Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v. 2017

Transkriptio

1 Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v Liite 4 Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission 56. kokouksen pöytäkirjaan Osapuolet ovat tarkkailleet rajavesistöjen jätevesien kuormituksia ja suorittaneet toimenpiteitä rajavesistöjen veden laadun suojelemiseksi likaantumiselta. Suomen alue Vuonna 217 metsäteollisuuden tuotanto on noussut 21-luvun aiempiin vuosiin verrattuna Vuoksen-Saimaan alueella (kuva 1). Sellua tuotettiin nyt 2,42 milj. tonnia vuodessa (v ,25 2,27 milj. tonnia vuodessa). Paperia ja kartonkia tuotettiin 1,39 milj. tonnia vuodessa (v ,7 1,74 milj. tonnia vuodessa). Hiitolanjoen vesistöalueella kartongin tuotanto oli noussut,279 milj. tonniin vuodessa (v ,14,27 milj. tonnia). Rajavesistöihin kohdistunut jätevesikuorma käy ilmi oheisesta taulukosta ja kuvista 1 7. Jätevesien määrä BOD 7 Kiintoaine Typpi Fosfori Vuoksi-Saimaa m 3 /d t/d t/d ,3 22, , ,7 7, ,8 1, ,1 9, , 9, ,1 7, Hiitolanjoki m 3 /d , , , , , ,4 Rakkolanjoki m 3 /d , , , , , , ,9 Urpalanjoki m 3 /d ,6 22,9 29,1 1, ,8 14,4 27,7, ,6 7,1 28,9 1, ,1 8,6 29,6, , 1,5 32,2,5

2 ,5 6,6 38,, ,5 9, 33,, , ,,4 Vuoksi-Saimaa Imatran kaupungin keskuspuhdistamo ja sekä Ovako Oy Ab:n Imatran terästehtaan puhdistamo ovat toimineet lupaehtojen mukaisesti ilman merkittäviä ohituksia tai poikkeustilanteita. Joutsenon Oravaharjun puhdistamon puhdistustulos ei kaikilta osin täyttänyt lupaehtoja vuoden 217 kolmannella vuosineljänneksellä. Syynä olivat runsaat sateet ja niistä johtuva vuotovesien suurempi määrä. Stora Enso Oyj Imatran massa-, paperi- ja kartonkitehtaiden tuotanto on noussut vuosina Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut lupamääräykset Jätevesipäästöt vuositasolla pysyivät lähellä edellisten vuosien tasoa. Lupaehtojen ylityksiä ei vuonna 217 ollut. Nykyiset vuonna 217 tarkistetut luparajat (kuukauden keskiarvo (vuosikeskiarvo)) sekä vuosien 216 ja 217 kuormitukset olivat seuraavat: Stora Enso, Imatran tehtaat Luparajat Kuormitus v. Kuormitus v. vanhat uudet BOD 7 t O 2 /d 12 (9) - 5,7 5,6 CODCr t O 2 /d 1 (8) 1 (7) Fosfori 1 (5) 1 (5) Typpi 13 (8) 13 (8) AOX 1 (7) 75 (6) Kiintoaine 12 (8) 73 5,1 Jätevesimäärä m 3 /d Lisäksi COD Cr tavoitearvo: 24 kg O 2 /d (vuorokausiarvo) Metsä Fibre Oy:n Joutsenon tehtaiden tuotanto on noussut. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut lupamääräykset Luparajoja on jonkin verran tiukennettu (kok.p). Jätevedenpuhdistamolla ei ollut lupaehtojen ylityksiä vuonna 217. Nykyiset luparajat (kuukauden keskiarvo (vuosikeskiarvo)) sekä vuosien 216 ja 217 kuormitukset olivat seuraavat: Metsä-Fibre Oy:n Joutsenon Luparajat Kuormitus v. Kuormitus v. tehdas vanhat uudet BOD 7 t O 2 /d 3,5 (2,5) -,44,395 COD Cr t O 2 /d 42,5 (32,4) 42,5 (32,4) 19,9 2,6 Fosfori 45(3) 4 (35) Typpi 55 (45) tavoite 55 (45) AOX 45 (4) 45 (4) Kiintoaine Jätevesimäärä m 3 /d Lisäksi COD Cr tavoitearvo (häiriötilanteiden havaitsemisindikaattori): 1 tonnia O 2 /d (vuorokausiarvo) UPM-Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtaiden puhdistamo toimi hyvin. Uusi lupa vielä oikeusprosessissa. Lupaehtojen ylityksiä ei tapahtunut 217. Nykyiset luparajat (kuukauden keskiarvo (vuosikeskiarvo)) sekä vuosien 216 ja 217 kuormitukset olivat seuraavat: UPM-Kymmene Oyj:n Kaukaan tehdas Luparajat Kuormitus v Kuormitus v. 217 BOD 7 t O 2 /d 6, (5,),83 1,53 COD Cr t O 2 /d 55 (45) 31,5 35,8 Fosfori 6 (3) 1 13 Typpi 6 (5)

3 AOX 5 (4) Kiintoaine Jätevesimäärä m3/d Lisäksi COD Cr tavoitearvo: 12 t O 2 /d (vuorokausiarvo) Hiitolanjoki Metsä Board Oyj:n Simpeleen tehtaalla jätevedenkäsittelyssä ei ollut luparajaylityksiä eikä häiriöpäästöjä vuonna 217. Nykyiset luparajat (kuukauden keskiarvo (vuosikeskiarvo)) sekä vuosien 216 ja 217 kuormitukset olivat seuraavat: Metsä Board Oyj:n Simpeleen tehdas Luparajat Kuormitus v. 216 Kuormitus v. 217 BOD 7 kg O 2 /d 2 (15) CODCr kg O 2 /d 2 (15) Fosfori 6 (5) 4, 3,3 Typpi 6 (45) Kiintoaine Jätevesimäärä m 3 /d Simpeleen yhdyskuntapuhdistamolla puhdistustulos täytti ympäristöluvan vaatimukset vuonna 217. Urpalanjoki Luumäen kunnan Taavetin puhdistamon puhdistamo on saanut Etelä-Suomen aluehallintovirastolta uuden luvan Tiukennetut lupaehdot astuvat voimaan vuoden 22 alusta. Puhdistamon puhdistustulos ei kaikilta osin täyttänyt lupaehtoja vuoden 217 ensimmäisellä puolivuotisjaksolla. Nykyiset luparajat ja vuosien 216 ja 217 kuormitukset Kirkkojokeen ja sitä kautta Urpalanjokeen olivat seuraavat: Luumäen kunnan Taavetin puhdistamo Luparajat * Kuormitus v. 216 Kuormitus v. 217 mg/l BOD 7 ATU <15 6,5 7,2 COD Cr < Fosfori <1,47,37 Typpi Kiintoaine <35 9, 11, Jätevesimäärä m 3 /d * puolivuosikeskiarvoina ohitukset ja häiriöt mukaan lukien Urpalanjokeen kohdistuu huomattava maatalouden aiheuttama kuormitus. Kokonaisfosforin kuorma vesistöön on keskimäärin 8,3 tonnia, josta maatalouden osuus on 5 %, luonnonhuuhtouman 26 %, pistekuormituksen 6 % ja haja-asutuksen 9 %. Vastaavat luvut kokonaistypelle ovat 175 t/a, 43 %, 36 %, 6 % ja 3 %. Hajakuormitusta pyritään vähentämään mahdollisuuksien mukaan. Rakkolanjoki Lappeenrannan Lämpövoima Oy on jättänyt Etelä-Suomen aluehallintovirastoon joulukuussa 214 ympäristölupahakemuksen uudesta jätevedenpuhdistamosta. Purkuvesistöksi hakemuksessa esitettiin edelleen Rakkolanjokea. Aluehallintovirasto antoi lupapäätöksen Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Hakemus jätevesien johtamiseksi Vuokseen on vedetty pois käsittelystä. 3

4 Toikansuon jätevedenpuhdistamon puhdistustulos ei kaikilta osin täyttänyt lupaehtoja vuoden 217 ensimmäisellä, toisella ja neljännellä vuosineljänneksellä. Nykyiset luparajat sekä vuosien 216 ja 217 kuormitukset olivat seuraavat: Lappeenrannan Lämpövoima Oy, Toikansuon Luparajat * Kuormitus v. 216 Kuormitus v. 217 jätevedenpuhdistamo mg/l BOD 7 ATU < COD Cr < Fosfori <,5 8,5 8,9 Typpi Kiintoaine < Jätevesimäärä m 3 /d * neljännesvuosikeskiarvoina ohitukset ja häiriöt mukaan lukien Nordkalk Oyj Abb:n tehtaalla ei ollut lupaehtojen ylityksiä. Kuormitus on pienentynyt edellisvuodesta. Nykyiset luparajat sekä vuosien 216 ja 217 kuormitukset olivat seuraavat: Nordkalk Oyj Abb, Lappeenrannan kaivos Luparajat Kuormitus v. 216 Kuormitus v. 217 ja tehtaat BOD 7 ATU <2 8,6,2 Kiintoaines <1 16,5,3 Jätevesimäärä m 3 /d Rakkolanjokeen kohdistuu huomattava maatalouden aiheuttama kuormitus. Kokonaisfosforin kuorma vesistöön Hounijoen vesistöalueen Rakkolanjoen haarassa on keskimäärin 5,7 t/a, josta maatalouden osuus on 35 %, luonnonhuuhtouman 14 %, pistekuormituksen 39 % ja haja-asutuksen 9 %. Vastaavat luvut kokonaistypelle ovat 181 t/a, 2 %, 13 %, 63 % ja 2 %. Hajakuormitusta pyritään vähentämään mahdollisuuksien mukaan. Venäjän alue Vuoksen vesistön tärkein vedenkäyttäjä on edelleen ZAO International Paper. Yrityksellä on kaikki vesiluvat: vesistön käyttösopimus, vesistön käyttöoikeutta koskeva päätös, vahvistetut päästönormit ja päästölupa. Vuonna 217 ZAO International Paperin sellu- ja paperitehtaan vuosittainen vedenkäyttö väheni 5 88 m 3 vuoteen 216 verrattuna. Tämä johtuu seuraavista suoritetuista toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on ollut vähentää vedenottoa vesistöstä: - oman hapentuotannon lakkauttaminen ja siirtyminen tuontihapen käyttöön; - puun sulatuslinjan kiertoveden puhdistusjärjestelmän modernisointi. Biologisen puhdistamon järjestelmiä on säädetty, minkä ansiosta COD-päästöt ovat vähentyneet 487,8 tonnia vuodessa. Ympäristönsuojelutoimenpiteisiin käytettiin ruplaa. Tästä summasta ruplaa käytettiin laitekorjauksiin, ruplaa puhdistamojen korjauksiin ja ruplaa vesistöseurantaan. Taulukoissa on esitetty Venäjän puolen pistemäisten päästölähteiden kuormitusdynamiikka vv (jätevesien määrä, kiintoaineet, BODkok, kokonaistyppi ja -fosfori, keskipitoisuus/d) rajavesistöissä, joiden vesien laatua tarkkaillaan osapuolten välisenä yhteistyönä. Näitä vesistöjä ovat Vuoksi (pohjoinen uoma mukaan lukien), Rakkolanjoki, Urpalanjoki ja Saimaan kanava. Hiitolanjoen Venäjän puoleisella valuma-alueella ei ole pistekuormittajia. 4

5 Vuoksen alueella käsiteltyjen jätevesien määrä on vähentynyt huomattavasti vuoteen 216 verrattuna. Vähenemistä on tapahtunut kaikkien ilmentäjien osalta. Seurantavuosi Jätevesien kokonaismäärä Haitallisia aineita sisältävät jätevedet BOD t/d 5 Кiintoaines t/d Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Vuoksi ,699 2, ,726 4, ,649 2, ,562 1, Seurantavuosi Jätevesien kokonaismäärä Haitallisia aineita sisältävät jätevedet BOD t/d Кiintoaines t/d Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Vuoksi ,353 1, ,74 1, ,532 1, ,419 1, ,679 1, ,63 1, ,4 1, ,89 1, ,3 1, ,21, ,9, ,69, ,29, ,22,91 57, ,61,33 34,29 85 Rakkolanjoen alueella jätevesien määrä on noussut hieman vuosina Vuonna 217 jätevesien määrä väheni ja saavutti vuosien arvot. Samalla orgaanisen aineen ja kiintoaineen päästöt sekä kokonaistypen ja fosfaattien määrät ovat vähentyneet, mutta BODkokmäärä on kasvanut merkittävästi. Seurantavuosi Jätevesien kokonaismäärä Haitallisia aineita sisältävät jätevedet BOD Кiintoaines Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Rakkolanjoki ,123 1,123 27,4 27,4 12,3 1,95 2 1,26 1,26 27,4 27,4 13,4, ,342 1,342 52,1 49,3 17,3 3, ,397 1,37 49,3 46,6 18,1 3, ,288 1,288 43,8 38,4 13,7 2, ,288 1,288 43,8 41,1 17,5 3, ,68 1,68 32,9 54,8 16,2 2, ,41 1,41 35,6 35,6 12,1 2,82 27,959,959 3,1 27,4 11, 2,55 28,795,795 21,9 21,9 8,5 1,75 29,85,85 21,9 21,9 9,2 2,19 21,69,69 1,4 33,1 2,6 3,5 211,22,22 22, 28,2 4,8 3,2 212,23,23 63, 24,8 4,7 1,8 213,21,21 45, 26, 4,8 1,9 214,214,214 22,76 23,1 3,15 1,9 215,6,6 7,5 37,1 1 1,9

6 216,64,64 7,1 41,5 6,3 2,2 217,22,22 25,1 27,5 4,6 1,4 Rakkolanjoen vesistössä suurimpia vedenkäyttäjiä ovat edelleen kunnalliset laitokset. Niiden osuus jätevesien kokonaismäärästä on 53 %. Kaikki jätevedet käsitellään puhdistamoilla. Saimaan kanavan alueella jätevesimäärät ovat hienoisesti vähentyneet. Kuormitus on kasvanut ainoastaan BODkok-määrän ja kokonaistypen osalta. OOO Vyborgskie granity, ZAO Gavrilovskoje karjeroupravlenie ja OOO Dorpromgranit -yritysten tekemät toimenpiteet ovat kohdistuneet vesiensuojeluvyöhykkeiden puhdistamiseen ja vesistöseurantaan. Seurantavuosi Jätevesien kokonaismäärä Haitallisia aineita sisältävät jätevedet BOD Кiintoaines Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Saimaan kanava ,2 3,2 54,8 54,8 17, 2,38 2 4,3 4,3 82,2 82,2 17,,9 21 4,1 4,1 147,9 19,6 2, 3,1 22 5, 4,8 11,4 93,2 21,1 2, ,6 3,6 74, 68,5 18,4 1, ,2 2,2 95,9 49,3 15,1 2, ,1 3,1 54,8 52,1 11,8 2, ,8 2,8 6,3 54,8 1,4 2, , 3, 117,8 15,7 17,3 2, ,5 2,5 38,4 54,8 12,1, ,37 2,37 13,8 71, 18,8 1,2 21 2,2 2,2 95,7 66, 17,5 1, ,67 1,67 81,6 43, 7,7 1, ,74 1,74 97,4 47, 7,3 4, ,73 1,73 97,5 47,4 7,3 4, ,73 1,73 97,5 47,4 7,3 4, ,6 1,6 96,3 43, - 2, ,9 2,22 29,1 93, 4,2, ,81 2,81 55,1 61,3 8,5 1,11 Urpalanjoen alueella jätevesien ja orgaanisen aineen (kokonaistyppi, BODkok ja kiintoaines) päästöt ovat vähentyneet vuoteen 216 verrattuna. Tärkeimmät vedenkäyttäjät ovat Lokakuun rautatiet ja Venäjän rajainfrastruktuuriviraston käyttö- ja huoltoyksikkö. Yrityksellä on kaikki vesistön käyttöön liittyvät luvat: maankäyttölupa, vesistön käyttölupaa koskeva päätös, vahvistetut päästönormit ja päästölupa. Seurantavuosi Jätevesien kokonaismäärä Haitallisia aineita sisältävät jätevedet 6 BOD Кiintoaines Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Urpalanjoki 1999,274,274-2,7 2,1,3 2,329,329 2,7 13,7 2,2,5 21,31,31 5,5 24,7 3,3,16 22,31,31 5,5 24,7 3,3,27 23,329,329 5,5 8,2 3,3,33 24,329,329 5,5 8,2 6,8,49 25,329,329 5,5 8,2 8,9,99 26,219,219 5,5 8,2 4,1,38 27,247,247 5,5 11, 2,7,16

7 Seurantavuosi Jätevesien kokonaismäärä Haitallisia aineita sisältävät jätevedet BOD Кiintoaines Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Urpalanjoki 28,247,247 5,5 5,5 4,4,74 29,219,219 2,7 8,2 6,3,4 21,22,22 2,6 7,5 5,8, Raporttia ei ole esitetty. 212,5,5 1,2 9, 1,,1 213,4,4 1,1 8,9 1,,1 214,12,12 3,23 2,59,66,41 215,12,12 7,5 1, 1,,5 216,12,12 3,3 2,8 3,1,14 217,25,25 1,1 2,3 1,2,26 Hiitolanjoen Venäjän puoleisella valuma-alueella ei ole yritysten jätevesipäästöjä. Yhteenveto Suomen puolella ei havaittu vuonna 217 teollisuuden jätevedenpuhdistamoilla lupaehtojen ylityksiä. Vuoksen-Saimaan alueella on tiukennettu metsäteollisuuslaitosten jätevesipäästölupien ehtoja kolmella laitoksella, joista yksi ei ole vielä lainvoimainen. Vuoksen-Saimaan aluetta kuormittavan Joutsenon Oravaharjun yhdyskuntajäteveden puhdistamon puhdistustulos ei kaikilta osin täyttänyt lupaehtoja vuoden 217 kolmannella vuosineljänneksellä. Syynä olivat runsaat sateet ja niistä johtuva vuotovesien suurempi määrä. Urpalanjokea kuormittavan Luumäen kunnan puhdistamon puhdistustulos jäi tavoitteesta ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Rakkolanjokea kuormittava Toikansuon puhdistamon tulos ei täyttänyt vaatimuksia ensimmäisellä, toisella ja neljännellä vuosineljänneksellä. Rajavesiin kohdistuva kuormitus on pysynyt melko samalla tasolla kuin edellisinä vuosina. Vuoksen-Saimaan alueella on havaittavissa nousua COD-kuormassa tuotannon nousun myötä. Rakkolanjokea kuormittava Lappeenrannan kaupungin jätevedenpuhdistamon aiheuttama typpikuormitus on jatkanut nousuaan. Urpalanjokeen johdettujen jätevesien osuus jokeen kohdistuvasta kokonaiskuormituksesta on ravinteiden osalta vain 6 % ja maatalouden osuus noin puolet. Myös Rakkolanjokeen kohdistuu huomattava maatalouden aiheuttama kuormitus, mikä on typen osalta noin 2 % ja fosforin osalta noin 35 % kokonaiskuormituksesta. Haapajärven kunnostustyöt vuosina ovat osaltaan tasanneet vedenlaatua rajalla. Molempien joen tilaa pyritään parantamaan myös maatalouteen kohdistuvilla ympäristötoimilla, ei pelkästään puhdistamojen luparajoilla ja puhdistustekniikkaa parantamalla. Venäjän puolella rajavesistöihin kohdistuva jätevesikuormitus väheni vuonna 217 kaikissa vesistökohteissa vuoteen 216 verrattuna. Jätevesien sisältämien haitallisten aineiden määrä on vähentynyt kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta kaikissa vesistöissä ja lisääntynyt kokonaistypen osalta Saimaan kanavassa, BOD-määrän osalta Rakkolanjoessa ja Saimaan kanavassa sekä kokonaisfosforin osalta Urpalanjoessa. Jelena Grinjova Komission Venäjän ryhmän vesien laadun tarkastaja Seppo Rekolainen Komission Suomen ryhmän vesien laadun tarkastaja 7

8 Liite: Osapuolten kaaviot vesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta Suomen osapuolen kaaviot 25 t/d 2 Vuoksen-Saimaan alue BOD7 t/d Kiintoaine t/d CODCr t/d Tuotanto 1 t/d Jätevesien määrä x1 m3/d 25 m 3 /d Kuva 1. Vuoksen-Saimaan alueelle kohdistunut puhdistamojen aiheuttama BOD 7, COD Cr ja kiintoainekuormitus (t/d), jätevesikuormitus (m 3 /d) sekä paperin, kartongin ja sellun tuotanto (1 t/d) v Suomen osapuolen ilmoitus. 4 4 P 3 Vuoksi-Saimaa P Vuoksi-Saimaa N N Kuva 2. Vuoksen-Saimaan alueelle kohdistunut puhdistamojen aiheuttama ravinnekuormitus () v Suomen osapuolen ilmoitus. 8

9 BOD7 Hiitolanjoki Kiintoaine CODCr t/d m 3 /d 3 Tuotanto t/d 3 Jätevesien määrä x1 m3/d Kuva 3. Hiitolanjokeen kohdistunut puhdistamojen aiheuttama BOD 7, COD Cr ja kiintoainekuormitus (t/d), jätevesikuormitus (m 3 /d) sekä paperin, kartongin ja sellun tuotanto (1 t/d) v Suomen osapuolen ilmoitus. 2 P 16 Hiitolanjoki P Hiitolanjoki N 5 N Kuva 4. Hiitolanjokeen kohdistunut puhdistamojen aiheuttama ravinnekuormitus () v Suomen osapuolen ilmoitus. 9

10 Rakkolanjoki BOD7 Kiintoaine m 3 /d Jätevesimäärä m3/d Kuva 5. Rakkolanjokeen kohdistunut puhdistamojen aiheuttama BOD 7 - ja kiintoainekuormitus () v Suomen osapuolen ilmoitus P Rakkolanjoki P Rakkolanjoki N N Kuva 6. Rakkolanjokeen kohdistunut puhdistamojen aiheuttama ravinnekuormitus () v Suomen osapuolen ilmoitus. 1

11 BOD7 ATU KIINTOAINE kok. N Kok. P Jätevesien määrä m3/d 1 m 3 /d Kuva 7. Urpalanjokeen kohdistunut asumajätevesikuormitus v Suomen osapuolen ilmoitus. Venäjän osapuolen kaaviot 6 5 Vuoksi Азот общий, кг/сут. Объем стоков, имеющих загрязняющие вещества, тыс.м3/сут. Фосфор общий, кг/сут Kuva 8. Vuoksen vesistöalueelle kohdistuneen jätevesi-, kokonaistyppi- ja kokonaisfosforikuormituksen muutokset Venäläisen osapuolen ilmoitus. 11

12 5 Vuoksi Взвешенные вещества, тонн/сут. БПК, тонн/сут Kuva 9. Vuoksen vesistöalueelle kohdistuneen kiintoainekuormituksen ja BOD-kuormituksen muutos Venäläisen osapuolen ilmoitus. Saimaan kanava Азот общий, кг/сут Объем стоков, имеющих загрязняющие вещества, тыс.м3/сут. Фосфор общий, кг/сут. (фосфаты) Kuva 1. Saimaan kanavan vesistöalueelle kohdistuneen jätevesi-, kokonaistyppi- ja kokonaisfosforikuormituksen muutos Venäläisen osapuolen ilmoitus. 12

13 Saimaan kanava Взвешенные вещества, тонн/сут. БПК, тонн/сут Kuva 11. Saimaan kanavan vesistöalueelle kohdistuneen kiintoainekuormituksen ja BOD7 -kuormituksen muutos Venäläisen osapuolen ilmoitus. Rakkolanjoki Азот общий, кг/сут Объем стоков, имеющих загрязняющие вещества, тыс.м3/сут. Фосфор общий, кг/сут. (фосфаты) Kuva 12. Rakkolanjoen vesistöalueelle kohdistuneen jätevesi-, kokonaistyppi- ja kokonaisfosforikuormituksen muutos Venäläisen osapuolen ilmoitus. 13

14 Rakkolanjoki Взвешенные вещества, тонн/сут. БПК, тонн/сут Kuva 13. Rakkolanjoen vesistöalueelle kohdistuneen kiintoainekuormituksen ja BOD-kuormituksen muutos Venäläisen osapuolen ilmoitus. Urpalanjoki Азот общий, кг/сут Объем стоков, имеющих загрязняющие вещества, тыс.м3/сут. Фосфор общий, кг/сут. (фосфаты) Kuva 14. Urpalanjoen vesistöalueelle kohdistuneen jätevesi-, kokonaistyppi- ja kokonaisfosforikuormituksen muutos Venäläisen osapuolen ilmoitus. 14

15 Urpalanjoki Kuva 15. Urpalanjoen vesistöalueelle kohdistuneen kiintoainekuormituksen ja BOD-kuormituksen muutos Venäläisen osapuolen ilmoitus. 15