YMPÄRISTÖNSUOJELUN. ENVIRONMENTAL performance kehitys in UPM Kaukas

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖNSUOJELUN ENVIRONMENTAL performance kehitys in 212 UPM Kaukas

2 UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta. Tuotteemme valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista ja ovat kierrätettäviä. Yhtiön liiketoiminta jakaantuu kolmeen ryhmään: Energia ja sellu, Paperi sekä Tekniset materiaalit. UPM:n palveluksessa on noin 22 henkilöä ja yhtiöllä on tuotantolaitoksia 17 maassa. Vuosittainen liikevaihto on yli 1 miljardia euroa. UPM:n osakkeet on listattu Helsingin pörssissä. UPM The Biofore Company UPM Kaukaan tehtaat Kaukaan tehtaat sijaitsevat Kaakkois-Suomessa Lappeenrannassa Saimaan rannalla. Tehdasalueella toimii useita UPM:n tuotantolaitoksia ja yksiköitä: sellutehdas, paperitehdas, saha, tutkimuskeskus ja Kaukaan Voima Oy. UPM:n YMPÄRISTÖselonteko 212 Sellutehdas valmistaa valkaistua havu- ja koivusellua. Paperitehdas valmistaa päällystettyä aikakauslehtipaperia kahdella tuotantolinjalla. Kaukaan saha valmistaa mäntysahatavaraa, josta osa jalostetaan höylä- ja kyllästetyiksi tuotteiksi Kaukaalla. Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitos (KauVo) tuottaa lämpöä ja sähköä Kaukaan tehtaille ja Lappeenrannan Energia Oy:lle. Lappeenrannan kaupungin kaukolämpötarpeesta tuotetaan noin 8 % ympäristöystävällisesti biopoltto aineilla. UPM:n koko tutkimustoimintaa johdetaan Lappeenrannasta. UPM rakentaa Kaukaan tehdasalueelle nestebiojalostamon, jonka tuote on mäntyöljystä valmistettava liikenteen biodiesel. Laitos valmistuu vuonna 214. UPM:n sellu- ja paperitehtaat Tämä UPM Kaukaan Ympäristönsuojelun kehitys 212 on UPM:n paperi- ja sellutehtaiden ympäristöselonteon 212 tehdasliite, joka käsittelee vuoden 212 ympäristösuorituskykyä ja tunnuslukuja. UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteko yhdessä tehdasliitteiden kanssa muodostaa UPM:n yhteisen EMASselonteon. UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteko on saatavilla osoitteesta Seuraava UPM:n yhteinen EMAS-selonteko ilmestyy keväällä 214. Integraatti mahdollistaa tehokkaan puuraaka-aineen käytön, energiahuollon ja logistiikan. Myös ympäristölupa on yhteinen ja se sisältää jätevesien puhdistuksen, jätehuollon ja kaato paikan. EMAS kattaa Kaukaan sellu- ja paperitehtaan. Tuotantokyky 61 t päällystetty aikakauslehtipaperia 74 t havu- ja koivusellua 5 m 3 mäntysahatavaraa 3 m 3 sahatavarajalosteita Henkilöstö Paperitehdas 351, sellutehdas 162, tehdaspalvelu 183, yht. 77 Tuotteet MWC aikakauslehtipaperi: UPM Star H UPM Star silk H UPM Star G UPM Star silk G LWC aikakauslehtipaperi: UPM Ultra H UPM Ultra G UPM Ultra silk G UPM Cote G Sertifikaatit Laatujärjestelmä ISO 91 Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ISO 141 EMAS-ympäristöjärjestelmä Puun alkuperäketjun hallinta FSC ja PEFC Chain of Custody (CoC) Tuotteet löytyvät UPM:n internet-sivuilta polkua > Vastuullisuus > Periaatteet ja tunnusluvut > Sertifikaatit Ympäristömerkki Euroopan Unionin ympäristömerkki Sellu UPM Betula UPM Conifer Puutuotteet UPM Timber UPM Plus UPM Kuohu UPM Silmu FI/11/1 PEFC/ Kestävän metsätalouden edistämiseksi 2

3 Ympäristövuosi 212 Vuonna 212 UPM Kaukaan tehtaiden tuotanto ja vaikutukset ympäristöön olivat vastaavia kuin aiemmin 2-luvulla. Tehtaan päästöt alittivat lupaehdot yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Joulukuussa meesauunin ilmapäästöissä haisevien rikki yhdisteiden pitoisuus (TRS) ylitti lupaehdon kahden vuorokauden ajan. Integraatin ympäristötavoitteita olivat Clean Run -kampanjan läpivienti, ympäristötietoisuuden lisääminen koko henkilökunnalle ja poikkeuksellisten päästöjen vähentäminen. Clean Run -ohjelma oli osa normaalia toimintaa vuonna 212. Poikkeuksellisia päästöjä tarkkailtiin ja syitä selvitettiin aiempaa enemmän. Sisäisiä poikkeuksellisia päästöjä kirjattiin aiempaa enemmän. Ympäristökoulutusta pidettiin sellutehtaan henkilökunnalle, paperitehtaan esimieskunnalle ja kaikille kesätyöntekijöille ja harjoittelijoille. Lähiympäristöstä saatiin aiempia vuosia vähemmän ympäristöpalautetta. Ainoa palautteen aiheuttaja oli haju. Hajuvalituksia kirjattiin 4 kpl. Biologisella puhdistamolla ruopattiin altaiden pohjilta kiinto ainesedimenttiä pois. Ruopatut kiintoaineet sijoitettiin meluvalliin ilmastusaltaan viereen. Meluvallilla vaimennetaan puhdistamon melua asutuksen suuntaan. Jätehyötykäyttöä lisättiin merkittävästi vuoden aikana. Uusia kohteita olivat mm. metsäkohteiden maisemointi ja peltokohteiden happamuuden säätö. Yhteistyösopimuksia laadittiin eri toimijoiden kanssa. Tehdasintegraatissa syntyneestä UPM:n jätteestä 86 % hyötykäytettiin. Mukana on UPM:n osuus Kaukaan Voiman tuhkista. veteen. Ominaispäästöt eivät muuttuneet merkittävästi. Suurin ympäristöhaaste sellutehtaalla on hajukaasujen käsittelyn toimintavarmuus. Hajukaasuvirtaamien muutoksissa hajukaasupoltin sammuu ja varapoltin ei aina starttaa heti. Varapoltinta käytettiin vuonna 212 enemmän kuin edellisenä vuonna, mikä näkyi mm. kohonneina rikkidioksidipäästöinä. Sellutehtaan ympäristötavoitteina oli vähentää hajupäästöjä, prosessiveden kulutusta ja ylijäämähöyryä. Jätepuolen tavoitteena oli lisätä soodasakan hyötykäyttöä. Haisevina rikkiyhdisteinä (TRS) mitattuna sellutehtaan hajupäästöt lisääntyivät merkittävästi ja olivat 19,6 tonnia (11,3 tonnia vuonna 211). Prosessiveden määrä kasvoi. Höyryverkon hallinta parani ja ulosajettavan ylijäämähöyryn määrä väheni. Prosessissa syntyneestä soodasakasta hyötykäytettiin 46,3 %, mikä on 8,6 %-yksikköä edellistä vuotta enemmän. Paperitehdas Paperitehtaalla on sisäisinä tavoitteina määritetty rajat kiintoainepäästöille jätevedenpuhdistamolle, prosessissa syntyville jätejakeille sekä prosessiveden kulutukselle. Vuonna 212 oli tavoitteena myös tehdä kemikaalien riskikartoitus ja selvittää energiansäästökohteita. Kiintoainepäästöt puhdistamolle olivat keskimäärin 17,5 tonnia päivässä. Tavoite on 12,6 tonnia. Päästöt kasvoivat edellisestä vuodesta 1 % (15,9 t/d 211). Kiintoainepäästöjen kasvu johtui paperikoneiden ajettavuusongelmista sekä katkonaisesta ajosta, lyhyitä seisokkeja oli monta. Loppuvuonna kiintoainepäästöt pienenivät. Tavoite saavutettiin kahtena kuukautena. Veden käytölle on asetettu tavoitearvo 13,6 m 3 paperitonnia kohti ilman kuorimon käyttämää vettä. Tavoitetta ei saavutettu. Kulutus kuitenkin pieneni edellisestä vuodesta. Kuorimon vedenkäyttö pysyi samana kuin edellisenä vuonna. Prosessissa syntyvälle jätteelle asetetut tavoitteet olivat pastalietteen osalta 6, t päivässä ja kuitulietteelle 2,2 tonnia. Kuitulietteen määrä pysyi samana kuin edellisenä vuonna ja pastalietettä syntyi 17 % vähemmän. Pastalietteestä vain pieni määrä loppusijoitettiin kaatopaikalle. Sitä käytettiin meluvallin raaka-aineena jätevedenpuhdistamolla sekä toimitettiin ulkopuoliselle toimijalle kaatopaikan sulkumateriaaliksi. Kuituliete välivarastoitiin ja tullaan hyötykäyttämään tulevina vuosina. Kemikaaliriskien kartoitusta varten on UPM:ssä valmistumassa oma turvallisuusstandardi ja toimintaohje. Näiden vaati mat toimenpiteet aloitetaan vuonna 213. Tästä johtuen erillistä kemikaaliriskinarviointia ei tehty vuonna 212. Energiansäästötoimenpiteitä sitä vastoin on tehty eri alueilla, mm. paperikone 1:n tyhjöjärjestelmän optimointi, paperikoneiden hioketornien kierrätyspumppujen pysäyttäminen, hiokkeen jälkijauhatuksen lopettaminen ja päällystyskoneen IR-kuivaimien pysäyttäminen. Sellutehdas Sellutehdas teki vuonna 212 tuotantoennätyksen. Tehdas kävi tasaisesti lähes läpi vuoden, koko laitos pysäytettiin vain syyskuussa noin viikon mittaiseen kunnossapitoseisokkiin. Kasvanut tuotanto lisäsi kokonaispäästöjä sekä ilmaan että Juha Kääriäinen, Kymi-Kaukaan tehdasintegraatin johtaja Minna Maunus-Tiihonen, ympäristöpäällikkö 3

4 Ilma Vesi Vuonna 212 päästötaso ilmaan kasvoi rikkidioksidin (SO 2 ) ja hiukkasten osalta. Fossiilisten polttoaineiden poltossa syntyneen hiilidioksidin ja typen oksidien päästömäärä väheni. Hajukaasut poltettiin yli 99,7 % ajasta. Sellutehdas ajoi tasaista tuotantoennätysvauhtia ja seisokkipäiviä oli vähän. SO 2 - päästöjen suuri nousu kohdistuu hajukaasujen varapolttimelle, jonka osuus sellutehtaan SO 2 -päästöistä oli 84 % ja kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 279 %. Muiden päästöpisteiden osalta SO 2 -päästöt laskivat. Varapoltin oli päällä 54 vrk vuonna 212 kun se aiempana vuonna oli päällä vain noin 6 vrk. Varapoltin on pidetty päällä useammin, jotta on varmistettu hajukaasujen poltto myös pääpolttimen häiriötilanteissa. Hiukkaspäästöt kasvoivat kaikissa mittauspisteissä johtuen edellistä vuotta kovemmasta ajovauhdista. Maakaasua poltettiin tukipolttoaineena aiempaa vähemmän, mikä vähensi hiilidioksidipäästöjä. Ilmapäästöissä oli yksi lupaehdot ylittä vä päästö. Meesauunin haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuus ylitti luparajan kahden vuorokauden ajan. Ylityksen aiheutti meesan suodatuksen ongelmat, josta johtuen meesa joutui uuniin liian märkänä. Palaminen oli epätäydellistä, mikä näkyi kohonneina TRS-pitoisuuksina. Oheisissa vuosittaisia päästömääriä kuvaavissa graafeissa on esitetty UPM Kaukaan tehtaiden sellun- ja energiantuotannon kokonaispäästöt ilmaan. Luvuissa on mukana myös Kaukaan Voiman kokonaispäästöjen osalta UPM:lle jyvittyvä osuus. Kaukaalla käytettiin vuonna 212 vettä yhteensä 83 milj. m 3, tästä prosessivetenä käytettiin ja puhdistettiin biologisella jäteveden puhdistamolla noin 48 %. Veden kulutus kasvoi edellisestä vuodesta. Osittain kasvu johtui suuremmasta tuotannosta ja osittain siitä, että jäteveden puhdistamon jäähdytykseen käytettiin kesän aikana aiempaa enemmän vettä. Jätevesien kuormitus järveen alitti kaikilta parametreiltä ympäristöluvan raja-arvot koko vuoden. Jätevesikuormitukset olivat sekä sellun että paperin tuotannossa BATarvojen rajoissa. Päästötaso järveen kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna biologisen (BOD) ja kemiallisen (COD) hapenkulutuksen, kiintoaineen ja typpikuormituksen osalta. Fosforikuormitus pieneni ja orgaanisten halogeeniyhdisteiden (AOX) määrä pysyi lähes ennallaan. FossiILISTEN POLTTOAINEIDEN HIILIDIoKSidI, CO 2 1, t/a KAASUMAINEN RIKKI, SO 2 t/a biologinen HAPENKULUTUS, BOD 7 t/d 6, 6, 4,8 4,8 3,6 3,6 2,4 2,4 1,2 1,2, TYPEN OKSIDIT, NO X t/a HIUKKASET t/a TYPPI, N kg/d Vuosilupa Kuukausiraja 4

5 Jätteet Biologinen puhdistamo toimi hyvin. Päästötason nousu johtui kasvaneesta tuotannosta. Puhdistamon kyky puhdistaa vettä ilmoitetaan reduktiona, mikä kuvaa puhdistamossa poistettua osuutta sinne saapuneesta kuormituksesta. Biologisen hapenkulutuksen suhteen reduktio oli 99 % ja kemiallisen 81 %. Puhdistamolle saapuneesta fosforista 87 % poistui prosessin aikana ja typestä 64 %. Puhdistusteho oli näiltä osin vuotta 211 parempi. Kiintoainereduktio jäi vähän edellistä vuotta alhaisemmaksi. Tähän syynä oli keväällä 212 tehty varo- ja tasausaltaan ruoppaus, jossa poistettiin altaiden pohjalle vuosien aikana kertynyttä kiintoainesedimenttiä. Ruoppaus aiheutti puhdistamolle sisäistä kuormitusta ja jonkun verran lietteen laskeutumisongelmia. Tilanteen tasaannuttua kiintoainekuormitus varsinaiseen puhdistusprosessiin pieneni ja toiminta biologisella laitoksella voi taas vuosia jatkua vakaana. Vedenkäytön vähentäminen on ollut jo vuosia pitkän tähtäimen ympäristötavoitteena Kaukaalla. Vuonna 212 teetettiin diplomityö vedenkäytön vähentämisestä ja diplomityön jatkeena vielä lisäselvityksiä kuinka tavoitteisiin päästäisiin. Veden käyttö ei ole merkittävästi vähentynyt, sellutehtaalla se jopa kasvoi tuotettua sellutonnia kohti vuonna 212. Tähän yksi syy on puhdistamon lämpötilan hallinta. Biologisen puhdistamon toiminta häiriintyy liian korkeassa lämpötilassa ja prosessinongelmien välttämiseksi jäähdytys oli aiempaa runsaampaa vuonna 212. Puhdistamon jäähdytysvesi on laskettu sellutehtaan prosessivedeksi. Tuosan kaatopaikalle sijoitetun jätteen määrä väheni vuonna 212. Kaatopaikalle loppusijoitettiin 5495,5 t jätettä (kuiva-aineena). Edellisestä vuodesta loppusijoitetun jätteen määrä väheni 42,7 %. Prosessijätettä syntyi suurin piirtein vastaava määrä kuin aiemmin (3 783 tonnia), kaatopaikalle sijoittamista on saatu vähennettyä hyötykäyttöä lisäämällä. Tuosan kaatopaikalla jatkettiin kenttärakenteen tekoa soodasakan ja lentotuhkan seoksesta, meluvalliin puhdistamolle sijoitettiin ruoppausmassojen lisäksi pastalietettä ja pohjatuhkaa stabiloimaan rakennetta. Primäärilietettä käytettiin ulkopuolisen metsäkohteen maisemoinnissa ja sammutettua kalkkia pellolla happamuuden säätöaineena. Kalkki ja primääriliete rekisteröitiin Eviraan. Prosessijätteiden hyötykäytön tehostamisesta tehtiin yhteistyösopimus ulkopuolisen tahon kanssa vuodeksi 213. KemiALLINEN HAPENKULUTUS, COD t/d kiintoaine, TSS t/d 6, 6, 6 4,8 4,8 48 3,6 3,6 36 2,4 2,4 24 1,2 12 jätteet tuosaan BD t/a , Tuhka Muut Soodasakka Pastaliete FOSFORI, P kg/d ORGAANISIIN YHDISTEISIIN SIOUTUNUT KLOORI, AOX t/d Kaavion tonnit on annettu kuivapainona ,6,48,36,24,12,

6 Ympäristöparametrit 212 Taulukossa esitetyt ympäristötunnusluvut perustuvat UPM Kaukaan tehtaan sellun ja paperin kokonaistuotantoon. Tuotantoa sekä raaka-aineen ja energian kulutusta koskevat tunnusluvut on ilmoitettu kokonaislukuina konsernitasolla UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteossa 212. Tuotantokyky Raaka-aineet Energia Päästöt ilmaan, sis. UPM:n osuuden Kaukaan Voiman päästöistä aikakauslehtipaperia sellua - havu - koivu puu, keitto- ja valkaisukemikaalit, täyte- ja päällystyspigmentit, paperinvalmistuspigmentit Biopolttoaineet Fossiiliset polttoaineet Ostosähkö fossiilinen hiilidioksidi, CO 2 typen oksidit, NO x rikkidioksidi, SO 2 pölyhiukkaset haisevat rikkiyhdisteet, TRS 61 t 74 t 42 t 32 t Katso UPM-konsernin ympäristöraportti 86 % 14 % Katso UPM-konsernin ympäristöraportti t t 667 t 115 t 2 t Veden käyttö prosessi- ja jäähdytysvesi 83,1 milj. m 3 Päästöt veteen Jätteet* Vaarallinen jäte Tehdasalue jätevesi BOD 7 COD kiintoaine fosfori, P typpi, N Orgaaniset halogeeniyhdisteet, AOX Kaatopaikalle loppusijoitukseen - soodasakka - pastaliete - sekalainen jäte Hyötykäyttöön - siivouspuujäte - soodasakka ja kalkkihiekka - pastaliete - kuituliete - puhdistamoliete - meesatuhka - lievästi pilaantunut maa - lento- ja pohjatuhka 39,4 milj. m t t 854 t 5,1 t 162 t 97 t t t 684 t 394 t t 5 83 t t t 1 38 t t t t 7854 t 15 t 2 ha Luvut sisältävät laskennallisen osuuden Kaukaan Voiman päästöistä. * Kuivapaino 6

7 Vuoden 212 tavoitteet - onnistuminen TAVOITE saavutettu kommentit Integraatin tavoitteet Clean Run kampanjan läpivienti suunnitelmien mukaan Poikkeuksellisten päästöjen vähentäminen Ympäristötietoisuuden lisääminen koko henkilökunnalle Paperitehtaan tavoitteet Vedenkäytön vähentäminen 15 m 3 /t paperia Kiintoainepäästö puhdistamolle max 12,6 t/d Kemikaalien riskinarviointi puhdistamoa ajatellen tehty Energian säästökohteiden selvitys Sellutehtaan tavoitteet Syntyvän soodasakan hyötykäytön lisääminen, tavoite 42 % Hajupäästöjen vähentäminen Vedenkäytön vähentäminen, tavoite prosessiveden kulutukselle 4 m 3 /t Ylijäämähöyryn vähentäminen Muuttunut normaaliksi toimintatavaksi Kaukaalla. Toiminnasta ei ole aiheutunut poikkeavia päästöjä tehdasalueen ulkopuolelle, sisäisiä poikkeamia kirjataan ja seurataan aiempaa tarkemmin. Koulutuksia pidetty henkilökunnalle. toteutunut, koska epätasainen ajo ja käytettävyys-ongelmat tekevät vedenkäytön optimoinnista haastavaa. Ajettavuusongelmat ja katkonainen ajo aiheuttanut suurempia kiintoainekuormituksia puhdistamolle. Tilanne parani vuoden viimeisten kuukausien aikana. Koko vuoden keskiarvo 17,5 t/d. UPM-standardi kemikaalien riskienarvioinnista käyttöön 213, odotettu sen valmistumista. Useissa kohteissa lisätty energiatehokkuutta. Toteutui 46 %, käytetty kenttärakenteessa materiaalina. Hajupäästöt lisääntyneet. Vedenkäyttö kasvanut. muun muassa turvattu jätevedenpuhdistamon toimintaa jäähdyttämällä vettä. Höyryn ulosajo vähentynyt. Vuoden 213 tavoitteet TAVOITTEET JA MITTARIT AIKATAULU OSASTOJEN VASTUU Poikkeuksellisten päästöjen vähentäminen 213 Paperitehdas: kiintoaine puhdistamolle max 12,6 t/d Sellutehdas: puhdistamon tasainen ajo ilmapäästöjen hallinta Jätteen hyötykäyttöosuuden kasvattaminen tavoite 9 % syntyvästä prosessijätteestä hyötykäyttöön 213 Yhteistyö ulkopuolisten toimijoiden kanssa Prosessiveden käytön vähentäminen 5% 213 Paperitehdas tavoite 15 m 3 /t, sellutehdas 4 m 3 /t VAHVISTAMISPÄÄTÖS: Inspecta Sertifiointi Oy on akkreditoituna todentajana (FI-V-1) tarkastanut UPM, Kaukaan ympäristöjärjestelmän sekä Ympäristönsuojelun kehitys 212 raportin ja UPM:n paperi- ja sellutehtaiden ympäristöselonteon 212 tiedot. Tarkastuksen perusteella on todettu , että UPM Kaukaan ympäristöjärjestelmä, tämä Ympäristönsuojelun kehitys 212 raportti ja UPM Kaukasta koskevat tiedot UPM:n paperi- ja sellutehtaiden ympäristöselonteossa 212 täyttävät EU:n EMAS-asetuksen (EY) No 1221/29 vaatimukset. 7

8 UPM-Kymmene Oyj Kaukas Kaukaantie Lappeenranta Puh Fax Lisätietoja: Minna Maunus-Tiihonen Ympäristöpäällikkö Puh minna.maunus-tiihonen@upm.com Antti Ratia Viestintäpäällikkö Puh antti.ratia@upm.com 6/213