Metsäteollisuuden ympäristötilastot vuodelta 2012

Transkriptio

1 Metsäteollisuuden ympäristötilastot vuodelta 212 1

2 Sisältö Metsäteollisuus panostaa ympäristönsuojeluun ja päästöjen vähentämiseen Metsäteollisuus vaikuttaa ympäristöönsä Vesi Ilma Energia Jätteet ja kierrätys Massa- ja paperiteollisuuden tuotanto, päästöt ja jätteet Suomessa 212 Suomen massa- ja paperitehtaiden tuotanto, sertifioidut ympäristöjärjestelmät, ympäristöinvestoinnit ja jätteet 212 Massa- ja paperiteollisuuden jätevesipäästöt Suomessa tehtaittain 212 Massa- ja paperiteollisuuden päästöt ilmaan Suomessa tehtaittain 212 Massa- ja paperiteollisuuden ympäristöyhteyshenkilöt Määritelmiä

3

4 Metsäteollisuus panostaa ympäristönsuojeluun ja päästöjen vähentämiseen Vuonna 212 massa- ja paperiteollisuuden tuotantoon suhteutetut veteen kohdistuvat päästöt laskivat, ilmaan kohdistuvat päästöt pysyivät samalla tasolla verrattuna edelliseen vuoteen. Paperia ja kartonkia tuotettiin vertailuvuoteen nähden hieman vähemmän, sellun tuotanto puolestaan kasvoi. Päästöt ovat vähentyneet merkittävästi pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi tuotantoon suhteutetut rikkipäästöt ilmaan ovat vähentyneet 95 prosenttia ja fosforipäästöt vesistöihin 77 prosenttia 199-luvun alkuun verrattuna. Päästöt ovat pienentyneet myös lyhyellä aikavälillä, esimerkiksi fossiilisen hiilidioksidin päästöt vähenivät 15 prosenttia viime vuoden aikana. Hiilidioksidipäästöjen väheneminen aiheutui muun muassa polttoainemuutoksista, kun muutamassa tuotantolaitoksessa siirryttiin fossiilisen polttoaineen käytöstä bioenergiaan. YMPÄRISTÖNSUOJELUUN PANOSTETAAN JATKUVASTI Vuonna 212 metsäteollisuus käytti ympäristönsuojeluun yhteensä 134 miljoonaa euroa, josta ympäristönsuojeluinvestoinnit olivat 52 miljoonaa euroa ja käyttökustannukset lähes 82 miljoonaa euroa. Taloustilanteesta huolimatta investointien määrä edelliseen vuoteen verrattuna yli kaksin kertaistui, mikä vaikutti käyttökustannusten osuuden pienenemiseen. Metsäteollisuus pyrkii ympäristönsuojelutyössä jatkuvaan parantamiseen kustannustehokkaasti. 4

5 TUTKIMUKSET YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAUSTALLA Metsäteollisuus teettää vuosittain useita selvityksiä ympäristöasioista. Vuonna 212 tutkittiin muun muassa metsäteollisuuden jätevirtojen hyötykäyttömahdollisuuksia sekä teetettiin selvitys materiaalitehokkuuden toteutumisesta tuotantolaitoksilla. Lisäksi vuonna 212 metsäteollisuuden yhteisiä ympäristötutkimuksia olivat esimerkiksi selvitys sellutehtaiden typen oksidien päästöistä sekä selvitys vesistöihin kohdistuvista päästöistä. METSÄTEOLLISUUS JULKAISI YMPÄRISTÖ- JA VASTUULLISUUSSITOUMUKSET Vuoden 212 keskeisin ympäristöasioiden projekti oli metsäteollisuuden ympäristö- ja vastuullisuussitoumusten laatiminen osana laajempaa ympäristö- ja vastuullisuusstrategiatyötä. Metsäteollisuus aloitti vuonna 211 keskustelun siitä, miten voimme omaehtoisesti kehittää toimintaamme ympäristö- ja vastuullisuuskysymyksissä. Alan yhteiset sitoumukset ympäristö- ja vastuullisuuskysymyksissä vuoteen 22 mennessä julkaistiin helmikuussa 213. Metsäteollisuus on muun muassa sitoutunut kertomaan ja raportoimaan avoimesti ympäristö- ja vastuullisuusasioista. Lisätietoa sitoumuksista ja siihen liittyvä julkaisu Vastuullisuus biotalouden kehittämisen ytimessä löytyy Metsäteollisuus ry:n nettisivuilta. Metsäteollisuuden ympäristönsuojeluinvestoinnit kasvoivat vuonna 212 Milj. EUR Ympäristönsuojeluinvestoinnit (jätehuolto, vesien-, ilman- ja muu ymp.suojelu) Käyttökustannukset Suuri osa metsäteollisuuden ympäristönsuojelun kustannuksista on käyttökustannuksia, kuten jätehuoltoa, jätevedenpuhdistamoiden käyttöä sekä päästöjen ja vesistöjen tarkkailua. Tehtailla on jo laajasti käytössä paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT). Ympäristönsuojelun tavoitteena on jatkuva parantaminen kustannustehokkain keinoin Paperin, kartongin ja markkinasellun tuotantoon suhteutetut päästövähenemät, % *) vertailu vuoteen 199 % Kemiallinen hapenkulutus (COD) Fosfori (P) Typpi (N) Orgaaniset klooriyhdisteet (AOX) Jäteveden määrä Typenoksidit (NO X ) Rikkipäästöt Hiukkaset Fossiilinen hiilidioksidi (CO 2 ) * Kaatopaikkajätteet Massa- ja paperiteollisuudessa tuotannon kasvu ja päästöt eivät ole suhteessa toisiinsa. Tuotannon kasvusta huolimatta päästöjä on pystytty vähentämään huomattavasti. Päästöjen vähentämisessä pyritään jatkuvaan parantamiseen, esimerkiksi vähentämällä päästöjä aiheuttavia häiriötilanteita. 5

6 Metsäteollisuus vaikuttaa ympäristöönsä VESI Paperia ei voida valmistaa ilman vettä. Tehtailla vesi kiertää jopa 15 kertaa prosessissa ennen kuin käytetty vesi puhdistetaan tarkasti ja palautetaan takaisin vesistöön. Sellun ja paperin valmistuksen jätevedet sisältävät pieniä määriä happea kuluttavia orgaanisia yhdisteitä, rehevöitymistä aiheuttavia ravinteita ja orgaanisiin yhdisteisiin sitoutunutta klooria. Jäähdytysvesi kulkee omassa järjestelmässään puhtaana eikä sitä sen vuoksi tarvitse puhdistaa. Suomessa vedestä ei ole pulaa. Paperinvalmistuksen vedenkäyttöä pyritään kuitenkin vähentämään, jolloin samalla säästetään energiaa. ENERGIA JA ILMA Massa- ja paperitehtaat tuottavat itse noin puolet tarvitsemastaan sähköstä. Energian tuotanto aiheuttaa ilmakehään päästöjä, joista merkittävimpiä ovat polttoaineista peräisin olevat rikin ja typen oksidit. Ne saattavat aiheuttaa vesistöjen ja maaperän happamoitumista. Typen oksideja vähennetään prosessien tehokkaalla ohjauksella, mutta päästöjen vähentäminen nykyisestä tasosta on haastavaa. Rikin oksideja on saatu vähennettyä erityisesti häiriötilanteissa syntyvien päästöjen hallinnalla. Myös ilmaan kohdistuvia hiukkaspäästöjä vähennetään tehokkailla talteenottojärjestelmillä. Metsäteollisuudella on suuri merkitys hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä Suomessa. Metsäteollisuuden puupohjaisiin tuotteisiin on varastoitunut hiiltä valtava määrä. Kun puut kasvavat, niihin sitoutuu ilmakehän hiilidioksidia. Positiivinen ilmastovaikutus kertautuu, kun puuperäisillä 6

7 tuotteilla korvataan uusiutumattomia materiaaleja. Massa- ja paperitehtailla puupohjaisten polttoaineiden osuus on 82 prosenttia ja fossiilisia hiilidioksidipäästöjä on saatu vähennettyä 6 prosenttia tuotettua tonnia kohden vuodesta 199. JÄTTEET JA KIERRÄTYS Metsäteollisuudessa raaka-aineet hyödynnetään mahdollisimman tarkasti, mikä vähentää tuotannossa syntyvän jätteen määrää. Materiaalien käytön tehokkuutta parannetaan myös kehittämällä jätteiden hyötykäyttöä. Pitkällä aikavälillä metsäteollisuus on vähentänyt kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden määrää murto-osaan. Massa- ja paperiteollisuuden jätteistä noin 6 prosenttia joudutaan sijoittamaan kaatopaikoille. Suuri osa jätteestä hyödynnetään energiana. Lisäksi esimerkiksi lietteitä ja tuhkia käytetään maarakentamisessa ja lannoitteena. Metsäteollisuus kehittää uusia keinoja jätteiden hyötykäyttöön. Jätteiden hyötykäytön edellytyksiä voidaan edelleen parantaa myös lainsäädännön keinoin, jotta jätteitä sijoitettaisiin jatkossa yhä vähemmän kaatopaikoille. Materiaalitehokkuutta voidaan kasvattaa esimerkiksi edistämällä tuhkien hyötykäyttöä lannoitteena ja maarakentamisessa. Metsäteollisuuden tuotteet ovat käytön jälkeen kierrätettäviä. Jos käytetyistä tuotteista ei voida enää valmistaa uusia tuotteita, soveltuvat ne hyödynnettäviksi uusiutuvan energian tuotannossa. Näin parannetaan materiaalitehokkuutta ja vähennetään kaatopaikkajätteitä. 7

8 Vesi Päästöt vesistöihin ovat vähentyneet huomattavasti Indeksi 1992 = 1 1,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2, Paperin ja kartongin tuotanto Jäteveden määrä Typpi Kemiallinen hapenkulutus (COD) Fosfori Kiintoaine Orgaaniset klooriyhdisteet (AOX) Metsäteollisuus on onnistunut vesiensuojelussa erinomaisesti Päästö 1 t/v 6 Tuotanto milj. t/v Biologinen hapenkulutus (BOD 7 ) Kiintoainepäästö Paperin ja kartongin tuotanto Sellu Metsäteollisuudella on vuosikymmenten kokemus tuloksellisesta vesiensuojelutyöstä. 197-luvun alusta kiintoainespäästöjä ja biologista hapenkulutusta mittaavia BOD 7 -päästöjä on vähennetty merkittävästi samaan aikaan kun sellun ja paperin tuotanto ovat kasvaneet COD-päästöt ovat vähentyneet 69 % tuotettua tonnia kohti vuodesta 1992 Päästö 1 t/v 5 Tuotanto milj. t/v COD (kemiallinen hapenkulutus) COD-päästöjä (kemiallinen hapenkulutus) on vähennetty tehostamalla puhdistusprosesseja sekä kiinnittämällä erityistä huomiota häiriötilanteiden hallintaan sekä satunnaispäästöjen estämiseen. Myös uudistettaessa tehdasprosesseja CODpäästöjen alentaminen on tärkeä suunnittelun lähtökohta Sellun, paperin ja kartongin tuotanto AOX-päästöt ovat alentuneet 87 % tuotettua tonnia kohti vuodesta 1992 AOX-päästö 1 t/v 9 8 Tuotanto milj. t/v AOX Sellun tuotanto Sellun valkaisussa syntyvien klooriyhdisteiden päästöt ovat vähentyneet puhdistamotoimenpiteiden ja uusien valkaisumenetelmien myötä. Vuonna 212 sellun tuotannon kasvusta huolimatta AOX-päästöjä saatiin vähennettyä 15 % edelliseen vuoteen verrattuna. 8

9 Typpipäästöt ovat vähentyneet 5 % ja fosforipäästöt 77 % tuotettua tonnia kohden vuodesta 1992 Päästö 1 t/v 8 Tuotanto milj. t/v Fosfori Typpi Sellun, paperin ja kartongin tuotanto 12 6 Metsäteollisuuden ravinnepäästöt vesistöihin ovat laskeneet selvästi 199-luvun alusta alkaen puhdistamoinvestointien ansiosta. Ravinnepäästöjä vähennetään edelleen optimoimalla toimintaa ja välttämällä häiriötilanteita. Massa- ja paperiteollisuuden osuus Suomen ravinnepäästöistä on noin 4 % Fosfori Typpi Maatalous 68,7 % Haja-asutus 8,9 % Metsätalous 5,8 % Laskeuma 5 % Yhdyskunnat 3,9 % Massa- ja paperiteollisuus 3,9 % Kalankasvatus 1,8 % Turkistarhaus 1,1 % Turvetuotanto,5 % Muu teollisuus,4 % Lähde: SYKE 211 Maatalous 56,8 % Yhdyskunnat 15,2 % Laskeuma 12,6 % Metsätalous 4,7 % Massa- ja paperiteollisuus 3,6 % Haja-asutus 3,6 % Muu teollisuus 1,3 % Kalankasvatus,9 % Turvetuotanto,8 % Turkistarhaus,6 % Lähde: SYKE 211 Metsäteollisuuden osuus Suomen ravinnepäästöistä on pieni. Suurin osa kokonaiskuormituksesta tulee maataloudesta. 9

10 Ilma Indeksi 1992 = 1 1,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2, 92 Metsäteollisuuden osuus Suomen ilmaan kohdistuvista päästöistä on alle 1 % Sellun, paperin ja kartongin tuotanto Typenoksidit (NO X ) Hiilidioksidi (CO 2 ) Hiukkaset Rikkipäästöt Massa- ja paperiteollisuuden hiukkas- ja rikkipäästöt ovat vähentyneet merkittävästi tuotantoon suhteutettuna. Myös hiilidioksidipäästöt ovat huomattavasti vuoden 1992 tasoa alhaisemmat. Typenoksidipäästöt on saatu pidettyä tuotannon kasvusta huolimatta vuoden 1992 tasolla Typenoksidipäästöjen vähentäminen on erittäin haastavaa Päästö 1 NO 2 -t/v Tuotanto milj. t/v Prosessiperäiset päästöt Energian tuotannon päästöt Sellun, paperin ja kartongin tuotanto Typenoksidipäästöt ovat vähentyneet tuotantoon suhteutettuna 27 prosenttia vuodesta Typenoksidipäästöjä syntyy aina, kun ilman typpi ja happi reagoivat keskenään palamisen yhteydessä. Typenoksideja on vähennetty säätämällä palamisolosuhteita. Metsäteollisuuden osuus Suomen typenoksidi päästöistä on noin 9 prosenttia Hiukkaspäästöt ovat vähentyneet 84 % tuotettua tonnia kohti vuodesta 1992 Päästö 1 t/v Tuotanto milj. t/v Prosessiperäiset päästöt Energian tuotannon päästöt Sellun, paperin ja kartongin tuotanto Hiukkapäästöt ovat vähentyneet 84 prosenttia tuotettua tonnia kohden vuodesta Hiukkaspäästöjä ilmaan on vähennetty merkittävästi sähkösuodattimilla. Suurin osa hiukkaspäästöistä on peräisin puuperäisistä polttoaineista Rikkipäästöt ovat laskeneet 95 % tuotettua tonnia kohti vuodesta 1992 Päästö 1 S -t/v Tuotanto milj. t/v TRS (sellu) Rikkidioksidi (prosessi+energia) Sellun, paperin ja kartongin tuotanto Metsäteollisuuden osuus Suomen rikkipäästöistä on noin 1 prosenttia. Hajukaasujen keräilyyn ja käsittelyyn on panostettu sellutehtailla merkittävästi. Tehtailla käytetään polttoaineena yhä enemmän vähärikkisiä puuperäisiä polttoaineita ja laitoksilla tuotetaan yhdistettynä sekä sähköä että lämpöä. Energiantuotannon rikkipäästöjä vähennetään hallitsemalla polttoprosesseja. 5 1

11 Energia Fossiiliset hiilidioksidipäästöt ovat alentuneet 6 % tuotettua tonnia kohti vuodesta 199 Päästö milj. t/v 1 Tuotanto milj. t/v * Hiilidioksidi * = arvio Sellun, paperin ja kartongin tuotanto Metsäteollisuuden hiilidioksidipäästot ovat pää - osin peräisin tehdasvoimalaitoksista. Investoinnit energia tehokkuuteen sekä bioenergian osuuden kasvaminen ovat vähentäneet hiilidioksidipäästöjä huomattavasti alle vuoden 199 tason. Suomen metsäteollisuus on jo pitkään lisännyt uusiutuvien energialähteiden osuutta 1 TJ Kivihiili Raskas polttoöljy Maakaasu Lähde: Tilastokeskus Turve Kuori, puru, hake Bioliemet Puupohjaisten polttoaineiden osuus metsäteollisuuden käyttämistä polttoaineista on kasvanut tasaisesti 199-luvun alun reilusta 6 prosentista nykyiseen 82 prosenttiin. Samalla öljyn ja kivihiilen käyttö on vähentynyt yli 75 prosenttia. Öljyä ja kivihiiltä tarvitaan kuitenkin edelleen erityisesti poikkeustilanteissa. Mrd. kwh Metsäteollisuuden tehtailla tuotetaan noin 5 % tarvittavasta sähköstä Ostosähkö Oma sähköntuotanto Lähde: Energiateollisuus, Tilastokeskus Metsäteollisuus pystyy tuottamaan suuren osan tarvitsemastaan sähköstä omilla tehtaillaan esimerkiksi polttamalla kuorta ja tuotannon sivutuotteena syntyviä bioliemiä. Metsäteollisuus on merkittävä hiilidioksipäästöttömän vesi- ja ydinvoiman omistaja. 11

12 Jätteet ja kierrätys Suomessa on pitkät perinteet paperin ja kartongin kierrätyksessä Vuonna 212 Suomessa kerättiin talteen 75 tonnia paperituotteita, eli noin 13 kiloa henkilöä kohden. Paperin kierrätysaste oli Suomessa 71 prosenttia, mikä on hyvä saavutus harvaanasutussa maassa. Keräyspaperista ja -kartongista käytettiin 567 tonnia raaka-aineena Suomessa, 96 prosenttia uusiin paperituotteisiin ja 4 prosenttia eristeeksi ja muuhun käyttöön. Kuitupakkauksista kierrätettiin Suomessa 96 % vuonna 21 % Kuitu Lasi Metalli Muovi Puu Lähde: Pakkausalan ympäristörekisteri PYR Oy Suomessa kuitupakkaukset, kuten aaltopahvi- ja kartonkipakkaukset, kierrätetään tarkasti. Verrattuna muihin pakkausmateriaaleihin kuitupakkausten kierrätys on omaa luokkaansa. Vuonna 21 muovipakkauksista kierrätettiin 26 prosenttia, lasista 61 prosenttia ja metallipakkauksista 78 prosenttia. Puupakkausten hyötykäyttöaste (kierrätys ja energiakäyttö) vuonna 21 oli 84 prosenttia. Puupakkauksilla on ollut kierrätystavoite vasta vuodesta 28. Vuodesta 1992 kaatopaikkajätteet ovat vähentyneet 88 % tuotettua tonnia kohden Jätteet 1 t/v Tuotanto milj. t/v Kaatopaikkajätteet Paperin ja kartongin tuotanto Massa- ja paperiteollisuus on vähentänyt kaatopaikkajätteiden määrää huomattavasti parantamalla materiaalitehokkuuttaan erityisesti kehittämällä jätteiden hyötykäyttöä. Jätteitä hyödynnetään esimerkiksi lannoitteena ja maarakentamisessa. Osa tuotannossa syntyvistä jätteistä on sellaisia, ettei niille löydy toimivaa hyötykäyttöä, vaan ne on sijoitettava kaatopaikoille. 12

13 13

14 Massa- ja paperiteollisuuden tuotanto, päästöt ja jätteet Suomessa 212 Muutos /211, % Tuotanto Paperi 7,9 milj. t -8 Kartonki 2,8 milj. t 1 Massat 1,2 milj. t -1 Päästöt vesistöihin Kiintoaine t -6 Biologinen hapenkulutus, BOD t 18 Kemiallinen hapenkulutus, COD Cr t -8 Fosfori, P 133 t -16 Typpi, N t -2 Orgaaniset klooriyhdisteet, AOX 933 t -15 Päästöt ilmaan Rikkidioksidi, SO t(s) 1 Pelkistyneet rikkiyhdisteet, TRS 359 t(s) -2 Typenoksidit, NO X t(no 2 ) -3 Hiukkaset t 15 Hiilidioksidi, CO 2 3,1 Mt -15 Jätteet Kaatopaikkajätteet (kuiva-aineena) t 3 tuhkat 24 2 t soodasakka ja meesa 64 2 t siistausliete- ja jäte 2 1 t kuitu- ja pastalietteet 1 7 t jätevedenpuhdistamojen lietteet 39 5 t puujäte 1 2 t muut jätteet *) 13 6 t *) lukuun sisältyy käsittelylaitokseen toimitettu ongelmajäte Päästöt tuotettua tonnia kohti Päästön muutos %/tuotantotonni päästöt päästöt 212/1992 kg /tuotantotonni kg/tuotantotonni COD, kemiallinen hapenkulutus 31,1 9,65-69 % BOD, biologinen hapenkulutus 5,7,72-87 % Kiintoaine 3,32,98-7 % P,4,1-77 % N,32,16-5 % AOX 1,12,15-87 % NO X 1,8 1,32-27 % SO 2 2,,33-84 % Hiukkaset 1,23,2-84 % Rikkipäästöt (sellu) 1,1,5-95 % CO *) 2 478,37 192,68-6 % Kaatopaikkajätteet 88,82 1,52-88 % Jäteveden määrä m 3 7,4 32,77-53 % *) vertailu vuoteen 199 Tuotantolukuna on käytetty paperin, kartongin ja markkinasellun yhteenlaskettua tuotantoa. Poikkeuksena AOX (valkaistu sellu) ja rikkipäästöt (sellu). 14

15 Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotanto, sertifioidut ympäristö järjestelmät, ympäristöinvestoinnit ja jätteet 212 Massat 1), t Paperi/ ISO 141 EMAS Ympäristö- Kaatopaikkakartonki, t investoinnit jätteet yht. EUR ka-t 2) Delfortgroup Tervakoski Oy 113 x 26 Jujo-konserni Jujo Thermal Oy 6 x Kotkamills Oy Kotkan tehtaat x 659 Mondi Mondi Lohja Oy 55 x Metsä Group Metsä Tissue Oyj Mänttä x Metsä Board Oyj Joutseno 273 x Kaskinen 251 x Kemi 343 x 17 Kyro x Simpele x 91 Tako 192 x 385 Äänekoski Board 22 x Metsä Fibre Oy Joutseno 66 x Kemi 539 x 75 Rauma 573 x Äänekoski 519 x Pankaboard Oy Pankakosken kartonkitehdas x Powerflute Oyj Savon Sellu Oy x Sappi Finland Oy Kirkniemi x x Sonoco-Alcore Oy Karhulan kartonkitehdas 75 4 Stora Enso Oyj Anjalankoski x Corenso United Oy Ltd x Enocell Oy 419 x Heinolan Flutingtehdas x Imatra x Sunila 35 x Oulu x 8 Varkaus x Veitsiluoto x x UPM-Kymmene Oyj Jämsänkoski x x Kaipola x x Kaukas x x Kymi x x Pietarsaari 3) x x Rauma x x ) Tervasaari x x ) Sellu/mekaaninen massa/ctmp/puolikemiallinen massa/revintämassa/siistaamaton kiertokuitumassa/siistattu kiertokuitumassa 2) Sisältää käsittelylaitokseen toimitetun ongelmajätteen 3) BillerudKorsnäsin ja UPM:n välinen kauppa kesällä 212 4) Tuotantoa ei ilmoiteta 15

16 Massa- ja paperiteollisuuden jätevesipäästöt Suomessa tehtaittain 212 Kiintoaine, t COD Cr, t P, t N, t AOX, t Delfortgroup Tervakoski Oy ,5 6, Jujo-konserni Jujo Thermal Oy 1) ,3 7 Kotkamills Oy Kotkan tehtaat , 53 Mondi Mondi Lohja Oy ,1 21 Metsä Group Metsä Tissue Oyj Mänttä ,4 14 Metsä Board Oyj Joutseno 9 946,2 1 Kaskinen ,7 19 Kemi ,3 11 Kyro ,2 19 Simpele ,3 12 Tako 11 98,4,9 Äänekoski Board ,3 5,9 Metsä Fibre Oy Joutseno , Kemi , Rauma , Äänekoski , Pankaboard Oy Pankakosken kartonkitehdas Powerflute Oyj Savon Sellu Oy ,2 326 Sappi Finland I Oy Kirkniemi ,4 16 SCA Tissue Finland Oy Nokia ,8 7,8 Sonoco-Alcore Oy Karhulan kartonkitehdas Stora Enso Oyj Anjalankoski ,7 143 Corenso United Oy Ltd ,1 14 Enocell Oy , Heinolan Flutingtehdas ,9 1 Imatra Sunila , Oulu , Varkaus , Veitsiluoto , UPM-Kymmene Oyj Jämsänkoski ,5 46 Kaipola ,5 35 Kaukas , Kymi , Pietarsaari Rauma ,2 55 Tervasaari 16 66,9 1 1) Jätevedet käsitellään yhteispuhdistamossa, tehtaan päästöt yhteispuhdistamon jälkeen laskennallisesti arvioitu 16

17 Massa- ja paperiteollisuuden päästöt ilmaan Suomessa tehtaittain 212 Sellun- ja paperintuotannon suorat päästöt ilmaan 1) Energian tuotannon päästöt ilmaan 1) SO 2, t(so ) TRS, t(s) NO, Hiukkaset, t SO, NO 2 x 2 x, Hiukkaset,t t(no 2 ) t(so 2 ) t(no 2 ) Delfortgroup Tervakoski Oy 56 Jujo-konserni Jujo Thermal Oy 2, ,1 Kotkamills Oy Kotkan tehtaat 65 3, Mondi Mondi Lohja Oy, Metsä Group Metsä Tissue Oyj Mänttä ,1 Metsä Board Oyj Joutseno Kaskinen 2, Kemi Kyro 2,8 13 Simpele ,7 Tako 7 Äänekoski Board 7, 79 1,2 Metsä Fibre Oy Joutseno ,3 Kemi ,7 88 2,1 Rauma 91 5, Äänekoski Pankaboard Oy Pankakosken kartonkitehdas 6,4 71 2, Powerflute Oyj Savon Sellu Oy 1 8, Sappi Finland I Oy Kirkniemi 11, , SCA Tissue Finland Oy Nokia Sonoco-Alcore Oy Karhulan kartonkitehdas Stora Enso Oyj Anjalankoski, Corenso United Oy Ltd.,2,2 1,4 Enocell Oy , Heinolan Flutingtehdas , ,1 Imatra , Sunila 19 4, ,2 Oulu 5, ,2 Varkaus Veitsiluoto ,6 UPM-Kymmene Oyj Jämsänkoski , Kaipola ,9 Kaukas ,2 Kymi ,4 Pietarsaari , Rauma 5,8 Tervasaari ) Energiamarkkinavirasto on julkaissut laitoskohtaiset CO 2 -päästötiedot 17

18 Massa- ja paperiteollisuuden ympäristöyhteyshenkilöt Yhtiö Tehdas Paikkakunta Ympäristöasioista Sähköposti Puhelin vastaavat henkilöt Delfortgroup Tervakoski Oy Tervakoski Janakkala Lisen Henriks-Lehikoinen (4) SCA SCA Tissue Finland Oy Nokia Jenni Vainio (4) Jujo Thermal Oy Kauttua Eura Mari Pirttimäki (5) Kotkamills Oy Kotkan tehtaat Kotka Hannu Wahlberg (5) Metsä Group Metsä Board Joutseno Joutseno Mika Leino (5) Kaskinen Kaskinen Johanna Harjula (4) Kemi Kemi Marika Alapoikela (5) Kyro Kyröskoski Sirpa Eskelinen (5) Simpele Simpele Mika Leino (5) Tako Tampere Sirpa Eskelinen (5) Äänekoski Board Äänekoski Sari Tupitsa (5) Metsä-Tissue Oyj Mänttä Mänttä Juuso Nurmi (4) Metsä Fibre Joutseno Joutseno Mika Leino (5) Kemi Kemi Marika Alapoikela (5) Rauma Rauma Johanna Harjula (4) Äänekoski Äänekoski Sari Tupitsa (5) Mondi Group Mondi Lohja Oy Lohja Tero Nevalainen (4) Pankaboard Oy Pankakoski Lieksa Juha Keränen (4) Powerflute Oy Powerflute Oy Savon Sellu Kuopio Kari Koistinen (5) Sappi Fine Paper Europe Sappi Finland I Oy Kirkniemi Lohja Jenni Kukkonen jenni.kukkonen@sappi.com (5) Sonoco-Alcore S.a.r.l. Sonoco-Alcore Oy Karhula Kotka Arto Lindberg arto.lindberg@sonoco-alcore.net (5) Stora Enso Oyj UPM-Kymmene Oyj Anjalankoski Anjalankoski Heini Kukkonen heini.kukkonen@storaenso.com (4) Corenso United Oy Ltd Pori Minna Kurittu minna.kurittu@storaenso.com (4) Enocell Oy Uimaharju Teppo Rovio teppo.rovio@storaenso.com (4) Heinola Fluting Heinola Kati Manskinen kati.manskinen@storaenso.com (44) Imatra Imatra Juha Oksanen juha.oksanen@storaenso.com (4) Oulu Oulu Mervi Partanen mervi.partanen@storaenso.com (4) Varkaus Varkaus Ulla-Maija Olander ulla-maija.olander@storaenso.com (4) Veitsiluoto Kemi Hannu Nurmesniemi hannu.nurmesniemi@storaenso.com (4) Sunilan tehdas Sunila Terttu Heinonen terttu.heinonen@storaenso.com (5) Jämsänkoski Jämsänkoski Pia Siirola-Kourunen pia.siirola-kourunen@upm.com (4) Kaipola Kaipola Pia Siirola-Kourunen pia.siirola-kourunen@upm.com (4) Kaukas Lappeenranta Minna Maunus-Tiihonen minna.maunus-tiihonen@upm.com (4) Kymi Kuusankoski Päivi Hyvärinen paivi.hyvarinen@upm.com (2) Pietarsaari Pietarsaari Kari Saari kari.saari@upm.com (4) Rauma Rauma Eerik Ojala eerik.ojala@upm.com (2) Tervasaari Valkeakoski Harri Hiltunen harri.o.hiltunen@upm.com (4)

19 Määritelmiä TUOTANTO Vuosituotannot on ilmoitettu pääluokittain tuhansina tonneina (t). PÄÄSTÖT Päästöt vesistöihin ja ilmaan sekä jätteet on ilmoitettu vuosikuormituksina: tonnia vuodessa (t/a) tai kilogrammaa vuodessa (kg/a). JÄTEVESIPÄÄSTÖT Jätevesipäästöt on ilmoitettu yleisimmin mitattuina suureina, jotka kuvastavat seuraavia jäteveden ominaisuuksia ja vaikutuksia: Kiintoaine Kiintoaineksen, puun kuoren osien, kuidun palasten, täyte- ja päällysteaineiden, määrä jätevedessä BOD 7 Biologinen hapenkulutus (Biological Oxygen Demand): kuinka paljon jäteveden sisältämä orgaaninen eli eloperäinen aines kuluttaa happea hajotessaan vesistössä seitsemässä vuorokaudessa, kuvastaa nopeasti hajoavien orgaanisten yhdisteiden määrää COD Cr Kemiallinen hapenkulutus (Chemical Oxygen Demand): paljonko jäteveden sisältämän orgaanisen aineksen täydelliseen kemialliseen hajoamiseen kuluu happea, kuvastaa hitaasti hajoavien orgaanisten yhdisteiden määrää AOX Orgaanisiin yhdisteisiin sitoutuneen kloorin määrä (Adsorbable Organic Halogens) P Fosfori: vesistöjen rehevöitymistä aiheuttava alkuaine, peräisin pääasiassa raakaaineena käytetystä puusta N Typpi: vesistöjen rehevöitymistä aiheuttava alkuaine, peräisin pääasiassa puuraakaaineesta sekä eräistä kemikaaleista PÄÄSTÖT ILMAAN Päästöt ilmaan on ilmoitettu seuraavina suureina: SO 2 Rikkidioksidi (muunnetaan rikiksi (S) jakamalla luvulla 2) TRS Pelkistyneet rikkiyhdisteet (mm. rikkivety, metyylimerkaptaani), päästö ilmoitettu rikkinä NO x Typenoksidit, päästö ilmoitettu typpidioksidina (NO 2 ) CO 2 Hiilidioksidi (fossiilisista polttoaineista ja turpeesta) Hiukkaset Päästön sisältämät kiinteät aineet Sellutehtaiden ja integraattien ilmapäästöt on eritelty sellun ja paperin valmistuksesta sekä energiantuotannosta aiheutuviin päästöihin. Sellun valmistuksen päästölähteitä ovat soodakattila, meesauuni, haihduttamo, keittämö, pesemö, valkaisimo ja kemikaalien valmistus. Kuorikattilan päästöjen katsotaan kuuluvan energiantuotantoon. JÄTTEET Jätteinä ilmoitetaan vain kaatopaikalle tai muuhun vastaavaan loppusijoitukseen ohjatut jätteet sekä ne ongelmajätteet, jotka käsitellään ongelmajätteiden käsittelylaitoksissa. Sellu- ja paperitehtaiden jätteet on ilmoitettu kuiva-aineena. 19

20 METSÄTEOLLISUUS vastaa ihmisten ja yhteiskunnan tarpeisiin sekä maailman ilmasto-, energia- ja ympäristöhaasteisiin vastuullisesti. Metsäteollisuuden uusiutuvaan ja kierrätettävään raaka-aineeseen perustuvilla tuotteilla voidaan vähentää ehtyvien luonnonvarojen käyttöä. Metsäteollisuus kantaa vastuunsa ja parantaa jatkuvasti toimintaansa ympäristö- ja vastuullisuusasioissa. Tuotantoprosesseja kehittämällä ja päästöjen puhdistusta tehostamalla metsä teollisuuden päästöt ilmaan ja vesistöihin ovat pienentyneet huomattavasti. Ympäristönsuojeluinvestoinneilla ja parhaan teknologian käyttöönotolla on myönteinen vaikutus ympäristön tilaan maassamme, jossa on poikkeuksellisen paljon metsäteollisuutta. METSÄTEOLLISUUS RY SNELLMANINKATU HELSINKI BIOTALOUDEN SUUNNANNÄYTTÄJÄ PL 336, 171 HELSINKI PUHELIN (9) TELEKOPIO (9) METSATEOLLISUUS METSATEOLLISUUS.FI Kesäkuu 213 2