Talouden näkymät Maaliskuu 2016. Ekonomistit

Talouden näkymät Maaliskuu 2016 Ekonomistit

Talouden näkymät - yhteenveto Globaali teollisuuden luottamusindeksi laski helmikuussa. Taso viittaa vaisuun kasvuun maailmankaupassa ja teollisuudessa. Maailmantalous kasvaa edelleen verkkaista tahtia kuluvana vuonna. Kasvu perustuu ennen kaikkea kulutukselle ja palveluille. Alkuvuoden tilasto- ja indikaattoritiedot Yhdysvalloista ovat olleet pääosin vaisuja. Maan keskuspankki ei nosta ohjauskorkoa maaliskuun kokouksessaan. Myös euroalueella talousindikaattorit vaimentuivat tammi-helmikuussa. Talouden odotetaan kasvavan 1,5 % eli samaa tahtia kuin viime vuonna. Kotimainen kysyntä on hyvää, mutta teollisuuden vaimeus jarruttaa kasvun nopeutumista. EKP:n odotetaan kertovan uusista elvytystoimista maaliskuun kokouksessa (10.3.). Kyseeseen tulevat muun muassa talletuskoron laskeminen lisää miinukselle ja kuukausittaisten arvopaperiostojen kasvattaminen yli 60 mrd. euron. Lisäkevennystä mietitään, sillä sekä inflaatio että inflaatio-odotukset ovat laskeneet. Suurissa kehittyvissä maissa teollisuuden luottamusindikaattorit laskivat helmikuussa. Kiinassa osakekurssit ovat hieman nousseet viime viikkoina. Kiinan talouden näkymät herättävät edelleen huolta lähiaikoina, mutta tunnelmat vakautunevat vuoden mittaan. Suomen BKT oli ennakkotietojen mukaan 0,4 %:n kasvussa viime vuonna viennin ja yksityisen kulutuksen tukemana. Tänä vuonna BKT kasvaa 0,8 % perustuen kotitalouksien kulutukseen ja investointien piristymiseen. Vienti kasvaa vähän. Työttömyysaste laskee hieman ja on 9,3 % tänä vuonna. Inflaation nousu on hyvin vähäistä. Kuluttajien ja yritysten luottamusindikaattorit laskivat hieman helmikuussa. Työmarkkinajärjestöt saivat aikaan Suomen taloutta tukevan kilpailukykypaketin, jonka maan hallitus hyväksyi. Myönteiset vaikutukset näkyvät pääosin vasta vuonna 2018.

Maailmantalous kasvaa edelleen verkkaisesti indeksi 70 65 60 55 50 45 40 35 30 Maailmankauppa* ja globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi muutos ed. vuodesta, % 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 * 3 kk:n liukuva keskiarvo Globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi (vasen ast.) Maailmankauppa oikea ast.) Maailmankauppa kasvoi viime vuonna 2,5 %. Globaali teollisuuden luottamusindeksi laski helmikuussa. Taso viittaa vaisuun kasvuun. Vuonna 2016 maailmantalous kasvaa edelleen verkkaisesti. Globaalitalouskasvu perustuu ennen kaikkea kulutukselle ja palveluille. Maailmankaupan ja teollisten investointien kehitys jatkuu vaisuna. Kehittyvien maiden talouksien vauhti ei kokonaisuutena piristy. Kehittyneiden maiden talouskasvu jatkuu kohtalaisena. Maailmantalouden suurimmat lyhyen aikavälin riskit liittyvät edelleen kehittyvien markkinoiden näkymiin, erityisesti Kiinaan, Yhdysvaltain rahapolitiikkaan ja geopolitiikkaan. Myös Ison-Britannian kansanäänestys 23.6. EU-jäsenyydestä muodostaa riskitekijän.

Vaisu vuoden alku Yhdysvaltojen taloudessa 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 % 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 BKT ja ostopäällikköindeksi Yhdysvalloissa Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) BKT (muutos ed. neljänneksestä vuositasolla) indeksi 65 60 55 50 45 40 35 30 25 Yhdysvaltojen keskuspankki piti ohjauskoron ennallaan tammikuun kokouksessaan. Todennäköisyys ohjauskoron nostolle 16.3. kokouksessa on vähäinen. Vaimentuneen talouskuvan myötä Fed nostaa korkoa aiempia odotuksia vähemmän tänä vuonna. Tarkistettujen tietojen mukaan BKT:n kasvu oli 1,0 % viime vuoden neljännellä neljänneksellä annualisoituna. Yksityinen kulutus piti yllä talouskasvua investointien ja viennin supistuessa. Helmikuussa kuluttajien luottamus heikkeni, toisaalta teollisuuden luottamus koheni, mutta oli edelleen alhaisella tasolla. Tammikuussa teollisuustuotanto supistui vuoden takaa, sen sijaan vähittäiskaupan kasvu vahvistui. Helmikuussa uusia työpaikkoja syntyi 242 000 ja työttömyysaste oli 4,9 %. Yhdysvaltojen talous kasvaa 2,5 % tänä vuonna.

kuten myös euroalueella 4 2 0-2 -4-6 BKT ja ostopäällikköindeksi euroalueella %, muutos ed. vuodesta 6 BKT (määrän muutos) indeksi Teollisuuden 60 ostopäällikköindeksi 55 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Lähteet: Macrobond, Markit Economics 50 45 40 35 30 Helmikuussa teollisuuden ostopäällikköindeksi laski selvästi, kuten myös kotitalouksien luottamus ja taloustunnelmia kuvaava indikaattori. BKT oli 0,3 %:n neljännesvuosikasvussa viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Koko vuoden osalta kasvu oli 1,5%. Joulukuussa teollisuustuotanto supistui vuoden takaa. Tammikuussa vähittäiskauppa kasvoi 2,0 % edellisvuodesta. Euroalueen talous kasvaa 1,5 % tänä vuonna. Kotimainen kysyntä on hyvää, mutta teollisuuden vaimeus jarruttaa kasvun nopeutumista. Työttömyysaste oli 10,3 % tammikuussa. Lukema oli matalin sitten elokuun 2011. Työttömyys laskee lisää kuluvana vuonna.

60 58 56 54 52 50 48 46 ind. Teollisuuden ostopäälliköiden indeksejä 10 11 12 13 14 15 16 Intia ja kehittyvissä maissa Kiina Kiinassa teollisuuden luottamus (Caixin) heikkeni uudelleen helmikuussa. Viime aikoina osakekurssit ovat hieman nousseet. Kiinan talouden näkymät herättävät edelleen huolta lähiaikoina, mutta tunnelmat vakautunevat vuoden mittaan. BKT:n kasvu hidastui 6,9 %:iin viime vuonna. Kiinan kasvu lepää aikaisempaa selvemmin kotimaisen kulutuskysynnän varassa. Tänä vuonna kasvu vaimenee 6,5 %:iin, mikä on Kiinan virallisen tavoitteen alalaidalla. Venäjän talous supistui 3,7 % viime vuonna. Tänä vuonna talouden syvin taantuma jää taakse. BKT kuitenkin supistuu 1,5 %. Tammikuussa BKT väheni 2,5 % vuoden takaa. Teollisuuden luottamus oli laskussa helmikuussa. Talousuudistukset ja alhaiset raaka-aineiden hinnat pitävät yllä Intian hyvää BKT:n kasvua vuonna 2016. BKT kasvaa 7,5 % kuluvana vuonna. Brasilian talous pysyy taantumassa kuluvana vuonna. Teollisuuden luottamus vaimeni helmikuussa.

Raaka-aineiden hinnoissa nousua indeksi 2010=100 160 140 120 100 80 60 40 20 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Maailman raaka-ainehintoja Raaka-aineet pl. energia (HWWI-indeksi) Öljy USD/barreli 160 140 120 100 80 60 40 20 Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta on ollut lievässä nousutrendissä tammikuun puolenvälin jälkeen. Öljyn barrelihinta oli maaliskuun alussa 35 dollarin paikkeilla. Viime aikoina öljyn hintaa on nostanut muun muassa Saudi-Arabian ja Venäjän alustava päätös rajoittaa öljyn tuotantoa. Öljyn futuurihinnat nousivat hieman helmikuun aikana. Futuurihinnat ennakoivat 40 dollarin barrelihintaa tämän vuoden lopulle. Isossa kuvassa matalaan öljyn hintaan ovat vaikuttaneet kysynnän vähäisyys ja tuotannon pysyminen korkealla tasolla. Kysynnän ja tarjonnan epäsuhta pitää öljyn hinnan alhaalla myös jatkossa. Myös muiden raaka-aineiden (pl. energia) hinnat ovat nousseet tammikuun puolesta välistä lähtien. Verkkainen maailmantalouden kasvu painaa kysyntää ja pitää raaka-aineiden hintakehityksen maltillisena.

Euroalueen inflaatio kääntyi miinukselle helmikuussa 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 Kuluttajahintojen vuosimuutos % Yhdysvallat Euroalue 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Euroalueen inflaatio oli helmikuussa kokonaisuutena -0,2 % ja ilman energiaa ja ruokaa 0,8 %. Energian hintojen lasku painoi inflaation miinukselle. Myös palveluiden ja teollisuushyödykkeiden hintojen nousu oli aiempia kuukausia hitaampaa. Viime vuonna euroalueen inflaatio oli 0,0 %. Inflaatio nousee hieman tänä vuonna. Yhdysvalloissa inflaatio nousi 1,4 %:iin tammikuussa. Ydininflaatio nousi 2,2 %:iin. Yhdysvalloissa energian hintojen negatiivinen vaikutus oli pienin sitten marraskuun 2014.

EKP pohtii lisäkevennystä maaliskuussa 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 Korkojen kehitys % 12 kk:n euribor EKP:n ohjauskorko EKP:n talletuskorko 3 kk:n euribor 2011 2012 2013 2014 2015 2016 EKP:n mukaan talouskehitykseen liittyvät riskit ovat kasvaneet joulukuun alun kokouksen jälkeen. Alhainen öljyn hinta pitää inflaation vaimeana ja vetää alas inflaatio-odotuksia. Vuoden alun talousindikaattorit viittaavat kasvun hienoiseen hidastumiseen. Tammikuun korkokokouksessa Draghi kertoi, että uusia elvytystoimia pohditaan maaliskuun kokouksessa (10.3.), jolloin saadaan myös uudet talousennusteet. Uusi toimia mietitään, jotta inflaatio saataisiin takaisin 2 %:iin keskipitkällä aikavälillä. Lisäelvytystoimet ovat todennäköisesti samansuuntaisia kuin joulukuussa tehtiin. Työkalupakissa ovat muun muassa: Talletuskoron lasku. Kuukausittaisten arvopaperiostojen kasvattaminen yli 60 mrd. euron.

Markkinoiden korko-odotukset alhaalla 6 5 4 3 2 % 3 kk euribor ja markkinoiden korkoodotukset 3 kk euribor EKP:n viesti mahdollisesta lisäelvytyksestä maaliskuussa on pitänyt markkinoiden korko-odotukset alhaalla. Isossa kuvassa markkinakorot pysyvät hyvin matalalla seuraavat pari vuotta. Euribor-korot 12 kuukauteen asti ovat tällä hetkellä negatiiviset. 1 0-1 4.1.2016 4.3.2016 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 ja OP

EKP kasvattaa arvopaperiostojansa 1600 1400 1200 1000 800 EKP:n laajennettu arvopaperien ostoohjelma Mrd. euroa 600 Valtionlainat 400 Katetut joukkolainat 200 Omaisuusvakuudelliset arvopaperit 0 3-2015 9-2015 3-2016 9-2016 3-2017 ja OP Tavoite EKP aloitti laajennetut arvopapereiden ostot maaliskuussa 2015. Ostoja tehdään 60 mrd. euron edestä kuukaudessa. Joulukuussa 2015 EKP ilmoitti pidentävänsä ohjelmaa puolella vuodella maaliskuuhun 2017 asti. Laajennetussa osto-ohjelmassa ostetaan euroalueen valtionlainoja, omaisuusvakuudellisia arvopapereita sekä katettuja joukkolainoja. Joulukuussa EKP ilmoitti ostavansa jatkossa myös aluehallinnon ja kuntien velkapapereita. Kyselyn mukaan EKP:n arvopaperiostojen tuomasta lisälikviditeetistä suuri osa on kanavoitunut euroalueen pankkien lainanantoon. Osto-ohjelman keston pidennyksen jälkeen arvopaperiostoja tehdään yhteensä 1500 mrd. euron edestä maaliskuun 2017 loppuun mennessä. Lisäksi erääntyvien arvopapereiden pääomia sijoitetaan uudelleen markkinoille 320 mrd. eurolla vuoteen 2019 asti.

Laskua pitkissä koroissa 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 % 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Euroalue (20 v) Korkokehitys Swap (10 v) Iso-Britannia Yhdysvallat Euroalue Keskuspankkien viimeaikainen viestintä korkojen pysymisestä alhaalla, vaisut taloustilastot ja matala raakaöljyn hinta laskivat pitkiä korkoja vuoden alussa. Myös inflaatio-odotusten lasku painoi pitkiä korkoja alas. Yhdysvalloissa pitkiä korkoja laski markkinoiden näkemys, että ohjauskorkoa nostetaan odotuksia vähemmän tänä vuonna. EKP:n puheet lisäkevennyksestä laskivat osaltaan pitkiä korkoja euroalueella. Japanin keskuspankin päätös siirtyä negatiiviseen keskuspankkikorkoon painoi myös pitkiä korkoja alas.

Kreikan sopeutusohjelman väliarvio valmistuu kevään aikana 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 % Saksa Pitkät korot Valtion obligaatiot (10v) Kreikka Espanja Portugali Italia Suomi 2014 2015 2016 Kreikan uuden sopeutusohjelman ensimmäinen väliarvio valmistuu kevään aikana. Tämän jälkeen IMF pohtii osallistuuko se kesällä 2015 sovittuun Kreikan tukipakettiin. Väliraportin jälkeen on tarkoitus keskustella saako Kreikka velkahelpotuksia velkataakkaansa. Kreikan Syriza-vetoinen hallitus vie talouden 86 mrd. euron sopeutusohjelman hankkeita eteenpäin. Parhaillaan Kreikka uudistaa eläkejärjestelmäänsä. Kreikan kolmas ohjelma jatkuu kesään 2018. Espanjan joulukuun lopun parlamenttivaalien tulos johti poliittiseen pattitilanteeseen. Markkinoilla tilanne on kuitenkin otettu rauhallisesti vastaan.

Euro heikentynyt hieman viime viikkoina USD 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 Euron arvon kehitys EUR/SEK EUR/USD 2014 2015 2016 SEK 10,0 9,5 9,0 8,5 Euro on liikkunut lähellä 1,10 dollaria kuluvan vuoden alussa. Vuoden mittaan euro heikkenee hieman suhteessa dollariin, sillä euroalueella keskuspankin elvytyspolitiikka jatkuu, kun taas Yhdysvalloissa kiristetään asteittain rahapolitiikkaa. Euron heikkeneminen jää kuitenkin kahta edellistä vuotta vaisummaksi. Hyvästä talouskasvusta huolimatta Ruotsin kruunu ei ole vahvistunut. Maan keskuspankin elvyttävä rahapolitiikka jarruttaa kruunun vahvistumista.

Osakemarkkinoilla epävarmuutta indeksi 4.1.2010=100 200 Keskeisiä osakeindeksejä S&P 500 180 160 140 OMX Helsinki Cap 120 100 80 Euro Stoxx 50 60 10 11 12 13 14 15 16 Helmikuun puolenvälin jälkeen osakekurssit ovat nousseet. Viimeaikaista kurssikehitystä ovat tukeneet öljyn hinnan nousu ja keskuspankkien viestintä elvyttävän rahapolitiikan jatkumisesta. Keskuspankkipolitiikka säilyy osakemarkkinoiden keskeisenä ajurina. Suomessa pörssiyritysten Q4-tulokset olivat odotuksia heikompia, mutta osingot olivat vahvoja. Markkinoita tukevat korjaantunut arvostustaso, kevyt rahapolitiikka, vähäiset inflaatiopaineet ja useiden maiden varsin vakaat kasvunäkymät. Yhdysvaltain keskuspankin koron nostot, maailmantalouden kasvunäkymät ja Kiinan talouskehitys säilyvät markkinoiden huolenaiheina lähitulevaisuudessa. Lisäksi Brexit on noussut viime aikoina markkinoiden huolenaiheeksi.

8 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 -12 % Suomen talous kasvussa viime vuonna kasvu jatkuu tänä vuonna Tuotannon suhdannekuvaaja ja BKT muutos ed. vuoden vast. ajankohdasta BKT:n määrä Työpäiväkorjatut sarjat 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16e 17e Lähteet: Macrobond, OP Tuotannon suhdannekuvaaja* * 3 kk:n liukuvasta keskiarvosta Ennakkotietojen mukaan Suomen BKT kasvoi 0,4 % viime vuonna. Vienti ja yksityinen kulutus olivat kasvussa. Vuonna 2016 Suomen talous kasvaa 0,8 % perustuen kotitalouksien kulutukseen ja investointien piristymiseen. Vienti kasvaa vähän. Parempi maailmantalouden suhdanne ja oikeat talouspoliittiset ratkaisut nopeuttavat BKT:n 1,6 %:n kasvuun vuonna 2017. Työttömyysaste laskee hieman ja on 9,3 % tänä vuonna. Ensi vuonna työttömyysaste laskee 9,0 %:iin. Inflaation nousu on hyvin vähäistä kuluvana vuonna. Ensi vuonna inflaatio nousee 1,0 %:iin raaka-aineiden maltillisen kallistumisen seurauksena. Suomi alittaa rimaa hipoen EU:n vajesäännöt, sillä julkisen talouden alijäämä on 3,0 % suhteessa BKT:hen tänä vuonna ja ensi vuonna 2,7 %. Velkasuhde kasvaa edelleen. Vaihtotase on ylijäämäinen.

Kotitalouksien kulutus piti yllä talouskasvua viime vuonna saldoluku 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 Kuluttajien luottamusindikaattori ja vähittäiskaupan määrä* 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Kuluttajien luottamusindikaattori Vähittäiskauppa * Muutos ed. vuod. vast. ajankohd. 3 kk liukuvista keskiarvoista % 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 Kotitalouksien kulutus kasvoi 1,3 % viime vuonna miinusmerkkisen inflaation ja asuntolainojen lyhennysvapaiden tukemana. Kotitalouksien luottamus heikkeni hieman helmikuussa. Näkemykset Suomen taloudesta ja työttömyyskehityksestä vaimenivat helmikuussa. Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan pysyivät ennallaan ja vaisuina. Sen sijaan arviot omista säästämismahdollisuuksista olivat valoisat. Vähittäiskaupan myynnin määrä kasvoi 0,2 % tammikuussa. Myynnin määrä kasvoi 0,4 % viime vuonna edellisvuodesta. Kotitalouksien kulutus kasvaa 1,2 % tänä vuonna. Matala inflaatio ja asuntolainojen lyhennysvapaat tukevat kotitalouksien ostovoimaa ja kulutusta. Korkealla oleva työttömyys toisaalta hillitsee yksityistä kulutusta.

Yritysten luottamusindikaattoreissa hienoista laskua Luottamusindikaattoreita Suomessa saldoluku 30 20 10 Teollisuus Palvelut 0-10 -20 Rakentaminen -30-40 11 12 13 14 15 16 Teollisuuden luottamus oli ennallaan helmikuussa. Tuotannon arvioidaan pysyvän ennallaan lähikuukausina. Tilauskanta on edelleen normaalia niukempi. Rakentamisen luottamus heikkeni aavistuksen helmikuussa. Se on kuitenkin lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa. Tilauskanta on lähes tavanomaisella tasolla. Henkilöstön ennustetaan vähenevän hieman. Palveluyritysten luottamus laski vähän, mutta on lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa. Lähikuukausina myynnin arvioidaan kasvavan. Vähittäiskaupan luottamus laski myös. Odotusten mukaan myynti supistunee kevään aikana.

Vienti kasvaa vähän tänä vuonna indeksi 2011=100 120 110 100 90 80 70 60 Tavaravienti 12 kuukauden liukuva keskiarvo Koko vienti Muut maat Venäjä EU-maat 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Tilastokeskuksen mukaan Suomen viennin määrä kasvoi 0,4 % viime vuonna. Tavaravienti väheni, mutta palveluiden vienti oli kasvussa. Tullin tilastojen mukaan tavaraviennin arvo laski 4,0 % vuonna 2015 edellisvuodesta. Metsäteollisuuden, koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen vienti kasvoi viime vuonna. Vienti euroalueelle kasvoi 6 % viime vuonna. Sen sijaan vienti EU:n ulkopuolelle supistui 8 %. Venäjälle supistui 32 % ja osuus laski 5,9 %:iin. Viime vuonna teollisuuden uudet tilaukset kasvoivat 1,0 % vuoden takaa. Vienti kasvaa 1,0 % vuonna 2016. Vientikehitys on kuitenkin vaisua, sillä Suomelle tärkeiden välituotteiden ja investointitavaroiden kysyntä on vaimeata. Globaalin suhdanteen koheneminen ja kilpailukyvyn paraneminen nostavat viennin 3,5 %:n kasvuun ensi vuonna.

Vaihtotase ylijäämäinen viime vuonna mrd. 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Suomen kauppa- ja vaihtotase 12 kk:n liukuva summa Kauppatase Vaihtotase Vaihtotase on ylijäämäinen tänä ja ensi vuonna. Vuoden 2015 joulukuussa vaihtotase oli 0,2 mrd. euroa alijäämäinen. Viime vuonna vaihtotase oli 0,2 mrd. euroa ylijäämäinen. Vuonna 2014 alijäämää kertyi 1,9 mrd. euroa. Vaihtotasetta on kohentanut tuontihintojen lasku ja tuonnin supistuminen. Viime vuonna kauppatase ja tuotannontekijäkorvausten tase olivat ylijäämäisiä, kun muut alaerät olivat alijäämäisiä.

mrd. 14 12 10 8 6 4 2 0 Investoinnit kääntyivät kasvuun viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 2010 hinnoin Muu talonrakennus Investointien määrä 4 neljänneksen liukuva summa Maa- ja vesirakennus Asunnot Koneet ja laitteet 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Pitkään jatkunut investointitaantuma päättyy tänä vuonna. Investoinnit kasvavat 3,0 %. Kasvua tulee monelta rintamalta, niin rakentamisesta kuin kone- ja laiteinvestoinneista. Yrityksillä on käynnissä isoja investointikohteita. Viennin vilkastuminen ja työllisyyden koheneminen nopeuttavat investoinnit 3,5 %:n kasvuun ensi vuonna. Viime vuonna investoinnit supistuivat 1,1 %, mutta viimeisellä neljänneksellä investoinnit kasvoivat 1,7 % vuoden takaa. Kone- ja laiteinvestoinnit sekä maa- ja vesirakentaminen kasvoivat viime vuonna. Asuinrakentaminen ja muu rakentaminen supistuivat edelleen. Vuonna 2015 myönnettiin rakennuslupia 6,8 % edellisvuotta enemmän. Uudisrakentaminen näyttää keskittyvän yhä enemmän kasvukeskuksiin ja erityisesti Etelä-Suomeen.

Julkisen talouden alijäämä pienenee mrd. 55 53 51 49 47 45 43 41 39 37 35 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Valtion tulot ja menot 12 kk:n liukuva summa Menot Tulot Tänä vuonna julkisen talouden alijäämä kohenee 3,0 %:iin suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden velka jatkaa kasvu-uralla ja velkasuhde nousee 65 %:iin. Ensi vuonna julkisen talouden alijäämä on 2,7 %. Velkasuhde kasvaa edelleen on 67 % suhteessa kokonaistuotantoon. Valtiontalouden alijäämä oli vuoden 2015 tammi-marraskuussa 3,4 mrd. euroa, kun vuonna 2014 samaan aikaan alijäämä oli 4,8 mrd. euroa. Julkinen velka oli viime vuonna 62,6 % suhteessa BKT:hen ja alijäämä oli 3,3 %.

Kilpailukykyä parantavien toimien vaikutukset talouskasvuun Toimet Vuosityöajan pidennys 24 tunnilla Työnantajien sairasvakuutusmaksun alennus Työttömyysvakuutusmaksun 0,85 %-yksikön siirto työnantajilta palkansaajille Työeläkemaksun 1,2 %- yksikön siirto työnantajilta palkansaajille Nollasopimuksen vaikutus ansiotasoindeksin tasoon Yksikkötyökustannuksia alentava vaikutus, % (vuonna 2021) 1,5 0,5 0,7 1,0 0,5 Yhteensä 4,2 % Työmarkkinajärjestöjen yhteiskuntasopimus parantaa talouden kilpailukykyä laskemalla yksityisen sektorin yksikkötyökustannuksia 3,7 %. Tämän lisäksi palkkojen nollasopimukset parantavat kilpailukykyä 0,5 %. Eli yhteensä 4,2 %. Toimien asteittaisesta toteutuksesta johtuen yksikkötyökustannukset laskevat 3,3 % ja 3,8 % vuosina 2017-2018. Sen jälkeen toimien vaikutukset ovat 4,2 %. Esitettyjen toimien perusteella julkisella sektorilla muodostuu säästöjä 0,6 mrd. euron edestä (0,3 % BKT:sta). Yksikkötyökustannusten lasku lisää VM:n mukaan keskipitkällä aikavälillä BKT:ta 1,4 prosentilla ja parantaa työllisyyttä 35 000. Työmarkkinajärjestöjen sopima ratkaisu on hallituksen pakkolakeja parempi, kun otetaan huomioon hallituksen toimet ja työmarkkinarauha. Keskusjärjestöt ilmoittavat sopimuksen kattavuudesta 1.6.2016 maan hallitukselle.

Työttömien määrä kasvoi tammikuussa Avoimet työpaikat ja työttömyysaste 1 000 kpl 45 40 35 30 25 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Työttömyysaste (kt) Avoimet työpaikat (12 kk:n liukuva ka.) % 10 9 8 7 6 Työttömyysaste oli tammikuussa 9,3 %, mikä oli 0,5 %-yksikköä korkeampi kuin vuosi sitten. Tammikuussa työttömyys kasvoi 14 000 ja työllisten määrä väheni 14 000. Työttömyysasteen trendi oli 9,4 %, missä se on ollut viime keväästä lähtien. Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi tammikuussa. Samaan aikaan lomautettujen määrä laski vuoden takaa. Työttömyysaste oli viime vuonna 9,4 %, mikä oli 0,7 %-yksikköä edellisvuotta suurempi. Työttömyysaste laskee 9,3 %:iin tänä vuonna. Työllisyys kasvaa hieman ensi vuonna ja työttömyysaste on 9,0 %.

Maksut ja verot nostivat inflaation nollaan tammikuussa 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8 % Kuluttajahintaindeksi hyödykeryhmittäin muutos edellisestä vuodesta 10 11 12 13 14 15 16 Asuminen ja energia Elintarvikkeet Kuluttajahinnat Tammikuussa inflaatio nousi 0,0 %:iin. Joulukuussa inflaatio oli -0,2 %. Kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten ajoneuvoveron, hoitovastikkeiden ja sairaalamaksujen kallistuminen. Laskua edellisvuoteen verrattuna eniten oli asuntolainojen korkojen, aikakauslehtien tilausmaksujen ja sähkön kuluttajahinnoissa. Tammikuussa välillisen verotuksen korotukset nostivat kuluttajahintoja 0,1 prosenttiyksiköllä. Inflaatio oli viime vuonna -0,2 %. Tänä vuonna inflaatio säilyy matalana ja on 0,2 %.

Asuntojen hinnat laskivat tammikuussa Vanhojen osakeasuntojen hinnat indeksi 2010=100 112 110 Pääkaupunkiseutu 108 106 Koko maa 104 102 100 Muu Suomi 98 96 10 11 12 13 14 15 16 Tammikuussa asuntojen hinnat laskivat 1,3 % edelliskuukaudesta koko maassa. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 2,1 % ja muualla Suomessa 0,6 %. Verrattuna edellisvuoden tammikuuhun hinnat nousivat 0,3 % koko maassa. Viime vuonna asuntojen hinnat laskivat 0,7 % koko maassa. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 0,1 %, mutta muualla Suomessa hinnat laskivat 1,2 %. Kotitalouksien asuntojen ostoaikeet laskivat helmikuussa ja olivat pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella. Työllisyyden ja korkojen kehitys määrittävät pitkälti asuntomarkkinoiden suunnan. Korot pysyvät jatkossakin matalina, mutta työmarkkinoiden vaimeus pitää yllä varovaisuutta. Kuluvan vuoden aikana markkinoiden odotetaan kuitenkin hieman piristyvän.

OPn suhdanne-ennuste Tammikuu 2016 Kysyntä ja tarjonta, määrän muutos, % 2014 2015e 2016e 2017e Bruttokansantuote -0,7 0,1 0,8 1,6 Tuonti 0,0-2,3 1,5 3,0 Vienti -0,9-1,5 1,0 3,5 Kulutus 0,3 0,8 0,9 1,0 - yksityinen 0,6 1,2 1,2 1,3 - julkinen -0,3 0,0 0,2 0,2 Investoinnit -2,6-2,8 3,0 3,5 Muita keskeisiä ennusteita 2014 2015e 2016e 2017e Kuluttajahintojen muutos, % 1,0-0,2 0,2 1,0 Ansiotason muutos, % 1,4 1,2 1,2 1,0 Työttömyysaste, % 8,7 9,4 9,3 9,0 Lähteet: Tilastokeskus, OP Vaihtotase, % BKT:sta -1,2 0,3 0,9 0,8 Julkisyhteisöjen alijäämä, % BKT:sta -3,2-3,3-3,0-2,7 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 59,3 62,6 65,2 67,0

Yhteystiedot: Pääekonomisti Reijo Heiskanen 010 252 8354 Senioriekonomisti Timo Hirvonen 010 252 8515 Ekonomisti Maarit Lindström 010 252 1695 etunimi.sukunimi@op.fi www.taloudessa.fi @OP_Ekonomistit @Reiskanen @HirvonenTimo @LindstromMaarit