Y M P Ä R I S T Ö T I L I N P Ä Ä T Ö S 2 0 0 4 Botnian ympäristötilinpäätös 2004 1
Sisältö 2 Tapahtumat ja toimenpiteet vuonna 2004 Botnian ympäristötavoitteet vuodelle 2005 3 Vastuu ympäristöasioista kuuluu jokaiselle 4 Ympäristötilinpäätös 5 Päästökehitys vuonna 2004 Ympäristöinvestoinnit Ympäristöluvat 6 Jätteenkäsittely ja kaatopaikat 7 Botnian tehtaiden jätevesipäästöt Päästöt ilmaan ja luparajat 8 Päästöt vesistöön ja luparajat Jätevesilupien korvausvelvoitteet 9 Suomen ja Ruotsin sellutehtaiden ominaispäästöt 10 Sanasto 11 Botnian ympäristöpolitiikka Tapahtumat ja toimenpiteet vuonna 2004 Botnia on investoinut johdonmukaisesti puhtaampaan prosessitekniikkaan ja tehtaiden päästötasot ovatkin maailman alhaisimpien joukossa. Kaikkien tehtaiden ympäristöpäästöt ovat vuonna 2004 pysyneet luparajojen alapuolella ja ovat kehittyneet lukuarvoiltaan pienempään suuntaan. Raporttivuoden tärkeimmät tapahtumat ja toimenpiteet Botnian ympäristötavoitteet vuodelle 2005 Uuden ympäristölain mukaiset ympäristölupahakemukset jätettiin ympäristölupavirastoille. Yhtenäislupahakemusten tietojen täydentäminen ja lupien voimaansaattaminen. Hiilidioksidia koskevat päästöoikeuspäätökset ja ensimmäiset päästöluvat saatiin vuoden 2004 lopussa. Kasvihuonekaasuja koskeva päästökauppa käynnistyy vuoden 2005 alusta. Kaatopaikkojen uusimisten suunnittelutyö tehty Kaskisiin, Kemiin ja Äänekoskelle. Uruguayn tehdasprojektin ympäristövaikutusten arviointi saatiin päätökseen keväällä ja tehtaan ympäristölupahakemus jätettiin toukokuussa. Julkinen kuuleminen pidetty joulukuussa 2004. Venäjän sahaprojektin rakennustyöt käynnistetty syksyllä. Kaatopaikkojen rakentamisen käynnistäminen Kaskisissa, Kemissä ja Äänekoskella vuonna 2007 voimaan astuvan kaatopaikkamääräysten mukaisiksi. Päästökaupan käynnistäminen ja hiilidioksidia koskevien päästöoikeuksien toteutuminen käytännössä. Alkuvuoden tehtäviä oli Uruguayn tehdasprojektin ympäristölupahakemuksen loppuun saattaminen. Lupa saatiin helmikuussa 2005. Venäjän ensimmäisen sahaprojektin loppuun saattaminen. Tuotanto voidaan käynnistää loppuvuonna 2005. 2 Botnian ympäristötilinpäätös 2004
Vastuu ympäristöasioista kuuluu jokaiselle Botnia on yhteiskuntavastuun periaatteissaan sitoutunut noudattamaan toiminnassaan lakeja ja määräyksiä, tiedottamaan avoimesti toiminnastaan ja edistämään keskustelua sidosryhmien kanssa. Nämä periaatteet ohjaavat Botnian toimintaa myös ympäristöasioissa. Botnian toiminnan pääasialliset ympäristövaikutukset syntyvät tuotannossa. Niin parannuksissa kuin jokapäiväisessä toiminnassakin panostetaan vahvasti prosessien häiriöttömään ja jatkuvaan toimintaan, joka takaa myös ympäristön kannalta parhaan tuloksen. Botnian toimintatapaan ja -kulttuuriin kuuluu olennaisesti tuotanto- ja ympäristöhaitat minimoiva nopea reagointi poikkeustilanteissa. Vastuu ympäristövaikutuksista on siellä, missä vaikutukset syntyvät. Näin toiminnassa syntyvistä päästöistä vastaavat tehtaiden tuotantovastaavat. Heidän tukenaan ovat Botnian ympäristöasiantuntijat, jotka seuraavat yhtiöön ja tehtaisiin kohdistuvia ympäristövaatimuksia ja huolehtivat siitä, että paras saatavilla oleva tieto ympäristöasioista on koko yhtiön käytettävissä. YHTENÄISLUVAT ODOTTAVAT PÄÄTÖSTÄ Suomessa ympäristöasiantuntijat osallistuivat laajasti uuden ympäristölain mukaisten yhtenäislupien valmistelutyöhön raportointivuonna. Botnian kaikkien tehtaiden uudet ympäristölupahakemukset jätettiin määräajan mukaisesti vuoden loppuun mennessä ympäristölupavirastoille. Uudet luvat kattavat kaikki ympäristönsuojelun osa-alueet samoin kuin päästöjen tarkkailun, raportoinnin, kirjanpidon sekä mahdollisia korvauksia ja kompensointeja koskevat asiat. Lupaprosessi ei vaikuta merkittävästi tehtaiden tuotantoon tai tuotteisiin. Lupaehtojen asettamisen perustana oleva paras käytettävissä oleva tekniikka on jo tällä hetkellä Botnian tehtaiden käytössä. YMPÄRISTÖASIOILLA TÄRKEÄ ROOLI PROJEKTEISSA Ympäristölupien merkitys on korostunut myös kansainvälisissä projekteissa. Uruguayn tehdashankkeen ympäristövaikutusten arviointi saatiin keväällä päätökseen, jonka jälkeen Botnia jätti ympäristölupahakemuksensa. Hakuprosessin kuluessa on laadittu paikallisten viranomaisten pyynnöstä lisäselvityksiä. Prosessiin kuuluva julkinen kuuleminen pidettiin raportointivuoden lopulla ja lupa saatiin helmikuussa 2005. Venäjän sahaprojektien rakennuslupien edellytyksenä on muun muassa, että tehdään teknis-taloudellinen selvitys, johon kuuluu ympäristöasioiden selvittäminen. Tämä selvitys on tehty SvirTimber-projektin osalta toukokuussa ja annettu paikallisille viranomaisille eli ekologiavirastolle. Selvitys on hyväksytty, rakennuslupa on saatu ja tehdasta rakennetaan. Tavoitteena on käynnistää sahan tuotanto loppuvuodesta 2005. PÄÄSTÖKAUPPA KÄYNNISTYY Euroopan Unionin päästökauppadirektiivin mukainen toiminta alkaa vuoden 2005 alusta ja käsittää ensin kolmivuotiskauden 2005 2007 ja jatkuu sen jälkeen viisivuotiskausittain. Päästökauppa koskee hiilidioksidipäästöjä. Suomessa saatiin hiilidioksidia koskevat päästöoikeuspäätökset ja ensimmäiset päästöluvat joulukuussa. Oikeudet jaettiin vuosina 1998 2003 toteutuneiden fossiilisista polttoaineista syntyneiden hiilidioksidipäästöjen perusteella. Ainakin alkuvaiheessa järjestelmä asettaa mukana olevien maiden teollisuuden huonompaan kilpailuasemaan siitä poisjättäytyneisiin verrattuna. Botnia seuraa tiiviisti Euroopan Unionin ympäristölainsäädännön kehittymistä ja pyrkii vaikuttamaan siihen omaa toimintaansa koskevilta osin. Tulevien vuosien ajankohtaisia asioita ovat uudet kaatopaikkamääräykset, jotka tulevat voimaan vuonna 2007 ja koskevat muun muassa pohjarakenteita. Joutsenon ja Rauman sellutehtaiden jätteenkäsittely on jo nyt normien mukaista. Muiden Botnian tehtaiden uudet jätteenkäsittelyalueet on suunniteltu raportointivuoden aikana ja rakentaminen toteutetaan hyvissä ajoin ennen määräaikaa. Muita ajankohtaisia asioita ovat lisäksi polttolaitoksia koskevat savukaasujen mittausjärjestelmät, EREP-rekisterit haitallisista ympäristöön vaikuttavista aiheista. EREP-rekisteriin kerätään tiedot ympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista ja yhdisteistä nykyistä viranomaisraportointia suuremmalla tarkkuudella. Tämä edellyttää tulevaisuudessa myös Botnialta aiempaa yksityiskohtaisempaa raportointia. LCP-direktiivi velvoittaa suuret polttolaitokset jatkuvatoimiseen savukaasujen mittaamiseen ja määrittelee mittausten suorittamista ja päästöjen tarkkailua. Nykyiset kertamittauksiin perustuvat tarkkailuohjelmat muuttuvat lähitulevaisuudessa niin, että Botnian tehtaiden pitää raportoida kuukausittain myös ilmaan suuntautuvat päästöt. Botnia seuraa myös EU:n uuteen kemikaalilainsäädäntöön liittyvää kemikaalien rekisteröinti- ja hyväksymisjärjestelmän REACH:n valmistelutyötä. YMPÄRISTÖTUTKIMUS Ympäristötutkimus on kiinteä osa Botnia toimintaa. Tutkimusta tehdään pääosin yhteistyössä suomalaisen metsäteollisuuden kanssa sekä osallistumalla yhteistyöhankkeisiin Suomen ympäristökeskuksen, korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa tehtäviin tutkimuksiin. Tutkimusta on tehty muun muassa klooridioksidivalkaisun (ECF) ja kokonaan kloorittoman valkaisun (TCF) aiheuttamista päästöistä, joista on käyty keskustelua jo yli kymmenen vuoden ajan. Tutkimustuloksia on hyödynnetty ympäristölupahakemusten valmistelutyössä. Botnian ympäristötilinpäätös 2004 3
Ympäristötilinpäätös Joutseno Kaskinen Kemi Rauma Äänekoski Yhteensä 2004 Yhteensä 2003 Muutos -% Kokonaistuotanto Sellu t/a 553 165 421 310 504 923 523 041 447 331 2 449 770 2 391 394 2 Puunkulutus Kokonaispuunkulutus 1000 k-m 3 /a 3 131 1 875 2 629 2 899 2 154 12 688 12 307 3 Sertifioitu puu % 67 62 86 81 92 76 76 1 Päästöt Jätevesi Virtaama 1000 m 3 /a 17 866 19 291 24 300 10 286 13 180 84 923 79 820 6 Kiintoaine t/a 120 262 479 114 391 1 365 2 025-33 CODCr t/a 5 070 4 270 10 209 2 252 6 315 28 115 30 422-8 BOD7 t/a 114 90 287 85 126 702 938-25 Kok.P kg/a 6 037 6 256 8 107 3 459 6 205 30 064 30 793-2 Kok.N kg/a 70 508 46 728 86 361 27 971 56 575 288 143 318 780-10 AOX t/a 72 26 74 0 131 303 297 2 Ilma Prosessi* SO 2 t SO 2 /a 83 691 43 199 396 1 412 2 022-30 TRS t S/a 36 47 97 34 18 233 196 19 NO X t NO 2 /a 933 770 912 712 801 4 129 3 553 16 CO 2 - fossiilinen 1000 t/a 73 47 69 59 52 301 314-4 - biopolttoaine 1000 t/a 1 080 671 1 191 1 229 797 4 969 4 971 0 Hiukkaset t/a 124 239 25 357 501 1 246 1 268-2 Energian kehitys** SO 2 t SO 2 /a Kuori 22 77 Kuori Kuori 99 244-59 myyntiin myyntiin myyntiin NO X t NO 2 /a 8 117 440 0 0 565 735-23 CO 2 - fossiilinen*** 1000 t/a 5 2 46 0 0 54 73-26 - biopolttoaine 1000 t/a 0 233 227 0 0 460 433 6 Hiukkaset t/a 0 13 5 0 0 18 44-59 Jätteet (kuivatonneja) Kaatopaikalle t/a 6 107 10 826 6 224 11 366 6 257 40 780 39 486 3 Ongelmajätteet t/a 45 10 39 19 18 131 137-4 Energia Lämmön tuotanto TJ/a 10 153 8 315 10 739 9 661 7 249 46 117 45 838 1 Muu polttoainekulutus (mu, hk) TJ/a 941 491 734 646 537 3 348 3 195 5 Biopolttoaine TJ/a 9 820 8 145 10 193 9 571 7 132 44 860 44 186 2 Biopolttoaineen osuus % 97 98 95 99 98 97 96 1 Sähkön tuotanto GWh 624 380 532 498 328 2 361 2 231 6 Sellutehtaan omavaraisuusaste % 184 123 138 125 125 139 134 4 *) soodakattila, meesauuni ja muu prosessi **) primäärikattilat ***) turve laskettu fossiiliseksi polttoaineeksi 4 Botnian ympäristötilinpäätös 2004
Päästökehitys vuonna 2004 Botnian kaikkien tehtaiden ympäristöpäästöt ovat vuonna 2004 pysyneet luparajojen alapuolella ja ovat kehittyneet pienempään suuntaan. Botniassa oli tasaisen tuotannon vuosi. Sellun kokonaistuotanto kasvoi kaksi prosenttia edellisvuodesta. Botnia on investoinut johdonmukaisesti puhtaampaan prosessitekniikkaan. Tehtaiden päästötasot ovatkin maailman alhaisimpien joukossa. JÄTEVESIPÄÄSTÖT Tehtaiden biologiset jätevedenpuhdistamot ovat toimineet hyvin raportointivuonna. Tuotannon tasainen ajo on vähentänyt jätevesipäästöjä erityisesti vesistössä happea kuluttavien aineiden sekä rehevöitymistä aiheuttavien ravinteiden osalta. Myös kiintoaineen osalta päästöt ovat pienentyneet kolmanneksella. Kaskisissa on huomioitu rakenteilla olevan M-realin BCTMP-laitoksen tuleva jäteveden yhteispuhdistuksen tarve sellutehtaan jätevedenpuhdistamolla. vähäinen käyttö. Kaskisissa on kehitetty soodakattilalla mustalipeän poltto-olosuhteita. Joutsenossa on siirrytty käyttämään päästöraportoinnissa jatkuvatoimisia ilmanpäästömittauslaitteita. KIINTEÄT JÄTTEET Kaatopaikalle vietävien jätteiden kokonaismäärä kasvoi suhteessa selluntuotantoon. Ongelmajätteiden määrää pystyttiin vähentämään. ILMAPÄÄSTÖT Prosessiperäiset ilmapäästöt pysyivät luparajojen alapuolella. Rikkidioksidipäästöjä on saatu vähennettyä entisestään. Tähän ovat vaikuttaneet Kemissä voimalaitoksen öljykattilan ENERGIAN KEHITYS Energiaa tuotettiin selluntuotantoon verrattuna hieman enemmän. Sähkön ja lämmön tuotantoa pystyttiin lisäämään. Omavaraisuusaste kasvoi raportointivuonna. Ympäristöinvestoinnit milj. euroa 50 50 45 45 40 40 35 35 30 30 25 25 20 20 15 15 10 10 5 5 0 0 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 Ympäristöluvat Joutseno Kaskinen Kemi Rauma Äänekoski Jätevesi Nykyinen lupa Vaasan hallinto-oikeus Vesiylioikeus Vesiylioikeus Vaasan hallinto-oikeus Vaasan hallinto-oikeus voimassa alkaen 1.1.2004 1.1.1997 1.9.1999 16.7.2001 9.5.2000 Ilmapäästöt Nykyinen lupa 29.7.1994 /10.8.1998 22.12.1992 /16.5.1997 15.6.1999 2.6.1995 /25.1.2001 27.5.1992 /20.1.1998 Kiinteät jätteet Nykyinen lupa 25.5.2000 12.3.1999 15.6.1999 1.6.1998 15.6.1998 Uusien yhtenäislupien hakuaika päättyi vuoden 2004 lopussa. Kaikilla Botnian tehtailla hakemusten laatiminen käynnistettiin vuoden 2003 alussa ja uuden lain mukaisen yhtenäisluvan hakeminen vietiin päätökseen vuoden 2004 aikana. Botnian ympäristötilinpäätös 2004 5
Jätteenkäsittely ja kaatopaikat Joutseno Kaskinen Kemi Rauma Äänekoski Jätteen hyötykäyttö Jätteen lajittelu; kierrätyskelpoiset materiaalit ohjataan hyötykäyttöön. Primääriliete myydään kuoren ohella polttoaineeksi, bioliete poltetaan soodakattilassa. Jätteen lajittelu; kierrätyskelpoiset materiaalit ohjataan hyötykäyttöön. Polttokelpoiset jätteet poltetaan kuorikattilassa ja loput sijoitetaan tehtaan kaatopaikalle tai kunnan kaatopaikalle. Primääri- ja bioliete poltetaan tehtaan kuorikattilassa. Kuorimon hiekkurijäte johdetaan kuorikasalle ja poltetaan. Kuorituhkaa käytetään maanrakennusaineena tehdasalueella. Kirkkaat hydrauliikkaym. öljyt poltetaan kuorikattilassa. Jätteen lajittelu; kierrätyskelpoiset materiaalit ohjataan hyötykäyttöön. Kuituja kuoriliete poltetaan kuorikattilassa, bioliete soodakattilassa. Tuhka käytetään maanrakennukseen. Jäteöljyt poltetaan tehtaan kuorikattilassa. Jätteen lajittelu; kierrätyskelpoiset materiaalit ohjataan hyötykäyttöön, polttokelpoiset jätteet poltetaan UPM-Kymmene Oyj:n Rauman tehtaalla. Kuoriliete toimitetaan Tmi Veikko Laville jätteiden kompostointiin. Jätteen lajittelu; kierrätyskelpoiset materiaalit ohjataan hyötykäyttöön. Primääri- ja bioliete myydään kuoren ohella polttoaineeksi Äänevoima Oy:n biopolttoainekattilalle. Meesauunin kalkkipöly myydään Nordkalkille. Kaatopaikka Oma kaatopaikka, yhteinen Stora-Enso Oyj:n ja M-realin CTMP-laitoksen kanssa. Talousjäte toimitetaan kunnalliselle kaatopaikalle. Oma kaatopaikka, otettu käyttöön 1993. Yhdyskunta- ja teollisuusjäte toimitetaan kunnalliselle kaatopaikalle. Oma kaatopaikka, kunnostettu 1990- luvulla. Kaatopaikka ollut käytössä noin 80 vuotta. UPM-Kymmene Oyj:n kaatopaikka, otettu käyttöön 1994. Talousja rakennusjäte toimitetaan kunnalliselle kaatopaikalle. M-real Oyj:n kaatopaikka, otettu käyttöön 1990. Talous- ja rakennusjäte toimitetaan kunnalliselle kaatopaikalle. Kaatopaikan arvioitu elinaika 20 30 vuotta. Osa kaatopaikasta suljettu ja maisemoitava vuoden 2005 loppuun mennessä. Uusi täyttöalue otettu käyttöön 2002 alussa. Suljettava vuonna 2007. Täyttötilavuutta jäljellä, mutta alue ei täytä nykyvaatimuksia. Uuden suunnittelu on aloitettu. 12 vuotta. 15 vuotta. Uuden jätehuoltoalueen ympäristölupa jätetty keväällä 2004 (M-real Oyj). Suotovesien käsittely Tehtaan biologinen puhdistamo. Tehtaan biologinen puhdistamo. Tehtaan biologinen puhdistamo. Rauman kaupungin puhdistamo, josta edelleen metsäteollisuuden biologiselle puhdistamolle. Tehtaan biologinen puhdistamo. Ongelma- jätteet Ongelmajätteen käsittelylaitos (Ekokem Oy). Ongelmajätteen käsittelylaitos (Ekokem Oy). Ongelmajätteen käsittelylaitos (Ekokem Oy). Ongelmajätteen käsittelylaitos (Ekokem Oy). Ongelmajätteen käsittelylaitos (Ekokem Oy). Käytöstä poistettu kaatopaikka 1908 1992 käytössä ollut kaatopaikka suljettu ja maisemoitu 1993. Vuoden 2001 lopussa käytöstä poistetun kaatopaikan maisemointityö menossa. 1977 1992 käytössä ollut kaatopaikka suljettu ja maisemoitu 1993. 1940 50 luvulla käyttöönotettu M-realin vanha kaatopaikka suljettu ja maisemoidaan. 6 Botnian ympäristötilinpäätös 2004
Botnian tehtaiden jätevesipäästöt Biologinen hapenkulutus (BOD 7 ) kg / tuotettu tonni 3,0 Jäteveden orgaanisiin yhdisteisiin sitoutuneen kloorin tai muiden halogeenien määrä (AOX) kg / tuotettu tonni 1,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 0,0 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 Fosfori P kg / tuotettu tonni 0,06 Kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ) kg / tuotettu tonni 40 0,05 0,04 30 0,03 20 0,02 0,01 10 0,00 0 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 Päästöt ilmaan ja luparajat luparajat 2003 2004 Pelkistyneet rikkiyhdisteet (TRS) kg S / t 0,20 0,18 0,16 0,14 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02 0,00 Joutseno Kaskinen Kemi Rauma Äänekoski Rikkidioksidi kg SO 2 / t 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0 Joutseno Kaskinen Kemi Rauma Äänekoski Hiukkaset kg TSP / t 1,2 Typen oksidit (NO X ) kg NO 2 / t 2,5 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 0,0 Joutseno Kaskinen Kemi Rauma Äänekoski Joutseno Kaskinen Kemi Rauma Äänekoski Botnian ympäristötilinpäätös 2004 7
Päästöt vesistöön ja luparajat Joutseno 1) Kaskinen Kemi 2) Rauma 3) Äänekoski 4) Luparaja kk:n k.a. max kk k.a. 2004 vuosik.a. 2004 vuosik.a. 2003 Luparaja kk:n k.a. max kk k.a. 2004 vuosik.a. 2004 vuosik.a. 2003 Luparaja kk:n k.a. max kk k.a. 2004 vuosik.a. 2004 vuosik.a. 2003 Luparaja kk:n k.a. max kk k.a. 2004 vuosik.a. 2004 vuosik.a. 2003 Luparaja kk:n k.a. max kk k.a. 2004 vuosik.a. 2004 vuosik.a. 2003 Virtaus 1000 m 3 /d 59 47 47 60 53 52 75 66 55 33 28 27 52 36 46 Kiintoaine t/d 0,5 0,3 0,3 1,1 0,7 1,2 2,3 1,3 2,0 0,7 0,3 0,7 1,4 1,1 1,6 BOD 7 t/d 3,5 0,5 0,3 0,3 3,5 0,3 0,3 0,5 4,0 1,7 0,8 1,1 3,3 0,3 0,2 0,2 4,0 0,5 0,3 1,2 COD Cr t/d 50 17 14 16 40 15 12 13 50 37 28 34 45 8 6 6 35 21 17 21 AOX t/d 0,50 0,23 0,20 0,20 0,50 0,10 0,07 0,05 0,35 0,25 0,20 0,21 0,45 0,00 0,00 0,00 0,50 0,41 0,33 0,36 P kg/d 50 39 16 16 50 22 17 21 70 51 22 19 70 15 9 11 40 33 17 20 N kg/d 296 193 157 158 128 173 341 238 279 95 76 126 363 155 154 1) Yhteiset luparajat M-real Oyj:n BCTMP-tehtaan kanssa. Vuosikeskiarvoluparajat Joutsenossa ovat BOD 7 2,5 t/d, COD Cr 37 t/d, AOX 0,40 t/d ja P 35 kg/d. 2) Yhteinen luparaja Kemin sellutehtaan ja Kemiart Linersin kanssa. 3) Yhteiset luparajat UPM-Kymmene Oyj Rauman paperitehtaan kanssa. Metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamolle johdetaan myös Rauman kaupungin viemärilaitoksen jätevedet. 4) Yhteiset luparajat M-real Oyj:n paperi- ja kartonkitehtaan sekä Noviant CMC:n Oyj:n sekä Speciality Minerals Nordic Oy Ab:n PCC-tehtaan kanssa. Jätevesilupien korvausvelvoitteet Joutseno Kaskinen Kemi Rauma * Äänekoski ** Korvaukset vesialueiden omistajille vuoteen 1997 saakka 9 980 eur/a (korvataan kalaistutuksin) Korvaukset rantatonttien omistajille ja vuokramiehille vuoteen 1997 saakka Korvaukset ammattikalastajille vuoteen 1990 saakka Vesiensuojelumaksut 16 819 eur/a 20 520 eur/a 8 409 eur/a 18 501 eur/a Istutusvelvollisuus meritaimen 40 000 kpl/a siika 200 000 kpl/a meritaimen 12 000 kpl/a arvo 18 960 eur siika 155 000 kpl/a kuha 20 000 kpl/a taimen 15 000 kpl/a Kalatalousmaksut 19 734 eur/a 75 262 eur/a 15 541 eur/a 8 409 eur/a *) Sellutehtaan osuus velvoitteista. Vesilupa yhteinen UPM-Kymmene Oyj Rauman paperitehtaan kanssa. **) Äänekosken metsäteollisuusintegraatin yhteinen vesilupa. 8 Botnian ympäristötilinpäätös 2004
Suomen ja Ruotsin sellutehtaiden ominaispäästöt Seuraavissa kuvissa suomalaisten ja ruotsalaisten valkaistua sulfaattisellua tuottavien tehtaiden ominaispäästöt. Suomalaisten tehtaiden vuoden 2003 päästöluvut ovat Metsäteollisuus ry:n julkaisemia ja ruotsalaisten tehtaiden luvut Naturvårdsverketin julkaisemia. Botnian tehtaat 2004 Botnian tehtaat 2003 Muut suomalaiset tehtaat 2003 Ruotsalaiset tehtaat 2003 Kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ) kg / t 50 50 45 45 40 40 35 35 30 30 25 25 20 20 15 15 10 10 5 5 0 0 Rauma Joutseno Kaskinen Äänekoski Kemi Jäteveden orgaanisiin yhdisteisiin sitoutuneen kloorin tai muiden halogeenien määrä (AOX) kg / t 0,30 0,30 0,25 0,25 0,20 0,20 0,15 0,15 0,10 0,10 0,05 0,05 0,00 0,00 Rauma Kaskinen Joutseno Kemi Äänekoski Fosfori (P) g / t 100 100 90 90 80 80 70 70 60 60 50 50 40 40 30 30 20 20 10 10 0 0 Rauma Joutseno Äänekoski Kemi Kaskinen Botnian ympäristötilinpäätös 2004 9
Sanasto Aktiivilietelaitos on jätevesien puhdistuslaitos, jossa ylläpidetään suurta aktiivista mikrobimäärää liuenneiden epäpuhtauksien hajottamiseksi ja sitomiseksi kiinteään muotoon. AOX (Adsorbable Organic Halogens) ilmaisee jäteveden eloperäisiin eli orgaanisiin yhdisteisiin sitoutuneen kokonaiskloorin määrän. BAT (Best Available Techniques) Suomen lainsäädännössä vuonna 2000 toteutettu Euroopan Neuvoston direktiivi ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi (IPPC-direktiivi) säätää, että mm. sellutehtaiden ympäristölupaehtojen on perustuttava EU-alueella parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan. Biologisessa jätevedenpuhdistuksessa jätevesi puhdistetaan elävien mikro-organismien, kuten bakteerien, avulla. BOD 7 eli biologinen hapenkulutus osoittaa, kuinka paljon happea vesistön mikro-organismit kuluttavat tietyn jätevesimäärän hajottamiseen seitsemän vuorokauden aikana. COD Cr Chemical Oxygen Demand eli kemiallinen hapenkulutus on mittayksikkö sille happimäärälle, joka tarvitaan jäteveden kemiallisessa hajottamisessa. Se kuvaa jäteveden hitaasti hajoavien orgaanisten yhdisteiden aiheuttamaa hapen kulutusta. ECF Elemental Chlorine-Free. Valkaisussa käytetään klooridioksidia, mutta ei alkuaineklooria eli kloorikaasua. EMAS (Eco-Management and Auditing Scheme) Euroopan Unionin teollisuusyrityksille tarkoitettu ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä. EMAS-rekisteröinti on vapaaehtoista. HACCP (Hazard Analysis and Critical Control Point) Vaarojen arviointi ja kriittisten ohjauspisteiden kartoitus. Hajukaasut ovat pelkistyneitä rikkiyhdisteitä, joita muodostuu pieniä määriä sulfaattiselluprosessissa. Ne aiheuttavat sellutehtaalle tyypillisen tuoksun. Hajukaasut kerätään talteen mahdollisimman tarkoin ja hävitetään polttamalla. Hiilidioksidi (CO 2 ) on palamisen tuloksena syntyvä kaasu, jonka kohonneen pitoisuuden ilmakehässä on todettu kiihdyttävän kasvihuoneilmiötä. GRI (Global Reporting Initiative) kansainvälinen yhtenäisraportointia kehittävä hanke. ISO 14001 on kansainvälinen ympäristöjärjestelmästandardi. Klooridioksidia käytetään ECF-sellun valkaisussa. N on typen kemiallinen merkki. Typpi on ilman pääkomponentti (n. 80 %). Se on myös vesistöjen rehevöitymistä aiheuttava alkuaine, joka on peräisin pääasiassa ilmasta ja puuraaka-aineesta sekä eräistä kemikaaleista. NO X on typen oksideista käytetty kemiallinen merkki. Typen oksidit syntyvät palamisen yhteydessä sekä osin myös ilmassa olevan typen ja hapen reaktiotuotteena. Typen oksideja on savu- ja pakokaasuissa. Ne muodostavat happamoittavia ja rehevöittäviä yhdisteitä. P on fosforin kemiallinen merkki. Fosfori on vesistöjen rehevöitymistä aiheuttava alkuaine. Se on peräisin pääasiassa raaka-aineena käytetystä puusta. Sitä myös lisätään biologisessa jätevedenpuhdistamossa aktiivilietteen ravinteeksi. PEFC-sertifiointi on Euroopan yksityismetsänomistajien aloitteesta syntynyt hyvän metsänhoidon sertifiointijärjestelmä. Ravinteet on yleisnimitys sille fosforille ja typelle, jota mm. leväkasvusto voi käyttää hyväkseen. Ravinteet aiheuttavat vesistöissä rehevöitymistä. Rikkidioksidi (SO 2 ) on rikkiä sisältävien polttoaineiden palamistuotteena sekä sellunkeittoprosessissa syntyvä kaasu. Kun rikkidioksidi reagoi ilmassa veden ja hapen kanssa, syntyy rikkihappoa ja -hapoketta, joka sateen mukana maaperään tullessaan happamoittaa sitä. Sähkösuodin on savu- ja prosessikaasujen puhdistamiseen käytetty laite, joka puhdistaa soodakattilan, meesauunin ja kuorikattilan hiukkaspäästöjä. Suodattimen erotuskyky on noin 99,5 99,8 %. TCF-sellun valkaisussa ei ole käytetty kloorikemikaaleja (Totally Chlorine Free). TRS (Total Reduced Sulphur) tarkoittaa pelkistyneitä rikkiyhdisteitä, eli sulfaattisellutehtaista ilmaan pääseviä haisevia rikin yhdisteitä. 10 Botnian ympäristötilinpäätös 2004
Botnian ympäristöpolitiikka Liiketoimintamme menestyksen turvaava jatkuva kehittäminen tarkoittaa, että Tuotteidemme hyvä, asiakkaiden tarpeisiin sovitettu ja kustannustehokkaasti tuotettu laatu säästää asiakkaamme tarvitsemia resursseja, tukee lopputuotteiden kierrätettävyyttä ja auttaa asiakkaitamme ympäristön kannalta vastuullisessa toiminnassa. Edellytämme kumppaneiltamme vastuullisen ympäristöpolitiikan noudattamista. Puunhankinnastamme vastaavat toimittajat ovat sitoutuneet siihen, että metsänhoidossa, puunkorjuussa ja -hankinnassa otetaan huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristönäkökohdat kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Olemme itse selvillä käyttämämme puun alkuperästä ja asetamme sertifioidun puun etusijalle. Olemme ympäristöasioissa selluteollisuuden edelläkävijöitä. Käytämme tehtaillamme parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja haluamme olla aktiivisesti mukana sen kehittämisessä. Häiriöttömän käynnin varmistamme ammattitaitoisin ennakkohuolto- ja kunnossapitotoimin. Tuotamme sähköä ja lämpöä tehokkaasti ja käytämme niitä säästeliäästi. Olemme biopolttoaineeseen perustuvan energian nettotuottaja. Toimimme ympäristöasioissa ennakoiden. Arvioimme säännöllisesti toimintamme ympäristöriskejä ja vähennämme niitä. Työyhteisömme jäsenet ovat selvillä omiin tehtäviinsä liittyvistä ympäristövaikutuksista sekä siitä, millaiset mahdollisuudet ja velvollisuudet heillä on itse vaikuttaa asioihin. Olemme selvillä toimintamme päästöistä ja seuraamme aktiivisesti niiden ympäristövaikutuksia. Panostamme entistä parempaan häiriötilanteiden hallintaan. Olemme näin mukana kehittämässä tehdaspaikkakuntiamme entistä viihtyisämmiksi. Hoidamme ympäristöasiat avoimesti yhteistyössä asiakkaiden, yleisön ja viranomaisten kanssa. Tähän kuuluu avoin ja selkeä ympäristöviestintä. Erkki Varis Toimitusjohtaja Oy Metsä-Botnia Ab Botnian ympäristötilinpäätös 2004 11
Oy Metsä-Botnia Ab Revontulentie 6 02100 Espoo PL 30 02020 METSÄ puhelin 010 4612 faksi 010 469 4405 www.metsabotnia.com