2014 V U O S I K E R T O M U S www.taitopohjoiskarjala.fi Taito Pohjois-Karjala ry 1 www.taitopohjoiskarjala.fi
2
SISÄLTÖ TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS... 5 1 JOHDANTO... 6 2 TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT... 8 2.2 YHDISTYKSEN MISSIO, VISIO JA STRATEGISET TOIMINTALINJAUKSET 2014-2016... 8 2.3 KÄSITYÖALAN YHTEISTYÖKEHITTÄMISHANKE... 9 2.4 TAITOKORTTELI... 9 3 ORGANISAATIO JA SIDOSRYHMÄT... 17 4 TULOSALUEET... 20 4.1 TAITOKULTTUURI... 20 4.1.1 Taitopajat, -kurssit ja tuokiot... 20 4.1.2 Käsityökulttuurin avaintulosalueen tulokset... 21 4.1.3 Näyttelytoiminta... 23 4.1.4 Näyttelytoiminnan tavoitteet ja toimenpiteet... 23 4.2 KÄSITYÖELINKEINO... 27 4.2.1 Nykytila... 27 4.2.2 Homecrafts-hanke... 28 5 MUU TOIMINTA... 35 5.1 HENKILÖSTÖKOULUTUS... 35 5.2 VIESTINTÄ... 41 5.2.1 Sisäinen viestintä... 41 5.2.2 Ulkoinen viestintä... 41 5.3. ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT... 41 6 HALLINTO JA TALOUS... 42 6.1 KOKOUKSET... 42 6.2 JÄSENISTÖ... 42 6.3. JOHTAMINEN... 42 6.4. TALOUS... 42 LIITTEET... 43 3
4
TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS KARJALASTA KAJAHTI Karjalasta kajahtaa Iloa elämää näyttelyiden tiimoilta aloitin työrupeamani toiminnanjohtajana yhdistyksessämme. Karjalaisena, maailmalla käyneenä sekä entisenä yhdistyksen työntekijänä, on ollut ilo jatkaa käsityön tekemisen saralla. Sanotaan, että vaikka lähtisi pois Karjalasta, niin Karjala ei lähde sinusta. Samoin on käsityön laita, käsityö on elämäntapa, ei vain trendi elämässä. Kolmivuotisen yhteistyöhankkeen ensimmäinen kesä Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön kanssa toi pohjoiskarjalaisten käsityöntaitajien upeat näyttelyt, Karjalasta Kajahtaa Iloa Elämään, kaikkiin yhdistyksemme toimipaikkoihin. Jokaisella kylällä ja kunnalla on omat kädentaitajansa, joita haluamme tuoda esiin. Työnäytöksissä paneuduttiin perinteisiin sekä nykyaikaisiin käsityötapoihin ja menetelmiin, jakaen myös materiaalitietoutta. Hankkeen ensimmäinen tuotekehitysyhteystyö loi Karjalan ruusun, käsityönä tehdyn rinta/kaulakorun hopeasta ja nahkasta. Yhteistyöhanke kehittää lisävalmiuksia käsityön arvostamiseksi ja säilyttämiseksi sekä edelleen kehittämiseksi. Kesän aikana Taitokorttelissa Kauppaneuvoksen Kahvilan terassilla sekä sisäpihoilla vietettiin musiikillisia iltapäiviä ja iltoja. Monimuotoisissa tapahtumissa oli mukana kaikenikäisiä musiikin tekijöitä ja kuuntelijoita, paikallisia sekä matkailijoita. Joen yönä päästiin jopa tanssahtelemaan sisäpihalle rakennetulla lavalla. Käsityöyrittäjät saivat tapahtumissa tuotteensa hyvin esille sekä vertaistukea toisilta yrittäjiltä. Wanhan kaupungin päivä oli aurinkoinen ja ohjelma sisältörikas sekä houkutteleva, päivään osallistujien määrä rikkoikin ennätyksemme. Taitokorttelissa rikkoutui myös vuosittainen kävijäennätys, uusi luku on 229 000. Matkailullisesti Taitokortteli on Joensuun kaupungin tärkein ja monipuolisin kulttuurimatkailukohde. Yhdistyksen talous on kunnossa. Tiukkaa tosin on aikana, jolloin ostamista harkitaan pitkään tai siirretään myöhemmäksi. Uskon kuitenkin tulevaisuuteen, tekeminen, omien ideoiden toteuttaminen sekä kodin sisustaminen on tärkeää. Yhdistyksemme tarjoaa jatkossakin kudontaa, kursseja sekä ammattitaitoista ohjausta koko Pohjois-Karjalan alueella. Lämmin kiitos jäsenille ja asiakkaille, Taitoliitolle, yhteistyökumppaneille ja sidosryhmillemme sekä yhdistyksen johtokunnalle ja ammattitaitoiselle henkilökunnalle avoimesta ja tuloksellisesta yhteistyöstä. Tuija Tekin Toiminnanjohtaja 5
1 JOHDANTO Taito Pohjois-Karjala ry:n toiminta-ajatus on käsityön edistäminen ja vahvistaminen elinkeinona, kulttuurina ja taitona. Ydinasiat ovat vuosikymmenten kuluessa säilyneet, mutta toimintatapojen muuttaminen, muokkaaminen ja kehittäminen olivat edelleen kuluneena vuonna tärkeitä. Yhdistyksen tehtävänä on olla linkki menneisyyden ja tulevaisuuden välillä. Yhdistys säilyttää vanhoja työtapoja ja perinteitä sellaisenaan, mutta myös kehittää uutta, vahvaa 2010-luvun käsityöperinnettä sen rinnalla! Yhdistyksessä jatkettiin yhdistyksen perustehtävän tukemista liiketoiminnalla. Liiketoimintaa ovat kahvilatoiminta sekä Taito Shop myymälätoiminta. Vuoden aikana yhdistyksen toiminnanjohtaja vaihtui. 1.5.2006 alkaen toiminnanjohtajana toiminut Petra Karjalainen siirtyi muihin tehtäviin. Hänen tilalleen toiminnanjohtajaksi valittiin Tuija Tekin, tekstiilisuunnittelija, käsi- ja taideteollisuusalan ammatinopettaja. Kuluneen vuonna yhdistyksellä oli osan vuotta EU-rahoitteinen Home Crafts hanke. Hankkeen tavoitteena on luoda käsityönä valmistettujen sisustustuotteiden brändi, suunnitella ja kehittää mallisto, jota paikalliset käsityöyritykset valmistavat ja jonka jakelusta ja markkinoinnista yhdistys vastaa. Markkinoinnin ja logistiikan keskittämisen myötä käsityöalan yritysten toimintaympäristö ja toimintaedellytykset paranevat ja yritykset voivat keskittyä omaan ydinosaamiseensa. Hankkeen tavoitteena on lisätä maaseudun toimeentulomahdollisuuksia, monipuolistaa elinkeinotoimintaa, parantaa kilpailukykyä ja lisätä pohjoiskarjalaisten käsityönä tehtyjen tuotteiden tunnettavuutta ja kysyntää paikallisesti ja valtakunnallisesti. Hankkeen erityinen painopiste on käsityön säilyminen yhtenä maaseudun elinkeinona ja lähituotannon edistäminen ja tukeminen. Vuoden aikana yhdistys aloitti pohjoiskarjalaisen käsityökulttuurin säilyttämiseen ja esittelemiseen painottuvan hankkeen. Hankkeen rahoittajana ja yhteistyökumppanina on Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö. Hanke on kolmivuotinen (1.1.2014-31.12.2016) Vuoden 2014 lopussa yhdistyksellä oli toimipisteet viidellä paikkakunnalla Pohjois-Karjalassa: Ilomantsissa, Joensuussa,, Lieksassa, Nurmeksessa ja Tohmajärvellä, lisäksi yhdistyksellä on kaksi Taitobussia kiertävänä käsityöneuvontapalveluna. 6
Toiminnanjohtajat Petra Karjalainen (31.5.2014 saakka) ja Tuija Tekin (1.6.2014 alkaen) Tuija Tekin sai lahjaksi sopivat saappaat väistyvältä toiminnanjohtajalta Petra Karjalaiselta. 7
2 TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT Taito Pohjois-Karjala ry kuuluu käsi- ja taideteollisuusjärjestöön, joka on valtakunnallinen kaksikielinen käsi- ja taideteollisuusalan palvelujärjestö Taito Group. Taito Groupin muodostavat valtakunnallisella tasolla keskusliitto, aluetasolla käsi- ja taideteollisuusyhdistykset, käsi- ja taideteollisuuskeskukset ja -liikkeet sekä paikallistasolla käsityökeskukset sivupisteineen. Käsi- ja taideteollisuusjärjestön strategian 2014 2016 mukaan järjestön arvot ovat luovuus, taito, yrittäjyys ja kestävä kehitys. Järjestön visiona on, että Taito Group on tunnettu ja vaikuttava käsityön kehittäjä. Strategiassa on huomioitu keskeisiä toimintaympäristömuutoksia: ikääntyminen ja väestön keskittyminen kasvukeskuksiin kunta- ja palvelurakenteen muutos julkisen rahoituksen väheneminen kilpailu asiakkaiden vapaa-ajasta globalisaation ja monikulttuurisuuden vahvistuminen verkkoteknologia oppimisen ja viestinnän välineenä elinkeinorakenteen muutos kohti palveluja luovia-aloja arvo- ja kulttuurimuutoksia: kiinnostus itse tekemiseen ja itseilmaisuun ympäristövastuun voimistuminen hyvinvoinnin ja terveysvaikutusten korostuminen yksilöllisyys ja yhteisöllisyys käsityön tekemisessä sosiaalinen media käsityön jakamisessa ja näkymisessä käsityö osana luovia aloja 2.2 Yhdistyksen missio, visio ja strategiset toimintalinjaukset 2014-2016 Taito Pohjois-Karjala ry toimii itsenäisenä yhdistyksenä Pohjois-Karjalan maakunnan alueella koko järjestön toiminta-ajatuksen pohjalta ja pyrkii omalta osaltaan tukemaan järjestön vision toteutumista omien edellytyksiensä mukaisesti. Yhdistyksen missiona on olla edelläkävijä, suunnannäyttäjä, osaaja ja ohjaaja kädentaitoja kulttuuriperintöalueella ja samalla varmistaa toimeentuloa elinkeinonharjoittajille. Yhdistys haluaa myös vahvistaa paikallista kulttuuriperinnettä ja toimia linkkinä menneisyyden ja tulevaisuuden välillä. Yhdistyksen visiona olla vahva pohjoiskarjalainen kulttuuritoimija, joka tekee työtä käsityön ja käsityöyrittäjyyden profiilin ja imagon nostamiseksi. Yhdistyksen strategiset toimintalinjaukset vuosille 2014 2016 ovat: yhdistys on vahva toimija käsityöalan kurssitoiminnassa ja käsityön taiteen perusopetuksessa. Yhdistys kehittää käsityön näkyvyyttä, saatavuutta ja kannattavuutta taitokeskuksia eläviksi ja aktiivisiksi toimipaikoiksi kiertävää käsityöneuvontaa käsityöneuvontaa ja nostaa kudonnan megatrendiksi liiketoimintaa niin, että sen avulla kyetään ylläpitämään kulttuuri- ja ohjaustoimintaa käsityöyrittäjyyttä ja työllisyyttä jäsentoimintaa Taitokortteli konseptia Homecrafts konseptia Yhdistys on vastuullinen työnantaja palkkaa vastuullisiin tehtäviin alansa osaajia tarjoaa työskentelymahdollisuuksia työssäoppijoille, työharjoittelijoille, työelämään tutustujille ja oppisopimusopiskelijoille. 8
2.3 Käsityöalan yhteistyökehittämishanke Taito Pohjois-Karjala ry teki yhteistyösopimuksen Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön kanssa vuonna 2014. Yhteistyösopimuksen sisältönä on pohjoiskarjalaisen käsityökulttuurin säilyttäminen ja esilletuominen. Taito Pohjois-Karjala ry:n ja Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön yhteistyön avulla saadaan nostetta maakunnan yrittäjyyteen, elinvoimaisuuteen ja perinteiden säilyttämiseen. Samalla lisätään maaseudun toimeentulomahdollisuuksia ja lisätään pohjoiskarjalaisten käsityönä tehtyjen tuotteiden tunnettavuutta ja kysyntää paikallisesti ja valtakunnallisesti. Toimenpiteinä ovat näyttelytoiminta Taito Pohjois-Karjalan toimipisteissä sekä työnäytökset ja tuotekehitys. Hankkeen toteutusaika on 1.1.2014 31.12.2016. Hankkeessa järjestetään näyttelyjä ja työnäytöksiä Taito Pohjois-Karjala ry:n toimipaikoissa, taitokeskuksissa, sekä ohjausta käsityöyrittäjille tuotekehittelyssä. Yrittäjien esilletuominen näyttelytoiminnan avulla luo tuotteille taustan. Esimerkiksi yrittäjän kertomus tuotteen syntyperästä, tuotteen tekemisestä sekä yrittäjästä itsestään luovat tuotteelle tarinan, kasvot. Jokaisella kylällä ja kunnalla on omat kädentaitajansa. Tämän hankkeen aikana potentiaaliset kädentaitajat nostetaan esille ja tuodaan paikallisten asukkaiden tietoisuuteen sekä samalla myös maakunnalliseen, kuin jopa valtakunnalliseenkin tietoisuuteen. Taitavien kädentaitajien nykyisiä tai uusia tuotteita kehitetään hankkeen aikana. 2.4 Taitokortteli 9 Vuonna 2006 avattu käsityö-, kulttuuri- ja matkailukohde Taitokortteli Joensuun ydinkeskustassa on osa yhdistyksen markkinointi- ja toimintastrategiaa. Taitokortteli on kokonaisuus, jossa yhdistyvät taito ja taide sekä pohjoiskarjalaisuus. Taitokortteli koostuu pienistä käsityö- ja lahjatavaratuotteita myyvistä puodeista, erilaisista palvelualojen yrityksistä, yhdistyksen taitokeskuksesta, Taito Shopista, ja Kauppaneuvoksen kahvilasta. Taitokorttelin kohderyhmiä ovat joensuulaiset, lähikuntien asukkaat sekä kotimaiset että ulkomaiset matkailijat. Vuoden 2014 aikana Taitokorttelin kävijämäärä oli n. 229 000, kävijämäärä nousi lähes 11% edellisvuodesta. Taitokorttelissa järjestettiin kesällä 2014 neljä uutta tapahtumaa; Mahdollisuuksien tori, karaoke-illat Karjalan Karaoke klubin tahdittamana, Virtapiuha sekä TuOKio-klubi. Mahdollisuuksien tori on vuosittainen, noin 20:lla paikkakunnalla järjestettävä tapahtuma, joka kerää ihmiset yhteen miettimään globaaleja kysymyksiä. Vuoden 2014 Mahdollisuuksien torin teemana oli nuoret ja työ. Toimintaansa esitteli yli 40 erilaista järjestöä ja tahoa. Mukana olevat järjestöt olivat oman kiinnostuksensa mukaan lähteneet torille ja tarjosivat ohjelmaa ja aktiviteetteja tapahtumassa kävijöille. Esiintymislavan ohjelmassa oli myös paikallisia bändejä ja tanssiryhmiä. Parviaisen talossa järjestettiin Reilu olohuone jossa pääsi katsomaan videoita sekä animaatioita ja nautiskelemaan maistiaisia Reilun kaupan tuotteista. Mahdollisuuksien tori järjestettiin Taitokorttelin sisäpihalla yhdessä Lasten käsityökarnevaalit - tapahtuman kanssa toukokuussa. Karjalan Karaoke klubin jäsenet ihastuivat Taitokortteliin paikkana ja siitä lähti ajatus karaokeilloista kesäiltaisin. Tapahtumaillat koostuivat karaokeklubin jäsenten esityksistä, paikalle saapuneilla kävijöillä oli mahdollisuus osallistua iltaan tanssien tai istuskellen ja nautiskellen. Tapahtuma järjestettiin kesän aikana kolme kertaa. Virtapiuha-tapahtuma järjestettiin Taitokorttelin sisäpihalla Ilosaarirock-viikolla (8.-12.7.) perjantaina Virtapiuha tarjosi tanssijalkoja nostattavaa biittiä muun muassa housen, dubstepin sekä rumpubasson mer-
keissä. Musiikillisesta kattauksesta vastasivat Fiktion resident-dj:t. Taitokorttelin kesä päättyi 5.9. OK-opintokeskuksen tuottamalla ja Oskari Mänttärin suunnittelemalla tuokio-klubi -konserttikiertueen avaustapahtumalla. Konsertissa esiintyi Ville Leinonen ja punkjazzyhtye Mopo. TuOKioklubilla on kolmena vuonna peräkkäin esitelty suomalaisen musiikin kärkinimiltä tilatun uuden musiikin välityksellä opintokeskuksen jäsenjärjestöille tärkeitä yhteiskunnallisia kysymyksiä. Tämän vuoden teemana oli vaikuta. Lähidemokratia ja vaikuttaminen ovat keskeisiä teemoja monelle OK-opintokeskuksen jäsenjärjestölle, jotka eri tavoin pyrkivät edistämään tärkeitä asioita yhteiskunnassamme. Yksilölle nämä sanat voivat tarkoittaa pieniä käytännön tekoja lähipiirissä yhtä lailla kuin aktiivista osallistumista yhteisöjen toimintaan. Lisäksi Taitokorttelissa järjestettiin useampia pienempiä kulttuuritapahtumia ympäri vuoden, kuten muun muassa kansanmusiikkiesityksiä Kauppaneuvoksen kahvilassa. Taitokorttelissa järjestetyt tapahtumat vuonna 2014 Taitokorttelista ja Pohjois-Karjalan matkailukohteista sekä erikoisuuksista julkaistiin artikkeli sekä videokooste Hong Kong Apple daily - lehdessä. Lehden toimittaja tutustui Taitokortteliin ja sen toimintaan kesäkuussa (16.6.2014). Perheen talo Perheentalo on Pelastakaa Lapset ry:n perustamana yhteisötalo ja kohtaamispaikka lapsille sekä lapsiperheille. Perheentalo sijaitsee Taitokorttelin Parviaisen talossa, jota suunniteltiin Taitokorttelia perustettaessa jo vuonna 2004. Idea eteni vuonna 2009 saadun yhteydenoton pohjalta Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. Talo avattiin keväällä 2013. Pelastakaa Lapset ry:n vetämiin RAY:n ja EAKRhankkeiden tukemaan Perheentaloon on sitoutunut noin 20 järjestöä, oppilaitoksia, Joensuun kaupunki, seurakunta sekä lukuisia erialan yrityksiä. Perheentalossa on lasten hyvinvointia vahvistavaa toimintaa, leikkitiloja, lapsiparkki, yökylätoimintaa sekä vertaistukiryhmiä ja olohuonetoimintaa. Tapahtuma Pvm Yhteistyökumppani Iloa ystävyydestä-tapahtuma 15.2.2014 Lasten käsityökarnevaalit ja Mahdollisuuksien tori 10.5.2014 SPR, LähiTapiola, Pelastakaa Lapset Korttelijuhla 7.6.2014 Urbaani Joensuu Vaihtotori 4.-6.6.2014 Pelastakaa Lapset ry Karjalan Karaoke klubi esiintyy 6.6,27.6.,25.7.2014 Karjalan Karaoke Klubi Virtapiuha, open air -tapahtuma 11.7.2014 Fiktio ry Karhufestivaali 13.7.2014 Maaseudun sivistysliitto Virkattu teltta 9.-11.7.2014 Popkatu Wanhan kaupungin päivä 9.8.2014 Joensuun kaupunki Maailma on kuin silkkiä vaan-teatteriesitys 3.8., 10.8.2014 Utran asukasyhdistys Joen yö; Luomu-yö markkinatori 29.8.2014 Joensuun kaupunki, Suomalainen Hyväntekijä Osuuskunta TuOKio-klubi 5.9.2014 Ok-opintokeskus Leikkipäivä 6.9.2014 Pelastakaa Lapset ry Joulukylä 6.-21.12.2014 Joensuun kaupunki Lisäksi vuoden aikana Taitokorttelissa järjestettiin 23 eri näyttelyä. 10
Tunnelmia Taitokorttelista kesältä 2014 11
Kuvakaappaus Visitkarelian www-sivuilta. Kuvakaappaus Taitokorttelin Facebook-sivulta 12
Taitokorttelin sisäpihalla on kesäisin polkuautopiha lapsille. Piha on avoinna päivittäin ja autojen käyttö on maksutonta. Polkuautopihan valvonnasta vastasivat Perheentalon työntekijät. Malipennit kansanmusiikkiyhtye esiintyi Mustosen talon terassilla. 13
Mahdollisuuksien tori tapahtuma Taitokorttelin piha-alueella. 14
Karjalan Karaoke-klubi järjesti kolme lauluiltaa Taitokorttelissa. Virtapiuha tarjosi 11.7. tanssijalkoja nostattavaa biittiä mm. housen, dubstepin sekä rumpubasson merkeissä. 15
Hong Kong Apple daily verkkolehti, kuvakaappaus. 16
3 ORGANISAATIO JA SIDOSRYHMÄT Taito Pohjois-Karjala ry kuuluu valtakunnalliseen Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:een. Taitobussi-hankkeen myötä yhdistys pystyi vuoden aikana tarjoamaan myös kiertävän käsityöneuvonnan palveluita kahden Taitobussin ja kahden käsityöneuvojan voimin. Taitokeskukset ovat avoinna pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin klo 10 17. Joensuussa Taitokeskus on avoinna myös lauantaisin ympäri vuoden Taitokorttelin aukioloaikojen mukaisesti. Kesäaikaan taitokeskukset Ilomantsissa ja Lieksassa olivat myös avoinna lauantaisin. Toimipisteet vuoden lopussa: Ilomantsi, taitokeskus Piirolan piha Joensuu, Taitokortteli (taitokeskus, Taito Shop, Kauppaneuvoksen kahvila) Lieksa, taitokeskus Nurmes, taitokeskus Tohmajärvi, taitokeskus Taitobussi, kiertävä käsityöneuvonta, 2 kpl Kuvio 1. Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:n organisaatiokaavio (Käsi- ja taideteollisuusliitto ry 2013) Taito Pohjois-Karjala ry:llä on kiinteät toimipisteet vuoden lopussa viidellä paikkakunnalla. Vakituisia työntekijöitä oli vuoden 2014 lopussa 15 (liite 1). Määräaikaisia työntekijöitä oli 4, joista yksi oppisopimusopiskelija. Työllistämistuella palkattuja oli yksi. Harjoittelijoita ja työssäoppijoita oli vuoden aikana 52 henkilöä, joiden lisäksi yhdistyksellä oli myös 19 kesä- ja tuntityöntekijää. 17
Kuvio 2. Taito Pohjois-Karjala ry:n organisaatiokaavio 18
Sidosryhmät Yhdistyksen tärkeimpiin sidosryhmiin kuuluvat mm. kunnat ja kaupungit, Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Tekniikka ja kulttuuri, Karelia Ammattikorkeakoulu, OK-opintokeskus, Pro- Agria Pohjois-Karjala, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Martat, 4 H-liitto, Joensuun Pelastakaa Lapset ry, Pohjois-Karjalan Ely, Joensuun Kaupunkikeskustayhdistys ry ja Karelia Expert Matkailupalvelu Oy, oma jäsenistö sekä tiedotusvälineet Valtakunnallisella tasolla sidosryhminä toimivat Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry sekä käsi- ja taideteollisuusyhdistykset ympäri maata. Ok-opintokeskuksen kanssa yhteistyössä järjestettiin TuOKio-klubi tapahtuma syyskuussa Taitokorttelin sisäpihalla. 19
4 TULOSALUEET Järjestön tulosalueet ovat taitokulttuuri ja käsityöelinkeino. 4.1 Taitokulttuuri Järjestön taitokulttuurin palveluita ovat: mm. taitopajat, -kurssit, -tuokiot ja -näytökset taiteen perusopetuksen Taito-käsityökoulut koulutus, konsultointi, oppimateriaalit kehittämishankkeita, kulttuurituotantoja, - tekoja, -tapahtumia ja -julkaisuja, hankkeita ja kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja mm. ympäristövastuu taito.fi, Taitolehti 4.1.1 Taitopajat, -kurssit ja tuokiot Yhdistyksen taito- ja käsityökeskukset tukevat toiminnallaan valtakunnallisen käsi- ja taideteollisuusjärjestön Taito -brandia. Yhdistyksen toimipisteet toimivat paikkakunnillaan myös ns. kulttuurimatkailukohteina, kulttuurin, käsityön, koulutuksen ja elämyksiä tarjoavan matkailun kohtaamispisteinä. Kaikissa taitokeskuksissa palvellaan ilolla, innolla ja motivoituneena. Taitokeskus on tulevaisuuteen orientoitunut, jonka henkilökunta tuntee trendit ja perinteet ja tukee paikallista käsityöyrittäjyyttä. Viime vuosina tehdyt muutot uusiin toimitiloihin keskeisemmille liikepaikoille varmistavat toimintaedellytykset tulevaisuudessakin. Taulukko 1. Käsityökulttuurin avaintulosalueet AVAINTULOSALUE Koulutus (atp) tulos 2010 tulos 2011 tulos 2012 Tulos 2013 tulosarvio 2014 Tulos 2014 1776 1780 2 217 1 786 1 893 1 572 Koulutus 26 942 34 500 Taiteen perusopetus (atp) 46 551 sis. kud.symp. sis. taitopäivät 31 986 30 350 25 002 813 1 050 791 678 635 732 Taiteen perusopetus 12 775 12 880 11 044 9 925 8 310 10 540 Työpajat (atp) 6274 5730 4 979 4 566 4 470 4 190 Työpajat 10 192 13 815 11 067 11 592 10 720 8 730 Asiantuntijapalvelut (eur) 19030 8 885 39 051 23 848 6 500 6 309 Kulttuurin näyttelyt (hlöä) 103 436 158 000 194 638 198 422 225 271 240 086 20
4.1.2 Käsityökulttuurin avaintulosalueen tulokset Koulutus Yhdistyksen käsityökulttuurin koulutustoimintaa ovat erilaiset yhdistyksen omat ns. lyhytkurssit, työyhteisöille tarjottavat työhyvinvointikurssit, yrityksille ja ryhmille myydyt kädentaitokurssit sekä kansalaisopistojen kanssa yhteistyössä järjestettävät kurssit. Kansalaisopistoyhteistyötä yhdistyksellä on neljällä paikkakunnalla, Ilomantsissa, Lieksassa, Nurmeksessa ja Tohmajärvellä. Näillä paikkakunnilla yhdistyksen omien kurssien määrä on melko pieni. Joensuussa omat kurssit toteutuivat kuluneena keväänää hieman heikommin, syksyllä sen sijaan erinomaisesti. Aikuisten kädentaitokurssien lisäksi yhdistys järjesti lasten kädentaitokerhotoimintaa Tuupovaarassa, Lieksan Vuoniskylissä sekä Juuassa. Lasten kädentaitokerhot ovat Taitobussien kurssitoimintaa. Koulutuksen atp:t laskivat 12 % edellisvuodesta. Laskussa näkyy mm. Taitobussi-hankkeen päättymisen myötä pienentyneet markkinointiresurssit. Taiteen perusopetus Yhdistyksellä on käsityön taiteen perusopetusta (TPO) jokaisessa toimipisteessään, yhdistyksen käsityökoulu on nimeltään Kässä-käsityökoulu. Käsityökouluryhmiä on 1-3 ryhmää/toimipiste. Käsityökoululaisten määrä kasvoi Ilomantissa, Joensuussa ja Lieksassa. Kasvua atp:n kokonaismäärässä oli n. 8 %. Työpajat Työpajat pitävät sisällään kudontapäivien asiakastyöpäivät sekä Kesä Käsillä -koululaisten käsityöleirien asiakastyöpäivät. Kuluneena vuonna kutojien määrä nousi Joensuussa, Lieksassa ja Tohmajärvellä. Muiden toimipisteiden kutoja-asiakkaiden määrän laskun myötä työpajojen atp:t laskivat yhteensä n. 8 %. Asiantuntijapalvelut Yhdistyksen käsityötaitojen asiantuntijapalveluihin kuuluvat asiakkaille luodut loimet, kotikäynnit sekä asiakkaille suunnitellut ja kudotut tuotteet. Asiantuntijapalveluiden osalta tuloksessa näkyy suurempien tilaustöiden puuttuminen. Taitobussi-hanke päättyi vuoden 2013 lopussa, mutta toiminta jatkui ja pyörät pyörivät. Vakiintuneet Taitopajat toimivat edelleen Kylätaloilla. Lasten Kädentaitokerhoihin on tullut uusia osallistujia mukaan joukkoon. Yksittäisiä kursseja on tilattu jo seuraavan vuoden syksylle saakka. Taitobussin toiminta kiinnostaa edelleen myös mediaa. Maaseudun tulevaisuus -lehti teki jutun toiminnastamme keväällä 2015. Vakituista kerhotoimintaa esim. palvelutaloihin on suunniteltu uudeksi haasteeksi tulevaisuutta ajatellen. Taitobussi-hanke Parhaat käytännöt 2014- kilpailun finaalissa. Maaseutuverkosto järjesti valtakunnallisen Parhaat käytännöt 2014 -kilpailun, johon jätettiin kaikkiaan 219 kilpailuehdotusta. Ehdotukset jakaantuivat viiteen kilpailusarjaan: Yhteistyö, Ympäristö ja ilmasto, Elinkeinot ja yrittäjyys, Nuoret ja Kulttuuri. Kilpailun finaaliin valittiin 20 hanketta, neljä jokaiseen kilpailusarjaan. Finaaliin pääsi viisi pohjoiskarjalaisia hanketta, Taito Pohjois-Karjala ry:n Taitobussihanke oli yksi Kulttuuri-sarjan finalisteista. Maaseutuverkosto koostuu Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien keskeisistä toimijoista. Verkosto tiedottaa maaseudun kehittämisohjelmista ja järjestää niihin liittyviä tilaisuuksia, levittää tietoa ohjelmien hyvistä käytännöistä ja edistää maaseudun toimijoiden kansainvälistymistä. Jokaisessa EU-maassa toimii oma maaseutuverkosto. Eri maiden verkostojen yhteistyötä koordinoi EU:n maaseutuverkostoyksikkö. 21
Taitobussi-hanke pääsi Maaseutuverkoston Parhaat käytännöt kilpailussa Kulttuurisarjan finaaliin. Maaseutugaala oli Lahdessa Sibelius-talossa 29.10.2014. 22
4.1.3 Näyttelytoiminta Yhdistyksellä on näyttelytoimintaa jokaisessa toimipisteessä ympäri vuoden. Isojen näyttelyiden osalta näyttelytoiminta painottuu kesäaikaan. Ilomantsin ja Joensuun toimipisteissä on kesäisin käytössä piha-aittoja, jotka toimivat upeina näyttelytiloina. Ilomantsissa Piirolan Pihan pihapiirin vanhan kauppamakasiinin yläkerran kolme aittaa ovat jo vuosia kesäisin olleet näyttelykäytössä. Alakerran aitoissa oleva Kotirintamanäyttely on pysyvä näyttely. Toisen piharakennuksen kesällä 2014 valloitti suuren suosion saavuttanut Eläinten orpokoti näyttely. Näyttely toi pihapiiriin runsaasti lisää uusia asiakkaita, kuten mm. päiväkotien lapsia. Joensuussa näyttelytiloina toimivat Taitokorttelin Käytävägalleria, Kauppaneuvoksen kahvilan tilat sekä piha-aitat. Lieksassa kesänäyttely järjestettiin ensimmäistä kertaa piha-aitassa. Nurmeksessa ja Tohmajärvellä näyttelytilana on tunnelmallinen vinttitila. Näyttelytoiminnan lisäksi yhdistys on mukana toimintapaikkakuntiensa erilaisissa kulttuuritapahtumissa, kuten Lieksassa Vaskiviikoilla, Tohmajärven Potsipäivillä ja Joensuussa yhdistys mm. vastaa Wanhan kaupungin päivä -tapahtuman järjestämisestä ja koordinoinnista. 4.1.4 Näyttelytoiminnan tavoitteet ja toimenpiteet 23 Näyttelytoiminta on tärkeää niin ammattilaisyleisölle kuin harrastelijoille käsityö- ja muotoilualan nykytilan havainnollistamiseksi ja kulttuurin edelleen kehittämiseksi. Lisäksi näyttelytoiminnassa nostetaan harrastajia ja harrastajien töitä esille kannustaen heitä edelleen käsityöharrastuksensa parissa. Myös valtakunnallisten ja kansainvälisten alan toimijoiden näyttelyitä tuotetaan. Taito Pohjois-Karjala ry toteutti kesällä taitokeskuksissaan (Ilomantsi, Lieksa, Nurmes, Tohmajärvi) ja Joensuun Taitokorttelissa yhtenevän näyttelykokonaisuuden, Karjalasta kajahtaa iloa elämään -kesänäyttelyt. Näyttelyissä tuotiin esille jokaisen paikkakunnan karjalaista käsityöperinnettä, kuin myös karjalaista arkea ja juhlaa sekä Pohjois-Karjalan käsityöläisiä ja kädentaitajia. Näyttelyiden sisältö vaihteli paikkakunnittain ja esillä oli niin vuolukivitöitä, huovutustöitä, kanteleita kuin maakunnan omia näyttelykokonaisuuksia aina Karjala-näyttelystä evakkoaarteisiin. Yhteensä vuoden aikana näyttelyitä oli 55, joista 23 järjestettiin Joensuussa. Maakunnan toimipisteissä näyttelyitä oli vuoden aikana 2-8 näyttelyä/paikkakunta. Unilelu-kampanja Taito Pohjois-Karjala ry haastoi syksyllä 2013 maakunnan käsityöharrastajat tekemään hyvää patalappujen muodossa. Patalappuhaasteen ja sitä seuranneen patalappu hyväntekeväisyys huutokaupan tuotto lahjoitettiin Taitokorttelissa toimivalle Perheentalolle. Tuotolla taloon hankittiin akustiikkalevyt. Taito Pohjois-Karjala ry halusi jatkaa hyvän tekemistä ja syksyllä 2014 teemana olivat unilelut. Unileluja lapsille -kampanja haastoi kaikki halukkaat tekemään erilaisia, persoonallisia, rakkaita ja lapsen kehitykselle tärkeitä unileluja. Materiaalilla tai valmistustavalla ei ollut merkitystä, kunhan unilelu oli itse tehty, turvallinen ja maksimissaan 25 cm korkea. Kaikki saadut unilelut olivat nähtävillä Taikasormet -kädentaitomessuilla Joensuu Areenalla 25. 26.10.2014. Unileluista koottiin kiertävä näyttely Taito Pohjois-Karjala ry:n Taitokeskuksiin sekä Taitokortteliin. Unilelut lahjoitetaan Perheentalolle keväällä 2015.
Karjalasta kajahtaa näyttely Ilomantissa Piirolan pihassa, kuvassa Feresienäyttelyn rakentaja Ritva Korhonen. Karjalasta kajahtaa näyttely Taitokeskus Lieksan piha-aitoissa. Ryijyt Tuomas Sopasen kokoelmasta. 24
Karjalasta kajahtaa näyttely Taitokeskus Tohmajärven ullakkotiloissa. 25
Anttu Koistinen, kanteletaiteilija, esiintyi Karjalasta kajahtaa näyttelyn avajaisissa. Angry Birds kuvioidut Koistinen kanteleen kanteleita. Taitokortteli Joensuu. Helena Paakkisen huovutustöitä Karjalasta kajahtaa näyttelyssä Taitokorttelissa Joensuussa. 26
4.2 Käsityöelinkeino Järjestön käsityöelinkeinon palveluita ovat: koulutus, konsultointi, työpajat, oppimateriaali kehittämishankkeet markkinointiverkostopalvelut: myymäläverkosto, näyttelyt, messut, vienti taitoverkko.fi, taito.fi, Taito-lehti taitopalvelut hyvinvointi- ja matkailupalvelut työllistymistä tukevat palvelut. Yhdistyksen rooli alueen käsityöyrittäjyyden edistämisorganisaationa on vahvistunut ja yhdistyksen imago ja uskottavuus ovat kehittyneet edelleen. Yhteistyötä alueen käsityöyrittäjien kanssa kehitetään ja laajennetaan. Yhdistys markkinoi käsityöyrittäjien tuotteita taitokeskuksien sekä Taito Shop -myymälän kautta. Yhteistyössä järjestetään erilaisia tapahtumia, teemapäiviä ja näyttelyitä. Hyvän vastaanoton yrittäjiltä on saanut myös vuosittain pidetyt Taikasormet kädentaitomessut Joensuussa. Taito Group järjesti Roosa nauha hyväntekeväisyyskampanjan syksyllä 2014. Kampanjatuotteena oli Pirkanmaan Kotityö Oy:n Roosa nauha -värein värjäämät sukkalangat, joita oli saatavilla rajoitetun ajan. Kampanjaan kuului myös ohjevihkonen Roosa nauha -villalangoista neulottuihin sukkiin. Jokaisesta 2014 kampanjassa myydystä sukkalankavyyhdistä Taito Group lahjoitti 80 senttiä Syöpäsäätiön Roosa nauha kampanjalle, kokonaissummaksi kertyi 20 800 euroa. Syksyn aikana jokaisessa taitokeskuksessa järjestettiin asiakasillat, joissa uusi toiminnanjohtaja Tuija Tekin oli mukana ja esittäytymässä asiakkaille. Illat saivat innostuneen vastaanoton ja niitä onkin päätetty jatkaa myös tulevaisuudessa. Lokakuun alussa Taitokeskus Joensuu ja Taito Shop järjestivät asiakkailleen illan, jonka teemana oli myös Roosa-nauha tuotteet. Illan ohjelmaan kuului muun muassa Roosa nauha -kampanjan sukkalankoihin tutustuminen, syksyn kurssien esittelyä sekä, taitotuokioita. Samalla tutustuttiin taitokeskuksessa kudottaviin loimiin ja Taito Shopissa syksyn uusiin tuotteisiin. Taito Shopissa oli illan aikana Personal Design Hat yrityksen hattukutsut. Ilta oli menestys ja osallistujia työpajoissa oli lähes 60 henkilöä. 4.2.1 Nykytila Yhdistyksen käsityöelinkeinotoimintaa on käsityöyrittäjien tuotteiden markkinointi ja jälleenmyynti. Myyntipisteitä yhdistyksellä oli vuoden 2014 lopussa yhteensä kuusi: Taito shop Joensuu sekä taitokeskusten myymälät (5 kpl). Kaikkien myyntipisteiden tuotevalikoima koostuu pääasiassa suomalaisten tekijöiden tuotteista, valikoimasta n. puolet on paikallisten tekijöiden tuotteita ja puolet tulee muualta Suomesta. Yhdistys on tehnyt jo useita vuosia töitä oman malliston ja oman tuotannon kehittämisen eteen. Olemassa olevia mallistoja ovat Karjala-, Homecrafts- ja Taitokorttelimallistot. 27
Taulukko 2. Käsityöelinkeinon avaintulosalueet AVAINTULOSALUE tulos 2010 tulos 2011 tulos 2012 tulos 2013 tulosarvio 2014 Tulos 2014 Tuoteostot (eur) 230 000 182 708* 168 100* 120 026* 114 000* 95 780* Koulutus (atp) 0 0 25 35 18 0 Asiantuntijapalvelut (eur) 10 000 12 630 3 248 30 905 0 0 Myyntinäyttelyt (atp) 740 999 1 651 1 294 1864 1692 * sisältää vain tuoteostot kotimaisilta käsityöyrittäjiltä. Edellisinä vuosina sisältänyt myös materiaalisostot kotimaisilta materiaalintoimittajilta 4.2.2 Homecrafts-hanke Homecrafts-hanke toteutettiin ajalla 1.8.2011 31.7.2014. Hanketta rahoitti Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Homecrafts-hankkeen tavoitteena oli luoda käsityönä valmistettujen sisustustuotteiden brändi. Hankkeessa verkostoiduttiin yhdessä paikallisten käsityöyritysten kanssa kumppaneiksi. Yhteistyössä kumppaniyritysten kanssa suunniteltiin ja kehitettiin mallisto, jota paikalliset käsityöyritykset valmistavat ja jonka jakelusta ja markkinoinnista Taito Pohjois-Karjala ry vastaa. Tavoitteena oli luoda Homecrafts-brändistä kilpailukykyinen vaihtoehto sisustustuotteiden markkinoille. Kuluttajille pystytään tarjoamaan laadukasta ja kestävää lähikäsityötä kertakäyttöisen massatuotannon rinnalle. Markkinoinnin ja logistiikan keskittämisen myötä käsityöalan yritysten toimintaympäristö ja toimintaedellytykset paranevat ja yritykset voivat keskittyä omaan ydinosaamiseensa. Hankkeen tavoitteena oli lisätä maaseudun toimeentulomahdollisuuksia, monipuolistaa elinkeinotoimintaa, parantaa kilpailukykyä ja lisätä pohjoiskarjalaisten käsityönä tehtyjen tuotteiden tunnettavuutta ja kysyntää paikallisesti ja valtakunnallisesti. Hankkeen erityinen painopiste oli käsityön säilyminen yhtenä maaseudun elinkeinona ja lähituotannon edistäminen ja tukeminen. Verkostoitumisen tavoitteena oli kehittää mallisto sekä toimijaverkosto niin, että se voi toimi myös hankkeen päätyttyä. Hankkeen toimenpiteet vuonna 2014 Viestintä ja markkinointi Homecrafts osallistui Tampereen Verkarannassa pidettyyn Perinne tänään -kokoomanäyttelyyn 11.1. 2.3.2014. Näyttelyn teemana oli esitellä kansanomaisia perinnetekniikoita ympäri Suomea tämän päivän tuotteiden kautta. Esillä oli moderneja tämän päivän käyttötuotteita, joiden juuret pohjautuvat kansanperinteeseen. Tuotteet olivat modernisoituja ja luotu tämän päivän kuluttajalle: esimerkiksi kansallispukukankaat, peittokirjonta, ryijyt, kirjovirkkaus, päre- ja tuohityöt, neulakintaat, nauhat, pläkkityöt, himmelit, punonnat ja perinnejalkineet. Homecrafts-mallistosta esillä olivat muun muassa virkatut ja kudotut rahit sekä Onnenpussin valmistamat raitasaippua, saunasaippua ja pyykkisaippua. 28
Malliston kehittäminen Vuoden 2014 aikana uutena tuotteena Homecrafts-mallistoon kehiteltiin mustaherukkamaitosuklaa. Suklaan pakkauksessa on kuvattuna Koli-maisema. Suklaan valmistaja on Suojärven suklaatila. Tuotteen valmistaja olisi haluttu Pohjois-Karjalan alueelta, mutta valitettavasti alueella ei sijaitse suklaata valmistavia yrityksiä. Tuotekehitystä jatkettiin edellisenä vuonna kehitetyn keraamisen lautasen parissa. Lautaselle löydettiin pakkausrasia sekä siihen tehtiin esite, jossa kerrotaan taustaa lautasesta; kuvioiden syntymisestä sekä suunnittelijasta ja tekijästä tuotteen takana. Näin tuotteelle saadaan muodostettua tarina ja syvennettyä sen merkitystä asiakkaalle. Lisäksi Usva-matkahuovan tuotekehittelyä jatkettiin edelleen. Huopa annettiin pienteolliseen tuotantoon tuupovaaralaiselle kutoja Hanne Rusilalle. Elina Heleniuksen suunnittelemia eläintyynyjä (orava, kana ja mehiläinen) kehitettiin edelleen vuoden aikana. Tyynymallit sekä värivaihtoehtojen protomallit kudottiin Taito Pohjois-Karjala ry:n työnä. Edellisenä vuonna tyynyt toteutettiin luonnonvalkoisena ja nyt tyynyt kudottiin mustana ja harmaana. Koulutukset Vuoden aikana järjestettiin Tunne asiakkaasi markkinoi ja tee tuotekehitystä oikein -koulutus 3.4.2014 käsityö- ja pienyrittäjille sekä yrittäjiksi aikoville. Koulutus koski markkinointia ja tuotekehitystä. Koulutuksessa käytiin läpi asiakasryhmän erityspiirteet, opeteltiin ymmärtämään asiakkaan hakemia hyötyjä ja ostopäätöskriteereitä ja peilataan niitä omiin tuotteisiin. Lisäksi käsiteltiin kaupallisen tuotteen piirteitä ja sitä, mitä ja miten jälleenmyyjä valitsee tuotteita valikoimiinsa. Päivän päätteeksi ideoitiin uusi tuote käytännön harjoituksena. Päivään sisältyi myös Pohjois-Karjalan elykeskuksen Tapani Mikkosen puheenvuoro, jossa hän kertoi yrityksille ely-keskuksen toiminnasta sekä heidän tarjoamista yritysrahoitusmahdollisuuksista sekä asiantuntijapalveluista. Koulutukseen osallistui 18 osallistujaa ja koulutus sai osallistujilta hyvää, positiivista palautetta. Palautteissa kiiteltiin, että asioita käsiteltiin käytännönläheisesti ja konkreettisesti. Lisäksi osallistujat kokivat, että heidän tietämyksensä jälleenmyyntiverkostosta syventyi ja markkinointiosaaminen kasvoi. Kouluttajana toimi Eliina Puijola. Eliinalla on yli 10 vuoden työkokemus vähittäiskaupan, ketjumyymälätoiminnan ja ravintolan liiketoiminnan johtamisesta ja markkinoinnista Taito Shop Loftetin toiminnanjohtajana ja Taito Shop -myymäläketjun ketjupäällikkönä. Hän on lisäksi toiminut projekti-päällikkönä ja yritysneuvojana käsityöalalla. Hankkeen tiedottaminen ja markkinointi Kesän 2014 aikana lähetettiin Taito Pohjois- Karjala ry:n asiakkaille ja jäsenille Homecraftskirje. Kirjeessä esiteltiin mallistoa, sen tuotteita ja mahdollisuutta tulla kutomaan tuotteita taitokeskuksiin tai ostaa tuotteita valmiina taitokeskuksista ja Taito Shop -myymälästä. Lisäksi vuoden aikana Homecraftsista julkaistiin mediassa muun muassa artikkeli Moda-lehdessä. Lehdessä esiteltiin tekstiilitaiteilija Elina Heleniuksen suunnittelemat eläintyynyt (orava, kana ja mehiläinen). Messu- ja markkinointimatkat Hankkeessa tehtiin vuoden aikana tutustumismatka Milanon Salone Del Mobile -messuille 11. 14.4.2014. Tutustumismatkalle osallistuivat projektipäällikkö Petra Karjalainen ja projektityöntekijä Tuija Tekin. Ulkomaan messumatkan tarkoituksena oli kartoittaa Homecraftsin mahdollista osallistumista messuille tulevaisuudessa. Milano valittiin kohteeksi sen huonekalu- ja sisustukseen liittyvän sisällön 29
takia. Milanon huonekalumessut ovat maailman suurimmat sisustukseen ja huonekaluihin keskittyvät messut, jossa vierailee vuosittain noin 300 000 kävijää. Messuosastojen tuotetarjonta oli eurooppalainen ja mukana oli myös maita Aasiasta, joten messuilla saatiin hyvin kattava kuva tämän hetken sisustustrendeistä. Positiivista oli huomata, että Euroopan suurimmilla sisustusmessuilla kudontaa tuotiin esille runsaasti ja näin ollen myös Homecrafts-brändin kudotuilla tuotteilla voisi olla menekkiä ulkomaan markkinoilla. Lisäksi yleisilme messuilla oli skandinaavisuuteen painottuva; vaaleaa puuta sekä valkoista ja selkeää muotoilua oli paljon esillä. Näin ollen Homecrafts-malliston vaaleasävyinen Pielinen-huonekalumallisto, kuin myös Mummola sekä Joensuu-tuolit täydentävät hyvin kokonaisuutta. Messuilla käynti vahvisti näkemystä, että Homecrafts-mallisto on eurooppalainen, kilpailukykyinen sekä vahvisti omaa näkemystä asemastamme sisustusalalla toimimisesta. Lisäksi hankehenkilöstö toteutti keväällä 2014 Homecrafts-roadshow n Suomen taitokeskuksiin. Käyntikohteina olivat Taito Kymenlaakso ry, Taito Etelä-Karjala ry, Taito Häme ry, Taito Itä-Suomi ry, Taito Keski-Pohjanmaa ry, Österbottens hantverk sekä Taito Etelä-Pohjanmaa ry:n toimipisteet; taitokeskukset ja Taito Shop -myymälät. Kiertueella jalkautettiin Homecrafts Suomen taitokeskuksiin ja kerrottiin keskusten työntekijöille Homecrafts-hankkeesta sekä tuotteista. Näillä konkreettisilla paikan päällä käynneillä pystyttiin kontaktoimaan sujuvammin henkilöstön kanssa sekä tuomaan hankkeen toimintaa tiedoksi ja malliesimerkiksi muille taitokeskuksille ja käsi- ja taideteollisuusyhdistyksille. Kiertueilla oli mukana mallistoon kuuluvia tuotteita, joihin taitokeskuksien henkilökunta pääsivät tutustumaan konkreettisesti. Roadshow t tehtiin yhdistyksen Taitobussi-pakettiautolla, jolla myös oli kiertueella huomionarvoa. Lisäksi kiertueen aikana syntyi näyttely-yhteistyö Varsinais- Suomen käsi- ja taideteollisuusyhdistyksen kanssa. Homecrafts-tuotteista koottiin kiertävä näyttely Varsinais-Suomen taito- ja käsityökeskuksiin syksylle 2014 sekä talven 2015 alkuun. Hankkeen tulokset ja vaikutukset Homecrafts-hankkeen aikana kehitettiin sisustus- ja käyttöesinemallisto yhteistyössä käsityöyrittäjien, muotoilijoiden ja suunnittelijoiden kanssa. Tämä edellytti yhdistyksen verkostoitumista käsityöalan yrittäjien ja yksityisten toimijoiden kesken. Hankkeen avulla saatiin rakennettua brändi, Homecrafts, sekä konsepti sisustukseen sopivista tuotteista luomalla tuoteperhe. Hankkeen yksi tärkeimpiä toimenpiteitä oli Homecrafts-brändin tunnetuksi tekeminen, joten heti hankkeen alussa tilattiin viestintäsuunnitelma Viestintä-ässä yritykseltä. Viestintä-ässä auttoi hankkeen viestinnän käynnistämisessä niin asiakkaiden kuin myös mahdollisten verkostosta kiinnostuneisiin käsityöyrityksiin. Homecraftsille tiedottamisen ja markkinoinnin osalta tärkeimmiksi kanaviksi koettiin messut. Valtakunnallisesti tärkeille sisustus- ja käsityöalan messuille osallistuminen toi näkyvyyttä eri medioissa ja messuilla pystyttiin luomaan kontakteja muun muassa messujärjestäjiin, sisustusalan yrityksiin sekä suunnittelijoihin. Homecrafts-brändin vahva medianäkyvyys varmastikin osaltaan auttoi hanketta saamaan mallistolle valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnettuja suunnittelijoita, kuten Elina Heleniuksen ja Katriina Nuutisen. Hankkeen tavoitteena oli lisätä maaseudun toimeentulomahdollisuuksia, monipuolistaa elinkeinotoimintaa ja tukea käsityön säilymistä yhtenä maaseudun elinkeinona. Hankkeen painopiste olikin tukea pohjoiskarjalaista käsityöelinkeinoa ja lähituotantoa. Heti hankkeen alussa yhdistyksen tiedottaessa Homecrafts- 30
hankkeesta mediassa sekä henkilökohtaisilla kontakteilla käsityöalan yrityksiä ja yksityisiä henkilöitä hanke sai positiivisen vastaanoton ja moni yritys oli kiinnostunut kuulemaan lisää sekä liittymään verkostoon. Hankkeen tarkoituksena oli muodostaa verkosto, alihankintaketju, jonka avulla voidaan suunnitella ja tuottaa laadukkaita sisustus- ja käyttöesineitä. Samalla myös tarjottiin elinkeinoja maaseudulle ja ylläpidettiin pohjoiskarjalaista käsityöperinnettä ja lähituotantoa, unohtamatta tuotteiden modernisointia. Kehittämällä uusia ja laadukkaita tuotteita käsityöyrittäjien tuotantoon pystyttiin tarjoamaan varmempaa tuloa ja työllisyyttä yrittäjälle oman tuotannon lisäksi. Homecrafts myös tarjosi sivuelinkeinoa useille maaseutualan yrittäjille, esimerkiksi kudonnan avulla. Homecrafts-hankkeen tavoitteena oli luoda käsityönä valmistettujen sisustustuotteiden brändi. Hankkeessa verkostoiduttiin yhdessä paikallisten käsityöyritysten kanssa kumppaneiksi. Yhteistyössä kumppaniyritysten kanssa suunniteltiin ja kehitettiin mallisto, jota paikalliset käsityöyritykset valmistivat ja jonka jakelusta ja markkinoinnista Taito Pohjois-Karjala ry vastaa. Yhdistys toimi hankkeessa niin sanottuna veturiyrityksenä, joka edusti alan tuote- ja markkinahallintaa ja kokosi yhteen suunnittelijoita, muotoilijoita ja tuotteiden valmistajia käsityön alalta. Yhdistyksellä on hallussaan tietoa markkinoiden tarpeesta ja rooli kokonaistuotteiden (tässä hankkeessa tuoteperheen) toimittamisesta markkinoille. Yrittäjät ja yrittäjiksi aikovat tuottivat omaan ydinosaamiseensa sopivia osia, eli tuotteita, tuoteperheeseen. Homecraftsilla haluttiin vastata laadukkaiden ja myyvien käsityötuotteiden pulaan tarjoten asiakkaille mahdollisuus monipuolisiin, laadukkaisiin ja iättömiin tuotteisiin. Hanke-aikana verkostoon sitoutuneita yrityksiä/henkilöitä oli mukana 59, toimenpiteisiin (koulutukset) osallistuneita yrityksiä/henkilöitä 72 ja uusia yrityksiä hankkeen avulla perustettiin 1 kpl. Hankkeen tavoitteisiin verrattuna hanke ylitti niin toimenpiteisiin (50) kuin myös sitoutuneiden (20) yritysten määrät. Yritysten ja henkilöiden kpl-määrä kertoo, että hanke otettiin vastaan positiivisesti toimijakentällä sekä siihen haluttiin myös sitoutua mukaan. Homecrafts-mallistoon kuului hankkeen päättyessä 45 tuotetta, joista valmiina tuotteena oli saatavilla 29 ja Do it yourself! (itse tekien) 22 tuotetta. Hankkeen päätyttyä protovaiheeseen jäi 11 tuotetta. Lisäksi osa tuotteista on suunniteltu eri värikuosein, joka laajentaa mallistoa. Hankkeen aikana pystyttiin tuottamaan ja testaamaan erilaisia tuotteita ja valmistustekniikoita. Osa tekniikoista tai materiaaleista todettiin liian kalliiksi, niiden laatu oli epätasainen tai ne todettiin ei-myyväksi ja näin ollen kaikki hankkeen aikana tehdyt tuotteet eivät hankkeen päätyttyä ole käsi- tai pienteollisessa tuotannossa. Hankkeen aikana syntyneet mallistot ovat julkisia ja niitä saavat sekä alan ammattilaiset että harrastajat hyödyntää vapaasti. Homecrafts-mallisto jäi hankkeen päätyttyä osaksi Taito Pohjois-Karjala ry:n toimintaa. 31
Homecrafts-malliston tuote-etiketti, etu- ja takakansi. 32
Helmipoimintatyynyt, mallin suunnittelu Elina Helenius, valmistus ja kudonnan työohjeiden laadinta käsityöneuvoja Anna Laamanen 33
Koli-suklaan tuotepakkaus Homecrafts-hankkeen aikana tutustuttiin Milanon sisutusmessuihin. Kuvakaappaus messujen sivuilta 25.2.2015 34
5 MUU TOIMINTA 5.1 Henkilöstökoulutus Yhdistyksen tavoitteena on tarjota työntekijöilleen vuosittain mahdollisuuksia lisäkoulutukseen. Lisäkoulutusten tavoitteena on lisätä koko henkilökunnan osaamista. Koulutuksen käynyt työntekijä siirtää osaamistaan kollegoilleen omassa työpisteessään sekä yhteisissä koulutuspäivissä. Vuoden 2014 koulutuspäivät Pvm Koulutuksen nimi osall.lkm 14.-28.1. Pienen yrityksen talouskoulu 1 23.1. Myynti ja markkinointi, millainen 4 on huippumyyjä, koulut- taja Tuija Rummukainen. 6.3. E-askel koulutus 1 6.3. Kiinalaiset matkailijoina 1 14.3. Myynti ja markkinointi, millainen 2 on huippumyyjä, koulut- taja Olli Leppänen. 21.3. Kuinka toimin työpaikkaohjaajana 1 3.4. Tunne asiakkaasi, kouluttaja 1 Eliina Puijola 4.4. Henkilöstöpäivä. Yhdistyksen 13 talous. Yksikön/yksilön vahvuudet, kouluttajana Eliina Puijoa 7.-8.5. Gluteeniton leivonta 1 15.-17.5. Opintomatka Pariisiin 22 21.-22.5. Taitopäivät Vaasa 4 23.5. Taiteen perusopetuksen suunnitelupäivä, 5 Taito Pk 27.-28.8. Taitotuottaja-päivät 1 2.9. Henkilöstöpäivä. Yhteistyöstä 15 voimaa, kouluttaja Päivi Parkkinen 12.9. Hopeasavikoulutus, kouluttaja 3 Tarja Puukko 3.-4.10. Seinäjoen messu, -koulutusmatka 2 kurssituotteiden kehit- täminen 4.11. Visma Nova, versio 9 koulutus 10 14.11. Tampereen messut, kurssituotteiden 2 kehittäminen 29.11. Reilun kaupan koulutus 1 35 Koulutuksia oli vuoden aikana yhteensä 19. Lisäksi toiminnanjohtaja Tuija Tekin suoritti toimitusjohtaja -koulutuksen ja koulutusvastaava suoritti taloushallinnon ammattitutkinnon oppisopimuskoulutuksella. Keskimäärin koulutuspäiviä oli 5,7/työntekijä (koulutuspäivän pituudeksi on laskettu normaali työpäivän pituus). Kuluneena vuonna opintomatka Pariisiin nosti koulutuspäivien lukumäärää kolmella/henkilö. OPINTOMATKA PARIISIIN 15. 18.5.2014 Yhdistyksen henkilökunta teki toukokuussa opintomatkan Pariisiin, Ranskaan. Matkan aikana käytiin läpi mahdollisimman monipuolisesti yhdistyksen toimintaan liittyviä nykyisiä ja samalla kehittämisen keskeisiä kohteita: käsityötä, matkailua, kulttuuria, kahvilatoimintaa ja verkostoitumista. Matkaohjelmaan kuului tutustumiskohteita koko ryhmälle sekä eri teemojen mukaan jaetuille pienryhmille. Tutustumiskohteita olivat muun muassa Notre Dame, Louvre, Champ-Élysées, lanka- ja kangaskaupat sekä kahvilat ja viinituvat. Matka tuotti merkittävän määrän uusia ideoita, synnytti innovaatioita ja ne osakseen realisoituivat syksyn aikana esille laitossa sekä kehittyvänä tuote- ja palveluvalikoimana. Lisäksi matka näkyy tiiviimpänä sisäisenä yhteistyönä, entistäkin parempana motivaationa ja näiden mukana yhdistyksen paranevana vaikuttavuutena ja tuloksena. Samalla matka oli alku yhdistyksen seuraavalle vaiheelle. Kansainvälistyminen on nykyaikaa ja tulevaisuutta, joka on kohdattava. Tänä päivänä ei riitä, että Eurooppa kohdataan Lieksassa, Ilomantsissa tai Joensuussa. Sitä vastaan on mentävä. On tärkeää, että koko henkilöstö, asiakaspalvelijoiden tiimi, tuntee mahdollisimman hyvin uudet, muuttuvat tarpeet ja osaa varautua niihin sekä tuotteittensa että asiakaspalvelunsa osalta. Kansainvälistymistä ei voi vain kertoa. Se on koettava. Matkalle osallistui 19 yhdistyksen nykyistä sekä 3 vastikään yhdistyksestä eläkkeelle jäänyttä työntekijää.
Matkaohjelma Torstai 15.5.2014 Perjantai 16.5 Lento Joensuu - Helsinki-Vantaan lentoasema - Pariisi, Charles de Gaulle klo 6.00 9.40 Siirtyminen lentokentältä hotellille, Holiday Inn Express Paris Canal de la Villette Tutustuminen yhdessä Pariisin merkittävimpiin nähtävyyksiin; Eiffel-torni ja Notre Dame-kirkko Yhteinen ruokailu ja illanvietto Lähtö hotellilta klo 9 tutustumaan yhdessä Pariisin merkittävimpiin nähtävyyksiin; Sacre Cour Lauantai 17.5. Jakautuminen ryhmiin. 1) kahvila & viinituvat, 2) käsityökohde Cluny, 3) taidemuseot ja 4) Esillelaitto ja myymäläsomistus. Tutustumiskäyntejä pienryhmissä (myymälät ja esillepano, kahvilat ja kahvilatuotteet, käsityö ja taide) Sunnuntai 18.5. Yhteinen risteily Seinellä Lento Pariisi, Charles de Gaulle Helsinki-Vantaan lentoasema Joensuu klo 10.05 17.25 Taito Pohjois-Karjala ry:n henkilökunta Trocadero aukiolla Pariisissa, Ranskassa 15.5.2014 36
Opintomatkalla tutustuttiin mm. paikallisiin kahviloiden ja ravintoloiden valikoimiin. 37
Myymälän somistukset ja esillepanot olivat yksi opintomatkan sisällöistä. 38
Käsityömateriaalit kiinnostivat käsityöneuvojia. 39
Seinen risteilyllä skoolattiin upealle opintomatkalle, henkilöstölle ja unohtumattomalle kokemukselle. 40
5.2 Viestintä 5.2.1 Sisäinen viestintä Sisäistä viestintää yhdistyksessä hoidetaan pääasiassa sähköpostin välityksellä. Jokaisessa toimipisteessä on käytettävissä tietokone ja internet-liittymä. Sähköpostin lisäksi sisäisen viestinnän välineinä ovat puhelin ja henkilökohtaiset keskustelut. Henkilöstömäärän kasvun myötä myös sisäisen viestinnän merkitys on lisääntynyt. Edellisinä vuosina käyttöön otettu kuukausitiedote on osoittautunut hyväksi sisäisen tiedottamisen välineiksi. Koko henkilöstö on mukana kuukausitiedotteen tietojen välittäjinä, toimistosihteeri kokoaa asiat yhteen ja tekee kuukausitiedotteen. Tiedote tulostetaan palkkakuitin liitteeksi jokaiselle työntekijälle. Tiedote lähetään myös sähköpostitse kaikille toimipisteille. Uutena sisäisen viestinnän välineenä yhdistyksessä on ollut sisäinen Facebook-ryhmä. Ryhmässä jaetaan työhön liittyviä ideoita (kuvin, tekstein, videoin) sekä käydään vapaamuotoista keskustelua. Ryhmässä jaetut ideat toimivat myös ideapankkina myöhempää käyttöä varten. 5.2.2 Ulkoinen viestintä Ulkoisesta viestinnästä koko yhdistyksen osalta vastaa pääasiassa yhdistyksen toiminnanjohtaja. Paikkakuntakohtaisesta viestinnästä ovat vastuussa vastaavat neuvojat. Yhdistyksen tapahtumista tiedotetaan mediaa säännöllisesti, juttuja paikallis- ja maakuntalehdessä (Karjalainen) sekä mm. paikallisradioissa oli vuoden aikana n. 55 kpl. Julkisuuskynnys ylitettiin erittäin hyvin. Markkinointibudjetin puuttumisen vuoksi yhdistys ostaa maksullisia ilmoituksia harvakseltaan. Yhdistyksen varsinaisen toiminnan markkinointikeinona on pääasiassa sosiaalinen media (Facebook) sekä yhdistyksen painettu palveluesite, joka julkaistaan kahdesti vuodessa. Lisäksi käytetään ns. täsmämarkkinointia, esim. asiakasiltoja, jäsentarjouksia, erilaisia kampanjoita ym. Taitokeskuksissa vierailee säännöllisesti erilaisia ryhmiä ja sidosryhmien edustajia, joille toimintaa esitellään henkilökohtaisilla esittelyja tutustumiskierroksilla. Taitokorttelin tapahtumia mainostettiin tarpeen mukaan mm. Karjalaisessa. Taitobussi-hankkeen tiedottaminen painottui sosiaaliseen mediaan. Hankkeella on oma sivunsa yhdistyksen www-sivujen yhteydessä, Facebook-sivu ja sähköinen Google-kalenteri. Home Crafts-hankkeella on omat www-sivut ja Facebook-sivu. Työntekijöiden pukeutuminen on myös osa ulkoista viestintää. Neuvojilla on käytössään tunikat sekä lyhyt- että pitkähihaisia karjalaaiheisia työpaitoja ja collegehuppareita. Myös kahvilan ja myymälöiden työntekijöillä on yhtenäiset työasut käytettävissään. 5.3. Asiantuntijatehtävät Yhdistyksen rooli alansa asiantuntijana ja käsityöelinkeinon edistäjänä on omalla alueellaan vahva. 41
6 HALLINTO JA TALOUS 6.1 Kokoukset Sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 23.4.2014 ja syyskokous 4.11.2014. Johtokunta kokoontui vuoden aikana 4 kertaa. 6.2 Jäsenistö Henkilöjäseniä yhdistyksessä oli vuoden 2014 lopussa 482 henkilöä, joka oli lähes sama kuin edellisenä vuonna. Vuoden aikana jäsenille lähetettiin 2 kirjettä, kirjeen mukana jäsenet saivat myös yhdistyksen palveluesitteen, Taitobussin esitteen sekä jäsenetukuponkeja. Etukupongeilla jäsenet saivat etuja tuote- ja materiaaliostoista, Kauppaneuvoksen kahvilan palveluista sekä kurssimaksuista. 6.3. Johtaminen Yhdistyksen strategisesta johtamisesta vastaa johtokunta (liite 2) ja operatiivisesta johtamisesta toiminnanjohtaja. Toiminnanjohtajana toimi Petra Karjalainen 31.5.2014 saakka, 1.6.2014 alkaen toiminnanjohtaja toimi Tuija Tekin (tekstiilisuunnittelija, käsi- ja taideteollisuusalan ammatin opettaja). Työvuorojen ja tuntikirjanpitoa varten edellisinä vuosina kehitettyjä työkaluja käytettiin ja kehitettiin eteenpäin. Talouden seurantaan kehitetyt tuloerittely- sekä myyntiseurantalomakkeet ovat myös vakiintuneet käyttöön. Lomakkeiden avulla kukin toimipiste saa kuukausittain tiedon siitä, kuinka toiminta on eurojen näkökulmasta kehittynyt. Tuloseurannan lisäksi kukin toimipiste saa kuukausittain oman tuloslaskelman käyttöönsä. Vuoden aikana siirryttiin sähköiseen osto- ja myyntilaskujen käsittelyyn. Ko. muutoksella on saavutettu huomattavaa sekä työajan että kustannusten säästöä. 6.4. Talous Yhdistyksen kokonaistuotot vuonna 2014 olivat 1,21 milj. euroa. Siitä oman toiminnan tuottojen bruttomäärä oli 928 045 euroa (76 %). Valtion osuus oli 157 000 euroa (13 %), kuntien osuus 61 853 euroa (5 %). Hankerahoituksen osuus oli 46 934 euroa (4 % koko toiminnan rahoituksesta). Yhdistyksen selkeästi suurin kuluerä olivat palkat, sivukuluineen 582 031 euroa. Taseen loppusumma oli 521 527 euroa. Oma pääoma oli tilikauden lopussa 261 777 euroa ja omavaraisuusaste siis 50,3 %, mikä luokitellaan hyväksi. Kuvio 3, tuottojen jakautuminen vuonna 2014. 42