Kansainvälisen yhteistyön ohjelmat ja EU:n erillisohjelmat Hankkeiden toteuttaminen Tapio Salo 4.4.2014 1
Hankkeita EU rahoituksella: Valorisation of food waste to biogas, FP7 NP-balances EU, Eurostat Active Wetlands, Interreg Central Baltic NP-regional, Eurostat Baltic Compass, Interreg Baltic Sea Region Baltic Compact, Interreg Baltic Sea Region 2010 2011 2012 2013 2014 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.4.2014
Kahdenlaisia hankkeita Vetäminen Taloudellista vastuuta (koko hanke tai MTT:n osuus) Valvottava kaikilta Kustannusten kertymistä Suunnitelmien edistymistä Seurantaan, valvontaan, ohjaamiseen varattava AIKAA. Osallistuminen Hankkeita, joissa saadaan hankkeen vetäjältä tehtävät, työaika-arvio ja tarvittava rahoitus Valvottava Omien kustannusten kertymistä Vastataan omien töiden toteutumista Oltava aktiivinen, ei saa jäädä tuleen makaamaan
Hankekuvaukset Active Wetlands, Keskinen Itämeri Kemiallisen saostuksen mahdollisuudet maatalouden valumavesien puhdistamisessa (liukoinen fosfori) Suomi (4) ja Viro (2) Baltic Compass ja Compact, Baltic Sea Region Maatalouden ympäristösuojelua edistävien toimenpiteiden kehittäminen Itämeren aluuella Kaikki Itämeren valuma-alueen valtiot (myös Valko-Venäjä) Valorgas, 7. puiteohjelma Biojätteestä biokaasua, mädätysjäännöksen ravinteiden käyttökelpoisuus Englanti, Portugali, Italia, Suomi Eurostat-hankkeet Ravinnetaselaskennan (maatalouden ympäristöindikaattori) tarkentaminen
Hankkeen suunnittelu Tarvitaan idea! Halutaan tehdä yhteisvoimin hyödyllistä tutkimusta tai tuotekehitystä Alueen mailla on yhteinen kysymys ja tarve ratkaisuihin Pitkäaikainen strategia keskeisten teemojen edistämiseen Ajankohtainen ja tuore teema Aikaisempi kokemus aiheesta Yhteistyökumppanit Aikaisempi kokemus yhteistyöstä Usein kiire hakemuksen valmistelussa Ymmärretään kumppanien kieltä ja tavoitteita Vanhat yhteistyökumppanit mahdollistavat uusien löytämisen Sidosryhmille tiedottaminen ja osallistaminen (mahdollinen osarahoitus) Kunkin yhteistyökumppanin taloushallinto sitoutettava mukaan
Talouden suunnittelu Paljonko rahoitusta voi/kannattaa hakea? Hankkeen realistinen toteutus oltava mahdollista. Mikä on korvausprosentti? Ovatko yleiskustannukset korvattavia? Korvaukset kokonaiskustannuksista vai muuttuvista kustannuksista? Baltic Sea Region, 70% muuttuvista ERDF, noin 15% kotimaista vastinrahaa Central Baltic, 75% muuttuvista ERDF, noin 15% kotimaista Eurostat: 90% muuttuvista + 0,3 x muuttuvat epäsuorina kustannuksina FP7: muuttuvat kustannukset ja osa yleiskustannuksista Yleensä ainakin pieniä eroja taloussäännöissä
Mistä apua? Hakuohjeet, hakujen toimihenkilöt/valmistelijat Vaihtelua paljon rahoitussäännöissä Kustannusten kelvollisuus hyvä olla selvillä jo tässä vaiheessa MTT:n kollegat ja taloushallinto MTT:n kansainvälinen yksikkö Muiden tutkimuslaitosten kollegat Jos/kun omarahoitusta tarvitaan, onko MTT:n budjettirahoitus kelvollista ja onko sitä saatavilla? onko muuta vastinrahoitusta haettavissa
Hankkeen toteutus ja kustannusseuranta Raportointi ja maksatushakemukset 1-3 kertaa vuodessa rahoittajalle (omat lomakkeet) Raportointi myös talon sisällä (MTT:lle) Oman taloushenkilöstön apu korvaamatonta Hankeosapuolilla kokemuksia siitä, kun tutkijat joutuvat hoitamaan Kustannusten raportoinnin oltava kunnossa Työajan kirjaaminen Laskutus hankkeelle Taloushallinto toivottavasti tulevaisuudessakin ammattitaitoista ja lähelle hankkeiden toteuttajia
Kustannusten kertyminen hankkeen aikana Onko suunniteltu budjetti toteutumassa? Aikataulu: Kaikki käytetty ekana vuotena kolmen vuoden hankkeessa Rahoitusta jää käyttämättä hankkeen päättyessä Budjettilinjat joillakin rahoittajilla kiveen hakattuja Budjettimuutokset yleensä mahdollisia, mutta vievät aikaa Kustannusten hyväksyttävyyttä tarkkailtava Tarjouskilpailut Osallistujien kuluja ei saa yleensä jakaa Maksatukset voivat kestää pitkään Ei ongelma MTT:lle, mutta hankekumppaneille voi olla
Hankkeen päättyminen Kustannusten vastaavuus Pitääkö ylittää kustannukset, jotta koko rahoitus saadaan kotiutettua? Ylitykset MTT:lle tappiollisia Alituksissa tai joidenkin kulujen kelpaamattomuudesta -> rahoitusta jää käyttämättä Joskus suunnitelmat ja toteutus eivät vain kohtaa Loppuraportointi Tiedon löytyminen ja käytettävyys hankkeen jälkeen Tiedon siirtyminen käytäntöön ja jatkokehitykseen
Hankkeen toteutus Esimerkki:Active Wetlands, Interreg Central Baltic Haku Hankeraportti Sopimukset Päätös Pilottikohteiden etsintä Mallitus Pilottikohteiden mittaukset Väliraportti Jatkohakemus ja budjettimuutos Raportointi Loppuraportti 2009 2010 2011 2012 2013 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4.4.2014