 4,88 0,38 13,1 6975 829 70,3 11,2 2,27 148 KOP 18-22 cm <0,5 0,06 3,38 0,15 2,25 5940 1090 22,2 5,03 2,18 34,6 Kolmisopen pohjoisosa KOE 0-2 cm <0,5 0,13 6,67 0,25 42,3 10600 695 119 8,72 247 KOE 2-4 cm 0,63 0,15 4,64 0,23 11,5 7520 717 54,5 10,5 128 KOE 4-6 cm 0,70 0,06 5,57 0,10 7,51 7420 684 28,9 12,1 133 KOE 6-10 cm 0,95 0,06 4,60 0,10 4,12 7480 743 31,2 12,2 86,4 Keskiarvo 0-10 cm 0,76 0,09 5,11 0,17 13,6 8114 743 51,6 9,83 128 KOE 18-22 cm <0,5 0,07 4,06 0,14 2,58 7550 877 24,3 5,65 45,4 Keskiarvo 0-8 cm, 2005 1,00 0,10 19,0 1,00 14,0 21450 2490 33,0 262 Keskiarvo 8-20 cm, 2005 1,00 0,10 26,0 1,00 10,0 22350 3630 35,0 135

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö 11 Syvyys cm Kolmisoppi, koillisosa 0 5 10 15 20 25 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 Ni mg/kg Syvyys cm Kolmisoppi, pohjoisosa 0 5 10 15 20 25 30 50 70 90 110 130 150 170 190 Ni mg/kg Kuva 3. Järvisedimenttiprofiilien nikkelipitoisuudet Kolmisopen koillis- ja pohjoisosassa. Kivijärvi Kivijärvi sijaitsee n. 15 km Talvivaaran liuskejakson länsipuolella, jossa valuma-alueen kivilaji on graniittigneissiä. Näin ollen järvi edustaa ns. taustapitoisuus järveä. Järvi on laajojen ojitettujen suoalueiden ympäröimä (mm. Iso- ja Pieni Juurikkasuo). Tällöin runsaasti orgaanista ainesta kulkeutuu järveen, mikä näkyy mm. orgaanisen hiilen selvästi suurempina määrinä kuin Jormasjärvessä ja Kolmisopessa (taulukot 1 ja 2). Orgaanisen aineksen vaikutus näkyy mm. kohonneina Hgpitoisuuksina, koska elohopea adsorboituu voimakkaasti humukseen. Kivijärven raskasmetallipitoisuudet ovat erittäin alhaiset (taulukko 6). Esimerkiksi pohjoisosan nikkelipitoisuuksien keskiarvo syvyysvälillä 0-10 cm on 22 mg/kg, kun se Jormasjärvessä on 75 mg/kg ja Kolmisopessa 77 mg/kg. Sama voidaan nähdä myös kobolttipitoisuuksissa, jotka ovat Kivijärvessä noin kolme kertaa pienemmät kuin Jormasjärvessä ja Kolmisopessa. Erot selittyvät sillä, että Kivijärvi sijaitsee graniittigneissialueella, kun taas Jormasjärvi ja Kolmisoppi sijaitsevat kiilleliuskeita ja mustaliuskeita käsittävällä alueella. Kuparipitoisuuksissa ei ole mainittavaa eroa eri järvien kesken. Kuten Jormasjärvessä ja Kolmisopessa myös Kivijärvessä eräät alkuainepitoisuudet (Cd, Co, Cu, Ni, Fe, Zn) nousevat lähes tasaisesti pintaa kohti. Kuvassa 4 on esitetty nikkelipitoisuudet Kivijärven sedimentin yläosassa. Mangaanipitoisuudet ovat Kivijärvessä erittäin alhaiset. Tämä johtuu alueen kallioperän alhaisista mangaanipitoisuuksista, mutta mahdollisesti myös verrattain alhaisista ph-arvoista (5,82-6,11), mikä puolestaan edesauttaa mangaanin liukenemista sedimentistä veteen. Orgaanisen aineksen osuus on selvästi suurempi Kivijärven sedimentissä kuin Jormasjärvessä ja Kolmisopessa. Myös Kivijärvessä sedimenttien rautapitoisuudet ovat selvästi suuremmat hapettuneessa ja vesipitoisessa pintaosassa kuin muualla sedimentissä (taulukko 6).

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö 12 Syvyys cm Kivijärvi, pohjoisosa 0 5 10 15 20 25 0 10 20 30 40 Ni mg/kg Syvyys cm Kivijärvi, eteläosa 0 5 10 15 20 25 0 10 20 30 40 50 60 Ni mg/kg Kuva 4. Järvisedimenttiprofiilien nikkelipitoisuudet Kivijärven pohjois- ja eteläosassa. Taulukko 6. Alkuainepitoisuudet Kivijärven järvisedimenttiprofiileissa. Pitoisuudet perustuvat typpihappouuttoon (kokonaispitoisuus) sekä ammoniumasetaattiuuttoon (kemiallinen adsorptio). Keskiarvopitoisuudet on laskettu syvyysvälillä 0-10 cm. As Cd Co Cu Ni Fe Mn Zn Pb U Hg S Kivijärven pohjoisosa Kokonaispitoisuudet, mg/kg KIP 0-2 cm <5 0.95 8.12 40.4 31.7 26200 478 102 53.8 3.33 0.25 3610 KIP 2-4 cm 5.39 0.61 6.22 30.2 22.7 18000 445 103 60.8 2.93 0.23 3360 KIP 4-6 cm 7.47 0.88 6.69 27.5 19.7 17500 462 110 69.2 2.46 0.24 3250 KIP 6-10 cm <5 0.67 4.91 21.7 12.4 17000 533 102 54.3 2.22 0.19 3240 Keskiarvo 0-10 cm 6.43 0.77 6.49 30.0 21.6 19675 480 104 59.5 2.73 0.23 3365 KIP 18-22 cm <5 0.51 4.48 15.2 8.50 17800 557 76.3 5.45 1.94 0.11 2320 Kivijärven eteläosa KIE 0-2 cm 7.33 1.10 8.87 43.4 49.3 20400 507 160 47.6 2.19 0.21 3460 KIE 2-4 cm 6.56 0.84 6.72 38.2 37.0 17000 450 124 44.2 2.22 0.22 3330 KIE 4-6 cm 6.48 1.06 4.99 28.3 20.8 12700 427 119 61.3 1.88 0.23 2740 KIE 6-10 cm <5 0.67 3.97 24.4 12.9 11200 421 55.0 34.3 1.76 0.16 2480 Keskiarvo 0-10 cm 6.79 0.92 5.69 30.0 25.7 14540 438 98.6 46.9 1.84 0.18 2766 KIE 18-22 cm <5 <0.5 3.90 15.5 8.45 11400 387 35.0 <5 1.14 0.08 1820 Kivijärven pohjoisosa Kemiallinen adsorptio, mg/kg KIP 0-2 cm 0.54 0.19 2.02 0.46 3.21 6440 299 26.3 18.2 136 KIP 2-4 cm <0.5 0.12 1.53 0.22 1.81 4420 305 22.1 21.3 85.6 KIP 4-6 cm 0.51 0.12 1.32 0.15 1.26 3860 313 15.9 23.4 64.9 KIP 6-10 cm <0.5 <0.05 0.99 <0.1 0.56 3920 371 6.07 16.6 40.5 Keskiarvo 0-10 cm 0.52 0.14 1.46 0.28 1.71 4660 322 17.6 19.9 81.8 KIP 18-22 cm <0.5 <0.05 0.86 <0.1 0.30 4330 377 3.52 0.90 25.1 Kivijärven eteläosa KIE 0-2 cm <0.5 0.25 2.35 0.41 7.11 4260 334 51.3 16.2 163 KIE 2-4 cm <0.5 0.09 1.83 0.23 4.88 3530 304 25.3 14.4 88.1 KIE 4-6 cm <0.5 0.12 1.22 0.12 1.88 2700 299 14.5 22.8 54.0 KIE 6-10 cm <0.5 0.09 1.03 <0.1 0.90 2670 315 4.43 11.9 28.5 Keskiarvo 0-10 cm 0.14 1.61 0.26 3.69 3290 313 23.9 16.3 83.4 KIE 18-22 cm <0.5 <0.05 0.81 <0.1 0.43 2750 288 1.04 <0.5 16.7

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö 13 Kalliojärvi Kalliojärvi sijaitsee Kolmisopen länsipuolella noin 1 km:n päässä liuskejakson länsikontaktista. Ympäristön kivilaji on graniittigneissiä. Järvi on karu, oligotrofinen järvi, jossa ranta-asutusta ei juuri ole. Järvisedimentti on normaalin ruskeata liejua, jossa muista järvistä poiketen ei todettu hapettunutta sedimentin yläosaa (ks. taulukko 3). Kuten Kivijärvessä myös Kalliojärven ympäristössä on runsaasti ojitettuja suoalueita, joista orgaanista ainesta kulkeutuu runsaasti järveen. Kalliojärven orgaanisen hiilen määrät ja LOI-arvot ovat vielä hieman suuremmat kuin Kivijärvessä (taulukko 2). Kalliojärven raskasmetallipitoisuudet ovat samaa suuruusluokkaa kuin Kivijärvessä (taulukko 7). Pintaosan nikkelipitoisuuksien keskiarvo on 17 mg/kg, kun se Kivijärvessä oli 22 mg/kg. Jormasjärvessä nikkelipitoisuuksien keskiarvot olivat 75-90 mg/kg ja Kolmisopessa 77-84 mg/kg. Kivijärven tavoin mangaanipitoisuudet ovat erittäin alhaiset Kalliojärvessä. Myös Kalliojärvessä nikkelipitoisuudet kasvavat sedimentin pintaa kohti (kuva 5). Vertailujärvenä on esitetty Salminen, joka sijaitsee noin 500 m Kalliojärven eteläpuolella. Näytteet tästä järvestä otettiin GTK:n toimesta vuonna 1993 (Uutela ym., 1995). Alkuainepitoisuudet ovat samaa suuruusluokkaa molemmissa järvissä, joskin pintaosan keskimääräiset As-, Co, Ni-, Fe-, Mn- ja Zn pitoisuudet ovat noin kaksi kertaa suuremmat Kalliojärvessä kuin Salmisessa. Taulukko 7. Alkuainepitoisuudet Kalliojärven järvisedimenttiprofiilissa. Pitoisuudet perustuvat typpihappouuttoon (kokonaispitoisuus) sekä ammoniumasetaattiuuttoon (kemiallinen adsorptio). Keskiarvopitoisuudet on laskettu syvyysvälillä 0-10 cm. Vertailujärvenä esitetään Salminen, joka sijaitsee noin 500 m Kalliojärven eteläpuolella (Uutela ym., 1995). Salmisen keskiarvopitoisuudet on laskettu syvyysväleillä 0-9 cm ja 9-23 cm. As Cd Co Cu Ni Fe Mn Zn Pb U Hg S Kalliojärven keskiosa Kokonaispitoisuudet, mg/kg KA 0-2 cm 6.20 <0.5 4.97 27.7 22.1 23600 363 57.5 38.1 3.45 0.15 2510 KA 2-4 cm 6.29 0.69 9.91 28.0 18.1 28000 482 91.3 63.3 3.69 0.20 3640 KA 4-6 cm 8.55 0.78 11.1 25.1 16.7 27800 501 99.3 65.7 3.64 0.23 3630 KA 6-10 cm 6.98 1.02 4.89 22.8 10.1 25100 514 86.4 52.1 3.74 0.23 2960 Keskiarvo 0-10 cm 7.01 0.83 7.72 25.9 16.8 26125 465 83.6 54.8 3.63 0.20 3185 KA 18-22 cm <5 <0.5 3.08 23.7 8.98 25100 609 43.5 19.4 3.56 0.14 2770 Keskiarvo 0-9 cm, 2.44 0.75 2.86 28.8 9.43 10119 208 49.5 50.1 0.34 9-23 cm, Salminen (1993) 0.97 0.37 2.15 24.0 6.64 7565 211 18.7 11.2 0.17 Kemiallinen adsorptio, mg/kg KA 0-2 cm 0.53 <0.05 0.85 0.16 0.51 5540 202 6.46 11.5 52.2 KA 2-4 cm 1.16 <0.05 1.67 0.21 1.28 9040 322 11.0 19.0 80.1 KA 4-6 cm 0.91 <0.05 1.54 <0.1 0.66 8910 342 8.98 19.3 70.3 KA 6-10 cm <0.5 <0.05 0.83 <0.1 0.30 9020 373 3.35 14.1 43.9 Keskiarvo 0-10 cm, 0.87 1.22 0.19 0.69 8128 310 7.45 16.0 61.6 KA 18-22 cm <0.5 <0.05 0.63 <0.1 0.26 8760 435 0.79 3.65 30.3

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö 14 Syvyys cm Kalliojärvi, keskiosa 0 5 10 15 20 25 5 10 15 20 25 Ni mg/kg Kuva 5. Kalliojärven järvisedimenttiprofiilin nikkelipitoisuudet. Tulosten tarkastelua ja suositukset Järvisedimenttinäytteet pyrittiin ottamaan järvien syvännekohdista, koska tällöin sedimentaatioolosuhteet ovat rauhalliset ja alkuaineiden pysyvyys sedimentissä on suurempaa kuin matalan veden alueilla. Myös syvänteiden usein pelkistävät olosuhteet edesauttavat metallien sitoutumista sedimenttiin. Rantavyöhykkeissä tai matalissa järvissä esim. tuulen pintasedimenttiä sekoittava vaikutus voi olla merkittävää, mikä vaikeuttaa pitoisuusvaihtelujen seurantaa. Edustavan näytteen saamiseksi pintasedimentti (0-2 cm) yhdistettiin kolmesta osanäytteestä. Tarkat koordinaatit tekevät mahdolliseksi uusintanäytteenoton tekemisen samoista pisteistä. Järvisedimenttien ph-arvot vaihtelivat jonkun verran eri järvien kesken, mutta saman profiilin näytteiden ph-arvot olivat yleensä hyvin lähellä toisiaan. Suurimmat arvot (ph 7,2) mitattiin Jormasjärven eteläsyvänteen pintaosassa ja pienimmät arvot (5,8-6,1) Kivijärven eteläosan sedimentissä. Pelkistävät olosuhteet todettiin Jormasjärven eteläsyvänteessä (redox välillä -39 mv ja -112 mv) sekä Kolmisopen pohjoisosan profiilissa (välillä -24 m ja -46 mv). Kallioperän kivilajit heijastuvat järvisedimenttien kemiallisessa koostumuksessa. Jormasjärvi ja Kolmisoppi sijaitsevat kiilleliusketta ja mustaliuskeita käsittävällä kivilajialueella, jossa metallipitoisuudet (esim. Ni, Cd, Co, Zn) ovat moninkertaiset verrattuna graniittigneissialueella sijaitseviin Kivijärveen ja Kalliojärveen. Keskimääräiset happoliukoiset nikkelipitoisuudet vaihtelivat eri osissa Jormasjärveä välillä 90-75 mg/kg ja Kolmisopessa välillä 77-84 mg/kg, kun taas Kivijärvessä pitoisuudet olivat 22-26 mg/kg ja Kalliojärvessä 17 mg/kg. Jormasjärven ja Kolmisopen happoliukoiset nikkelipitoisuudet vastaavat lähes Talvivaaran alueen kiilleliuske- ja mustaliuskejaksossa sijaitsevien järvisedimenttien taustapitoisuuksia esim. Kolmisopessa (85 mg/kg), Kaivoslammessa (124 mg/kg) ja Raatelammessa (72 mg/kg, Tenhola ym., 2008).. Yleensä raskasmetallipitoisuudet olivat suurimmat vesipitoisessa pintanäytteessä, jossa myös orgaanisen aineksen määrät olivat suuremmat kuin muualla sedimentissä. Punertavan ruskeaa pintasedimenttiä luonnehtivat myös suuremmat rautapitoisuudet sekä usein myös suuremmat mangaanipitoisuudet kuin alempana sedimentissä.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö 15 Yhtenä selvänä tuloksena oli alkuainepitoisuuksien, etenkin nikkelipitoisuuksien, voimakas kasvu pintaa kohti. Kasvu alkaa yleensä jo 18-22 cm:n syvyydeltä, mutta on voimakkainta välillä 10 cm ja pinta. Yhtenä syynä tähän voidaan pitää suo- ja metsäalueiden ojituksen sekä yleensä maankäytön lisääntymistä valuma-alueella. Tällöin myös minerogeenista materiaalia kulkeutuu runsaasti järveen, mikä näkyy mm. kohonneina Na, K ja Ca pitoisuuksina. Metallipitoisuuksien kasvu kohti sedimentin pintaa on todettu myös aikaisemmissa tutkimuksissa Jormasjärvessä ja Kolmisopessa (Mäkinen ja Kauppila, 2006), joskin heidän mukaansa pitoisuudet laskevat aivan ylimmissä näytteissä. Eri vuosina otettujen järvisedimenttinäytteiden pintaosan raskasmetallipitoisuuksissa ei ollut merkittäviä eroja. Kuitenkin rauta- ja mangaanipitoisuudet Jormasjärvessä ja Kolmisopessa olivat huomattavasti suuremmat talvella vuosina 2003 ja 2005 kuin kesällä vuonna 2008. Erot voivat johtua alusveden ja sedimentin erilaisista hapetus-pelkistysolosuhteista talvi- ja kesänäytteenotossa. Myös se, että näytteitä ei ole otettu täysin samoista paikoista eri vuosina aiheuttaa tuloksiin erilaisuutta. Jatkossa seurantatutkimukset tulisi kohdistaa ennen kaikkea sedimentin yläosaan (0-2 cm), missä voidaan todeta mahdolliset ihmisen toiminnasta aiheutuvat muutokset. Tämä myös sen vuoksi, että sedimentaationopeus on järvisedimenteissä alhainen (Jormasjärvessä ja Kolmisopessa 0,3-0,4 cm vuodessa). Kuitenkin syvemmältä otettuja näytteitä tarvitaan vertailunäytteinä. Jotta seurantanäytteet olisivat vertailukelpoisia, tulisi ne ottaa kesällä ja mahdollisimman samoista kohdin kuin vuonna 2008. Kuopiossa 7.11.2008 Markku Tenhola geologi Kirjallisuus: Loukola-Ruskeeniemi, K., Tenhola, M., Paukola, T., Uutela, A., (1996). Mustaliuskeiden vaikutus vesistöihin Sotkamon Talvivaarassa. English summary: Environmental impact of black shales on watercourses at Talvivaara, Sotkamo, eastern Finland. Vuoriteollisuus 54. vuosikerta. Vuorimiesyhdistys, 49-53. Loukola-Ruskeeniemi, K., Uutela, A., Tenhola, M., Paukola, T., 1998. Environmental impact of metalliferous black shales at Talvivaara in Finland, with indication of lake acidification 9000 years ago. J. of Geochem. Explor. 64, 395-407.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö 16 Mäkinen, J., Kauppila, T., 2006. Nuasjärven, Jormasjärven ja Kolmisopen geokemialliset ja paleolimnologiset tutkimukset. Raportti no. S 41/3433/2006/1. Geologian tutkimuskeskus, 59 s. Tenhola, M., 1988. Alueellinen geokemiallinen järvisedimenttikartoitus Itä-Suomessa. English summary: Regional geochemical mapping based on lake sediments in eastern Finland. Report of Investigation 78. Geological Survey of Finland, 42 s. Tenhola, M., Loukola-Ruskeeniemi, K., Einsalo, K., 2008. Environmental impact of the Talvivaara Ni-Cu-Zn deposit during 1981-1994, eastern Finland. Käsikirjoitus. Uutela, A., Tenhola, M., Loukola-Ruskeeniemi, K., 1995. Diatom flora and chemical composition of lake sediments in the vicinity of the Talvivaara Ni-Cu-Zn deposit, Finland: evidence for acidification 9000 years ago. Current Research 1993-1994 (toim. S. Autio), Special Paper 20. Geological Survey of Finland, 115-123.

GTK ISY Maankäyttö ja ympäristö VA 402 16.09.2008 13:06:59 Kuopio Tenhola Markku PL 1237 70211 Kuopio FINLAND ANALYYSITULOKSIA TILAUSNUMERO: 213846 VIITE: 1802045va402Tenhola Markku PROJEKTI/HANKE: VASTUUALUE: 402 NÄYTETYYPPI: Järvisedimentti NÄYTTEITÄ: 35 MENETELMÄKOODI NÄYTTEITÄ 13 35 201 35 201P 35 26 35 503 35 + 503M 35 + 503P 35 + 810L 35 814G 35 818G 35 + 820L 35 + 822L 35 90 35 94 35 Labtium Oy Lea Hämäläinen Laboratoriopäällikkö Labtium Oy Labtium Oy PL 57 PL 1500 02151 ESPOO 70211 KUOPIO Puh. 01065 38000 Puh. 01065 38000 Fax 01065 38289 Fax 01065 38489 Kansilehti 213846 1/9

Labtium Oy MENETELMÄKUVAUKSET JA HUOMAUTUKSET Tilausnumero: 213846 Raportointipäivä: 16.09.2008 13:06:59 TULOS PÄTEE VAIN TESTATUILLE NÄYTTEILLE. TESTAUSSELOSTEEN SAA KOPIOIDA VAIN KOKONAAN. TULOKSET VALMISTUNEET: 01.09.2008-15.09.2008 VAIN NE TESTIMENETELMÄT, JOISSA TÄSSÄ SELOSTEESSA ON MERKINTÄ + MENETELMÄKOODIN EDESSÄ, KUULUVAT AKKREDITOINNIN PIIRIIN. 13 Näytteen kuivaus kylmäkuivaustekniikalla 201 1 M ammoniumasetaattiuutto, ph 4.5 26 Mineraalisen näytteen seulonta <2mm fraktioon 503 Typpihappoliuotus mikroaaltouunissa, EPA3051 90 Erillinen punnitus 94 Märkäpunnitus + 503M Monialkuainemääritys ICP-MS-tekniikalla 201P Monialkuainemääritys ICP-AES-tekniikalla + 503P Monialkuainemääritys ICP-AES-tekniikalla + 810L S:n määritys rikkianalysaattorilla 814G 818G Kosteuden tai kuiva-aineen määritys gravimetrisesti Hehkutushäviön määritys gravimetrisesti (550 C) + 820L C- ja N-määritys hiili-typpianalysaattorilla + 822L Hg:n määritys pyrolyyttisesti Info 213846 2/9

Labtium Oy Laboratorion Tilaajan Al As B Ba Be Ca Cd Co Cr Cu Fe K Mg Mn Mo Na Ni P näytetunnus näytetunnus mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P L08099841 JOP-080-2 1030,0 <0.5 <0.5 83,1 0,21 2690 0,84 5,5 1,1 0,6 5040 181 394 3480 <0.2 64,8 19,6 27 L08099842 JOP-082-4 1060,0 0,6 <0.5 81,9 0,23 2290 0,39 4,8 1,1 0,2 3990 128 288 2590 <0.2 37,6 12,1 30 L08099843 JOP-084-6 1180,0 1,0 <0.5 69,4 0,20 2190 0,19 2,0 1,5 <0.1 2720 98 260 1340 <0.2 30,8 5,5 43 L08099844 JOP-086-10 1520,0 1,1 <0.5 71,7 0,21 2270 0,08 1,2 1,7 <0.1 2310 91 281 1170 <0.2 36,0 3,8 71 L08099845 JOP-0818-22 1290,0 1,0 <0.5 89,6 0,22 2290 <0.05 1,0 1,6 <0.1 2780 105 322 1190 <0.2 42,2 3,9 86 L08099846 JOE-080-2 1680,0 0,7 <0.5 80,7 0,27 2310 0,05 14,5 2,2 <0.1 14800 212 286 2480 <0.2 51,4 26,2 85 L08099847 JOE-082-4 1490,0 <0.5 <0.5 76,7 0,25 2230 0,08 12,3 2,1 <0.1 16600 192 261 2080 <0.2 43,6 23,4 88 L08099848 JOE-084-6 1870,0 0,9 <0.5 85,8 0,28 2190 <0.05 15,4 2,6 <0.1 17500 373 256 1820 <0.2 40,5 25,8 94 L08099849 JOE-086-10 1250,0 1,2 <0.5 74,2 0,21 1680 0,06 11,6 1,9 <0.1 11800 137 206 1420 <0.2 29,9 13,3 62 L08099850 JOE-0818-22 1060,0 <0.5 <0.5 70,9 0,13 1500 <0.05 5,7 1,7 0,1 10600 134 185 1330 <0.2 30,4 6,4 54 L08099851 KOP-080-2 1160,0 <0.5 <0.5 42,0 0,16 2030 0,51 3,9 1,4 0,7 9830 177 245 701 <0.2 50,7 21,5 93 L08099852 KOP-082-4 1030,0 0,6 <0.5 52,8 0,14 1790 0,17 6,7 1,5 0,2 6900 111 210 771 <0.2 29,3 17,5 62 L08099853 KOP-084-6 918,0 0,8 <0.5 55,7 0,13 1560 0,27 5,1 1,8 0,4 5310 89 179 823 <0.2 26,8 9,9 54 L08099854 KOP-086-10 919,0 0,9 <0.5 50,5 0,12 1760 0,08 3,8 0,8 0,2 5860 71 203 1020 <0.2 35,6 3,6 52 L08099855 KOP-0818-22 972,0 <0.5 <0.5 53,3 0,11 1920 0,06 3,4 0,8 0,1 5940 244 236 1090 <0.2 56,6 2,3 57 L08099856 KOE-080-2 1390,0 <0.5 <0.5 48,1 0,17 1740 0,13 6,7 1,4 0,3 10600 107 218 695 <0.2 29,8 42,3 94 L08099857 KOE-092-4 872,0 0,6 <0.5 47,6 0,13 1530 0,15 4,6 0,9 0,2 7520 72 183 717 <0.2 24,3 11,5 63 L08099858 KOE-104-6 766,0 0,7 <0.5 41,9 0,11 1320 0,06 5,6 0,8 0,1 7420 56 152 684 <0.2 22,5 7,5 53 L08099859 KOE-116-10 759,0 1,0 <0.5 39,1 0,10 1420 0,06 4,6 0,8 0,1 7480 55 169 743 <0.2 28,6 4,1 44 L08099860 KOE-1218-22 909,0 <0.5 <0.5 44,2 0,10 1640 0,07 4,1 0,8 0,1 7550 67 219 877 <0.2 52,3 2,6 51 L08099861 KIP-080-2 1040,0 0,5 <0.5 88,1 0,13 2610 0,19 2,0 1,4 0,5 6440 220 433 299 <0.2 62,6 3,2 79 L08099861U KIP-080-2 951,0 <0.5 <0.5 86,1 0,10 2550 0,15 1,9 1,1 0,3 6030 217 425 293 <0.2 59,3 3,1 72 L08099862 KIP-092-4 923,0 <0.5 <0.5 73,7 0,10 2830 0,12 1,5 0,9 0,2 4420 170 529 305 <0.2 44,2 1,8 54 L08099863 KIP-104-6 896,0 0,5 <0.5 63,9 0,10 2640 0,12 1,3 0,8 0,2 3860 140 507 313 <0.2 44,2 1,3 46 L08099864 KIP-116-10 1000,0 <0.5 <0.5 56,9 0,09 2720 <0.05 1,0 0,8 <0.1 3920 92 492 371 <0.2 47,2 0,6 48 L08099865 KIP-1218-22 881,0 <0.5 <0.5 44,9 0,06 2340 <0.05 0,9 0,6 <0.1 4330 76 436 377 <0.2 54,0 0,3 56 L08099866 KIE0-2 943,0 <0.5 <0.5 71,0 0,11 2910 0,25 2,4 1,0 0,4 4260 214 391 334 <0.2 61,8 7,1 62 L08099867 KIE2-4 839,0 <0.5 <0.5 72,3 0,10 2770 0,09 1,8 0,9 0,2 3530 197 402 304 <0.2 38,3 4,9 52 L08099868 KIE4-6 741,0 <0.5 <0.5 56,2 0,09 2390 0,12 1,2 0,7 0,1 2700 104 366 299 <0.2 37,2 1,9 34 L08099869 KIE6-10 832,0 <0.5 <0.5 46,3 0,09 2220 0,09 1,0 0,7 <0.1 2670 68 319 315 <0.2 39,1 0,9 35 L08099870 KIE18-22 917,0 <0.5 <0.5 35,9 0,07 1610 <0.05 0,8 0,6 <0.1 2750 45 240 288 <0.2 31,9 0,4 51 L08099871 KA0-2 644,0 0,5 <0.5 54,4 0,08 2160 <0.05 0,9 0,6 0,2 5540 142 336 202 <0.2 49,7 0,5 52 L08099872 KA2-4 764,0 1,2 <0.5 61,3 0,11 2660 <0.05 1,7 1,2 0,2 9040 109 419 322 <0.2 48,3 1,3 66 L08099873 KA4-6 649,0 0,9 <0.5 55,8 0,08 2580 <0.05 1,5 0,6 <0.1 8910 88 417 342 <0.2 48,2 0,7 62 L08099874 KA6-10 614,0 <0.5 <0.5 46,3 0,07 2680 <0.05 0,8 0,5 <0.1 9020 66 431 373 <0.2 61,2 0,3 49 L08099875 KA18-22 692,0 <0.5 <0.5 47,0 0,07 2700 <0.05 0,6 0,5 <0.1 8760 51 471 435 <0.2 76,3 0,3 61 Tulokset 213846 3/9

Labtium Oy Laboratorion Tilaajan näytetunnus näytetunnus L08099841 JOP-080-2 L08099842 JOP-082-4 L08099843 JOP-084-6 L08099844 JOP-086-10 L08099845 JOP-0818-22 L08099846 JOE-080-2 L08099847 JOE-082-4 L08099848 JOE-084-6 L08099849 JOE-086-10 L08099850 JOE-0818-22 L08099851 KOP-080-2 L08099852 KOP-082-4 L08099853 KOP-084-6 L08099854 KOP-086-10 L08099855 KOP-0818-22 L08099856 KOE-080-2 L08099857 KOE-092-4 L08099858 KOE-104-6 L08099859 KOE-116-10 L08099860 KOE-1218-22 L08099861 KIP-080-2 L08099861U KIP-080-2 L08099862 KIP-092-4 L08099863 KIP-104-6 L08099864 KIP-116-10 L08099865 KIP-1218-22 L08099866 KIE0-2 L08099867 KIE2-4 L08099868 KIE4-6 L08099869 KIE6-10 L08099870 KIE18-22 L08099871 KA0-2 L08099872 KA2-4 L08099873 KA4-6 L08099874 KA6-10 L08099875 KA18-22 Pb S Sb Sr Ti V Zn U Al As B Ba Be Ca Cd Co Cr Cu mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 201P 201P 201P 201P 201P 201P 201P + 503M + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P 4,2 120,0 <2 15,70 0,59 0,5 111,00 2,140 24400 9 <5 219,0 1,1 5460 2,2 31,9 55,2 35,7 10,2 70,1 <2 13,40 0,58 4,2 82,20 2,438 25800 10 <5 203,0 1,3 5120 2,2 23,1 59,2 38,8 11,3 46,3 <2 12,30 0,62 6,0 29,70 2,439 21500 6 <5 154,0 0,9 4180 2,2 12,8 47,9 32,5 5,8 40,8 <2 12,70 0,80 7,5 24,00 2,632 27900 6 <5 178,0 1,2 4420 2,3 11,2 54,5 38,5 1,4 41,6 <2 12,70 0,53 7,8 21,80 3,061 30800 6 <5 184,0 1,3 3980 2,3 10,8 60,1 41,9 9,3 479,0 <2 14,30 2,43 11,9 62,70 2,135 24600 10 <5 205,0 1,2 4960 2,1 34,7 55,5 40,6 6,3 322,0 <2 14,00 2,29 10,5 78,20 2,091 23400 9 <5 204,0 1,1 4960 1,9 32,0 52,7 39,5 10,9 560,0 <2 13,60 2,82 14,1 56,40 2,221 26000 7 <5 209,0 1,2 4970 2,1 35,6 59,4 41,5 19,4 331,0 <2 10,50 2,00 11,7 36,40 2,138 25500 9 <5 199,0 1,0 4690 1,3 35,4 60,2 37,0 5,3 87,9 <2 9,17 1,53 7,8 37,50 1,868 23200 7 <5 194,0 1,0 3920 0,9 26,1 48,3 29,4 8,9 301,0 <2 12,00 3,27 8,5 106,00 2,460 19400 <5 <5 172,0 0,9 5540 1,2 14,3 47,6 41,7 10,0 158,0 <2 10,80 2,62 9,8 66,60 2,233 19100 <5 6 169,0 0,8 5770 0,9 21,6 48,3 34,3 14,1 83,6 <2 9,67 2,24 8,7 71,30 2,207 19300 <5 <5 162,0 0,7 5300 0,9 20,5 48,8 31,7 11,8 49,7 <2 10,30 1,64 7,3 37,30 2,192 17300 6 <5 149,0 0,7 4690 1,5 25,9 40,7 28,9 5,0 34,6 <2 10,80 1,67 7,6 22,20 2,182 15600 <5 <5 146,0 0,7 4330 0,6 18,1 34,6 24,9 8,7 247,0 <2 11,10 3,79 10,8 119,00 2,927 18100 <5 <5 164,0 0,9 4930 1,5 23,3 43,0 62,7 10,5 128,0 <2 9,68 2,59 9,6 54,50 2,038 15200 <5 <5 136,0 0,7 4450 0,6 19,3 39,8 30,9 12,1 133,0 <2 8,26 2,17 8,6 28,90 2,356 16100 <5 <5 133,0 0,6 4320 <0.5 22,7 42,7 29,5 12,2 86,4 <2 8,51 1,67 7,1 31,20 1,993 14900 <5 <5 121,0 0,6 4220 1,0 28,5 38,2 27,1 5,7 45,4 <2 9,72 1,72 7,7 24,30 2,073 14200 <5 <5 129,0 0,6 3620 0,9 30,1 30,2 25,7 18,2 136,0 <2 21,90 2,79 9,7 26,30 3,331 15700 <5 <5 234,0 0,7 4710 0,9 8,1 40,8 40,4 17,2 132,0 <2 21,40 2,64 9,2 24,30 3,040 15900 5 <5 233,0 0,6 4730 <0.5 8,0 40,9 40,4 21,3 85,6 <2 23,30 2,33 9,1 22,10 2,930 12400 5 <5 169,0 0,6 4560 0,6 6,2 29,4 30,2 23,4 64,9 <2 21,60 2,17 8,7 15,90 2,459 12200 7 6 155,0 0,6 4510 0,9 6,7 29,0 27,5 16,6 40,5 <2 21,20 2,21 9,4 6,07 2,218 12000 <5 <5 149,0 0,5 4470 0,7 4,9 27,0 21,7 0,9 25,1 <2 16,80 1,34 7,6 3,52 1,940 11100 <5 <5 124,0 0,3 3920 0,5 4,5 23,5 15,2 16,2 163,0 <2 22,60 2,11 7,9 51,30 2,186 14200 7 <5 190,0 0,6 4800 1,1 8,9 37,3 43,4 14,4 88,1 <2 21,90 1,70 7,0 25,30 2,216 12700 7 <5 175,0 0,5 4460 0,8 6,7 32,8 38,2 22,8 54,0 <2 18,70 1,72 6,6 14,50 1,875 10400 6 <5 132,0 0,4 3810 1,1 5,0 28,1 28,3 11,9 28,5 <2 16,70 1,87 7,2 4,43 1,762 9380 <5 <5 105,0 0,5 3360 0,7 4,0 27,4 24,4 <0.5 16,7 <2 11,80 1,26 7,1 1,04 1,137 9000 <5 <5 84,1 0,4 2540 <0.5 3,9 24,1 15,5 11,5 52,2 <2 16,60 1,73 7,1 6,46 3,453 12900 6 <5 150,0 0,7 5120 <0.5 5,0 32,8 27,7 19,0 80,1 <2 20,50 1,95 10,2 11,00 3,692 11500 6 <5 172,0 0,6 4920 0,7 9,9 25,1 28,0 19,3 70,3 <2 19,20 1,55 7,8 8,98 3,643 10500 9 <5 155,0 0,5 4570 0,8 11,1 24,3 25,1 14,1 43,9 <2 18,70 1,47 6,6 3,35 3,742 8470 7 <5 127,0 0,4 4170 1,0 4,9 19,5 22,8 3,7 30,3 <2 18,00 1,23 5,9 0,79 3,561 9060 <5 <5 135,0 0,4 4260 <0.5 3,1 20,3 23,7 Tulokset 213846 4/9

Labtium Oy Laboratorion Tilaajan näytetunnus näytetunnus L08099841 JOP-080-2 L08099842 JOP-082-4 L08099843 JOP-084-6 L08099844 JOP-086-10 L08099845 JOP-0818-22 L08099846 JOE-080-2 L08099847 JOE-082-4 L08099848 JOE-084-6 L08099849 JOE-086-10 L08099850 JOE-0818-22 L08099851 KOP-080-2 L08099852 KOP-082-4 L08099853 KOP-084-6 L08099854 KOP-086-10 L08099855 KOP-0818-22 L08099856 KOE-080-2 L08099857 KOE-092-4 L08099858 KOE-104-6 L08099859 KOE-116-10 L08099860 KOE-1218-22 L08099861 KIP-080-2 L08099861U KIP-080-2 L08099862 KIP-092-4 L08099863 KIP-104-6 L08099864 KIP-116-10 L08099865 KIP-1218-22 L08099866 KIE0-2 L08099867 KIE2-4 L08099868 KIE4-6 L08099869 KIE6-10 L08099870 KIE18-22 L08099871 KA0-2 L08099872 KA2-4 L08099873 KA4-6 L08099874 KA6-10 L08099875 KA18-22 Fe K Mg Mn Mo Na Ni P Pb S Sb Sr Ti V Zn S Kosteus mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg % % + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 503P + 810L 814G 83500 2630 5990 7530 2,4 330 105,0 1880 35,0 1660 <10 33,7 1210 73,6 422,0 0,16 93,00 70400 2830 6390 3920 2,2 329 83,6 1970 47,5 1510 <10 32,1 1330 78,5 447,0 0,16 87,20 38900 2170 5180 1650 1,6 230 56,2 1680 31,7 2300 <10 25,3 1140 60,1 326,0 0,28 86,10 47600 2130 4900 1670 2,9 230 55,0 3040 27,0 2420 <10 27,1 1220 73,9 461,0 0,26 88,80 54600 2200 5270 1540 2,8 225 66,8 3880 8,3 1520 <10 24,2 1150 77,3 514,0 0,17 87,20 59900 2940 6340 3180 1,5 339 97,7 1960 38,4 5020 <10 31,2 1270 82,9 378,0 0,55 93,70 74700 2760 5840 3010 1,7 314 95,9 2170 37,8 4070 <10 30,9 1200 83,4 360,0 0,44 93,80 54400 3430 6810 2200 2,0 367 93,3 1870 36,2 5600 <10 31,3 1350 85,6 363,0 0,61 91,80 50400 3230 7240 1870 2,1 361 71,8 1570 54,9 4640 <10 29,3 1400 80,4 313,0 0,50 88,60 54700 2250 4980 1960 2,2 271 56,9 1960 22,5 2650 <10 24,4 1050 67,1 271,0 0,28 88,40 42600 2800 5890 1090 1,2 357 104,0 1970 33,4 2620 <10 33,1 1380 79,8 258,0 0,28 95,10 32600 2830 6200 1120 1,8 379 88,2 1400 30,8 2680 <10 32,4 1430 76,4 234,0 0,29 88,40 31100 2810 6220 1170 2,2 376 65,3 1270 38,1 2930 <10 31,4 1480 74,3 231,0 0,31 84,50 36000 1890 4480 1460 2,5 276 50,6 1660 40,6 4230 <10 27,3 1140 71,1 295,0 0,44 89,00 29300 1530 3370 1480 2,4 244 33,4 1770 21,2 2550 <10 25,0 944 69,0 189,0 0,27 87,30 39400 2420 5380 1040 1,8 296 174,0 1780 30,7 4080 <10 27,8 1340 81,6 403,0 0,44 90,80 30000 2190 5170 960 2,0 264 66,7 1220 29,8 2720 <10 23,9 1340 69,4 191,0 0,28 84,60 33100 2300 5520 1000 2,1 262 51,3 1120 34,6 3730 <10 23,4 1420 68,7 174,0 0,39 82,50 34400 1860 4510 1080 2,2 247 44,2 1180 37,5 3200 <10 22,8 1220 63,2 213,0 0,35 84,80 33200 987 2890 1270 3,4 186 44,0 1510 24,4 3300 <10 20,9 819 67,7 209,0 0,35 86,90 26200 2130 4150 478 3,3 240 31,7 1890 53,8 3360 <10 36,8 956 76,0 102,0 0,36 94,90 26100 2120 4180 475 2,8 252 31,6 1900 52,9 3340 <10 36,8 960 75,8 106,0 0,36 18000 1130 2670 445 3,4 158 22,7 1570 60,8 3140 <10 36,3 625 66,6 103,0 0,34 90,20 17500 1060 2530 462 3,4 172 19,7 1550 69,2 3220 <10 35,9 641 68,6 110,0 0,33 89,80 17000 701 1850 533 2,9 145 12,4 1760 54,3 3120 <10 35,7 547 78,0 102,0 0,32 91,50 17800 457 1430 557 2,1 125 8,5 1790 5,5 2440 <10 29,7 411 66,1 76,3 0,23 90,70 20400 1780 3200 507 2,0 225 49,3 1900 47,6 3350 <10 37,5 727 70,0 160,0 0,35 95,70 17000 1460 2750 450 1,8 179 37,0 1760 44,2 3220 <10 35,5 622 60,4 124,0 0,33 89,10 12700 1000 2060 427 2,2 128 20,8 1300 61,3 2640 <10 30,2 496 55,2 119,0 0,27 89,70 11200 627 1500 421 1,2 106 12,9 1380 34,3 2370 <10 25,9 471 56,9 55,0 0,25 92,00 11400 426 1320 387 1,3 86 8,5 1320 <5 1730 <10 18,7 403 51,0 35,0 0,18 90,20 23600 1530 3850 363 1,1 259 22,1 1520 38,1 2340 <10 33,4 1120 64,0 57,5 0,25 93,90 28000 875 2240 482 3,1 170 18,1 1780 63,3 3370 <10 36,7 653 78,6 91,3 0,36 90,80 27800 788 2000 501 2,5 139 16,7 1700 65,7 3390 <10 33,5 588 65,3 99,3 0,36 90,30 25100 444 1200 514 1,3 97 10,1 1500 52,1 2790 <10 30,6 329 57,2 86,4 0,30 92,00 25100 316 1070 609 1,6 116 9,0 1820 19,4 2640 <10 30,5 297 56,6 43,5 0,28 91,70 Tulokset 213846 5/9

Labtium Oy Laboratorion Tilaajan näytetunnus näytetunnus L08099841 JOP-080-2 L08099842 JOP-082-4 L08099843 JOP-084-6 L08099844 JOP-086-10 L08099845 JOP-0818-22 L08099846 JOE-080-2 L08099847 JOE-082-4 L08099848 JOE-084-6 L08099849 JOE-086-10 L08099850 JOE-0818-22 L08099851 KOP-080-2 L08099852 KOP-082-4 L08099853 KOP-084-6 L08099854 KOP-086-10 L08099855 KOP-0818-22 L08099856 KOE-080-2 L08099857 KOE-092-4 L08099858 KOE-104-6 L08099859 KOE-116-10 L08099860 KOE-1218-22 L08099861 KIP-080-2 L08099861U KIP-080-2 L08099862 KIP-092-4 L08099863 KIP-104-6 L08099864 KIP-116-10 L08099865 KIP-1218-22 L08099866 KIE0-2 L08099867 KIE2-4 L08099868 KIE4-6 L08099869 KIE6-10 L08099870 KIE18-22 L08099871 KA0-2 L08099872 KA2-4 L08099873 KA4-6 L08099874 KA6-10 L08099875 KA18-22 Kuiva-aine LOI C N Hg % % % % mg/kg 814G 818G + 820L + 820L + 822L 7,00 25,60 11,30 1,00 0,189 12,80 19,70 10,20 0,85 0,182 13,90 20,70 11,60 0,89 0,158 11,20 21,40 11,70 0,96 0,138 12,80 19,30 10,40 0,90 0,107 6,30 24,60 13,10 1,07 0,204 6,20 26,90 14,30 1,13 0,196 8,20 22,80 12,30 1,01 0,193 11,40 19,70 10,50 0,84 0,176 11,60 22,50 12,10 0,94 0,122 4,90 30,70 15,90 1,25 0,167 11,60 23,00 12,30 0,96 0,163 15,50 20,60 11,30 0,85 0,174 11,00 26,00 14,60 1,06 0,188 12,70 30,40 17,00 1,26 0,137 9,20 29,80 16,10 1,10 0,154 15,40 21,10 11,40 0,76 0,138 17,50 20,40 11,50 0,73 0,134 15,20 23,40 13,10 0,84 0,148 13,10 30,50 16,90 1,14 0,159 5,10 40,70 22,50 1,88 0,247 22,60 1,88 0,235 9,80 39,10 22,00 1,83 0,234 10,20 38,50 21,70 1,79 0,239 8,50 40,90 23,20 1,85 0,187 9,30 36,90 21,00 1,70 0,111 4,30 41,30 23,00 2,11 0,209 10,90 41,10 22,70 2,11 0,215 10,30 38,70 21,40 1,91 0,234 8,00 40,30 22,90 2,03 0,162 9,80 32,00 18,30 1,55 0,085 6,10 32,20 17,80 1,42 0,152 9,20 41,40 22,80 1,76 0,200 9,70 44,00 24,20 1,77 0,226 8,00 45,70 25,50 1,97 0,228 8,30 47,20 26,50 2,08 0,135 Tulokset 213846 6/9

Labtium Oy Laadunvalvonta- Al As B Ba Be Ca Cd Co Cr Cu Fe K Mg Mn Mo Na Ni P Pb näytteen mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg tunnus Filler 201P-K 201P-K 201P-K 201P-K 201P-K 201P-K 201P-K 201P-K 201P-K 201P-K 201P-K 201P-K 201P-K 201P-K 201P-K 201P-K 201P-K 201P-K 201P-K QC309C - - - - - - - - - - - - - - - - - - - QC309C - - - - - - - - - - - - - - - - - - - QCSOKEA - - - - - - - - - - - - - - - - - - - QCSOKEA - - - - - - - - - - - - - - - - - - - QCWQB1 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - QCGS307-6 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - QCGS905-2 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - QCGS905-2 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - QCGS905-2 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - QCSOKEA - - - - - - - - - - - - - - - - - - - QCWQB1 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - QCSOKEA <1 <0.5 <0.5 0,195 <0.05 6,67 <0.05 <0.1 0,1 <0.1 3,73 <10 2,11 0,52 <0.2 3,91 0,11 <2 <0.5 QCSRHUMUS-B 521 <0.5 <0.5 14,6 <0.05 2200 0,261 0,184 0,322 <0.1 169 634 174 18,9 <0.2 32,2 0,419 63,8 16,8 Laadunvalvontatulokset 213846 7/9

Labtium Oy Laadunvalvontanäytteen tunnus Filler QC309C QC309C QCSOKEA QCSOKEA QCWQB1 QCGS307-6 QCGS905-2 QCGS905-2 QCGS905-2 QCSOKEA QCWQB1 QCSOKEA QCSRHUMUS-B S Sb Sr Ti V Zn U Al As B Ba Be Ca Cd Co Cr Cu Fe K mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 201P-K 201P-K 201P-K 201P-K 201P-K 201P-K 503M-K 503P-K 503P-K 503P-K 503P-K 503P-K 503P-K 503P-K 503P-K 503P-K 503P-K 503P-K 503P-K - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - <0.001 - - - - - - - - - - - - - - - - - - 3,383 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 17,8 <10 <5 <1 <0.5 <50 <0.5 <1 <1 <1 <50 <100 - - - - - - - 24700 22,4 12,5 266 1,2 9260 1,56 16,6 47,4 75,7 41400 4940 <2 <2 0,15 0,115 0,105 0,685 - - - - - - - - - - - - - 220 <2 7,38 1,71 0,409 9,05 - - - - - - - - - - - - - Laadunvalvontatulokset 213846 8/9

Labtium Oy Laadunvalvontanäytteen tunnus Filler QC309C QC309C QCSOKEA QCSOKEA QCWQB1 QCGS307-6 QCGS905-2 QCGS905-2 QCGS905-2 QCSOKEA QCWQB1 QCSOKEA QCSRHUMUS-B Mg Mn Mo Na Ni P Pb S Sb Si Sr Ti V Zn S C N mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg % % % 503P-K 503P-K 503P-K 503P-K 503P-K 503P-K 503P-K 503P-K 503P-K 503P-K 503P-K 503P-K 503P-K 503P-K 810L-K 820L-K 820L-K - - - - - - - - - - - - - - - 10,1 0,492 - - - - - - - - - - - - - - - 10,1 0,514 - - - - - - - - - - - - - - - <0.06 <0.03 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 8,51 - - - - - - - - - - - - - - - - 0,518 - - - - - - - - - - - - - - - - 0,497 - - - - - - - - - - - - - - - - 0,51 - - <10 <1 <3 <50 <2 <50 <5 <50 <15 <10 <1 <2 <1 1,45 - - - 9000 2260 <3 318 59,6 1340 76,8 2240 <15 769 37,1 105 43,2 266 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Laadunvalvontatulokset 213846 9/9

9M608035 6.3.2009 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008 Osa IV d Pohjavedet

9M608035 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008, Osa IV d Pohjavedet 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 1.1 Alueen hydrogeologiset olosuhteet 1 1.2 Tarkkailutoimenpiteet 2 2 TULOKSET 2 2.1 Fysikaalis-kemiallinen laatu 2 2.2 Alkuaineet 5 2.3 Vesipinnat 7 3 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 7 4 VIITTEET 8 Liitteet Liite 1 Liite 2 Analyysitulosten yhteenvetotaulukot Tarkkailupistekartta Pöyry Environment Oy Pekka Keränen, FM maaperägeologi Tapio Leppänen, FM ympäristögeologi Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90571 Oulu puh. 010 33280 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

9M608035 1 1 JOHDANTO 1.1 Alueen hydrogeologiset olosuhteet Alueen geologisilla olosuhteilla on vaikutusta alueen pohjaveden laatuun joten siitä lyhyesti seuraavassa (mm. ympäristölupa Nro 33/07/1, 29.3.2007). Talvivaaran alue sijoittuu Kainuun liuskejaksona tunnetun geologisen vyöhykkeen eteläosaan, jossa vallitsevina kivilajeina ovat kvartsiitit, mustaliuskeet ja kiilleliuskeet. Mustaliuskeen päämineraaleina ovat hienorakeinen kvartsi, vaalea biotiitti, hyvin hienorakeinen grafiitti sekä rikki- ja magneettikiisu. Kiisujen kokonaismäärä on noin 8 20 %. Talvivaaran sulfidinen nikkelimalmi on mustaliusketta jossa nikkeliä on noin 0,25 0,27 %, kuparia 0,13 0,15 %, sinkkiä 0,52 0,56 % ja kobolttia 0,02 %. Malmin keskimääräinen rikkipitoisuus on 9,1 %. Kuusilammen ja Kolmisopen esiintymissä sivukivilajit ovat mustaliuske, metakarbonaattikivi, kiilleliuske ja kvartsiitti. Sivukivenä oleva mustaliuske eroaa hyödynnettävästä mustaliuskeesta lähinnä alhaisemman nikkeli-, kupari-, sinkki- ja kobolttipitoisuuden perusteella. Kaivosalueella maapeite on ohut, keskimäärin 1,8 m. Maapeite on korkeilla maastonkohdilla moreenia ja alavilla alueilla turvetta. Hankealueella pohjavedenpinta viettää pohjoiseen eli kohti Kolmisoppea ja vedet päätyvät lopulta pintavesiin Oulujoen vesistöalueella. Vedenjakaja on eteläisemmän Kuusilammen eteläpuolella, josta alkavat Vuokseen laskevat vesistöt. Vuonna 2005 mitattiin louhosten alueella olevista malmikairausten rei istä pohjavedenkorkeuksia kahdessa vaiheessa. Eroa talven ja kevään mittausten välillä oli 0 49 cm eli suhteellisen vähän. Pohjavesi oli joissakin putkissa maanpinnan tasolla ja syvimmillään noin 8 m:n syvyydessä. Rinnealueilla pohjavesi virtaa kallion ja maan rajapinnassa. Kuusilammen ja Kolmisopen louhosten kuivatusvaikutuksen alue on arvion mukaan noin 900 1300 metriä louhosten ympäristössä. Kuusilammen louhoksen kohdalla vaikutusalue on suhteellisen suljettu, sillä pohjavesien valumisalue rajautuu louhoksen itä- ja länsipuolella vain noin 100 200 metrin päähän louhoksen reunasta. Kallioperän isot ruhjevyöhykkeet ovat malmivyöhykkeen suuntaiset eivätkä ne johda kalliopohjavettä laajemmalta alueelta idästä tai lännestä. Kolmisopen ja Kuusilammen malmiesiintymien ja alueen muiden köyhempien mineralisaatioiden tiedetään vaikuttaneen alueen moreenin ja pohjaveden laatuun. Malmiesiintymien ulkopuolella pohjavesi on yleensä malmion metalleista vapaata. Kalliopohjavesi on mineralisaation kohdalla metallipitoista ja käyttökelvotonta. Mustaliuske sisältää sulfideja ja rapautuu sen vuoksi helposti. Rapautumisessa liukenee ympäristöön metalleja ja hapanta vettä. Ne voivat happamoittaa ympäristön pinta- ja pohjavesiä ja maaperää. Talvivaaran mustaliuskealueella kohonneita metallipitoisuuksia on pohja- ja purovesissä sekä puro- ja järvisedimenteissä. Nämä pitoisuudet ovat paikoin korkeampia kuin koko maan mediaanipitoisuudet. Pitoisuudet ovat alhaisempia ympäristön graniittisen ja kvartsiittisen kallioperän alueilla verrattuna mustaliuskealueisiin. Puolet tarkkailukaivoista on porakaivoja (taulukko 1) joten kallioperän laadulla on vaikutusta veden laatuominaisuuksiin etenkin mustaliuskealueilla. Kallioperän mineraali- ja kivilajikoostumus kuvastuu myös maaperään ja sitä kautta myös pohjaveteen, mutta usein maaperän raekoko ja rakenneominaisuudet vaikuttavat enemmän pohjaveden laatuun kuin kivilaji- ja mineraalikoostumus.

9M608035 1.2 Tarkkailutoimenpiteet 2 Kaivoksen toiminnan vaikutuksien seurantaa maapohjaveden korkeuteen ja laatuun rakennettavien kohteiden ympäristössä ei voida tehdä ohuen kalliota verhoavan maapeitteen vuoksi. Rakennettavien kohteiden pohjaveden seuranta toteutetaan kallioporakaivoista, joiden määrä ja paikka on sovittu Kainuun ympäristökeskuksen kanssa. Näytteenottopisteet on esitetty taulukossa 1 sekä kartalla liitteessä 2 ja analysoitavat aineet taulukossa 2. Kaivoista otetaan näytteet kaksi kertaa vuodessa, helmi-maaliskuussa ja heinä-elokuussa. Kaivojen vedenkorkeus mitataan mahdollisuuksien mukaan näytteenoton yhteydessä. Taulukko 1 Kaivotarkkailun näytepisteet. Paikka Kallioperä Kaivotyyppi Koordinaatit Taattola kvartsiitti porakaivo 7100666 3554382 Paavola mustaliuske kuilukaivo 7099266 3555302 Malmiranta mustaliuske kuilukaivo 7102358 3551443 Pirttimäki mustaliuske kuilukaivo 7096733 3555085 Sorsala kiilleliuske kuilukaivo 7101765 3553680 Lampila kiilleliuske kuilukaivo 7101343 3553768 Myllyniemi kiilleliuske hetekaivo 7011705 3553340 Tehdasalue P1 arkeeinen porakaivo 7097561 3549377 Valkealampi P4 arkeeinen porakaivo 7097009 3547533 Pappila arkeeinen hetekaivo 7096858 3546893 Hakoranta mustaliuske porakaivo 7100055 3554130 Eimi Härkönen mustaliuske porakaivo 7105250 3554350 Lahnasjärven mets.maja arkeeinen porakaivo 7096067 3542281 Puoliväli arkeeinen porakaivo 7096256 3541366 Taulukko 2 Kaivonäytteistä tehtävät määritykset O 2 Fe Se NO 3 Mn Sb NO 2 Cu Cr NH 4 Na Ca KMnO 4 Pb K sähkönjohtavuus Ni Mg sameus Cd Zn ph Hg V kovuus As Co CO 2 alkaliniteetti väri haju 2 TULOKSET 2.1 Fysikaalis-kemiallinen laatu Analyysitulokset on toimitettu eri osapuolille tarkkailusuunnitelman mukaisesti heti niiden valmistuttua, joten niitä ei enää tässä raportissa esitetä. Kaikki tulokset on kuitenkin esitetty kootusti liitteenä 1 olevissa taulukoissa, osa myös kuvina tekstin yhteydessä.

9M608035 3 Happipitoisuuksissa (<0,2-13 mg/l, keskiarvo 6,6) oli vaihtelua eri pisteiden ja myös kevään ja syksyn kierrosten välillä (kevään kierroksella lievästi suuremmat). Yhdessä tarkkailupisteessä (Eimi Härkönen) vesi oli hapetonta molemmilla näytteenottokierroksilla. Happipitoisuuksilla on vaikutusta myös veden muihin laatuominaisuuksiin. Kun pohjavesi on hapetonta, esiintyy typpi pääosin ammoniumtyppenä ja pohjaveden happitilanteen ollessa hyvä typpi esiintyy pääosin nitraattityppenä. Hapettomissa olosuhteissa rautaa ja mangaania liukenee maa-aineksesta veteen. Happipitoisuuteen vaikuttavat puolestaan hydrogeologiset olosuhteet (maaperän rakenne ja raekoostumus) sekä pohjaveteen liuenneiden aineiden koostumus (happea kuluttavat aineet, esim. orgaaninen aines, 2-arvoinen rauta). Em. perusteella happipitoisuuksissa on luonnonoloissakin suuria vaihteluita. Veden ph-arvot vaihtelivat välillä 4,6-7,7 (keskiarvo 6,3). Alhaisimmat ph-arvot olivat pääosin mustaliuskealueen kaivoissa (Pirttimäki, Paavola). Luonnontilaisen pohjaveden ph-arvo on yleensä lievästi hapan (ph 6-7). Pohjaveden happamuuden arvot riippuvat suuresti geologista tekijöistä. Suomessa ph:n mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 6,2, moreenialueiden kuilukaivoissa 6,2 ja porakaivoissa 7,2 (Backman ym. 1999). Talousveden laatusuositusten (STM 461/2000) mukainen ph-arvo tulisi olla välillä 6,5-9,5. Sähkönjohtavuuden arvot olivat välillä 2,6-27 ms/m (keskiarvo 12 ms/m), kuva 1. Arvot eivät ole korkeita eikä niissä ollut merkittävää eroa eri kivilajialueella sijaitsevien kaivojen kesken. Suomessa sähkönjohtavuuden mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 7 ms/m, moreenialueiden kuilukaivoissa 16,8 ms/m ja kallioporakivoissa 28 ms/m (Backman ym. 1999). Talousveden laatusuositusten (STM 461/2000) mukaan sähkönjohtavuuden arvo saa olla enintään 250 ms/m. Siihen verrattuna arvot ovat kuitenkin pieniä. Sähkönjohtavuuden arvo kuvaa veteen liuenneiden suolojen määrää. Veden sähkönjohtavuuden arvon kohoaminen voi johtua ihmistoiminnasta tai luonnonolosuhteista (reliktiset meriveden suolat). Tiealueen läheisyydessä sijaitsevissa havaintokohteissa on huomioitava myös tiesuolauksen vaikutus. Sähkönjohtavuus 30 25 24.4.2008 21.8.2008 20 ms/m 15 10 5 0 Ta Pa Ma La My Pi So Ha Ei Pu P1 Pap P4 Lah Kuva 1. Sähkönjohtavuuden arvot tarkkailukaivoissa. Alkaliteetin arvot vaihtelivat välillä <0,02-2,4 mmol/l (keskiarvo 0,64 mmol/l). Suurin arvo oli Lampilan kuilukaivossa. Talousveden alkaliteetille ei ole asetettu raja-arvoa. Suomessa alkaliteetin mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 0,3 mmol/l, moreenialueiden kuilukaivoissa 0,76 mmol/l ja porakaivoissa 1,7 mmol/l (Backman ym. 1999). Liian matala alkaliteetin arvo eli

9M608035 4 alle 0,6 mmol/l johtaa metallisten materiaalien syöpymiseen (Vesi- ja viemärilaitosyhdistys ja Suomen Kuntaliitto 2001). Alkaliteetti kuvaa veden puskurikykyä hapon lisäystä vastaan. Alkaliteetin arvot riippuvat suuresti maa- ja kallioperän laadusta, esim. kalkkiköyhillä alueilla on alkaliteetti alhainen. Väriluvun arvot olivat pääosin alle analyysitarkkuusrajan (<10 mg/l Pt). Analyysitarkkuusrajan ylittäneitä pitoisuuksia havaittiin vain neljässä tarkkailupisteessä (10-60 mg/l Pt). Veden väri johtuu yleisesti värillisistä orgaanisista yhdisteistä kuten humushapoista. Myös metallit, kuten rauta ja mangaani, aiheuttavat veden väriluvun kasvua. Monet raskasmetallit ja orgaaniset yhdisteet esiintyvät humushappoihin sitoutuneena. Väriluvulla ei ole suoraa yhteyttä talousveden terveydellisiin vaikutuksiin. Sameusarvot vaihtelivat välillä <0,05-110 (FTU). Suurin arvo oli Eimi Härkösen tarkkailupisteessä. Sameusarvolla ei sinänsä ole mitään terveydellisiä haittavaikutuksia. Veden sameus liittyy talousveden laatusuuosituksiin ja sen edellytetään olevan käyttäjien hyväksymä. Esimerkiksi aikaisemman talousvesiasetuksen (STM 74/1994) mukainen vaatimustaso sameudelle oli < 4 (FTU). Sameus johtuu usein savesta, raudasta tai kolloidisista yhdisteistä. Veden kovuusarvot vaihtelivat välillä 0,11-1,24 mmol/l (keskiarvo 0,48 mmol/l). Veden kovuudelle ei ole asetettu raja-arvoa. Suomessa kokonaiskovuuden mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 0,2 mmol/l eli vesi on yleensä hyvin pehmeää (Backman ym. 1999).Veden kovuus aiheutuu siihen liuenneista lähinnä kalsium- ja magnesiumsuoloista. Siten kovuuden arvot korreloivat kalsium- ja magnesiumpitoisuuksien kanssa ja riippuvat suuresti maa- ja kallioperän laadusta. Ammoniumtyppipitoisuudet vaihtelivat pääosin välillä <7-110 µg/ lukuun ottamatta Lampilan kaivoa, jossa pitoisuus oli huhtikuussa 2000 µg/l ja elokuussa 1300 µg/l. Pitoisuudet ylittävät Lampilan kaivossa talousvedelle asetetun tavoitteellisen enimmäispitoisuuden raja-arvon 500 µg/l (STM 461/2000). Nitriittityppipitoisuudet olivat pääsääntöisesti alle analyysitarkkuusrajan (<7 µg/l) lukuun ottamatta pisteen Valkealampi P4 pitoisuutta huhtikuussa (250 µg/l) sekä Lampilan ja Puolivälin hyvin lievästi analyysitarkkuusrajan ylittäneitä pitoisuuksia (26 µg/l, 16µg/l). Talousvesinormi nitriittitypelle on 150 µg/l. Nitraattityppipitoisuudet olivat monissa tarkkailupisteissä koholla, kuva 2. Suurin pitoisuus havaittiin tehdasalueen pisteessä P1, jossa pitoisuus oli huhtikuussa 8000 µg/l ja elokuussa 13000 µg/l. Myös muissa pisteissä pitoisuudet olivat koholla. Kohonneet typpipitoisuudet tehdasalueella johtunevat rakennusaineena käytetystä louheesta, jossa on typpeä räjähdysainejäämänä. Kiinteistöjen kaivojen kohonneet pitoisuudet eivät voi olla peräsin kaivostoiminnasta, vaan kohoaminen johtuu paikallisista tekijöistä. Talousvesinormi nitraattitypelle on 11 000 µg/l joten se ylittyy pisteessä P1. KMnO4-luvun arvot vaihtelivat välillä <4-39 mg/l. Suurin arvo oli pisteessä Valkealampi P4. Pääosin arvot olivat analyysitarkkuusrajan alittavia (<4 mg/l). Talousveden COD Mn -luvun tulisi olla < 5 mg/l. Hapettuvuus (COD Mn ) saadaan jakamalla permanganaatin kulutus luvulla 3,95. Siten raja-arvo ylittyy vain pisteen Valkealampi P4 osalta elokuun kierroksella. Suomessa KMnO4-luvun mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 3,6 mg/l, moreenialueiden kuilukaivoissa 6,6 mg/l ja kallioporakivoissa 3,2 mg/l (Backman ym. 1999). Kemiallinen hapenkulutus (KMnO 4 -luku, COD Mn ) kuvaa orgaanisten ja muiden kemiallisesti hapettuvien aineiden määrää vedessä (esim. humusaineet ja 2-arvoinen rauta).

9M608035 5 Nitraatti 14000 12000 24.4.2008 21.8.2008 10000 8000 µg/l 6000 4000 2000 0 Ta Pa Ma La My Pi So Ha Ei Pu P1 Pap P4 Lah Kuva 2. Nitraattityppipitoisuudet tarkkailukaivoissa. Hiilidioksidipitoisuudet vaihtelivat 3-43 mg/l välillä (keskiarvo 21 mg/l). Suomessa hiilidioksidin mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 20 mg/l, moreenialueiden kuilukaivoissa 40 mg/l ja kallioporakivoissa 15 mg/l (Backman ym. 1999). Hiilidioksidia tulee pohjaveteen biologisissa prosesseissa (orgaanisen aineksen hajoaminen, kasvien juuristohengitys) ja myös sadeveden mukana. 2.2 Alkuaineet Nikkelipitoisuudet olivat paikoin lievästi koholla, kuva 3. Suurin nikkelipitoisuus (101 µg/l) havaittiin Pirttimäen kaivossa (mustaliuske) elokuun kierroksella. Myös Paavolan kaivossa (mustaliuske) ja Myllyniemen kaivossa (kiilleliuske) sekä Hakorannan kaivossa (mustaliuske) syksyn kierroksella pitoisuus oli koholla. Muissa pisteissä pitoisuudet olivat <5-12 µg/l välillä. Pohjaveden nikkelipitoisuuden mediaaniarvo on Pohjois-Suomessa 2 µg/l ja maksimipitoisuus 890 µg/l (Johansson ja Kujansuu 2005). Suomessa nikkelin mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 0,5 µg/l, moreenialueiden kuilukaivoissa 1,4 µg/l ja porakaivoissa 0,4 µg/l (Backman ym. 1999). Talousveden nikkelipitoisuus saa olla enintään 20 µg/l (STM 461/2000), joten esimerkiksi siihen verrattuna osa pitoisuuksista on koholla. Kohonneet pitoisuudet aiheutuvat alueen kallioperän laadusta. Pohjaveden sinkkipitoisuus vaihteli välillä <10-663 µg/l, kuva 4. Suurin pitoisuus oli Hakorannan kaivossa, myös Pirttimäen, Myllyniemen ja Paavolan kaivoissa oli kohonneita pitoisuuksia. Pohjaveden sinkkipitoisuuden mediaaniarvo on Pohjois-Suomessa 20 µg/l ja maksimipitoisuus 12800 µg/l (Johansson ja Kujansuu 2005). Suomessa sinkin mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 4,8 µg/l, moreenialueiden kuilukaivoissa 19,2 µg/l ja porakaivoissa 18,7 µg/l (Backman ym. 1999). Talousveden sinkkipitoisuudelle ei ole asetettu raja-arvoa. Aikaisemman asetuksen (STM74/1994) mukainen raja-arvo sinkille oli 2000 µg/l (STM 461/2000), joten siihen verrattuna korkein havaittu pitoisuuskaan ei ole korkea.

9M608035 6 Nikkeli 120 100 24.4.2008 21.8.2008 80 µg/l 60 40 20 0 Ta Pa Ma La My Pi So Ha Ei Pu P1 Pap P4 Lah Kuva 3. Nikkelipitoisuudet tarkkailukaivoissa. Osa pitoisuuksista on alle analyysitarkkuusrajan (<5 µg/l), joten pitoisuudet eivät näy taulukossa. Sinkki 700 600 24.4.2008 21.8.2008 500 400 µg/l 300 200 100 0 Ta Pa Ma La My Pi So Ha Ei Pu P1 Pap P4 Lah Kuva 4. Sinkkipitoisuudet tarkkailukaivoissa. Suurin kuparipitoisuus oli Myllyniemen kaivossa 628-632 µg/l. Taattolan kaivossa pitoisuus oli enimmillään 224 µg/l, Hakorannan kaivossa 166 µg/l ja Pirttimäen kaivossa 115 µg/l. Muissa pisteissä pitoisuudet olivat pieniä (<10-54 µg/l). Pohjaveden kuparipitoisuuden mediaaniarvo on Pohjois-Suomessa 4 µg/l ja maksimipitoisuus 850 µg/l (Johansson ja Kujansuu 2005). Suomessa kuparin mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 0,82 µg/l, moreenialueiden kuilukaivoissa 3,3 µg/l ja porakaivoissa 4,7 µg/l (Backman ym. 1999). Talousveden kuparipitoisuus saa olla enintään 2000 µg/l (STM 461/2000) joten siihen verrattuna korkein havaittu pitoisuus (628 µg/l) on vielä alhainen.

9M608035 7 Koboltin pitoisuudet olivat pääosin alle analyysitarkkuusrajan (<3 µg/l). Enimmillään pitoisuus oli 8 µg/l (Myllyniemi, kiilleliuske). Kadmiumia havaittiin Pirttimäen kaivossa huhtikuun kierroksella 3,5 µg/l ja elokuun kierroksella 5,1 µg/l. Muissa pisteissä pitoisuudet olivat alle analyysitarkkuusrajan (<2 µg/l). Rautapitoisuudet olivat osassa pisteissä koholla. Suurin pitoisuus 18400 µg/l havaittiin Eimi Härkösen kaivossa (mustaliuske) elokuun kierroksella. Kaivo ei ole talousvesikäytössä. Myös muissa kaivoissa havaittiin kohonneita pitoisuuksia. Talousveden rautapitoisuus saa olla enintään 200 µg/l, joten siihen verrattaessa kuudessa pisteessä normi ei täyttynyt. Mangaanipitoisuudet vaihtelivat <5-299 µg/l välillä. suurin pitoisuus oli Lampilan kaivossa (kiilleliuske). Talousveden mangaanipitoisuus saa olla enintään 50 µg/l joten siihen verrattaessa kevään kierroksella kolmessa pisteessä ja elokuun kierroksella kuudessa pisteessä normi ei täyttynyt. Pohjaveden kalsiumpitoisuus vaihteli 1600-50600 µg/l, magnesiumpitoisuus 900-7300µg/l, kaliumpitoisuus 690-5760µg/l ja natriumpitoisuus 1200-8000 µg/l välillä. Pitoisuudet ovat osaksi korkeampia kuin Suomen pohjaveden mediaanipitoisuudet (liite 1). Talousveden kalsium, magnesium ja kaliumpitoisuuksille ei ole asetettu raja-arvoja, natriumpitoisuuden enimmäisraja-arvo on 200 000 µg/l. Em. aineet ovat elintoiminnoille tärkeitä kivennäisaineita. Antimonin, arseenin, elohopean, kromin, lyijyn, seleenin ja vanadiinin pitoisuudet olivat analyysitarkkuusrajat alittavia. 2.3 Vesipinnat Vesipintoja ei ole voitu mitata näytteenoton yhteydessä kuin vain kahdesta kaivosta elokuussa, koska kaivot ovat pääosin porakaivoja tai se on muuten ollut mahdotonta. Vesinäytteet on otettu pääosin hanoista. Vesipinta oli mittausajankohtana (27.8.2008) Paavolan kaivossa 1,82 m syvyydellä kaivon yläreunasta ja Malmirannan kaivossa 1,45 m syvyydellä kaivon kannesta. 3 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Yhteenvetona vuoden 2008 tarkkailutuloksista voidaan todeta, että vesinäytteissä ei havaittu merkittävästi kohonneita pitoisuuksia. Paikoin havaitut kohonneet pitoisuudet johtuvat kuitenkin geologista tekijöistä tai muista paikallisista tekijöistä. Fysikaalis-kemiallisista parametreista kohonneita pitoisuuksia havaittiin lähinnä typen osalta. Tehdasalueen kohonneet nitraattipitoisuudet (max. 13 000 µg/l) ovat todennäköisesti peräisin rakentamisessa käytetyn kiviaineksen nitraattijäämistä (räjähdysaine). Muiden seurantapisteiden kohonneet pitoisuudet johtuvat muista tekijöistä kuin kaivostoiminnasta. Metallien osalta oli havaittavissa kohonneita pitoisuuksia etenkin raudan, mangaanin ja nikkelin osalta. Pitoisuuksien kohoaminen johtuu kuitenkin geologista tekijöistä, ei kaivostoiminnasta. Verrattaessa pitoisuuksia esimerkiksi talousvedelle (STM 461/2000) annettuihin laatunormeihin havaitaan että ammoniumtypen osalta talousvesinormi (500 µg/l) ylittyy yhdessä pisteessä, nitriittitypen (150 µg/l) ja nitraattitypen (11 000 µg/l) osalta yksittäisissä pisteessä. Talousvesinormin mukainen ph-arvo (6,5 9,5) ei täyty kuudessa pisteessä. Metallien osalta pitoisuuksien ylitykset olivat suurimmat raudan ja mangaani osalta (kuudessa pisteessä), nikkelin osalta pitoisuudet ylittivät talousvesinormin (20 µg/l) neljässä pisteessä ja kadmiumin (5 µg/l) yhdessä pisteessä. Pohjavesitarkkailua tulee jatkaa nykyisen ohjelman mukaisesti.

9M608035 8 4 VIITTEET Backman, B. Lahermo, P., Väisänen, U., Paukola, T., Juntunen, R., Karhu, J., Pullinen, A., Rainio, H. ja Tanskanen, H. 1999. Geologian ja ihmisen toiminnan vaikutus pohjaveteen. Seurantatutkimuksen tulokset vuosilta 1969-1996. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 147-261 s. Johansson, P. & Kujansuu, R. 2005 (toim.). Pohjois-Suomen maaperä. Maaperäkarttojen 1:400000 selitys. Geologian tutkimuskeskus. Lahermo, P., Väänänen, P., Tarvainen, T. & Salminen, R. 1996. Suomen Geokemian Atlas, osa 3: Ympäristögeokemia purovedet ja sedimentit. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. Vesi- ja viemärilaitosyhdistys 2000. Soveltamisopas talousvesiasetukseen 461/2000. Suomen kuntaliitto.

Talvivaaran kaivos Pohjavesitarkkailu 2008 Analyysitulokset Nab Labs Oy Kallioperän Kaivo- Happi ph Sähkönj. Alkaliteetti Väri Sameus Kovuus NH4-N NO2-N NO3-N KMnO4-luku CO2 Näytetunnus: laatu tyyppi µg/l ms/m mmol/l mg/l Pt FTU mmol/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l STM 461/2000 6,5-9 250 500 150 11000 (19,75) Lähteet ja lähdekaivot* 6,4 7 0,3 <5 1,2 1000 3,6 20 Moreeni, kuilukaivot* 6,5 16,8 0,76 10 3,2 2900 6,6 40 Porakaivot* 7,6 7,8 1,7 <5 4,2 200 3,2 15 23.4.2008 Taattola Kvartsiitti porakaivo 9,3 6,8 11,5 0,77 <10 0,29 0,56 <7 <7 800 5 13,0 23.4.2008 Paavola Mustaliuske kuilukaivo 13 5,4 6,2 0,07 <10 1,6 0,26 <7 <7 3100 <4 34 23.4.2008 Malmiranta Mustaliuske kuilukaivo 7,8 5,9 5,5 0,25 <10 0,2 0,28 <7 <7 27 9 34 23.4.2008 Lampila Kiilleliuske kuilukaivo 6,7 6,6 14 0,9 <10 3,5 0,52 2000 <7 3600 13 23 23.4.2008 Myllyniemi Kiilleliuske hetekaivo 3,5 6,3 18,4 0,6 15 2,1 0,75 <7 <7 8400 12 32 24.4.2008 Pirttimäki Mustaliuske kuilukaivo 10,4 4,8 10,1 <0,02 20 6 0,3 <7 <7 35 <4 17 24.4.2008 Sorsala Kiilleliuske kuilukaivo 4,5 7,7 18,5 1,5 <10 0,15 0,84 <7 <7 4100 <4 3 24.4.2008 Hakoranta Mustaliuske porakaivo 3,7 7 20,8 0,79 10 20 0,78 23 <7 73 <4 7 24.4.2008 Eimi Härkönen Mustaliuske porakaivo <0,2 6,6 17 0,68 20 85 0,63 30 <7 <22 <4 41 24.4.2008 Puoliväli Arkeeinen porakaivo 8,8 6,5 13,8 0,55 <10 0,16 0,47 <7 <7 8000 <4 17 28.4.2008 Tehdasalue P1 Arkeeinen porakaivo 7,4 6,3 4,5 0,12 <10 6,1 0,24 62 <7 8000 <4 6 28.4.2008 Pappila Arkeeinen hetekaivo 10 5,9 4,3 0,19 <10 <0,05 0,2 32 <7 2500 <4 27 28.4.2008 Valkealampi P4 Arkeeinen porakaivo 1,6 6,5 14,3 0,71 <10 0,38 0,44 58 250 7000 <4 23 27.8.2008 Taattola Kvartsiitti porakaivo 8,3 7 15,6 1,1 <10 <0,05 0,7 42 <7 1100 <4 12 27.8.2008 Paavola Mustaliuske kuilukaivo 9,3 5,9 8,2 0,18 <10 0,76 0,37 80 <7 3900 4,8 22 27.8.2008 Malmiranta Mustaliuske kuilukaivo 3,9 6 8,1 0,43 <10 0,2 0,35 10 <7 79 <4 43 21.8.2008 Lampila Kiilleliuske kuilukaivo 5,8 6,8 27 2,4 20 2,4 1,24 1300 26 2700 6,7 38 21.8.2008 Myllyniemi Kiilleliuske hetekaivo 2,6 6,3 20 0,96 30 1,7 0,82 9 <7 200 16 40 27.8.2008 Pirttimäki Mustaliuske kuilukaivo 9,1 4,6 12 <0,02 <10 16 0,28 25 <7 50 <4 30 21.8.2008 Sorsala Kiilleliuske kuilukaivo 4,5 7,5 18 1,5 <10 0,07 0,75 19 <7 4400 <4 4 27.8.2008 Hakoranta Mustaliuske porakaivo 1,8 6,2 11,1 0,28 <10 4,4 0,42 24 <7 60 <4 7 27.8.2008 Eimi Härkönen Mustaliuske porakaivo <0,2 6,7 16,2 0,75 20 110 0,57 65 <7 <22 11 27 21.8.2008 Puoliväli Arkeeinen porakaivo 7,8 6,4 13,7 0,55 <10 <0,05 0,47 13 16 8100 <4 20 9.9.2008 Tehdasalue P1 Arkeeinen porakaivo 4,6 6,2 5,5 0,12 <10 2,8 0,22 110 <7 13000 <4 6 27.8.2008 Pappila Arkeeinen hetekaivo 7,8 6 4,6 0,21 <10 0,09 0,11 57 <7 2600 <4 22 21.8.2008 Valkealampi P4 Arkeeinen porakaivo 6,3 6,4 2,6 0,09 60 0,8 0,21 100 <7 360 39 4 21.8.2008 Lahnasj. mets.maja Arkeeinen porakaivo 7,3 6,6 7,1 0,31 <10 0,05 0,17 9 <7 8700 <4 9 *) Backman ym. 1999 Liite 1.1

Talvivaaran kaivos Pohjavesitarkkailu 2008 Analyysitulokset Nab Labs Oy Kallioperän Kaivo- Sb As Hg Cd K Ca Co Cr Cu Pb Mg Mn Na Ni Fe Se Zn V Näytetunnus: laatu tyyppi µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l STM 461/2000 5 10 1 5 - - - 50 2000 10-50 200000 20 200 10 - - Lähteet ja lähdekaivot* 0,03 0,13 0,03 1000 6100 0,09 0,3 0,82 1600 5,8 2900 0,5 <30 <0,5 4,8 0,2 Moreeni, kuilukaivot* 0,05 0,26 0,06 3100 16600 0,18 0,33 3,3 0,13 3500 11,5 6000 1,4 60 <0,5 19,2 0,31 Porakaivot* 0,03 0,79 <0,02 2500 20500 0,05 <0,02 4,7 0,14 5600 33,7 16300 0,4 50 <0,5 18,7 0,19 23.4.2008 Taattola Kvartsiitti porakaivo <15 <10 <10 <2 996 18800 <3 <10 139 <10 1400 <5 1660 9 30 <8 85 <6 23.4.2008 Paavola Mustaliuske kuilukaivo <15 <10 <10 <2 1560 6510 4 <10 <10 <10 900 40 1450 43 44 <8 158 <6 23.4.2008 Malmiranta Mustaliuske kuilukaivo <15 <10 <10 <2 1170 5400 <3 <10 13 <10 1190 5,1 2340 7 40 <8 28 <6 23.4.2008 Lampila Kiilleliuske kuilukaivo <15 <10 <10 <2 1600 19900 <3 <10 10 <10 1190 71 2390 12 358 <8 38 <6 23.4.2008 Myllyniemi Kiilleliuske hetekaivo <15 <10 <10 <2 5760 21500 8 <10 632 <10 4340 126 2620 59 521 <8 386 <6 24.4.2008 Pirttimäki Mustaliuske kuilukaivo <15 <10 <10 3,5 1660 7960 4 <10 69 <10 1820 75 1970 69 1250 <8 439 <6 24.4.2008 Sorsala Kiilleliuske kuilukaivo <15 <10 <10 <2 3630 27000 <3 <10 <10 <10 3690 7,5 2790 <5 <15 <8 25 <6 24.4.2008 Hakoranta Mustaliuske porakaivo <15 <10 <10 <2 2590 22200 <3 <10 32 <10 5020 74 6440 7 969 <8 239 <6 24.4.2008 Eimi Härkönen Mustaliuske porakaivo <15 <10 <10 <2 2130 9430 <3 <10 <10 <10 4570 188 3530 <5 8130 <8 29 <6 24.4.2008 Puoliväli Arkeeinen porakaivo <15 <10 <10 <2 1990 7350 <3 <10 54 <10 7180 <5 5590 <5 15 <8 33 <6 28.4.2008 Tehdasalue P1 Arkeeinen porakaivo <15 <10 <10 <2 1250 2990 <3 <10 <10 <10 1450 135 2260 5 632 <8 37 <6 28.4.2008 Pappila Arkeeinen hetekaivo <15 <10 <10 <2 1560 2950 <3 <10 <10 <10 1440 8,2 1920 <5 141 <8 27 <6 28.4.2008 Valkealampi P4 Arkeeinen porakaivo <15 <10 <10 <2 5260 6890 <3 <10 <10 <10 6090 77 8000 <5 31 <8 26 <6 27.8.2008 Taattola Kvartsiitti porakaivo <15 <10 <10 <2 1600 28000 <3 <10 224 <10 1800 <5 1900 8 <15 <8 125 <6 27.8.2008 Paavola Mustaliuske kuilukaivo <15 <10 <10 <2 1000 9900 3 <10 <10 <10 1400 39 1500 45 28 <8 172 <6 27.8.2008 Malmiranta Mustaliuske kuilukaivo <15 <10 <10 <2 2500 9000 <3 <10 16 <10 1600 15 2200 6 28 <8 37 <6 21.8.2008 Lampila Kiilleliuske kuilukaivo <15 <10 <10 <2 2200 50600 <3 <10 19 <10 1400 299 2900 11 624 <8 28 <6 21.8.2008 Myllyniemi Kiilleliuske hetekaivo <15 <10 <10 <2 5400 27000 8 <10 628 <10 4300 157 2100 59 1310 <8 345 <6 27.8.2008 Pirttimäki Mustaliuske kuilukaivo <15 <10 <10 5,1 1600 7700 5 <10 115 <10 2400 95 1800 101 2350 <8 579 <6 21.8.2008 Sorsala Kiilleliuske kuilukaivo <15 <10 <10 <2 2800 28000 <3 <10 <10 <10 3800 <5 2300 <5 30 <8 <10 <6 27.8.2008 Hakoranta Mustaliuske porakaivo <15 <10 <10 <2 1600 11000 <3 <10 166 <10 2800 58 3000 30 313 <8 663 <6 27.8.2008 Eimi Härkönen Mustaliuske porakaivo <15 <10 <10 <2 2000 10300 <3 <10 <10 <10 4800 139 7700 <5 18400 <8 11 <6 21.8.2008 Puoliväli Arkeeinen porakaivo <15 <10 <10 <2 1800 7400 <3 <10 54 <10 7300 <5 5100 <5 33 <8 57 <6 9.9.2008 Tehdasalue P1 Arkeeinen porakaivo <15 <10 <10 <2 1900 3300 <3 <10 <10 <10 1900 111 1800 6 189 <8 <10 <6 27.8.2008 Pappila Arkeeinen hetekaivo <15 <10 <10 <2 1400 3000 <3 <10 <10 <10 1600 <5 1600 <5 15 <8 <10 <6 21.8.2008 Valkealampi P4 Arkeeinen porakaivo <15 <10 <10 <2 690 1600 <3 <10 <10 <10 980 8,3 1200 <5 928 <8 19 <6 21.8.2008 Lahnasj. mets.maja Arkeeinen porakaivo <15 <10 <10 <2 880 2700 <3 <10 <10 <10 3000 <5 4900 <5 22 <8 <10 <6 *) Backman ym. 1999 Liite 1.2

Eimi Härkönen iirin osp Kaiv raja ja lin to Pa Malmiranta Kolmisopen avolouhos Sivukiven läjityslue 2. vaiheen liuotusalue ( Kolmisoppi ) Sorsala Lampila Myllyniemi Taattola Hakoranta Paavola Pohjoinen jälkikäsittely-yksikkö 2. vaiheen liuotusalue ( Kuusilampi ) Kipsisakka-altaat Pappila Puoliväli Tehdasalue Tehdasalue Puhtaiden valumavesien käsittely-yksikkö Kuusilammen avolouhos Sivukiven läjitysalue i Valkealampi Pirttimäki 1. vaiheen liuotusalue Sivukiven läjitysalue i Lahnasjärvi in iir sp ivo Ka Eteläinen jälkikäsittely-yksikkö ja ra Tarkkailtava kaivo Liite 2 1:50 000