SIIVOUSTYÖN FYYSINEN KUORMITTAVUUS Auli Kaita Pro gradu -tutkielma Ergonomia Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos Toukokuu 2012
Siivoustyö Siivoojan ammatti on yksi yleisimmistä naisvaltaisista ammateista Suomessa. Vuonna 2008 siivoojia oli lähes 52 000 ja heistä naisia 84 % (Tilastokeskus 2010). Siivousalalla lla sairauspoissaolopäivien lukumäärä on korkeampi kuin muilla toimialoilla: : 2005: keskimäärin 12,7 7 sl.päivää, muilla aloilla 8,48 4 (Tilastokeskus 2010). Tyypillisimpiä siivoustehtäviä ovat lattiapintojen puhdistus (moppaus, imurointi, vahaus) ja pölyjen pyyhintä.
Siivoustyön fyysinen kuormittavuus Työntekijän fyysiseen seen kuormittumiseen tumiseen vaikuttavat aktiivisesti toimivien lihasten määrä ja toimintapa pa,, lihastyön kesto, voimankäyttö, työntekijän yksilölliset ominaisuudet (ikä, sukupuoli, terveydentila, toimintakyky ja ammattitaito) sekä työvälineet, työympäristö ja työn järjestely (Louhevaara 201, Louhevaara ym. 2010). Siivoustyön kuormitus elimistössä kohdistuu sekä hengitys- - ja verenkiertoelimistöön että tuki- ja liikuntaelimiin. Siivoojilla on todettu virheellisesti kuormittavia työasentoja: mm. selän kumaria ja kiertyneitä asentoja ja yläraajat hartiatason yläpuolella työskentelyä (Louhevaara ym. 1997, Louhevaara 2001).
Siivoustyön fyysinen kuormittavuus siivoustyön menetelmät ja välineet ovat kehittyneet huomattavasti viimeisen 30 vuoden aikana, mutta siivoojien tuki- ja liikuntaelinten ten oireet ja sairaudet eivät ole vähentyneet. Tuki- ja liikuntaelinten ten oirealueet ovat samat (selkä, niskahartiaseutu, yläraajat) kuin ennenkin, mutta ikääntymisen myötä etenkin niskahartiaseudun oireet näyttivät vain lisääntyvän (Osha 2008, Pekkarinen 2008).
Kuormitusluokat Työn aiheuttaman hengitys- ja verenkiertoelimistöön kohdistuvan kuormituksen suositukset on sidottu elimistön hapenkulutukseen. Kuormittumisen selvittämiseksi työpäivän ajalta mitattuja hapenkulutusarvoja tai sydämen sykintätaajuudesta taajuudesta arvioitua hapenkulutusta verrataan mitattuun yksilölliseen maksimaaliseen maaliseen hapenkulutukseen (Halonen 2009). Fyysiset kuormitusluokat (Andersen ym. 1978, Louhevaara 2001) Kuormitusluokka Kevyt < 25 Hapenkulutus, % VO2max Keskiraskas 25-50 Raskas 51-75 Erittäin raskas >75
Siivoustyön kuormituksen hallintakeinoja -Ammattitaidon ylläpitäminen ja lisäkoulutus (Rautio 2010) -Siivoojien työtehtävien suunnittelu siten, että raskaimmat työvaiheet jakautuvat eri päiville (Woods ja Buckle 2006) -Työtehtävien monipuolistaminen: kuitenkin siten, että uudet tehtävät eivät lisää työkuormaa (Woods ja Buckle 2006) - Työalueen T hyvä suunnittelu ja asianmukaiset työmenetelmät (Louhevaara ym. 1997, Hopsu ym. 2006) -Työtehtävien välissä rentouttavia liikkeitä ( Hopsu 2005, Hopsu ja Laine 2010).vähintään keskitason fyysisen kunnon ylläpitäminen edistää työssäjaksamista ja työtyytyväisyyttä (Sormunen( ja Pekkarinen 2009a) - siivoojat itse aktiivisesti kehittämään työtään (Juvas ja Forsman 1998)
Tavoitteet Tutkielman tavoitteena oli mitata ja arvioida siivoustyön fyysinen kuormittavuus yhden työvuoron ajalta. Tutkimuksessa haluttiin selvittää oliko eri siivoustyövaiheiden kuormittavuudessa eroja ja oliko siivoojien kuormittumisessa eroja. Lisäksi pyrittiin selvittämään iän ja työkokemuksen vaikutusta kuormittumiseen. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa oli kuorma kuormittuminen -malli, jonka mukaan työ t ei ole yli- tai alikuormittavaa, jos j työn kuormitustekijät ja työntekijän toimintakyky ovat tasapainossa.
Aineisto ja menetelmät Tutkimusaineistona kolme siivoojaa, jotka siivosivat samat kerrostalojen rappukäytävät ja saunatilat. Myös tauot ja työvaiheiden vaihtumiset sisältyivät tutkimusaineistoon. Kuormittavuusarviota varten selvitettiin: - tutkittavien TKI ja arvioitiin VO2max - työvuoron ajalta mitattiin sydämen sykintätaajuus - jokaisen työvaiheen lopuksi tehtiin kuormituskysely CR-10 -asteikolla - työvuoron alussa ja lopussa kysyttiin tule-oireiden voimakkuus VAS-asteikolla - työasentokuormitusanalyysi tehtiin työvideoilta OWAS -menetelmällä
Tulokset Tutkimuksen kohteena olleen siivoustyön aiheuttama kuorma suhteessa siivoustyötä tehneiden suorituskykyyn todettiin osittain sopivaksi ja osittain kuormittavaksi. Saunan siivous oli kaikille fyysisesti kuormittavampaa kuin portaikkojen siivoaminen. nuorin tutkittavista kuormittui eniten ja vanhin tutkittava vähiten siivooja, jolla oli pisin työkokemus kuormittui eniten ja siivooja, jolla oli lyhin työkokemus kuormittui vähiten
Johtopäätökset Tutkimuksen perusteella voidaan todeta: siivoustyön kuormittavuuden hallintakeinojen nykyistä parempi hyödyntäminen on edelleen tarpeellista työkuormituksen ja siivoojien voimavarojen tasapainon parantamiseksi.