TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS JOHDANTO TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT ORGANISAATIO JA SIDOSRYHMÄT TULOSALUEET...

Transkriptio

1 2016

2 2

3 SISÄLTÖ TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS JOHDANTO TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT YHDISTYKSEN MISSIO, VISIO JA STRATEGISET TOIMINTALINJAUKSET KÄSITYÖALAN YHTEISTYÖKEHITTÄMISHANKE TAITOKORTTELI ORGANISAATIO JA SIDOSRYHMÄT TULOSALUEET TAITOKULTTUURI Taitopajat, -kurssit ja tuokiot Käsityökulttuurin avaintulosalueen tulokset Näyttelytoiminta Näyttelytoiminnan tavoitteet ja toimenpiteet Taitokeskusten muu toiminta KÄSITYÖELINKEINO Nykytila MUU TOIMINTA HENKILÖSTÖKOULUTUS VIESTINTÄ Sisäinen viestintä Ulkoinen viestintä ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT HALLINTO JA TALOUS KOKOUKSET JÄSENISTÖ JOHTAMINEN TALOUS LIITTEET

4

5 Toiminnanjohtajalla vuoden 2016 virkkaustrendien mukainen asuste. TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS ONNI ELÄÄ KÄSITYÖSSÄ Pohjois-Euroopan suurimmille matkamessuille osallistuminen aloitti vauhdikkaan vuotemme Taitokorttelin monipuoliset tapahtumat värittivät kortteliamme ympäri vuoden tuoden yhteistyökumppanit ja sidosryhmät vieraiksemme tunnelmalliseen kortteliimme. Käsityöneuvonta, asiakaspalvelu, kädentaitokurssit ja laadukas toiminta on sydänasiamme. Niitä jatkamme kaikissa toimipaikoissamme ja pyörillä liikkuvilla Taitobusseilla. Taito Pohjois-Karjala, Taitokortteli on mukana Pohjois-Karjalan matkailun kasvuohjelma hankkeessa, jonka tavoitteena on liikevaihdon, työllisyyden ja investointien kasvattaminen Pohjois-Karjalassa. Matkamessut tarjosivat oivallisen paikan kertoa Taitokorttelin toiminnasta, käsityöyrittäjien putiikkien tarjonnasta sekä kohdata matkanjärjestäjiä ja matkailijoita. Matkailuhankkeen myötä lisäsimme myös Taitokorttelin tunnettavuutta matkakohteena vieraillessa Saksassa ja Sveitsissä matkanjärjestäjien luona. Taito Pohjois-Karjala ja Taitokortteli panostavat ja parantavat toiminnan laatua ja erinomaista asiakaspalvelua sitä seuraamalla ja kehittämällä. Tästä on osoituksena laatutonnikoulutuksen avulla saatu Laatutonni-diplomi. Vuosi 2016 oli hyvä vuosi myös yhteistyökuvioissa. Taitokorttelin pihalla tapahtui ympäri vuoden. Lasten käsityökarnevaali yhdessä koko kaupungin kesäntekijäisten kanssa villitsi kilpaa auringon kanssa osallistujia. Katufestgraffititapahtuma toi kortteliimme graffitin tekijät ja musiikkia. Saimme Taitokortteliin vieraiksemme myös Käsityökorttelin, suomalaista käsityötä tekevät käsityöyrittäjät. Wanhan kaupungin päivä ja Joen yö kokosivat runsaasti osallistujia. Taikasormetkädentaitomessut Joensuussa ja osallistuminen Tampereen kädentaitomessuille esittelivät toimintaamme ja kädentaitotuotteitamme monipuolisesti käsityön harrastelijoille ja siitä kiinnostuneille. Joulukylän käsityöläiset, myyjät ja esiintyjät Taitokorttelissa loivat tunnelmaa joulun odotukseen kävijöille. Taito group`ille ja Taito Pohjois-Karjalalle luotu uusi visuaalinen ilme ja slogan, Onni elää käsityössä, siivittää meidän uuteen vuoteen uusin kujein. Aloitimme Taitokorttelin Käsityö-yökerho illat tämän sloganin myötä. Yökerhossa tarjosimme erilaisia kädentaitotyöpajoja, käsityöneuvoja ja ohjeita. Ja saipa ottaa myös oman keskeneräisen käsityön ja saada apua siihen käsityöneuvojalta tai vaikkapa vertaistukea muilta käsityönharrastajilta. Yökerhossa viihdyttiin hyvin, mukavaa tekemistä, ystäviä, elävää musiikkia ja Kauppaneuvoksen kahvilan herkkuja. Lämmin kiitos jäsenille ja asiakkaille, Taito liitolle, yhteistyökumppaneille ja sidosryhmillemme sekä yhdistyksen johtokunnalle ja ammattitaitoiselle henkilökunnalle avoimesta ja tuloksellisesta yhteistyöstä. Tuija Tekin Toiminnanjohtaja

6 6

7 1 JOHDANTO Taito Pohjois-Karjala ry:n toiminta-ajatus on käsityön edistäminen ja vahvistaminen elinkeinona, kulttuurina ja taitona. Ydinasiat ovat vuosikymmenten kuluessa säilyneet, mutta toimintatapojen muuttaminen, muokkaaminen ja kehittäminen olivat edelleen kuluneena vuonna tärkeitä. Yhdistyksen tehtävänä on olla linkki menneisyyden ja tulevaisuuden välillä. Yhdistys säilyttää vanhoja työtapoja ja perinteitä sellaisenaan, mutta myös kehittää uutta, vahvaa 2010-luvun käsityöperinnettä sen rinnalla! Yhdistyksessä jatkettiin yhdistyksen perustehtävän tukemista liiketoiminnalla. Liiketoimintaa ovat kahvilatoiminta sekä Taito Shop myymälätoiminta. Tohmajärvellä, sivutoimipiste Värtsilässä sekä kaksi Taitobussia kiertävänä käsityöneuvontapalveluna. Taitobussien toimialueena ovat Joensuun seutu sekä Pielisen Karjalan alue. Vuoden aikana yhdistys jatkoi pohjoiskarjalaisen käsityökulttuurin säilyttämiseen ja esittelemiseen painottuvaa hanketta. Hankkeen rahoittajana ja yhteistyökumppanina on Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö. Hanke oli kolmivuotinen ( ) Taito Pohjois-Karjala ry hallinnoi vuoden aikana Käsi- ja taideteollisuusliiton erillishanketta, toiminnanjohtajien yhteistyöryhmää, eli ns. Seiskaryhmää. Yhteistyöryhmän tehtävänä on toteuttaa järjestön visiota järjestöstä käsityön ensimmäisenä toimijana järjestöuudistuksen hengessä. Vuoden 2016 lopussa yhdistyksellä oli toimipisteet neljällä paikkakunnalla Pohjois-Karjalassa: Ilomantsissa, Joensuussa, Lieksassa ja Taito Pohjois-Karjala osallistui valtakunnalliseen neulekeräykseen.

8 Neulekeräyskampanjan paalit lähdössä eteenpäin. 8

9 2 TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT Taito Pohjois-Karjala ry kuuluu käsi- ja taideteollisuusjärjestöön, joka on valtakunnallinen kaksikielinen käsi- ja taideteollisuusalan palvelujärjestö Taito Group. Taito Groupin muodostavat valtakunnallisella tasolla keskusliitto, aluetasolla käsi- ja taideteollisuusyhdistykset, käsi- ja taideteollisuuskeskukset ja -liikkeet sekä paikallistasolla käsityökeskukset sivupisteineen. Käsi- ja taideteollisuusjärjestön strategian mukaan järjestön arvot ovat luovuus, taito, yrittäjyys ja kestävä kehitys. Järjestön visiona on, että Taito Group on tunnettu ja vaikuttava käsityön kehittäjä. Strategiassa on huomioitu keskeisiä toimintaympäristömuutoksia: ikääntyminen ja väestön keskittyminen kasvukeskuksiin kunta- ja palvelurakenteen muutos julkisen rahoituksen väheneminen kilpailu asiakkaiden vapaa-ajasta globalisaation ja monikulttuurisuuden vahvistuminen verkkoteknologia oppimisen ja viestinnän välineenä elinkeinorakenteen muutos kohti palveluja luovia-aloja arvo- ja kulttuurimuutoksia: kiinnostus itse tekemiseen ja itseilmaisuun ympäristövastuun voimistuminen hyvinvoinnin ja terveysvaikutusten korostuminen yksilöllisyys ja yhteisöllisyys käsityön tekemisessä sosiaalinen media käsityön jakamisessa ja näkymisessä käsityö osana luovia aloja 2.1 Yhdistyksen missio, visio ja strategiset toimintalinjaukset Taito Pohjois-Karjala ry toimii itsenäisenä yhdistyksenä Pohjois-Karjalan maakunnan alueella koko järjestön toiminta-ajatuksen pohjalta ja pyrkii omalta osaltaan tukemaan järjestön vision toteutumista omien edellytyksiensä mukaisesti. Yhdistyksen missiona on olla edelläkävijä, suunnannäyttäjä, osaaja ja ohjaaja kädentaitoja kulttuuriperintöalueella ja samalla varmistaa toimeentuloa elinkeinonharjoittajille. Yhdistys haluaa myös vahvistaa paikallista kulttuuriperinnettä ja toimia linkkinä menneisyyden ja tulevaisuuden välillä. Yhdistyksen visiona olla vahva pohjoiskarjalainen kulttuuritoimija, joka tekee työtä käsityön ja käsityöyrittäjyyden profiilin ja imagon nostamiseksi. Yhdistyksen strategiset toimintalinjaukset vuosille ovat: yhdistys on vahva toimija käsityöalan kurssitoiminnassa ja käsityön taiteen perusopetuksessa. Yhdistys kehittää käsityön näkyvyyttä, saatavuutta ja kannattavuutta taitokeskuksia eläviksi ja aktiivisiksi toimipaikoiksi kiertävää käsityöneuvontaa käsityöneuvontaa ja nostaa kudonnan megatrendiksi liiketoimintaa niin, että sen avulla kyetään ylläpitämään kulttuuri- ja ohjaustoimintaa käsityöyrittäjyyttä ja työllisyyttä jäsentoimintaa Taitokortteli konseptia Homecrafts konseptia Yhdistys on vastuullinen työnantaja palkkaa vastuullisiin tehtäviin alansa osaajia 9

10 tarjoaa työskentelymahdollisuuksia työssäoppijoille, työharjoittelijoille, työelämään tutustujille ja oppisopimusopiskelijoille. 2.2 Käsityöalan yhteistyökehittämishanke Taito Pohjois-Karjala ry teki yhteistyösopimuksen Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön kanssa vuonna Yhteistyösopimuksen sisältönä on pohjoiskarjalaisen käsityökulttuurin säilyttäminen ja esilletuominen. Taito Pohjois-Karjala ry:n ja Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön yhteistyön avulla saadaan nostetta maakunnan yrittäjyyteen, elinvoimaisuuteen ja perinteiden säilyttämiseen. Samalla lisätään maaseudun toimeentulomahdollisuuksia ja lisätään pohjoiskarjalaisten käsityönä tehtyjen tuotteiden tunnettavuutta ja kysyntää paikallisesti ja valtakunnallisesti. Toimenpiteinä ovat näyttelytoiminta Taito Pohjois-Karjalan toimipisteissä sekä työnäytökset ja tuotekehitys. Hankkeen toteutusaika oli Hankkeessa järjestettiin näyttelyjä ja työnäytöksiä Taito Pohjois-Karjala ry:n taitokeskuksissa, sekä ohjausta käsityöyrittäjille tuotekehitystyössä. Yrittäjien esilletuominen näyttelytoiminnan avulla luo tuotteille taustan. Esimerkiksi yrittäjän kertomus tuotteen syntyperästä, tuotteen tekemisestä sekä yrittäjästä itsestään luovat tuotteelle tarinan, kasvot. Jokaisella kylällä ja kunnalla on omat kädentaitajansa. Tämän hankkeen aikana potentiaaliset kädentaitajat nostetaan esille ja tuodaan paikallisten asukkaiden tietoisuuteen sekä samalla myös maakunnalliseen, kuin jopa valtakunnalliseenkin tietoisuuteen. Taitavien kädentaitajien nykyisiä tai uusia tuotteita kehitettiin hankkeen aikana. Taito Pohjois-Karjala ry suunnitteli ja toteutti vuoden 2016 aikana Kansallisromantikko-tuotesarjan yhdessä suomalaisen muotoilijan ja valmistajien kanssa. Kansallispuvut inspiroivat yhdistyksen Kansallisromantikko-sarjan suunnitteluun. Vanhaan käsityöperinteeseen perehtyneet löytävät niistä ronkkausraitoja ja tunnistavat kuvioinnissa kirjonta- ja pirtanauhaperinteen helmiä. Ja vaikka perinnekäsityöt eivät olisikaan tuttuja, niin hyvin syvälle suomalaisuuteen ovat imeytyneet juuri nämä väriyhdistelmät ja kuvioinnit. Jostain nousee mielikuva jenkan tahtiin heilahtavasta raitahameen helmasta tai iloisesti soivasta haitarista ja tyttöjen kikatuksesta - niiden sekoittuessa kiihtyvään polkan tempoon. Tuotesarjaan kuuluu Riemujenkka, Rytmipolkka ja Taikatanhu -kuviot, jotka ilahduttavat mukien, pyyhkeiden, tarjottimien ja serviettien kuoseina. Tuotteita on saatavilla Taito Pohjois-Karjalan toimipisteistä sekä Taito Shop myymälöistä ja taitoshop.fi -verkkokaupasta. 10

11 Kansallisromantikko tuotesarja 11

12 Karjalasta kajahtaa kesänäyttelyjulisteet. 12

13 2.3 Taitokortteli Vuonna 2006 avattu käsityö-, kulttuuri- ja matkailukohde Taitokortteli Joensuun ydinkeskustassa on osa yhdistyksen markkinointi- ja toimintastrategiaa. Taitokortteli on kokonaisuus, jossa yhdistyvät taito ja taide sekä pohjoiskarjalaisuus. Taitokortteli koostuu pienistä käsityö- ja lahjatavaratuotteita myyvistä puodeista, erilaisista palvelualojen yrityksistä ja Perheentalosta. Lisäksi Taitokorttelissa palvelevat yhdistyksen omat toimipisteet; Taitokeskus, Taito Shop ja Kauppaneuvoksen kahvila. Taitokorttelin kohderyhmiä ovat joensuulaiset, lähikuntien asukkaat sekä kotimaiset että ulkomaiset matkailijat. Vuoden 2016 aikana Taitokorttelin kävijämäärä oli n Taitokorttelissa järjestettiin vuoden 2016 aikana 19 tapahtumaa ja 17 näyttelyä. Lisäksi Taitokorttelissa järjestettiin useampia pienempiä kulttuuritapahtumia ympäri vuoden, kuten muun muassa kahvikonsertteja Kauppaneuvoksen kahvilassa. Vuosi 2016 oli Taitokorttelissa tapahtumien vuosi. Vuoden 2016 toukokuussa Taitokortteli täytti 10 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin Kesän avaus -tapahtuma , jonka ohjelmassa oli musiikkia, käsityöläistori, historiallinen talokierros Jouni Töyrylän johdolla, kädentaitopajoja sekä julkistettiin Kauppaneuvoksen kahvilassa Taitokortteli-juhlaleivos. Uutena tapahtuma Taitokorttelissa Peter Regalado järjesti Katufest-tapahtuman toukokuussa. Katufest on taidetta ja kulttuuria edistävä kaupunkitapahtuma. Se on kaikille avoin mahdollisuus tutustua katukulttuurin ja taiteellisen luovuuden maailmaan. Tapahtumassa järjestettiin muun muassa nuorisolle suunnattu graffiti-workshop. Tapahtumassa graffitien tekoon opasti New Yorkista lähtöisin oleva David Popa, joka on taiteellaan tehnyt vaikutuksen ihmisiin aina Bostonista Sri Lankaan asti. David käyttää taiteessaan monipuolisesti eri maalaustekniikoita. Suomen käsityöyrittäjät SKYT ry järjesti Joensuun ensimmäisen Käsityökortteli-tapahtuman Taitokorttelin sisäpihalla. SKYT ry on käsityöyrittäjien järjestö, johon kuuluu yli 400 jäsentä ympäri Suomen. Yhdistyksen sisällä toimii Käsityökortteli-ryhmä, johon kuuluu tarkemmalla kriteeristöllä hyväksyttyjä ammattilaisia. Korttelilaiset järjestävät omalla alueellaan yhteismyyntitiloja, -tapahtumia ja Käsityökortteli-tapahtumia jäsenilleen. Joensuun tapahtumassa oli mukana 15 käsityöyrittäjää ympäri Suomea. Tapahtumassa oli muun muassa kansallispukujen valmistaja Soja Murto Imatralta ja Kirjosilta-yritys Valkeakoskelta, joka sai valtakunnallisen TAITO-kunniamaininnan heijastavista rannekkeistaan vuonna Rokumentti-elokuvafestivaalin ulkoilmanäytös järjestettiin Taitokorttelin sisäpihalla Joensuun Popmuusikot ovat aiemmin järjestäneet festivaalin ulkoilmanäytöksen Ilosaaressa, mutta Ilosaaren remontin takia he etsivät uutta tapahtumapaikkaa ja päätyivät valinnassa Taitokortteliin. Ulkosauna, höyryävät paljut, taianomainen valaistus, mielenkiintoiset leffat, valomiekkataistelu lapsille ja Kauppaneuvoksen kahvilan lämmittävät juomat takasivat unohtumattoman marraskuisen lauantai-elämyksen keskellä kaupunkia. Perheentalo Perheentalo on Pelastakaa Lapset ry:n perustamana yhteisötalo ja kohtaamispaikka lapsille sekä lapsiperheille. Perheentalo sijaitsee Taitokorttelin Parviaisen talossa. Pelastakaa Lapset ry:n vetämiin RAY:n ja EAKR-hankkeiden tukemaan Perheentaloon on sitoutunut noin 20 järjestöä, oppilaitoksia, Joensuun kaupunki, seurakunta sekä lukuisia eri alojen yrityksiä. Perheentalo on kohtaamispaikka kaikille lapsille ja heidän läheisilleen. Talossa voi vapaasti 13

14 viettää aikaa ja osallistua monipuoliseen toimintaan. Perheentalo tarjoaa lapsiperheille mahdollisuuden tulla lämminhenkiseen paikkaan, jossa lapset läheisineen voivat oleskella, leikkiä, lueskella ja jutustella toisten lasten ja aikuisten kanssa. Lisäksi on mahdollisuus lapsen huoltotoimiin ja hengähdyshetkiin kaupungissa käynnin ohessa. Vuosittain Perheentalossa vierailee noin kävijää. Taitokorttelissa järjestetyt tapahtumat vuonna 2016 Tapahtuma Pvm. Yhteistyökumppani Titityy pop-up lankakauppa Lankakauppa Titityy Kansanmusiikkitilaisuus Joensuun Kalevalaiset Naiset Transition multidisciplinary performing arts project Lasten käsityökarnevaalit ja Mahdollisuuksien tori Paikalliset yhdistykset ja järjestöt, Kepa ry Kesän avaus Taitokorttelin yrittäjät Katufest Peter Regalado Monola-hankkeen musiikkikonsertti 8.6. Monola-seura Taitokortteli 10-v Taitokorttelin yrittäjät ja toimijat Emma Iivanaisen Kakkupäivä Emma Iivanainen Käsityökortteli Suomen käsityöyrittäjät ry Polkuautopiha Perheentalo Joensuu Wanhan kaupungin päivä Paikalliset toimijat ja Joensuun kaupunki Korttelijuhla Joensuun urbaaniyhdistys Joen yö Joensuun kaupunki Taitokorttelin käsityö-yökerho Taitokorttelin yrittäjät ja toimijat Rokumentti-elokuvafestivaalin ulkoilmanäytös Joensuun Popmuusikot ry Taitokorttelin käsityö-yökerho Taitokorttelin yrittäjät ja toimijat Taitokorttelin Joulukylä Joensuun kaupunki Sävelkuvia Suomesta Opintokeskus Sivis Lisäksi vuoden aikana Taitokorttelissa järjestettiin 17 eri näyttelyä. Kaikkiin Taitokorttelin tapahtumiin ja näyttelyihin oli vapaa pääsy. 14

15 15

16 Kuvakaappauksia Taitokorttelin sosiaalisesta mediasta. 16

17 3 ORGANISAATIO JA SIDOSRYHMÄT Taito Pohjois-Karjala ry kuuluu valtakunnalliseen Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:een. Taito Pohjois-Karjala ry:llä on kiinteät toimipisteet vuoden lopussa neljällä paikkakunnalla. Lisäksi yhdistyksellä on kiertävä käsityöneuvontapalvelu, Taitobussi, joka mahdollistaa yhdistyksen palveluiden tarjoamisen ympäri maakunnan. Taitokeskukset ovat avoinna pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin klo Joensuussa Taitokeskus on avoinna myös lauantaisin sekä heinä- ja joulukuussa sunnuntaisin. Toimipisteet vuoden lopussa: Ilomantsi, taitokeskus Piirolan piha Joensuu, Taitokortteli (taitokeskus, Taito Shop, Kauppaneuvoksen kahvila) Lieksa, taitokeskus, kahvila Tohmajärvi, taitokeskus Värtsilä, kudonnan sivutoimipiste Taitobussi, kiertävä käsityöneuvontapalvelu, kaksi Taitobussi-autoa. Kuvio 1. Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:n organisaatiokaavio (Käsi- ja taideteollisuusliitto ry 2015) Vakituisia työntekijöitä oli vuoden 2016 lopussa 16 (liite 1). Oppisopimusopiskelijoita oli vuoden lopussa yksi, työllistämistuella palkattuja oli kaksi. Harjoittelijoita, työssäoppijoita ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneita oli vuoden aikana yhteensä 77 henkilöä, joiden lisäksi yhdistyksellä oli myös 15 kesä- ja tuntityöntekijää.

18 Kuvio 2. Taito Pohjois-Karjala ry:n organisaatiokaavio 18

19 Sidosryhmät Yhdistyksen tärkeimpiin sidosryhmiin kuuluvat mm. kunnat ja kaupungit, Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Tekniikka ja kulttuuri, Karelia Ammattikorkeakoulu, Opintokeskus Sivis, Pro- Agria Pohjois-Karjala, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Martat, 4 H-liitto, Joensuun Pelastakaa Lapset ry, Pohjois-Karjalan Ely, Joensuun Kaupunkikeskustayhdistys ry ja Karelia Expert Matkailupalvelu Oy, oma jäsenistö sekä tiedotusvälineet Valtakunnallisella tasolla sidosryhminä toimivat Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry sekä käsi- ja taideteollisuusyhdistykset ympäri maata. Taitokortteli on kokonaisuus jossa yhdistyvät kaupunkikeskustan parhaat puolet, Joensuun kaupungin historia, vanhat puurakennukset sekä kävelykeskustan rauhallisuus. Kauppaneuvoksen kahvilan kesäterassi onkin kesäisin suosittu levähdyspaikka. 19

20 4 TULOSALUEET Järjestön tulosalueet ovat taitokulttuuri ja käsityöelinkeino. 4.1 Taitokulttuuri Järjestön taitokulttuurin palveluita ovat: mm. taitopajat, -kurssit, -tuokiot ja -näytökset taiteen perusopetuksen Taito-käsityökoulut koulutus, konsultointi, oppimateriaalit kehittämishankkeita, kulttuurituotantoja, - tekoja, -tapahtumia ja -julkaisuja, hankkeita ja kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja mm. ympäristövastuu taito.fi, Taitolehti Taitopajat, -kurssit ja tuokiot Yhdistyksen taito- ja käsityökeskukset tukevat toiminnallaan valtakunnallisen käsi- ja taideteollisuusjärjestön Taito -brandia. Yhdistyksen toimipisteet toimivat paikkakunnillaan myös ns. kulttuurimatkailukohteina, kulttuurin, käsityön, koulutuksen ja elämyksiä tarjoavan matkailun kohtaamispisteinä. Kaikissa taitokeskuksissa palvellaan ilolla, innolla ja motivoituneena. Taitokeskus on tulevaisuuteen orientoitunut, jonka henkilökunta tuntee trendit ja perinteet ja tukee paikallista käsityöyrittäjyyttä. Viime vuosina tehdyt muutot uusiin toimitiloihin keskeisemmille liikepaikoille varmistavat toimintaedellytykset tulevaisuudessakin. Taito Pohjois-Karjala ry hallinnoi vuoden aikana Käsi- ja taideteollisuusliiton erillishanketta, toiminnanjohtajien yhteistyöryhmää, eli ns. Seiskaryhmää. Yhteistyöryhmän tehtävänä on toteuttaa järjestön visiota järjestöstä käsityön ensimmäisenä toimijana järjestöuudistuksen hengessä. Hankkeen toimenpiteitä olivat mm. Yhteiset kampanjat; Roosa nauha, Suomi 100 tuotteet ja näkyvyys Järjestön graafisen ilmeen uudistus Järjestön yhteinen asiakaslehti Tekemisen iloa mallisto Tuotemerkki, Taito käsin tehty Kansallispukuyhteistyökuviot ja uudet tuotteet Yrittäjäyhteistyö sidosryhmien ja yrittäjien kanssa Tampereen kädentaitomessuille osallistuminen ja taitolava Taito Pohjois-Karjalan osasto Taito-kadulla, Suomen kädentaitomessuilla, Tampereella. 20

21 Taulukko 1. Käsityökulttuurin avaintulosalueet AVAINTULOSALUE tulos 2013 tulos 2014 Tulos 2015 Tulosarvio 2016 Tulos 2016 Koulutus (atp) Koulutus (alv 0%) Taiteen perusopetus (atp) Taiteen perusopetus (alv 0%) Työpajat (atp) Työpajat (alv 0%) Asiantuntijapalvelut eur, alv 0%) Kulttuurin näyttelyt (hlöä) Käsityökulttuurin avaintulosalueen tulokset Koulutus Yhdistyksen käsityökulttuurin koulutustoimintaa ovat erilaiset yhdistyksen omat ns. lyhytkurssit, työyhteisöille tarjottavat työhyvinvointikurssit, yrityksille ja ryhmille myydyt kädentaitokurssit sekä kansalaisopistojen kanssa yhteistyössä järjestettävät kurssit. Kansalaisopistoyhteistyötä yhdistyksellä oli kolmella paikkakunnalla, Ilomantsissa, Nurmeksessa ja Tohmajärvellä. Nurmeksessa käsityöneuvontapalvelut tuotetaan Taitobussilla. Taitobussi Pielisen Karjala kiertää ahkerasti Nurmeksen alueella sekä kaupungin keskustassa että kylillä. Joensuussa kurssitoiminta on yhdistyksen omaa toimintaa ja kurssit pidetään Taitokorttelin kurssiluokassa. Joensuun seudun Taitobussi liikennöi Joensuun ympäristössä, Joensuun lisäksi Liperissä, Kontiolahdella ja Kiteellä. Aikuisten kurssien lisäksi Taitobussilla on kurssitoimintaa myös lapsille. Lieksan Vuoniskylissä lasten kädentaitokerho kokoontuu joka toinen viikko. Kurssitoimintaa järjestetään yhteistyössä Opintokeskus Siviksen kanssa. Koulutuksen atp:t nousivat n. 9 % edellisvuodesta. Nousua tuli Ilomantsissa, Taitobussi Pielisen Karjalalla ja Tohmajärvellä. Taitokeskus Tohmajärvellä on erinomaiset yhteistyöverkostot joiden ansiosta kuluneena vuonna saatiin erityisesti lapsille ja nuorille suunnattuja koulutuksia onnistumaan. Taiteen perusopetus Yhdistyksellä on käsityön taiteen perusopetusta (TPO) yleisen oppimäärän mukaan jokaisessa toimipisteessään. Yhdistyksen käsityökoulu on nimeltään Kässä-käsityökoulu. Käsityökouluryhmiä on 1-3 ryhmää/toimipiste. Käsityökoululaisten määrässä on ollut viime aikoina laskua ahkerasta markkinoinnista huolimatta. ATP:n osuus oli 74 % edellisvuodesta. 21

22 Työpajat Työpajat pitävät sisällään kudontapäivien asiakastyöpäivät sekä Kesä Käsillä -koululaisten käsityöleirien asiakastyöpäivät. Kuluneena vuonna työpajojen atp:t nousivat muutaman vuoden laskun jälkeen. Nousua siivitti erityisesti Joensuun ja Ilomantsin kutojien määrän nousu sekä Taitobussi Pielisen Karjalan toiminta. Lieksassa atp:t myös jo nousivat hieman edellisen vuoden muuton jäljiltä. Atp:t nousivat 22 %. Asiantuntijapalvelut Yhdistyksen käsityötaitojen asiantuntijapalveluihin kuuluvat asiakkaille luodut loimet, kotikäynnit sekä asiakkaille suunnitellut ja kudotut tuotteet. Asiantuntijapalveluiden osalta tuloksessa näkyy suurempien tilaustöiden puuttuminen. 22

23 4.1.3 Näyttelytoiminta Yhdistyksellä on näyttelytoimintaa jokaisessa toimipisteessä ympäri vuoden. Isojen näyttelyiden osalta näyttelytoiminta painottuu kesäaikaan. Ilomantsin ja Joensuun toimipisteissä on kesäisin käytössä piha-aittoja, jotka toimivat upeina näyttelytiloina. Ilomantsissa Piirolan Pihan pihapiirin vanhan kauppamakasiinin yläkerran kolme aittaa ovat jo vuosia kesäisin olleet näyttelykäytössä. Alakerran aitoissa oleva Kotirintamanäyttely on pysyvä näyttely. Joensuussa näyttelytiloina toimivat Taitokorttelin Käytävägalleria, Kauppaneuvoksen kahvilan tilat sekä piha-aitat. Lieksassa uudet valoisat ja korkeat tilat mahdollistavat suurienkin töiden esille laiton. Tohmajärvellä näyttelytilana toimi tunnelmallinen vinttitila. Näyttelytoiminnan lisäksi yhdistys on mukana toimintapaikkakuntiensa erilaisissa kulttuuritapahtumissa, kuten Lieksassa Vaskiviikoilla, Tohmajärven Potsipäivillä ja Joensuussa yhdistys mm. vastaa Wanhan kaupungin päivä -tapahtuman järjestämisestä ja koordinoinnista Näyttelytoiminnan tavoitteet ja toimenpiteet Näyttelytoiminta on tärkeää niin ammattilaisyleisölle kuin harrastelijoille käsityö- ja muotoilualan nykytilan havainnollistamiseksi ja kulttuurin edelleen kehittämiseksi. Lisäksi näyttelytoiminnassa nostetaan harrastajia ja harrastajien töitä esille kannustaen heitä edelleen käsityöharrastuksensa parissa. Myös valtakunnallisten ja kansainvälisten alan toimijoiden näyttelyitä tuotetaan. Vuonna 2016 taitokeskuksien sekä Taitokorttelin kesänäyttelyt esittelivät pohjoiskarjalaisten käsityöläisten ja taiteilijoiden taidetta ja tuotteita. Ilomantsin taitokeskuksessa oli esillä Luonto kutsuu kulkijaa, Ireene Ursin; Matkan varrelta, Kalervo Pussinen; Modernit ryijyt, Tuomas Sopanen; Kuikanniemi, elämää Ilomantsin järven rannalla, Puupogosta ry; Iloa tuoden ympäri vuoden, Ilomantsin kehitysvammahuollon työ- ja päivätoiminnat sekä Haasteena lapanen, lapasia eri tekniikoin - näyttely. Lieksan kesänäyttelyssä esillä oli lieksalaisen valokuvaajan, Reino Turusen luontovalokuvia. Tohmajärven taitokeskuksessa oli Ruusun aikaa -teema, joka koostui Tohmajärven posliiniyhdistyksen ja Tohmajärven kansalaisopiston töistä. Taitokorttelin Piha-aitassa oli esillä joensuulaisen keraamikon, Marjaana Rotkon, valmistamia seinä- ja pöytäkelloja, kiteeläisen valjassepän, Niina Tolvanen/Sarania, valjasnahkatöitä, joensuulaisen moottorisahaveistäjän, Markku Leppäsen, moottorisahaveistoksia ja maalauksia. Mustosen talon Käytävägalleriassa oli esillä joensuulaisen valokuvaajan, Antti Ryynäsen, ilmavalokuvia Joensuusta. Yhteensä vuoden aikana näyttelyitä oli 50, joista 17 järjestettiin Joensuussa ja 18 Ilomantsissa. Muissa maakunnan toimipisteissä näyttelyitä oli vuoden aikana 5 näyttelyä/paikkakunta Taitokeskusten muu toiminta Taitokeskuksissa järjestetään koulutus-, työpaja ja näyttelytoiminnan lisäksi monenlaista muutakin toimintaa sekä ollaan mukana paikkakuntien erilaisissa tapahtumissa. Joensuussa lanseerattiin syksyllä kokonaan uusi tapahtuma Käsityö-yökerho. Joka järjestettiin kaksi kertaa: syyskuussa ja marraskuussa. Tapahtuman aikaan Taitokortteli oli avoinna aamusta yömyöhään ja tarjosi kävijöille mahdollisuuden tulla viihtymään hieman 23

24 erilaisempaan yökerhoon. Ohjelmassa oli ohjattuja kädentaitopajoja, mahdollisuus saada käsityöneuvojan ohjausta oman keskeneräisen käsityön tekoon ja putiikeissa oli iltojen aikana ohjelmaa työpajojen ja tarjouksien merkeissä. Yökerhon tyyliin ohjelmassa oli myös musiikkia pianistin säestyksellä ja kuohuvaa juomaa & herkkuja Kauppaneuvoksen kahvilassa. Oman pikantin sävyn yökerhoon toi se, että kävijöiden pukeutusmiskoodiksi oli pyydetty villasukat, ja nähtiinpä iltojen aikana monenmoisia villasukkia kävijöiden jalassa. Tapahtumaa tullaan jatkamaan myös vuonna Lieksassa uutena tapahtumana on aloitettu Kohtaamisia kahvilassa tapahtumat. Tapahtumassa paikalliset kulttuurialan toimijat, käsityöläiset, kirjailijat ja taiteilijat esittelevät omaa tekemistään. Tapahtumissa on ollut mm. runoilija lukemassa omia runojaan, käsityöläinen opettamassa kehräämistä ja maahanmuuttajat esittelemässä ruokakulttuuriaan. Kohtaamisia tapahtumia oli vuoden aikana 10 ja kävijöitä niissä henkilöä/tapahtuma. Ilomantissa Taitokeskus toimii useiden tapahtumien tapahtumapaikkana, mm. Karhufestivaalit ja joulun alla järjestetty kirkonkylän yritysten yhteinen Joulun avaus -tapahtuma. Käsityö-yökerhon julisteet. 24

25 Karjalasta kajahtaa 2016 ylhäällä Marjaana Rotkon keramiikkaa, alla Saranian nahkatöitä. 25

26 4.2 Käsityöelinkeino Järjestön käsityöelinkeinon palveluita ovat: koulutus, konsultointi, työpajat, oppimateriaali kehittämishankkeet markkinointiverkostopalvelut: myymäläverkosto, näyttelyt, messut, vienti taitoverkko.fi, taito.fi, Taito-lehti taitopalvelut hyvinvointi- ja matkailupalvelut työllistymistä tukevat palvelut. Yhdistyksen rooli alueen käsityöyrittäjyyden edistämisorganisaationa on vahvistunut ja yhdistyksen imago ja uskottavuus ovat kehittyneet edelleen. Yhteistyötä alueen käsityöyrittäjien kanssa kehitetään ja laajennetaan. Yhdistys markkinoi käsityöyrittäjien tuotteita taitokeskuksien sekä Taito Shop -myymälän kautta. Yhteistyössä järjestetään erilaisia tapahtumia, teemapäiviä ja näyttelyitä. Hyvän vastaanoton yrittäjiltä on saanut myös vuosittain pidetyt Taikasormet kädentaitomessut Joensuussa. Taito Group järjesti Roosa nauha hyväntekeväisyyskampanjan myös syksyllä Roosa nauha -neulelangat ja ohjevihkot ovat Taitojärjestön erikoistuotteita, joilla kerätään varoja Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräykseen. Lahjoitusvaroja kertyi Vuoden aikana järjestettiin jokaisessa toimipisteessä asiakasilta-tapahtumat. Illan ohjelma koostuu tuote-esittelyistä, kädentaitopajoista sekä pienestä purtavasta Nykytila Yhdistyksen käsityöelinkeinotoimintaa on käsityöyrittäjien tuotteiden markkinointi ja jälleenmyynti. Myyntipisteitä yhdistyksellä oli vuoden 2016 lopussa yhteensä viisi: Taito shop Joensuu sekä taitokeskusten myymälät (4 kpl). Kaikkien myyntipisteiden tuotevalikoima koostuu pääasiassa suomalaisten tekijöiden tuotteista, valikoimasta n. puolet on paikallisten tekijöiden tuotteita ja puolet tulee muualta Suomesta. Yhdistys on tehnyt jo useita vuosia töitä oman malliston ja oman tuotannon kehittämisen eteen. Olemassa olevia mallistoja ovat Karjala-, Homecrafts- ja Taitokorttelimallistot. Vuoden 2016 uutuustuotteena lanseerattiin Kansallisromantikko tuotesarja, joka suunniteltiin yhteistyössä muotoilija Pinja Laineen ja Kultakeraamikan kanssa. Tuotesarjaan kuuluvat keraamiset mukit, keittiöpyyhkeet, tarjottimet ja lautasliinat. Vuoden aikana panostettiin käsityöyrittäjien tuoteostoihin, jotka kasvoivat edellisvuodesta n. 62 %. 26

27 27

28 Taulukko 2. Käsityöelinkeinon avaintulosalueet AVAINTULOSALUE Tuoteostot käsityöyrittäjiltä (eur) Ostot kotimaisilta materiaalintoimittajilta Koulutus (atp) Asiantuntijapalvelut (eur) Myyntinäyttelyt (atp) tulos 2013 tulos 2014 Tulos 2015 Tulos Taikasormet kädentaitomessut Joensuu areenalle. 28

29 Taitokorttelin 10-vuotisjuhlan kunniaksi Kauppaneuvoksen kahvilan henkilökunta suunitteli ja teki uuden leivoksen. Emma Iivanainen piti Taitokorttelissa, Kauppaneuvoksen kahvilassa kakkupäivä koulutuksen. 29

30 5 MUU TOIMINTA 5.1 Henkilöstökoulutus Yhdistyksen tavoitteena on tarjota työntekijöilleen vuosittain mahdollisuuksia lisäkoulutukseen. Lisäkoulutusten tavoitteena on lisätä koko henkilökunnan osaamista. Koulutuksen käynyt työntekijä siirtää osaamistaan kollegoilleen omassa työpisteessään sekä yhteisissä koulutuspäivissä. Vuoden 2016 koulutuspäivät Pvm Koulutuksen nimi osall.lkm Laatutonni koulutus yht. 5 pv Markkinointikoulutus Markkinointikoulutus, markkinointistrategian 15 suunnittelu Taito Pohjois-Karjala ry:lle Työsuojelukurssi Aidosti osallisena koulutus TPO-suunnitelupäivä Valtakunnalliset Taitopäivät Taitotuottaja-päivät Näyttötutkintomestarikoulutus yht. 5 pv Yrittäjä tee nyt v**** edes 2 jotakin. Markkinoi älä marise. Markkinointi-koulutus Luottamusmies I ja II koulutus yht. 4 pv Henkilöstöpäivä Työssäjaksaminen-koulutus Pakkausmerkinnät kuntoon 2 koulutus Sivisverkko-koulutus 5 Koulutuksia oli vuoden aikana yhteensä 15. Koulutuksia oli useilta eri aloilta, myynti- ja markkinointikoulutusta oli vuoden aikana koko henkilökunnalle. Koko yhdistyksen henkilökunta myös osallistui valtakunnallisille Taitopäiville Mikkelissä. Uusille työsuojeluvaltuutetulle ja luottamusmiehelle mahdollistettiin koulutuksiin osallistuminen. Kahvilan henkilökunta osallistui pakkausmerkintäkoulutukseen ja toiminnanjohtaja sekä talouspäällikkö aloittivat näyttötutkintomestarin tutkinnon suorittamisen. Lisäksi toiminnanjohtaja ja toimistosihteeri laativat yhdistykselle laatukäsikirjan Laatutonni sertifikaatin mukaisesti. Keskimäärin koulutuspäiviä oli 5/työntekijä (koulutuspäivän pituudeksi on laskettu normaali työpäivän pituus). 5.2 Viestintä Sisäinen viestintä Sisäistä viestintää yhdistyksessä hoidetaan pääasiassa sähköpostin välityksellä. Sähköpostin lisäksi sisäisen viestinnän välineinä ovat puhelin ja henkilökohtaiset keskustelut. Henkilöstömäärän kasvun myötä sisäisen viestinnän merkitys on lisääntynyt. Edellisinä vuosina käyttöön otettu kuukausitiedote on osoittautunut hyväksi sisäisen tiedottamisen välineiksi. Koko henkilöstö on mukana kuukausitiedotteen tietojen välittäjinä, toimistosihteeri kokoaa asiat yhteen ja tekee kuukausitiedotteen. Tiedote lähetään sähköpostitse kaikille työntekijöille. Valtakunnallisella tasolla sisäisen viestinnän välineenä on Taitocampus Intranet. Taitoliitto tiedottaa ja jakaa mm. viestintään liittyviä julistepohjia ja yhteisiä ohjeita Taitocampuksen kautta. Vuoden 2016 aikana hankittiin jokaiseen toimipisteeseen ja toimistosihteerin käyttöön älypuhelimet ja mm. Whats up sovellus otettiin aktiiviseen käyttöön. Älypuhelimien myötä myös sosiaalisen median päivittäminen nopeutui ja helpottui. Sisäisen viestinnän välineenä yhdistyksessä on ollut sisäinen Facebook-ryhmä. Ryhmässä jaetaan työhön liittyviä ideoita (kuvin, tekstein, videoin) sekä käydään vapaamuotoista keskustelua. Ryhmässä jaetut ideat toimivat myös ideapankkina myöhempää käyttöä varten. 30

31 5.2.2 Ulkoinen viestintä Ulkoisesta viestinnästä koko yhdistyksen osalta vastaa pääasiassa yhdistyksen toiminnanjohtaja. Paikkakuntakohtaisesta viestinnästä ovat vastuussa vastaavat neuvojat. Yhdistyksen tapahtumista tiedotetaan mediaa säännöllisesti, juttuja paikallis- ja maakuntalehdessä (Karjalainen) sekä mm. paikallisradioissa oli vuoden aikana n. 80 kpl. Julkisuuskynnys ylitettiinkin jälleen erittäin hyvin. Yhdistyksen varsinaisen toiminnan markkinointikeinona on pääasiassa sosiaalinen media (Facebook) sekä yhdistyksen painettu palveluesite, joka julkaistaan kahdesti vuodessa. Lisäksi käytetään ns. täsmämarkkinointia, esim. asiakasiltoja, jäsentarjouksia, erilaisia kampanjoita ym. Taitokeskuksissa vierailee säännöllisesti erilaisia ryhmiä ja sidosryhmien edustajia, joille toimintaa esitellään henkilökohtaisilla esittelyja tutustumiskierroksilla. Taitokorttelin tapahtumia mainostettiin tarpeen mukaan mm. Karjalaisessa. Taitobussin tiedottaminen painottui sosiaaliseen mediaan. Taitobussilla on oma sivunsa yhdistyksen www-sivujen yhteydessä, Facebook-sivu ja sähköinen Google-kalenteri. Home Crafts-mallistolla on omat www-sivut ja Facebook-sivu. Työntekijöiden pukeutuminen on myös osa ulkoista viestintää. Neuvojilla on käytössään tunikat sekä lyhyt- että pitkähihaisia karjalaaiheisia työpaitoja ja collegehuppareita. Myös kahvilan ja myymälöiden työntekijöillä on yhtenäiset työasut käytettävissään Asiantuntijatehtävät Yhdistyksen rooli alansa asiantuntijana ja käsityöelinkeinon edistäjänä on omalla alueellaan vahva. Toiminnanjohtaja Tuija Tekin osallistui Keski-Euroopan matkamessuilla ja esitteli Taitokorttelia. 31

32 Vuoden 2016 palveluesitteet. 32

33 6 HALLINTO JA TALOUS 6.1 Kokoukset Sääntömääräinen kevätkokous pidettiin ja syyskokous Johtokunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. 6.2 Jäsenistö Jäseniä yhdistyksessä oli vuoden 2016 lopussa 447 henkilöä. Vuoden aikana jäsenille lähetettiin 2 kirjettä, kirjeen mukana jäsenet saivat myös yhdistyksen palveluesitteen, Taitobussin esitteen sekä jäsenetukuponkeja. Etukupongeilla jäsenet saivat etuja tuote- ja materiaaliostoista, Kauppaneuvoksen kahvilan palveluista sekä kurssimaksuista Johtaminen Yhdistyksen strategisesta johtamisesta vastaa johtokunta (liite 2) ja operatiivisesta johtamisesta toiminnanjohtaja. Toiminnanjohtajana toimi Tuija Tekin (tekstiilisuunnittelija, käsi- ja taideteollisuusalan ammatin opettaja). Työvuorojen ja tuntikirjanpitoa varten edellisinä vuosina kehitettyjä työkaluja käytettiin ja kehitettiin eteenpäin. Talouden seurantaan kehitetyt tuloerittely- sekä myyntiseurantalomakkeet ovat myös vakiintuneet käyttöön. Lomakkeiden avulla kukin toimipiste saa kuukausittain tiedon siitä, kuinka toiminta on eurojen näkökulmasta kehittynyt. Tuloseurannan lisäksi kukin toimipiste saa kuukausittain oman tuloslaskelman käyttöönsä. Taloushallinnon sähköistämistä jatkettiin. Lähes kaikki ostolaskut tulevat verkkolaskuina ja myyntilaskut lähetetään sähköisinä. Palkkalaskelmien tulostamisesta paperille on luovuttu, ne lähetetään työntekijöille sähköisesti Talous Yhdistyksen kokonaistuotot vuonna 2016 olivat 1,18 milj. euroa. Siitä oman toiminnan tuottojen bruttomäärä oli euroa (79 %). Valtion osuus oli euroa (12 %), kuntien osuus euroa (5 %). Yhdistyksen hallinnoiman Taito-liiton erillishankkeen osuus oli euroa (3 % koko toiminnan rahoituksesta). Yhdistyksen selkeästi suurin kuluerä olivat palkat, sivukuluineen euroa. Taseen loppusumma oli euroa. Oma pääoma oli tilikauden lopussa euroa ja omavaraisuusaste on 51 %, mikä luokitellaan hyväksi. Kuvio 3, tuottojen jakautuminen vuonna

34 LIITTEET Liite 1 Vakituiset työntekijät vuoden 2016 lopussa (16 henkilöä): Sukunimi Etunimi Tehtävä Holopainen Hannele neuvoja Kaasalainen-Palvianen Nina neuvoja Kapanen Kirsi neuvoja/tpo vastaava Kokkonen Mervi myyjä Laamanen Anna neuvoja Lemmetyinen Päivi neuvoja Leppänen Marita kahvilatyöntekijä Martiskainen Mirja neuvoja Parkkinen Henna kahvilatyöntekijä Puukko Tarja talouspäällikkö Saarelainen Susanna kahvilatyöntekijä Sutinen Laura toimistosihteeri Tekin Tuija toiminnanjohtaja Turpeinen Heli kahvilavastaava Turtiainen Päivi kahvilatyöntekijä Väätäinen Aija neuvoja 34

35 Liite 2 Johtokunta vuonna 2016 Puheenjohtaja Räsänen Anna-Kaisa Johtokunnan jäsenet: Lemmetyinen Minna Puhakka-Tarvainen Helena Sulopuisto Sirpa Tahvanainen Tapio Tarvainen Ulla Turunen Riitta 35

36 Liite 3 Lehtiartikkeleita vuodelta 2016 Lieksan lehti

37 Lieksan lehti

38 Lieksan lehti

39 Lieksan lehti Karjalan Heili

40 Lieksan lehti

41 Karjalainen

42 Luovat alat Pohjois-Karjalassa -julkaisu Kägi kesälehti

43 PKS Kymppi 2/

44 Koti-Karjala

45 Karjalainen Karjalainen Karjalainen

46 Karjalainen Karjalainen

47 47