Kunnanhallitus 4 29.01.2004 VANHAINKODIN KEITTIÖ-RUOKALA 184/45/450/2003 KH 4 Selvitys keittiö-ruokalan tarpeesta Lehtimäellä on vuoden 2004 alussa vammaisten, vanhusten ja lasten ruokahuoltoa varten jäljellä kolme suurtalouskeittiötä. Näistä kaksi, vanhainkodin ja Lehtimäen Opiston sijaitsevat keskustassa ja kolmas Rannankylän koululla. Syy laajentamistarpeeseen on vanhainkodin keittiön tilan ahtaus, laitteiden käyttöiän myötä tuomat ongelmat ja resurssien vähyys palvelemaan vanhushuollon lisäksi Taimelan koululaisten ruokailua. Vanhainkodin keittiötä ei voi poistaa käytöstä remontoimistyön ajaksi heikentämättä ruokahuoltoa. Vaihtoehtoina ovat 1) ruuan jakelun järjestäminen olemassa olevien keittiöiden yhteistyöllä ja/tai 2) tuomalla tietty määrä ruoka-annoksia naapurikunnasta, sekä 3) uuden keittiö-ruokalan rakentaminen. Ruuan jakelulogistiikan järjestelyt kunnan sisällä ja/tai osin ulkopuolelta vaikuttavat kunnan tiukkaan käyttötalouteen kuluja tuovasti. Nämä vaihtoehdot karsitaan tiukan käyttötalouden vuoksi tarkasteltavista vaihtoehdoista. Kunnanhallitukselle esitetään päätettäväksi lainarahoitteista rakennusinvestointi ratkaisua keittiö-ruokalan ongelmaan. Selvitys uuden rakentamisen ja vanhojen tilojen hyödyntämisen eroista saadaan Vaihtoehtoina ovat joko sijoittaa keittiö-ruokala vanhainkodin kellarija maantasokerrokseen tai rakentaa vanhainkodille laajennus ylärinteeseen, Myllysillan purettavien rakennusten paikalle. Reservitilojen käyttämisen hyvä puoli on ettei uusia ulkoseiniä tarvitse rakentaa, ja nykyisten tilojen käyttö- ja tuottoastetta nostettua. Tilojen käyttöönoton ongelmana on kellarin nykyisille käyttäjille hankalasti löydettävät korvaavat tilat, joita etsittiin yhdessä alkusyksystä 2003 ja joita ei käyttäjien mielestä löytynyt, sekä käyttötarkoituksenmuutoksen perinteiset ongelmat. Kellariin ei ole
nykyisiä alun perin suunniteltu keittiön ja ruokalan vaatimaa ilmastointi- ja laitekantaa varten, jolloin kaikki tekniikka täytyy tuoda tilaan seiniä ja lattioita purkaen mikä entisestään hankaloittaa vanhainkodin nykyisten käyttäjien, vanhusten ja henkilökunnan elämää remonttityön aikana ja keskellä. Nykyisen kellarin ruokailutilaksi muuttamisessa on olemassa lisäksi mielikuvallinen rasite, joka voidaan sisustuksessa ottaa tosin huomioon ja peittää. Koska alun perin kellaria ei ole suunniteltu ruokailutilakäyttöä varten, on ylemmän kerroksen vesi- ja viemärijärjestelmät kellarin katossa näkyvissä. Kustannuksia tuovia yllätyksiä voi tulla, ja tulee. Tilojenkäyttötarkoituksen muutos eroaa uudisrakentamisesta vaatimattomammassa tehokkuudessa. Vanhainkodin kellariin sijoitettavien keittiö-ruokailutilojen neliömetrimäärän sijoittaminen vastaavaan uudisrakennukseen onnistuu noin 20% tehokkaammin; ts. kellarin nykyinen 444 bruttoneliömetrin määrä toimintoja kyetään uudisrakennuksessa sijoittamaan 348 bruttoneliömetrin kokoiseen tilaan. Kesällä 2003 laskettiin tavoitehinnat tälle ajatusmallille: kellariin sijoittaminen uudistilaan sijoittaminen 444 brm2 348 brm2 362 768 euroa 501 705 euroa sisältäen keittiönkoneet sisältäen keittiönkoneet ALV 0% ALV 0% Reservitilojen käyttöönotto on halvin, mutta samalla kuntalaisten toimintoihin laajavaikutteisin ja ongelmallisin vaihtoehto. Selvitys rakentamistavan vaikutuksesta kustannuksiin Rinneratkaisusta johtuen keittiö-ruokalan sokkeliin voidaan luontevasti sijoittaa kellari, johon esimerkiksi kotihoidon asiakaspalvelutilat voitaisiin osoittaa vanhainkodista, ja tämä tila ottaa vastaavasti vuokrakäyttöön. Kellariin sijoitettavien uusien kodinhoidon tilojen keskeinen merkitys on vanhushoitotyön ennalta ehkäiseväisyydessä. Tilatarvekartoituksen yhteydessä on lisäksi selvitetty mahdollisuus saada uuteen kellari-maantasotilaan vaikeasti vammaisen yrittäjän toimitila, joka on otettu huomioitu suunnittelussa. Vanhainkodin ja uuden keittiö-ruokalan liki kerroskorkeuseron vuoksi tarvitaan tavarahissi. Uusi keittiö-ruokala on mahdollista rakentaa suurelementeistä tai paikalla rakentaen. Rakentamistapaerojen selvittämiseen päädyttiin, sillä suurelementteihin liittyy kohteen valmistumisen
nopeuden etu. Työmaa-aika jää kohteesta riippuen 8-12 viikkoon, koska elementit valmistetaan tehtaalla. Sisätiloissa tapahtuva työ nopeuttaa rakentamista. Tilamarkkinat Oy Timo Myllynen 28.1.2004 Tarkennettu tarjous 405 bruttoneliömetrin keittiö-ruokalasta Myyntihinta, vaihtoehto 1 447 000 euroa Vuokraus, vaihtoehto 2 vuokra-aika 60 kk vuokra 5000 euroa / kk siirtomaksu 50 000 euroa lunastusmaksu 185 000 euroa 535 000 euroa Vuokraus, vaihtoehto 3 vuokra-aika 60 kk vuokra 0 euroa / kk korko 6 % 634 000 euroa Tilamarkkinat Oy:n vaihtoehdot eivät sisällä erillishankintoja kuten tavarahissiä, irtokalusteita, keittiönkoneita, eikä pihatöitä ja sokkeli-kellaria. Nämä lisätään kaikkiin suurelementtivaihtoehtoihin. Saariaho Design Oy Arto Saariaho 20.1.2004 Tavoitehintalaskelma kellarin 185,9 bruttoneliömetrin osalta Rakennuttajan kustannukset 7 618 euroa Pääurakka, rakennustekniset työt 99 564 euroa LVIA 24 230 euroa Sähkö 14 496 euroa 145 909 euroa Ruokalan irtokalusteet Metos Oy: Keittiön koneet Kone Oyj: Hissi ja työt 25 000 euroa 101 000 euroa 13 000 euroa 139 000 euroa Suurelementtiratkaisut yhteensä noin 732 000 eurosta noin 919 000 euroon (ALV 0%). Paikalla rakentaen kohteen valmistumisnopeus on noin 7 kuukautta.
Saariaho Design Oy Arto Saariaho 20.1.2004 Tavoitehintalaskelma 591 bruttoneliömetrin keittiö-ruokalasta Rakennuttajan kustannukset 24 219 euroa Pääurakka, rakennustekniset työt 316 528 euroa LVIA 77 031 euroa Sähkö 46 086 euroa 463 864 euroa Ruokalan irtokalusteet Metos Oy: Keittiön koneet Kone Oyj: Hissi ja työt 25 000 euroa 101 000 euroa 13 000 euroa 139 000 euroa Paikalla rakentaen kustannukset yhteensä noin 603 000 euroa (ALV 0%). Selvitys rahoituskustannuksista Keittiö-ruokalaan on saatavissa valtionosuutta Taimelan koulun peruskorjaushankkeen kautta teoreettisen oppilasmäärän osoittaman hyötyneliömetrimäärän mukaan. Toisin sanoen 80 hyötyneliömetrin verran keittiöön ja 120 hyötyneliömetrin verran ruokalaan. Valtionosuus on 50 % kustannuksista hyötyneliömetrimäärän mukaan (80+120=200 hm2). Keskeinen ongelma on ettei valtionosuutta saa jälkikäteen. saatavissa Puhelinhaastattelussa 28.1.2004 lääninhallituksen ylitarkastaja Erja Metsäranta totesi vuonna 2003 tulleita ehdotuksia rahoitusohjelmaan olevan runsaasti, ja niiden käsittelyyn menevän koko helmikuun. Maaliskuussa 2004 olisi todennäköisesti tieto siitä mille vuosille Lehtimäen Taimelan koulun remontin mahdollinen valtionosuus sijoittuisi. Vaihtoehtojen lainoittamista on laskettu 10 vuoden lainalla, ja 3% korolla. Lainoitusvaihtoehdoissa on otettu huomioon Tilamarkkinat Oy:n vuokraamisvaihtoehdot, joissa vuokra-ajan jälkeen lunastusosuus tulee lainoittaa niin ikään. Vaihtoehto 1 Ostetaan keittiö-ruokala tilaelementteinä. Rakennutetaan kellari. Vaihtoehdon kokonaishinta 852 780 euroa. Neliöhinnaksi muodostuu 1 443 euroa. Korkojen ja lyhennysten tuomat kuukausikulut 7 930 euroa.
Vaihtoehto 2 Vuokrataan keittiö-ruokala tilaelementteinä 5 000 euroa kuukaudessa. Rakennutetaan kellari. Vaihtoehdon kokonaishinta 891 819 euroa. Neliöhinnaksi muodostuu 1 509 euroa. Ensimmäisen 5 vuoden aikana korkojen ja lyhennysten tuomat kuukausikulut 8 628 euroa. Vaihtoehto 3 Vuokrataan keittiö-ruokala tilaelementteinä 0 euroa kuukaudessa. Rakennutetaan kellari. Vaihtoehdon kokonaishinta 1 034 414 euroa. Neliöhinnaksi muodostuu 1 750 euroa. Ensimmäisen 5 vuoden aikana vain rakennuttamista varten otettavaa lainan korkojen ja lyhennysten tuomat kuukausikulut 3 086 euroa. Viiden vuoden päästä uusi 10 vuoden laina lunastettavaa osuutta varten. Ensimmäisen lainan viimeisen viisivuotiskauden ja uuden lainan ensimmäisen viisivuotiskauden korkojen ja lyhennysten tuomat kuukausikulut yhteensä 9 618 euroa. Vaihtoehto 4 Rakennutetaan uusi keittiö-ruokala kellareineen paikalla rakentaen. Vaihtoehdon kokonaishinta 702 495 euroa. Neliöhinnaksi muodostuu 1 189 euroa. Korkojen ja lyhennysten tuomat kuukausikulut 6 532 euroa. Vaihtoehto 5 Rakennutetaan keittiö-ruokala vanhainkodin nykyiseen reservitilaan. Vaihtoehdon kokonaishinta 451 750 euroa. Neilöhinnaksi muodostuu 1 063 euroa. Korkojen ja lyhennysten tuomat kuukausikulut 4 200 euroa. Tj:n ehdotus Koska ensimmäisen viiden vuoden ajalta kuukausikuluiltaan halvin vaihtoehto on kokonaishinnaltaan kallein vaihtoehto, vaihtoehto jätetään huomioitta. Kunnanhallitukselle esitetään päätettäväksi kahden kokonaistaloudellisesti halvimman vaihtoehdon 4 ja 5 väliltä, sekä kolmantena vaihtoehtona suunnitelman karsiminen. Kj:n ehdotus: Hankkeen rakentamisaikataulu on kiireinen, mutta ennen lopullista päätöstä on saatava lausunto lääninhallitukselta siitä, voiko kunta
saada valtionosuutta ruokala- ja keittiötiloihin. Tässä vaiheessa hallituksen tulisi ottaa kantaa huonetilaohjelmaan lopullisten suunnitelmien tekemiseksi. Näin voidaan nopeuttaa hankkeen etenemistä. Lopullisen ratkaisun tekee kunnanvaltuusto, koska investointiohjelmassa määrärahavaraus on vahvistettu vuodelle 2005. Päätös: Keittiö-ruokala-hankkeesta käytiin laaja keskustelu. Asiaa oli esittelemässä tekninen johtaja Vesa Vornanen. Koska kyseessä on kustannuksiltaan varsin mittava investointi, asia siirrettiin myöhemmin päätettäväksi. Uuteen käsittelyyn mennessä suoritetaan vielä lisäselvityksiä kustannusvaikutuksista edellä mainituissa eri vaihtoehdoissa. Lisäksi pyydetään tarjoukset maaperätutkimuksen (kairaus) osalta. Ehdotuksen mukaisesti pyydetään lääninhallituksen lausunto valtionosuuden saamisesta.