METSÄTEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTILASTOT

Transkriptio

1 METSÄTEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTILASTOT 1

2 METSÄTEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖRAPORTOINNILLA PITKÄT PERINTEET Metsäteollisuus raportoi vuosittain ympäristövaikutuksistaan. Seurantaa on tehty jo vuosikymmenten ajan. Vuonna 213 metsäteollisuus julkaisi alan yhteiset ympäristö- ja vastuullisuussitoumukset. Ala sitoutuu omaehtoisesti kehittämään toimintaansa eri osa-alueilla vuoteen 22 mennessä. Tässä raportissa kerrotaan vuosikymmenien ajan seurattujen ympäristötunnuslukujen kehityksestä. Vuoden 213 ympäristötilastoissa seuranta-aika ympäristö- ja vastuullisuussitoumusten toteutumisen arviointiin on liian lyhyt. Näistä raportoidaan myöhemmin. 2

3

4 PÄÄSTÖT VÄHENTYIVÄT MERKITTÄVÄSTI PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ V uonna 213 massa- ja paperiteollisuuden tuotantoon suhteutetut ilmaan kohdistuvat päästöt laskivat ja veteen kohdistuvat päästöt pysyivät samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. Kartongin ja sellun tuotanto kasvoi edellisvuoteen nähden. Paperia sen sijaan tuotettiin hieman vähemmän. Metsäteollisuuden päästöt ovat vähentyneet merkittävästi pitkällä aikavälillä. Esimer kiksi ravinnepäästöt vesistöihin ovat pienentyneet jatkuvasti. Suomen ravinnepäästöistä vuonna 213 massa- ja paperiteollisuuden osuus oli fosforipäästöistä 3,6 % ja typpi päästöistä 3,4 %. Päästövähennyksiä on saavutettu käyttämällä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa sekä parantamalla häiriötilanteiden hallintaa. Lyhyellä aikavälillä tuotantoon suhteutetut hiukkaspäästöt ovat vähentyneet merkittävästi, yli 11 % viiden vuoden aikana. Myös AOX-päästöt ovat pienentyneet. 4

5 YMPÄRISTÖNSUOJELUA KEHITETÄÄN MONIPUOLISESTI M etsäteollisuus pyrkii jatkuvasti parantamaan ympäristönsuojelutyötään ja toimimaan kustannustehokkaasti. Vuonna 213 metsäteollisuus käytti ympäristönsuojeluun yhteensä 122 miljoonaa euroa, josta ympäristönsuojeluinvestoinnit olivat 33 miljoonaa euroa ja käyttökustannukset 89 miljoonaa euroa. Edellisvuoden suuret ympäristöinvestoinnit näkyivät kasvaneina käyttökustannuksina. Metsäteollisuus teettää vuosittain useita selvityksiä ympäristöasioista. Vuonna 213 tutkittiin muun muassa vesistöön kohdistuvia päästöjä ja metsäteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttömahdollisuuksia lannoitteena. Metsäteollisuus on myös mukana kolmivuotisessa UUMA2 -hankkeessa, jossa tavoitteena on edistää uusiomateriaalien, kuten metsäteollisuudessa syntyvien tuhkien ja lietteiden, käyttöä maarakentamisessa. METSÄTEOLLISUUS PANOSTAA YMPÄRISTÖNSUOJELUUN Milj. EUR Ympäristönsuojeluinvestoinnit (jätehuolto, vesien-, ilman- ja muu ymp.suojelu) Käyttökustannukset YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAVOITTEENA ON JATKUVA PÄÄSTÖJEN JA JÄTTEEN MÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN KUSTANNUSTEHOKKAIN KEINOIN Tuotantoon suhteutetut päästövähenemät, % -69 Kemiallinen hapenkulutus % (COD) -79 Fosfori (P) -48 Typpi (N) -88 Orgaaniset klooriyhdisteet (AOX) -54 Jäteveden määrä -29 Typen oksidit (NO X ) -88 Rikkipäästöt -87 Hiukkaset -61 Fossiilinen hiilidioksidi (CO 2 ) * -91 Kaatopaikkajätteet * Vertailu vuoteen 199 Suuri osa metsäteollisuuden ympäristönsuojelun kustannuksista on käyttökustannuksia, joita syntyy esimerkiksi jätehuollosta, jätevedenpuhdistamoiden käytöstä sekä päästöjen ja vesistöjen tarkkailusta. Tehtailla on jo laajasti käytössä paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT). Massa- ja paperiteollisuudessa tuotannon kasvu ja päästöt eivät ole suhteessa toisiinsa. Tuotannon kasvusta huolimatta päästöjä on pystytty vähentämään huomattavasti. Päästöjen määrää pyritään jatkuvasti pienentämään, esimerkiksi vähentämällä päästöjä aiheuttavia häiriötilanteita. 5

6 TEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISEMPÄÄ VEDENKÄYTTÖÄ P aperia ei voida valmistaa ilman vettä. Maailman vesivarat jakautuvat epätasaisesti, mutta Suomessa vedestä ei ole pulaa. Paperinvalmistuksen vedenkäyttöä pyritään kuitenkin vähentämään, jolloin samalla säästyy energiaa. Tehtailla vesi kiertää jopa 15 kertaa prosessissa, ennen kuin käytetty vesi puhdistetaan tarkasti ja palautetaan takaisin vesistöön. PÄÄSTÖT VESISTÖIHIN OVAT VÄHENTYNEET HUOMATTAVASTI Indeksi 1992 = 1 1,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2, Paperin ja kartongin tuotanto Jäteveden määrä Typpi Kemiallinen hapenkulutus (COD) Fosfori Kiintoaine Orgaaniset klooriyhdisteet (AOX) METSÄTEOLLISUUS ON ONNISTUNUT VESIENSUOJELUSSA ERINOMAISESTI Päästö 1 t/v 6 Tuotanto milj. t/v Biologinen hapenkulutus (BOD 7 ) Kiintoainepäästö Paperin ja kartongin tuotanto Sellu Metsäteollisuudella on vuosikymmenten kokemus tuloksellisesta vesiensuojelutyöstä. 197-luvun alusta kiintoainespäästöjä ja biologista hapenkulutusta mittaavia BOD7 -päästöjä on vähennetty merkittävästi. 6

7 COD-PÄÄSTÖT OVAT VÄHENTYNEET 69 % TUOTETTUA TONNIA KOHTI VUODESTA 1992 Päästö 1 t/v COD (kemiallinen hapenkulutus) Tuotanto milj. t/v Sellun, paperin ja kartongin tuotanto AOX-PÄÄSTÖT OVAT ALENTUNEET 87 % TUOTETTUA TONNIA KOHTI VUODESTA 1992 AOX-päästö 1 t/v Tuotanto milj. t/v AOX Sellun tuotanto Kemiallisen hapenkulutuksen päästöjä (COD) on vähennetty tehostamalla puhdistusprosesseja sekä kiinnittämällä erityistä huomiota häiriötilanteiden hallintaan ja satunnaispäästöjen estämiseen. Myös uudistettaessa tehdasprosesseja COD -päästöjen alentaminen on tärkeä suunnittelun lähtökohta. Sellun valkaisussa syntyvien klooriyhdisteiden päästöt (AOX) ovat vähentyneet puhdistamotoimenpiteiden ja uusien valkaisumenetelmien myötä. Vuonna 213 sellun tuotannon kasvusta huolimatta AOX-päästöjä saatiin vähennettyä absoluuttisesti 11 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. TYPPIPÄÄSTÖT OVAT VÄHENTYNEET 5 % JA FOSFORIPÄÄSTÖT 77 % TUOTETTUA TONNIA KOHDEN VUODESTA 1992 MASSA- JA PAPERITEOLLISUUDEN OSUUS SUOMEN RAVINNEPÄÄSTÖISTÄ ON NOIN 4 % Päästö 1 t/v Tuotanto milj. t/v Fosfori Typpi Sellun, paperin ja kartongin tuotanto Metsäteollisuuden ravinnepäästöt vesistöihin ovat l askeneet selvästi 199-luvun alusta alkaen puhdistamoinvestointien ansiosta. Ravinnepäästöjä vähennetään edelleen optimoimalla toimintaa ja välttämällä häiriötilanteita Lähde: SYKE 211 Fosfori Typpi Maatalous 68,6 % Haja-asutus 8,9 % Metsätalous 5,8 % Laskeuma 5 % Yhdyskunnat 4,3 % Massa- ja paperiteollisuus 3,6 % Kalankasvatus 1,8 % Turkistarhaus 1,1 % Turvetuotanto,5 % Muu teollisuus,4 % Maatalous 56,2 % Yhdyskunnat 16,1 % Laskeuma 12,5 % Metsätalous 4,6 % Haja-asutus 3,6 % Massa- ja paperiteollisuus 3,4 % Muu teollisuus 1,2 % Kalankasvatus,9 % Turvetuotanto,9 % Turkistarhaus,6 % Metsäteollisuuden osuus Suomen ravinnepäästöistä on pieni. Suurin osa kokonaiskuormituksesta tulee maataloudesta. 7

8 ENEMMÄN PIENEMMILLÄ PÄÄSTÖILLÄ M etsäteollisuuden osuus Suomen ilmaan kohdistuvista päästöistä on alle 1 prosenttia. Merkittäviä ilmanpäästöjä ovat pääasiassa energiantuotannon polttoaineista peräisin olevat rikin ja typen oksidit, jotka saattavat aiheuttaa vesistöjen ja maaperän happamoitumista. Typen oksidit vähentyvät prosessien tehokkaalla ohjauksella, ja rikin oksideja on saatu pienennettyä erityisesti häiriötilanteissa syntyvien päästöjen hallinnalla. Ilmaan kohdistuvat hiukkaspäästöt vähenevät tehokkailla talteenottojärjestelmillä. 8

9 Indeksi 1992 = 1 1,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2 MASSA- JA PAPERITEOLLISUUDEN ILMANPÄÄSTÖT OVAT PIENENTYNEET, Sellun, paperin ja kartongin tuotanto Typen oksidit (NO X ) Hiilidioksidi (CO 2 ) Hiukkaset Rikkipäästöt Massa- ja paperiteollisuuden hiukkas- ja rikkipäästöt ovat vähentyneet merkittävästi tuotantoon suhteutettuna. Myös hiilidioksidipäästöt ovat huomattavasti vuoden 1992 tasoa alhaisemmat. Typenoksidipäästöt ovat tuotannon kasvusta huolimatta alle vuoden 1992 tason. TYPENOKSIDIPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN ON HAASTAVAA Päästö 1 NO 2 -t/v Tuotanto milj. t/v Prosessiperäiset päästöt Energiantuotannon päästöt Sellun, paperin ja kartongin tuotanto Typenoksidipäästöt ovat vähentyneet tuotantoon suhteutettuna 29 prosenttia vuodesta Energiantuotannon typenoksidipäästöt ovat vähentyneet. Sen sijaan sellutuotannon typenoksidipäästöt ovat kasvaneet mustalipeän kuiva-ainepitoisuuden korotuksen takia. Tämä on kuitenkin johtanut energiatehokkuuden merkittävään paranemiseen selluntuotannossa. HIUKKASPÄÄSTÖT OVAT VÄHENTYNEET 84 % TUOTETTUA TONNIA KOHTI VUODESTA 1992 Päästö 1 t/v Tuotanto milj. t/v Prosessiperäiset päästöt Energiantuotannon päästöt Sellun, paperin ja kartongin tuotanto RIKKIPÄÄSTÖT OVAT LASKENEET 88 % TUOTETTUA TONNIA KOHTI VUODESTA 1992 Päästö 1 S -t/v Tuotanto milj. t/v Rikkidioksidi (prosessi+energia) TRS (sellu) Sellun, paperin ja kartongin tuotanto 5 Hiukkaspäästöjä ilmaan on vähennetty merkittävästi investoimalla yhä tehokkaampiin sähkösuotimiin. Suurin osa hiukkaspäästöistä on peräisin puuperäisistä polttoaineista. Metsäteollisuuden osuus Suomen rikkipäästöistä on noin 1 prosenttia. Hajukaasujen keräilyyn ja käsittelyyn on panostettu sellutehtailla merkittävästi. Tehtailla käytetään polttoaineena yhä enemmän vähärikkisiä puuperäisiä polttoaineita. Energiantuotannon rikkipäästöjä vähennetään hallitsemalla polttoprosesseja. 9

10 UUSIUTUVAN ENERGIAN TUOTTAJA JA KÄYTTÄJÄ 1

11 M assa- ja paperitehtaat tuottavat lämpöä yli oman tarpeen ja sähköä noin puolet tarvitsemastaan määrästä. Metsäteollisuudella on 7 prosentin osuus Suomen uusiutuvan energian tuotannosta ja suuri merkitys hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä Suomessa. Metsäteollisuuden puupohjaisiin tuotteisiin on varastoitunut hiiltä valtava määrä. Kun puut kasvavat, niihin sitoutuu ilmakehän hiilidioksidia. Positiivinen ilmastovaikutus kertautuu, kun puuperäisillä tuotteilla korvataan uusiutumattomia materiaaleja. Massa- ja paperitehtailla puupohjaisten polttoaineiden osuus on 83 prosenttia ja fossiilisia hiilidioksidipäästöjä on saatu vähennettyä 61 prosenttia tuotettua tonnia kohden vuodesta 199. FOSSIILISET HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT OVAT ALENTUNEET 61 % TUOTETTUA TONNIA KOHTI VUODESTA 199 Päästö milj. t/v 1 9 Tuotanto milj. t/v * Hiilidioksidi * = arvio Sellun, paperin ja kartongin tuotanto Metsäteollisuuden hiilidioksidipäästöt ovat pääosin peräisin tehdasvoimalaitoksista. Investoinnit energiatehokkuuteen sekä kasvanut bioenergian osuus ovat vähentäneet hiilidioksidipäästöjä huomattavasti alle vuoden 199 tason. METSÄTEOLLISUUDEN TEHTAILLA TUOTETAAN NOIN 5 % TARVITTAVASTA SÄHKÖSTÄ % SUOMEN METSÄTEOLLISUUS ON JO PITKÄÄN LISÄNNYT UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN KÄYTTÖÄ Kivihiili Raskas polttoöljy Turve Maakaasu Muut * ) Kiinteät puupolttoaineet Bioliemet * ) Tilaston laadintaperusteet muuttuivat vuonna 27 Lähde: Tilastokeskus Puupohjaisten polttoaineiden osuus metsäteollisuuden käyttämistä polttoaineista on kasvanut tasaisesti 199- luvun alun reilusta 6 prosentista nykyiseen 83 prosenttiin. Samalla öljyn ja kivihiilen käyttö on vähentynyt yli 78 prosenttia. Öljyä ja kivihiiltä tarvitaan kuitenkin edelleen erityisesti poikkeus tilanteissa. Mrd.GWh Oma sähköntuotanto Kulutus Lähde: Energiateollisuus, Tilastokeskus Metsäteollisuus tuottaa suuren osan tarvitsemastaan sähköstä omilla tehtaillaan esimerkiksi polttamalla tuotannon sivutuotteena syntyviä bioliemiä ja kuorta. Metsäteollisuus omistaa myös hiilidioksidipäästötöntä vesi- ja ydinvoimaa. 11

12 VÄHEMMÄN JÄTETTÄ, RUNSAASTI KIERRÄTYSTÄ 12

13 M etsäteollisuudessa raaka-aineet hyödynnetään mahdollisimman tarkasti, mikä vähentää tuotannossa syntyvän jätteen määrää ja parantaa resurssitehokkuutta. Metsäteollisuus on vähentänyt pitkällä aikavälillä kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden määrän murto-osaan. Lietteet hyödynnetään pääasiassa energiana, ja poltosta syntyviä tuhkia käytetään maarakentamiseen ja lannoitukseen. Metsäteollisuuden tuotteet ovat käytön jälkeen kierrätettäviä. Jos käytetyistä tuotteista ei voida enää valmistaa uusia tuotteita, ne soveltuvat hyödynnettäviksi uusiutuvan energian tuotannossa. Materiaalitehokkuus paranee, ja kaatopaikkajäte vähenee. SUOMESSA ON PITKÄT PERINTEET PAPERIN JA KARTONGIN KIERRÄTYKSESSÄ 1 t/v Vuonna 213 Suomessa kerättiin talteen 71 tonnia paperituotteita, eli noin 131 kiloa henkilöä kohden. Paperin kierrätysaste oli Suomessa 8 prosenttia, mikä on hyvä saavutus harvaanasutussa maassa. Keräyspaperista ja -kartongista käytettiin 69 tonnia raakaaineena Suomessa, 97 prosenttia uusiin paperituotteisiin ja 3 prosenttia eristeeksi ja muuhun käyttöön. VUODESTA 1992 KAATOPAIKKAJÄTTEET OVAT VÄHENTYNEET 91 % TUOTETTUA TONNIA KOHDEN 12 Jätteet 1 t/v Tuotanto milj. t/v Kaatopaikkajätteet Paperin ja kartongin tuotanto 8 4 KUITUPAKKAUKSIA KIERRÄTETTIIN SUOMESSA 99 % VUONNA 212 % Kuitu Lasi Metalli Muovi Puu Lähde: Pakkausalan ympäristörekisteri PYR Oy Suomessa kuitupakkaukset, kuten aaltopahvi- ja kartonki pakkaukset, kierrätetään tarkasti. Verrattuna muihin pakkausmateriaaleihin kuitupakkausten kierrätys on omaa luokkaansa. Vuonna 212 muovipakkauksista kierrätettiin 25 prosenttia, lasista 78 prosenttia ja metallipakkauksista 85 prosenttia. Puupakkausten kierrätysaste oli 17 prosenttia vuonna 212. Suurin osa puupakkauksista hyötykäytetäänkin energiana, mistä osoituksena 1 prosentin hyötykäyttöaste (kierrätys ja energiakäyttö). Puupakkauksilla on ollut kierrätys tavoite vasta vuodesta 28. Massa- ja paperiteollisuus on vähentänyt kaatopaikkajätteiden määrää huomattavasti parantamalla materiaalitehokkuuttaan erityisesti kehittämällä jätteiden hyötykäyttöä. Jätteitä hyödynnetään esimerkiksi lannoitteena ja maarakentamisessa. Osa tuotannossa syntyvistä jätteistä on sellaisia, ettei niille löydy toimivaa hyötykäyttöä, vaan ne on sijoitettava kaatopaikoille. 13

14 Massa- ja paperiteollisuuden tuotanto, päästöt ja jätteet Suomessa 213 Muutos /212, % Tuotanto Paperi 7,7 milj. t -4 Kartonki 2,9 milj. t 7 Massat 1,5 milj. t 3 Päästöt vesistöihin Kiintoaine t -8 Biologinen hapenkulutus, BOD t -5 Kemiallinen hapenkulutus, COD Cr t 2 Fosfori, P 125 t -6 Typpi, N 2 31 t 6 Orgaaniset klooriyhdisteet, AOX 831 t -11 Päästöt ilmaan Rikkidioksidi, SO t(s) Pelkistyneet rikkiyhdisteet, TRS 34 t(s) -15 Typen oksidit, NO X t(no 2 ) Hiukkaset 2 273,3 t -17 Hiilidioksidi, CO 2 3 Mt -3 Jätteet Kaatopaikkajätteet (kuiva-aineena) t -22 tuhkat 37 2 t soodasakka ja meesa 56 6 t siistausliete- ja jäte 5 7 t kuitu- ja pastalietteet 1 3 t jätevedenpuhdistamojen lietteet 2 4 t puujäte 7 t muut jätteet *) 1 1 t *) lukuun sisältyy käsittelylaitokseen toimitettu ongelmajäte Päästöt tuotettua tonnia kohti Päästön muutos %/tuotantotonni päästöt päästöt 213/1992 kg /tuotantotonni kg/tuotantotonni COD, kemiallinen hapenkulutus 31,1 9,63-69 % BOD, biologinen hapenkulutus 5,7,67-88 % Kiintoaine 3,32,87-74 % P,4,1-79 % N,32,16-48 % AOX 1,12,13-88 % NO X 1,8 1,28-29 % SO 2 2,,32-84 % Hiukkaset 1,23,16-87 % Rikkipäästöt (sellu) 1) 1,1,4-96 % CO 2) 2 478,37 187,59-61 % Kaatopaikkajätteet 88,82 8,2-91 % Jäteveden määrä m 3 7,4 32,47-54 % 1) Hajukaasupäästöt, TRS 2) vertailu vuoteen 199 Tuotantolukuna on käytetty paperin, kartongin ja markkinasellun yhteenlaskettua tuotantoa. Poikkeuksena AOX (valkaistu sellu) ja rikkipäästöt (sellu). 14

15 Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotanto, sertifioidut ympäristö järjestelmät, ympäristöinvestoinnit ja jätteet 213 Massat 1), t Paperi/ ISO 141 EMAS Ympäristö- Kaatopaikkakartonki, t investoinnit jätteet yht. EUR ka-t 2) Delfortgroup Tervakoski Oy 112 x 17 Jujo-konserni Jujo Thermal Oy 71 x Kotkamills Oy Kotkan tehtaat x Mondi Mondi Lohja Oy 6 x Metsä Group Metsä Tissue Oyj Mänttä x Metsä Board Oyj Joutseno 287 x 25 9 Kaskinen 296 x 2 Kemi 373 x 17 Kyro x Simpele x Tako 184 x Äänekoski Board 221 x Metsä Fibre Oy Joutseno 64 x Kemi 564 x Rauma 612 x Äänekoski 516 x Pankaboard Oy Pankakosken kartonkitehdas x 3 Powerflute Oyj Savon Sellu Oy x Sappi Finland I Oy Kirkniemi x x SCA Tissue Finland Oy Nokia x Sonoco-Alcore Oy Karhulan kartonkitehdas ,2 Stora Enso Oyj Anjalankoski x Corenso United Oy Ltd x Enocell Oy 448 x Heinolan Flutingtehdas x Imatra x Sunila 35 x Oulu x Varkaus x Veitsiluoto x UPM-Kymmene Oyj Jämsänkoski x x Kaipola x x Kaukas x x Kymi x x Pietarsaari 3) 745 x x Rauma x x ) Tervasaari x x 86 1) Sellu/mekaaninen massa/ctmp/puolikemiallinen massa/revintämassa/siistaamaton kiertokuitumassa/siistattu kiertokuitumassa 2) Sisältää käsittelylaitokseen toimitetun ongelmajätteen 3) BillerudKorsnäsin ja UPM:n välinen kauppa kesällä 212 4) Tuotantoa ei ilmoiteta 15

16 Massa- ja paperiteollisuuden jätevesipäästöt Suomessa tehtaittain 213 Kiintoaine, t COD Cr, t P, t N, t AOX, t Delfortgroup Tervakoski Oy 47 19,5 6,9 Jujo-konserni Jujo Thermal Oy 1) ,3 6,1 Kotkamills Oy Kotkan tehtaat Mondi Mondi Lohja Oy ,1 16 Metsä Group Metsä Tissue Oyj Mänttä ,2 8,9 Metsä Board Oyj Joutseno 8,7 197,4 13 Kaskinen ,8 16 Kemi ,3 11 Kyro ,5 16 Simpele ,4 15 Tako 9,5 89,1,8 Äänekoski Board ,4 8,2 Metsä Fibre Oy Joutseno , Kemi , Rauma , Äänekoski , Pankaboard Oy Pankakosken kartonkitehdas 3 417,3 6,7 Powerflute Oyj Savon Sellu Oy ,1 388 Sappi Finland Oy Kirkniemi , 19 SCA Tissue Finland Oy Nokia 32 25,8 8,4,6 Sonoco-Alcore Oy Karhulan kartonkitehdas Stora Enso Oyj Anjalankoski ,5 144 Corenso United Oy Ltd ,1 3,5 Enocell Oy , Heinolan Flutingtehdas ,9 12 Imatra Sunila , Oulu , Varkaus , Veitsiluoto , UPM-Kymmene Oyj Jämsänkoski ,7 43 Kaipola ,1 34 Kaukas , Kymi , Pietarsaari Rauma ,9 39 Tervasaari ,8 9,8 1) Jätevedet käsitellään yhteispuhdistamossa, tehtaan päästöt yhteispuhdistamon jälkeen laskennallisesti arvioitu 16

17 Massa- ja paperiteollisuuden päästöt ilmaan Suomessa tehtaittain 213 Sellun- ja paperintuotannon suorat ilmapäästöt 1) Energian tuotannon ilmapäästöt 1) SO 2, t(so ) TRS, t(s) NO, Hiukkaset, t SO, NO 2 x 2 x, Hiukkaset,t t(no 2 ) t(so 2 ) t(no 2 ) Delfortgroup Tervakoski Oy 57 Jujo-konserni Jujo Thermal Oy 3, ,2 Kotkamills Oy Kotkan tehtaat 84 6, Mondi Mondi Lohja Oy Metsä Group Metsä Tissue Oyj Mänttä ,6 Metsä Board Oyj Joutseno Kaskinen 49 5, ,2 Kemi Kyro 7,4 19 Simpele ,5 Tako 3,3 65 Äänekoski Board 6, 79 1, Metsä Fibre Oy Joutseno ,4 Kemi ,4 88 1, Rauma 85 5, Äänekoski Pankaboard Oy Pankakosken kartonkitehdas 3,5 74 1,7 Powerflute Oyj Savon Sellu Oy 3,5 1, Sappi Finland Oy Kirkniemi 11, ,1 SCA Tissue Finland Oy Nokia Sonoco-Alcore Oy Karhulan kartonkitehdas Stora Enso Oyj Anjalankoski ,1 Corenso United Oy Ltd. Enocell Oy , Heinolan Flutingtehdas , Imatra , Sunila 24 5, ,8 Oulu , Varkaus ,2 Veitsiluoto ,3 UPM-Kymmene Oyj Jämsänkoski ,1 Kaipola , Kaukas ,3 Kymi ,3 Pietarsaari , Rauma 11 Tervasaari ) Energiamarkkinavirasto on julkaissut laitoskohtaiset CO 2 -päästötiedot 17

18 Massa- ja paperiteollisuuden ympäristöyhteyshenkilöt Yhtiö Tehdas Paikkakunta Ympäristöasioista Sähköposti Puhelin vastaavat henkilöt Delfortgroup Tervakoski Oy Tervakoski Janakkala Lisen Henriks-Lehikoinen (4) SCA SCA Tissue Finland Oy Nokia Jenni Vainio (4) Jujo Thermal Oy Kauttua Eura Mari Pirttimäki (5) Kotkamills Oy Kotkan tehtaat Kotka Hannu Wahlberg (4) Metsä Group Metsä Board Oyj Joutseno Joutseno Mika Leino (5) Kaskinen Kaskinen Johanna Harjula (4) Kemiart Liners Kemi Marika Alapoikela (5) Kyro Kyröskoski Sirpa Eskelinen (5) Simpele Simpele Mika Leino (5) Tako Tampere Sirpa Eskelinen (5) Äänekoski Board Äänekoski Sari Tupitsa (5) Metsä Tissue Oyj Mänttä Mänttä Tero Alvoittu (4) Tarja Alhonen (5) Metsä Fibre Oy Joutseno Joutseno Mika Leino (5) Pekka Kittilä (5) Kemi Kemi Marika Alapoikela (5) Anssi Meuronen (5) Rauma Rauma Johanna Harjula (4) Juho Kähkönen (5) Ilkka Poikolainen/cc (5) Äänekoski Äänekoski Sari Tupitsa (5) Mondi Group Mondi Lohja Oy Lohja Tero Nevalainen (4) Mira Peltola (4) Pankaboard Oy Pankakoski Lieksa Juha Keränen (4) Powerflute Oy Powerflute Oy Savon Sellu Kuopio Kari Koistinen (5) Sappi Fine Paper Europe Sappi Finland Operations Oy Kirkniemi Lohja Jenni Kukkonen (5) Sonoco-Alcore Oy Karhula Kotka Arto Lindberg (5) Stora Enso Oyj Stora Enso Oyj Anjalankoski Anjalankoski Heini Kukkonen (4) Corenso United Oy Ltd Pori Minna Kurittu (4) Enocell Oy Uimaharju Teppo Rovio (4) Marjut Tahvanainen (2) Heinola Fluting Heinola Anja Korhonen (44) Imatra Imatra Juha Oksanen (4) Teemu Klemetti (4) Oulu Oulu Mervi Partanen (4) Varkaus Varkaus Ulla-Maija Olander (4) Veitsiluoto Kemi Pipsa Maikkula (4) Esa Ruonala (4) Sunilan tehdas Sunila Terttu Heinonen (5) UPM-Kymmene Oyj UPM-Kymmene Oyj Jämsänkoski Jämsänkoski Pekka Rantala (4) Pia Siirola-Kourunen (4) Kaipola Kaipola Pekka Rantala (4) Pia Siirola-Kourunen (4) Kaukas Lappeenranta Minna Maunus-Tiihonen (4) Kymi Kuusankoski Päivi Hyvärinen (2) Teija Ahola (4) Pietarsaari Pietarsaari Kari Saari (4) Pasi Kitunen (4) Terhi Leivo-Holmqvist (4) Rauma Rauma Eerik Ojala (2) Anne Vaikkinen (2) Seija Vatka/cc (4) Tervasaari Valkeakoski Harri Hiltunen (4)

19 Määritelmiä TUOTANTO Vuosituotannot on ilmoitettu pääluokittain tuhansina tonneina (t). PÄÄSTÖT Päästöt vesistöihin ja ilmaan sekä jätteet on ilmoitettu vuosikuormituksina: tonnia vuodessa (t/v) tai kilogrammaa vuodessa (kg/v). JÄTEVESIPÄÄSTÖT Jätevesipäästöt on ilmoitettu yleisimmin mitattuina suureina, jotka kuvastavat seuraavia jäteveden ominaisuuksia ja vaikutuksia: Kiintoaine Kiintoaineksen, puun kuoren osien, kuidun palasten, täyte- ja päällysteaineiden määrä jätevedessä BOD 7 Biologinen hapenkulutus (Biological Oxygen Demand): kuinka paljon jäteveden sisältämä orgaaninen eli eloperäinen aines kuluttaa happea hajotessaan vesistössä seitsemässä vuorokaudessa, kuvastaa nopeasti hajoavien orgaanisten yhdisteiden määrää COD Cr Kemiallinen hapenkulutus (Chemical Oxygen Demand): paljonko jäteveden sisältämän orgaanisen aineksen täydelliseen kemialliseen hajoamiseen kuluu happea, kuvastaa hitaasti hajoavien orgaanisten yhdisteiden määrää AOX Orgaanisiin yhdisteisiin sitoutuneen kloorin määrä (Adsorbable Organic Halogens) P Fosfori: vesistöjen rehevöitymistä aiheuttava alkuaine, peräisin pääasiassa raaka-aineena käytetystä puusta N Typpi: vesistöjen rehevöitymistä aiheuttava alkuaine, peräisin pääasiassa puuraakaaineesta sekä eräistä kemikaaleista PÄÄSTÖT ILMAAN Päästöt ilmaan on ilmoitettu seuraavina suureina: SO 2 Rikkidioksidi (muunnetaan rikiksi (S) jakamalla luvulla 2) TRS Pelkistyneet rikkiyhdisteet (mm. rikkivety, metyylimerkaptaani), päästö ilmoitettu rikkinä NO x Typen oksidit, päästö ilmoitettu typpidioksidina (NO 2 ) CO 2 Hiilidioksidi (fossiilisista polttoaineista ja turpeesta) Hiukkaset Päästön sisältämät kiinteät aineet Sellutehtaiden ja integraattien ilmapäästöt on eritelty sellun ja paperin valmistuksesta sekä energiantuotannosta aiheutuviin päästöihin. Sellun valmistuksen päästölähteitä ovat soodakattila, meesauuni, haihduttamo, keittämö, pesemö, valkaisimo ja kemikaalien valmistus. Kuorikattilan päästöjen katsotaan kuuluvan energiantuotantoon. JÄTTEET Jätteinä ilmoitetaan vain kaatopaikalle tai muuhun vastaavaan loppusijoitukseen ohjatut jätteet sekä ne ongelmajätteet, jotka käsitellään ongelmajätteiden käsittelylaitoksissa. Sellu- ja paperitehtaiden jätteet on ilmoitettu kuiva-aineena. 19

20 SUUNNANNÄYTTÄJÄ METSÄTEOLLISUUS RY SNELLMANINKATU HELSINKI PL 336, 171 HELSINKI PUHELIN (9) Heinäkuu 214 2