Talouden näkymät Joulukuu Ekonomistit

Transkriptio

1 Talouden näkymät Joulukuu 215 Ekonomistit

2 Talouden näkymät - yhteenveto Globaali teollisuuden luottamusindeksi pysyi marraskuussa vaisuun kasvuun viittaavalla tasolla. Maailmantalouden kasvu on tämän vuoden onnahtelun jälkeen palaamassa viime vuosien verkkaiseen tahtiin. Yhdysvalloissa teollisuuden luottamus heikkeni selvästi marraskuussa ja oli matalimmalla tasolla sitten finanssikriisin. Vahva dollari ja matala öljyn hinta laskivat teollisuuden luottamusta. Kokonaisuutena talouden ja työllisyyden kasvu on sen verran vakaalla pohjalla, että Fed nostaa ohjauskorkoa joulukuun puolivälissä. Euroalueen BKT kasvoi hieman aiempia kvartaaleja hitaammin. Luottamusindikaattorit kohenivat ja inflaatio oli aavistuksen plussalla marraskuussa. Talouskasvunäkymät ovat hieman kohenevat ja inflaatio-odotukset matalat. Joulukuun korkokokouksessa EKP laski talletuskorkoa lisää miinukselle -,3 %:iin ja pidensi arvopapereiden ostoohjelmaa puolella vuodella maaliskuun 217 asti. Suomen BKT pieneni kolmannella neljänneksellä,5 % edellisestä neljänneksestä ja,2 % vuoden takaa. Kotitalouksien kulutus piti yllä talouden aktiviteettia investointien ja viennin ollessa miinuksella. Tammi-syyskuussa 215 Suomen BKT kasvoi,1 % edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Tänä vuonna kasvu voi olla aavistuksen plussalla. Vuonna 216 Suomen talous elpyy,8 %:n kasvuun. Tämä perustuu investointien piristymiselle, kulutuksen pienen kasvun jatkumiselle sekä Venäjän viennin suurimman kielteisen vaikutuksen poistumiselle. Työmarkkinajärjestöt eivät löytäneet sopua vaihtoehtoisesta paketista hintakilpailukyvyn parantamiseksi, joten hallitus vie omia toimia eteenpäin lainsäädännön kautta.

3 Maailmantalous kasvaa verkkaisesti ensi vuonna indeksi Maailmankauppa* ja globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi muutos ed. vuodesta, % * 3 kk:n liukuva keskiarvo Globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi (vasen ast.) Maailmankauppa oikea ast.) Lähteet: CPB ja JP Morgan Maailmankaupan vuosikasvu jäi hieman miinukselle syyskuussa. Kauppa kuitenkin lisääntyi kolmannella kvartaalilla edellisestä. Globaali teollisuuden luottamusindeksi pysyi marraskuussa ennallaan vaisuun kasvuun viittaavalla tasolla. Maailmantalouden kasvu on kuluvan vuoden notkahduksen jälkeen palaamassa viime vuosien verkkaiseen, mutta vakaaseen tahtiin. Kehittyneillä markkinoilla talouden maltillinen elpyminen jatkuu. Kehittyvissä maissa suhdanne kohenee hieman tästä vuodesta, mutta talouskasvu on aiempiin vuosiin nähden hitaampaa. Maailmantalouden suurimmat lyhyen aikavälin riskit liittyvät edelleen kehittyvien markkinoiden näkymiin, erityisesti Kiinaan, Yhdysvaltain rahapolitiikkaan ja geopolitiikkaan.

4 Yhdysvalloissa keskuspankki nostaa korkoa joulukuussa % Lähde: Macrobond BKT ja ostopäällikköindeksi Yhdysvalloissa Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) BKT (muutos ed. neljänneksestä vuositasolla) indeksi Tarkistettujen tietojen mukaan BKT kasvoi kolmannella neljänneksellä 2,1 % annualisoitua. Vienti ja investoinnit hidastivat talouskasvua. Yksityinen kulutus pysyi vahvana. Marraskuussa teollisuuden luottamus heikkeni selvästi ja oli matalimmalla tasolla sitten finanssikriisin. Vahva dollari ja matala öljyn hinta laskivat teollisuuden luottamusta. Kuluttajien luottamus laski hieman. Sekä vähittäiskaupan että teollisuuden kasvuvauhdit hidastuivat lokakuussa. Marraskuussa uusia työpaikkoja syntyi sen verran paljon (211 ), että se sinetöi keskuspankin joulukuun ohjauskoron noston. Työttömyysaste oli 5, %. Ensi vuonna talouskasvu on hieman 2,5 %:n paremmalla puolella.

5 Euroalueen talous jatkaa kasvussa BKT ja ostopäällikköindeksi euroalueella %, muutos ed. vuodesta 6 BKT (määrän muutos) indeksi Teollisuuden 6 ostopäällikköindeksi Lähteet: Macrobond, Markit Economics Marraskuussa sekä teollisuuden ostopäällikköindeksi että kotitalouksien luottamus kohenivat. Yritysten tunnelmia kuvaava indikaattori pysyi ennallaan hyvällä tasolla. BKT kasvoi kolmannella neljänneksellä,3 % edellisestä neljänneksestä ja 1,6 % vuoden takaa. Vähittäiskaupan kasvu hidastui 2,5 %:iin lokakuussa vuoden takaa. Teollisuuden kasvuvauhti hidastui syyskuussa. Euroalueen talous kasvaa tänä vuonna noin 1,5 %. Ensi vuonna kasvu on hieman nopeampaa. Heikko euro, öljyn alhainen hinta ja Euroopan keskuspankin elvyttävä rahapolitiikka tukevat talouden aktiviteettia. Työttömyysaste oli 1,7 % lokakuussa. Lukema oli matalin sitten tammikuun 212. Työttömyys laskee lisää ensi vuonna.

6 Pientä kohenemista kehittyvillä markkinoilla % Venäjä Lähde: Macrobond BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä Brasilia Kiina Intia Kiinassa teollisuuden luottamus koheni marraskuussa. Myös osakekurssit nousivat jonkin verran. BKT:n kasvu hidastui 6,9 %:iin heinäsyyskuussa. Kiinan kasvu lepää aikaisempaa selvemmin kotimaisen kulutuskysynnän varassa. Ensi vuonna kasvu vaimenee lisää. Kolmannella neljänneksellä Venäjän BKT:n laskuvauhti hidastui 4,1 %:iin. Lokakuun lukema oli -3,7 %. Tilastojen valossa BKT:n laskun pohja olisi ohitettu. Kohenemisesta huolimatta Venäjän talous on miinuksella vielä ensi vuonna. Talousuudistukset ja raaka-aineiden hintojen lasku nopeuttavat Intian BKT:n kasvua tänä ja ensi vuonna. BKT oli 7,4 %:n vuosikasvussa kolmannella neljänneksellä. Brasilian BKT laski odotettua enemmän kolmannella kvartaalilla. Talous pysyy taantumassa ensi vuonna.

7 Raaka-aineiden hinnat kääntyivät laskuun marraskuussa indeksi 21= Lähde: Macrobond Maailman raaka-ainehintoja Raaka-aineet pl. energia (HWWI-indeksi) Öljy USD/barreli Lokakuun hienoisen nousun jälkeen raakaöljyn maailmanmarkkinahinta laski marraskuussa. Öljyn barrelihinta oli joulukuun alussa alle 45 dollarin. Öljyn futuurihinnat ovat myös tulleet alas. Futuurihinnat ennakoivat 5 dollarin barrelihintaa ensi vuodelle. Viimeaikaiseen matalaan öljyn hintaan ovat vaikuttaneet kysynnän vähäisyys ja tuotannon pysyminen korkealla tasolla. Kysynnän ja tarjonnan epäsuhta pitää öljyn hinnan alhaalla myös jatkossa. Myös muiden raaka-aineiden (pl. energia) hinnat laskivat marraskuussa. Lasku oli pienempää kuin öljyn hinnassa. Verkkainen maailmantalouden kasvu painaa kysyntää ja pitää raaka-aineiden hintakehityksen maltillisena.

8 Euroalueen inflaatio hieman plussalla Kuluttajahintojen vuosimuutos % Yhdysvallat Euroalue Lähde: Macrobond Euroalueen inflaatio oli marraskuussa kokonaisuutena,1 % ja ilman energiaa ja ruokaa,9 %. Palveluiden ja ruoan hintojen kallistuminen pitivät yllä inflaatiota. Energian hintojen negatiivinen vaikutus oli edellisiä kuukausia pienempi. Tänä vuonna inflaatio on nollan tuntumassa. Ensi vuonna hintojen nousu nopeutuu vain hieman. Yhdysvalloissa inflaatio nousi,2 %:iin lokakuussa. Matala öljyn hinta piti inflaation lähellä nollaa. Ydininflaatio pysyi 1,9 %. Tänä vuonna USA:n inflaatio pysyy nollan paikkeilla. Ensi vuonna öljyn hinnan laskun vaikutus poistuu ja inflaatio nousee 2 %:n tuntumaan.

9 EKP lisäsi elvytystä joulukuussa 2,5 2, 1,5 1,,5, -,5 % 3 kk:n euribor Lähde: Macrobond Korkojen kehitys 12 kk:n euribor EKP:n ohjauskorko EKP:n talletuskorko Joulukuun korkokokouksessa Draghi kertoi uusista rahapoliittisista toimista. EKP laski talletuskorkoa,1 % lisää miinukselle eli -,3 %:iin. Muut korot jäivät ennalleen. Arvopaperien osto-ohjelmaa jatketaan vuoden 216 syyskuusta vuoden 217 maaliskuuhun. Tai niin kauan, kunnes inflaatio lähenee EKP:n 2 %:n tavoitetta. Osto-ohjelmassa hankittujen arvopapereiden erääntyvä pääoma sijoitetaan uudelleen markkinoille. Arvopaperien osto-ohjelmaa laajennetaan koskemaan myös aluehallinnon ja kuntien lainapapereita. Täyden jaon politiikkaa jatketaan rahoitusmarkkinaoperaatioissa vähintään vuoteen 217. Lisätoimia tehtiin vaimean inflaation johdosta. EKP:n talouskasvu- ja inflaatioennusteet eivät juuri muuttuneet. Kasvu elpyy hieman ja inflaatio nopeutuu lievästi.

10 Markkinoiden korko-odotuksissa pientä nousua 6 % 3 kk euribor ja markkinoiden korkoodotukset kk euribor Lähde: Macrobond Joulukuun EKP:n korkokokouksen jälkeen markkinoiden odotukset korkojen kehityksestä nousivat hieman. Markkinakorkojen ei odoteta laskevan niin paljoa kuin ennen kokousta. Isossa kuvassa markkinakorkojen taso pysyy hyvin matalana seuraavat pari vuotta.

11 EKP kasvattaa arvopaperiostojansa EKP:n laajennettu arvopaperien ostoohjelma Mrd. euroa 6 Valtionlainat 4 Katetut joukkolainat 2 Omaisuusvakuudelliset arvopaperit Lähde: Macrobond ja OP Tavoite EKP aloitti laajennetut arvopapereiden ostot maaliskuussa 215. Ostoja tehdään 6 mrd. euron edestä kuukaudessa. Joulukuussa 215 EKP ilmoitti pidentävänsä ohjelmaa puolella vuodella maaliskuuhun 217 asti. Laajennetussa osto-ohjelmassa ostetaan euroalueen valtionlainoja, omaisuusvakuudellisia arvopapereita sekä katettuja joukkolainoja. Joulukuussa EKP ilmoitti ostavansa jatkossa myös aluehallinnon ja kuntien velkapapereita. Kyselyn mukaan EKP:n arvopaperiostojen tuomasta lisälikviditeetistä suuri osa on kanavoitunut euroalueen pankkien lainanantoon. Osto-ohjelman keston pidennyksen jälkeen arvopaperiostoja tehdään yhteensä 15 mrd. euron edestä maaliskuun 217 loppuun mennessä. Lisäksi erääntyvien arvopapereiden pääomia sijoitetaan uudelleen markkinoille 32 mrd. eurolla vuoteen 219 asti.

12 EKP käänsi pitkät korot nousuun euroalueella 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, % Lähde: Macrobond Korkokehitys Swap (1 v) Iso-Britannia Euroalue (2 v) Euroalue Yhdysvallat Markkinat pettyivät EKP:n elvytystoimiin ja pitkät korot nousivat joulukuun kokouksen jälkeen. Koroissa tulee esiintymään heiluntaa, kun markkinat sulattelevat keskuspankkien päätöksiä. Ennen joulukuun kokousta pitkät korot laskivat euroalueella. Yhdysvalloissa pitkät korot ennakoivat maan keskuspankin ohjauskoron nostoa. Isossa kuvassa maailmantalouden verkkainen kasvu ja vaimeat inflaatioodotukset ovat painaneet pitkiä korkoja alaspäin.

13 Väliraportti Kreikasta valmistuu ensi vuonna % Espanja Saksa Lähde: Macrobond Pitkät korot Valtion obligaatiot (1v) Kreikka Portugali Italia Suomi Kreikan uuden ohjelman ensimmäinen väliarvio valmistuu näillä näkymin helmikuussa 216. Tämän jälkeen IMF pohtii osallistuuko se kesällä 215 sovittuun Kreikan tukipakettiin. Väliraportin jälkeen on tarkoitus keskustella saako Kreikka velkahelpotuksia velkataakkaansa. Kreikan Syriza-vetoinen hallitus vie talouden 86 mrd. euron sopeutusohjelman hankkeita eteenpäin.

14 Markkinat pettyivät EKP:n toimiin euro vahvistui USD 1,4 1,3 1,2 1,1 Euron arvon kehitys EUR/USD EUR/SEK SEK 1, 9, 8, Euro vahvistui selvästi, kun EKP:n toimet jäivät markkinoiden odotuksista. Ennen korkokokousta euro heikkeni selvästi etenkin suhteessa dollariin. Toisaalta Yhdysvaltojen keskuspankin ohjauskoron nosto joulukuussa luo tilaa dollarin vahvistumisella ja vastaavasti euron heikentymiselle. EKP:n toimet vähentävät Riksbankin paineita lisäelvytykselle vahvistuvan euron heikentäessä kruunua. 1, Lähde: Macrobond ,

15 Osakemarkkinat reagoivat EKP:n päätöksiin indeksi =1 2 Keskeisiä osakeindeksejä 18 S&P OMX Helsinki Cap Euro Stoxx Lähde: Macrobond Keskuspankkipolitiikka on säilynyt osakemarkkinoiden keskeisenä ajurina viime aikoina. Markkinoita tukee korjaantunut arvostustaso, laajasti kevyt rahapolitiikka, vähäiset inflaatiopaineet ja useiden maiden varsin vakaat kasvunäkymät. Yhdysvaltain lähestyvä koron nosto, globaalit talouskasvuhuolet ja Kiinan talouskehitys säilyvät markkinoiden huolenaiheina lähitulevaisuudessa.

16 % Suomen talouskasvu on ollut hieman plussalla tänä vuonna Tuotannon suhdannekuvaaja ja BKT muutos ed. vuoden vast. ajankohdasta BKT:n määrä Työpäiväkorjatut sarjat e 16e Lähteet: Tilastokeskus, OP Tuotannon suhdannekuvaaja* * 3 kk:n liukuvasta keskiarvosta Kolmannella neljänneksellä BKT pieneni,5 % edellisestä neljänneksestä ja,2 % vuoden takaa. Kotitalouksien kulutus tuki talouden aktiviteettia investointien ja viennin ollessa miinuksella. Tammi-syyskuussa BKT kasvoi,1 % edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Vuonna 216 Suomen talous elpyy,8 %:n kasvuun. Tämä perustuu investointien piristymiselle, kulutuksen pienen kasvun jatkumiselle sekä Venäjän viennin suurimman kielteisen vaikutuksen poistumiselle. Työttömyys nousee 9,4 %:iin kuluvana vuonna ja pysyy keskimäärin samana ensi vuonna. Inflaatio on,2 % miinuksella tänä vuonna ja nopeutuu hieman ensi vuoden mittaan. Ensi vuonna julkisen talouden alijäämä kohenee alle 3 %:n vajekriteerin. Julkisen talouden velka jatkaa kasvu-uralla ja velkasuhde nousee jo 66 %:iin.

17 Kotitalouksien kulutus on pitänyt yllä talouden aktiviteettia saldoluku Kuluttajien luottamusindikaattori ja vähittäiskaupan määrä* Lähde: Tilastokeskus Kuluttajien luottamusindikaattori Vähittäiskauppa * Muutos ed. vuod. vast. ajankohd. 3 kk liukuvista keskiarvoista % Kotitalouksien luottamus elpyi marraskuussa. Näkemykset omasta taloudesta, Suomen taloudesta ja kotitalouden mahdollisuuksista säästää paranivat jonkin verran marraskuussa. Sen sijaan arviot yleisestä työttömyyskehityksestä heikkenivät. Vähittäiskaupan myynnin määrä väheni,8 % lokakuussa. Tammi-lokakuussa myynnin määrä laski,1 % edellisvuodesta. Yksityinen kulutus kasvoi 1,4 % kolmannella kvartaalilla vuoden takaa. Yksityinen kulutus kasvaa hieman tänä vuonna. Työttömyyden nousu ja talouden epävarmuus hillitsevät kotitalouksien kulutushaluja. Hyvin matala inflaatio toisaalta tukee kotitalouksien reaalituloja. Yksityinen kulutus kasvaa vaimeasti ensi vuonna.

18 Eriävää kehitystä yritysten luottamuksessa Luottamusindikaattoreita Suomessa saldoluku Teollisuus Palvelut Rakentaminen Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK Teollisuuden luottamus heikkeni hieman marraskuussa. Tuotannon arvioidaan kasvavan aavistuksen verran lähikuukausina. Tilauskanta on edelleen selvästi normaalia niukempi. Rakentamisen luottamus pysyi marraskuussa lokakuussa vahvistuneella tasolla. Tilauskanta on vahvistunut tavanomaiselle tasolle. Henkilöstön ennustetaan kasvavan vähän. Palveluyritysten luottamus vahvistui lähelle pitkäaikaista keskiarvoa. Lähikuukausina myynnin kasvun ennustetaan jonkin verran nopeutuvan. Vähittäiskaupan luottamus kääntyi laskuun. Myyntiodotukset lähikuukausille ovat vaimeat ja myynnin arvioidaan alenevan edelleen.

19 Vienti laski selvästi syyskuussa Tavaravienti 12 kuukauden liukuva keskiarvo indeksi 211= EU-maat 15 Koko vienti 1 95 Muut maat 9 85 Venäjä Lähde: Macrobond Tavaraviennin arvo väheni 13, % syyskuussa edellisvuodesta. Viennin laskua selittää osin vuoden 214 syyskuussa viety suuri metallitoimitus. Tammi-syyskuussa tavaraviennin arvo oli 4 % vuoden takaista pienempi. Tammi-syyskuussa vienti euroalueelle kasvoi 4 %, sen sijaan vienti EU:n ulkopuolelle supistui 6 %. Vienti Venäjälle pieneni 33 % tammisyyskuussa ja osuus oli 5,9 %. Kansantalouden tilinpidon mukaan vienti laski 3,4 % kolmannella neljänneksellä vuoden takaa. Sekä tavaroiden että palveluiden vienti vähenivät. Viennin kehitys on vaisua tänä vuonna. Ensi vuonna viennin kasvu vilkastuu 2 %:iin. Tammi-syyskuussa teollisuuden uudet tilaukset kasvoivat 3,4 % vuoden takaa.

20 Vaihtotase ylijäämäinen mrd Lähde: Tilastokeskus Suomen kauppa- ja vaihtotase 12 kk:n liukuva summa Kauppatase Vaihtotase Vaihtotase oli elokuussa,4 mrd. euroa ylijäämäinen. Vuosi sitten ylijäämä oli,6 mrd. euroa. Syyskuussa vaihtotaseen 12 kk:n summa oli,6 mrd. euroa ylijäämäinen. Vaihtotasetta on kohentanut tuontihintojen lasku ja tuonnin supistuminen. Myös tilastotarkistuksella on oma osuutensa. Tammi-syyskuussa vaihtotase oli,3 mrd. euroa ylijäämäinen, vuosi sitten samana ajankohtana alijäämä oli 2,2 mrd. euroa. Tammi-syyskuussa kauppatase ja tuotannontekijäkorvausten tase olivat ylijäämäisiä, kun muut alaerät olivat alijäämäisiä. Koko vuoden osalta vaihtotase on lähellä tasapainoa tänä vuonna, kuten myös ensi vuonna.

21 Rakentaminen hyvässä vauhdissa pk-seudulla mrd hinnoin Muut* Muu talonrakennus Investointien määrä 4 neljänneksen liukuva summa Maa- ja vesirakennus Asunnot Koneet ja laitteet * Kasvatettavat biologiset varat ja henkiset omaisuustuotteet (ml. tutkimus ja kehittäminen) Lähde: Tilastokeskus Heinä-syyskuussa myönnettiin rakennuslupia melkein kolmannes viimevuotista enemmän. Aloitettuja rakennushankkeita oli hieman vähemmän kuin vuosi sitten. Uudisrakentaminen keskittyy nyt voimakkaasti pääkaupunkiseudulle, erityisesti asuinrakentaminen on pääkaupunkiseudulla vilkasta. Investointien lasku jatkui kolmannella neljänneksellä. Rakennusinvestoinnit pienenivät, kun sekä asuinrakentaminen että muu rakentaminen olivat laskussa. Kone- ja laiteinvestoinneissa oli laskua. Sen sijaan maa- ja vesirakentaminen kasvoi selvästi vuoden takaa. Investoinnit vähenevät kuluvana vuonna edelleen. Pitkään jatkunut investointitaantuma päättyy ensi vuonna. Etenkin yritysten investoinnit kasvavat. Investoinnit kasvavat yhteensä 3 % ensi vuonna.

22 Valtiontalouden tasapaino kohentunut mrd Lähde: Valtiokonttori Valtion tulot ja menot 12 kk:n liukuva summa Menot Tulot Valtiontalouden alijäämä oli tammilokakuussa 3,3 mrd. euroa, kun vuosi sitten samaan aikaan alijäämä oli 4,8 mrd. euroa. Vuoden 215 toisen neljänneksen aikana valtion velka kasvoi 3,1 mrd. euroa ja oli neljänneksen lopussa 112,9 mrd. euroa. Julkinen velka on tänä vuonna 63 % suhteessa BKT:hen ja alijäämä on 3,2 %. Ensi vuonna julkisen talouden alijäämä kohenee alle 3 %:n vajekriteerin. Julkisen talouden velka jatkaa kasvu-uralla ja velkasuhde nousee jo 66 %:iin.

23 Hallituksen kilpailukykyä parantavien toimien vaikutukset talouskasvuun Toimet Pyhäpäivät palkattomiksi vapaapäiviksi vuosityöaikaa lyhentämättä Ensimmäinen sairauspäivä palkaton ja päiviltä 2 9 maksetaan 8 prosenttia palkasta Lomarahaa leikataan 3 prosentilla Pitkiä lomia lyhennetään 38:sta 3:een työpäivään Yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksua alennetaan 1,72 %-yksiköllä vuoden 217 alusta Yksikkötyökustannuksia alentava vaikutus, %,8 1,4 1,3,1 1,41 Yhteensä 5 % Hallitus pyrkii parantamaan talouden hintakilpailukykyä alentamalla yksityisen sektorin yksikkötyökustannuksia 5 %. Esitettyjen toimien perusteella julkisella sektorilla muodostuu säästöjä 1,5 mrd. euron edestä (,7 % BKT:sta). Yksikkötyökustannusten lasku lisää keskipitkällä aikavälillä BKT:ta usealla prosentilla ja parantaa työllisyyttä kymmenillä tuhansilla. Jos lainsäädäntäprosessi etenee suunnitelmien mukaan, niin esitetyt toimet astuvat voimaan nykyisten työehtosopimusten jälkeen vuoden 217 alusta. Hallitus vie omia toimia hintakilpailukyvyn parantamiseksi eteenpäin, sillä työmarkkinajärjestöt eivät löytäneet sopua vaihtoehtoisesta paketista.

24 Työttömyyden nousu hidastunut Avoimet työpaikat ja työttömyysaste 1 kpl Työttömyysaste (kt) Avoimet työpaikat (12 kk:n liukuva ka.) % Työttömyysaste oli lokakuussa 8,7 %, mikä oli,4 %-yksikköä edellisvuotta korkeampi. Työttömyysasteen trendi oli 9,3 %. Trendilukujen mukaan työttömyyden nousu on taittunut. Lokakuussa työllisiä oli 29 enemmän ja työttömien määrä kasvoi 14 hengellä. Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi vähän lokakuussa. Samaan aikaan lomautettujen määrä laski hieman vuoden takaa. Työttömyysaste nousee 9,4 %:iin tänä vuonna ja pysyy samassa lukemassa ensi vuonna Lähde: Macrobond 5

25 Inflaatio miinuksella % Kuluttajahintaindeksi hyödykeryhmittäin muutos edellisestä vuodesta Asuminen ja energia Lähde: Tilastokeskus Elintarvikkeet Kuluttajahinnat Lokakuussa inflaatio oli -,3 %. Inflaatiota hidastivat eniten polttonesteiden, aikakauslehtien tilausmaksun ja korvattavien reseptilääkkeiden halpeneminen. Inflaatiota pitivät yllä vuokrien, vastikkeiden ja ajoneuvoveron kallistuminen. Lokakuussa välillisen verotuksen korotukset nostivat kuluttajahintoja,3 %-yksiköllä. Alhainen öljyn hinta ja yleinen hintojen nousuvauhdin hidastuminen pitävät inflaation miinuksella tänä vuonna. Inflaatio on keskimäärin -,2 %. Ensi vuonna inflaatio säilyy hyvin matalana.

26 Pientä nousua asuntojen hinnoissa lokakuussa Vanhojen osakeasuntojen hinnat indeksi 21= Pääkaupunkiseutu Koko maa Muu Suomi Lähde: Tilastokeskus Lokakuussa asuntojen hinnat nousivat 1,1 % edelliskuukaudesta koko maassa. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat, kun taas muualla Suomessa ne olivat ennallaan. Verrattuna edellisvuoteen hinnat laskivat,1 % koko maassa. Kotitalouksien asuntojen ostoaikeet elpyivät marraskuussa ja olivat hyvin lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa. Työllisyyden ja korkojen kehitys määrittävät pitkälti asuntomarkkinoiden suunnan. Korot pysyvät jatkossakin matalina, mutta työmarkkinoiden heikko tila pitää yllä varovaisuutta. Ensi vuoden aikana markkinoiden odotetaan kuitenkin hieman piristyvän.

27 OPn suhdanne-ennuste Elokuu 215 Kysyntä ja tarjonta, määrän muutos, % e 216e Bruttokansantuote -1,1 -,4 -,3,8 Tuonti,,,3 2,1 Vienti 1,1 -,7, 2, Kulutus,,3,5,5 - yksityinen -,3,5,8,8 - julkinen,8 -,2 -,2 -,3 Investoinnit -4,8-3,3-2,2 3, Muita keskeisiä ennusteita e 216e Kuluttajahintojen muutos, % 1,5 1, -,2,6 Ansiotason muutos, % 2,1 1,4 1,2 1,2 Työttömyysaste, % 8,2 8,7 9,4 9,4 Lähteet: Tilastokeskus, OP Vaihtotase, % BKT:sta -1,8-1,9 -,3 -,3 Julkisyhteisöjen alijäämä, % BKT:sta -2,5-3,2-3,2-2,8 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 55,8 59,3 63, 66,1

28 Yhteystiedot: Pääekonomisti Reijo Heiskanen Senioriekonomisti Timo Hirvonen Ekonomisti Maarit Lindström