Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2008 Kaukolämpö
Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2008 Energiateollisuus ry 2009 ET-Kaukolämpökansio 2/8
Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2008 Sisältö Teksti 1 Yleistä 2 Johtotyypit ja niiden nimilyhenteet 3 Vaurioiden lukumäärät ja uusitut johtopituudet 4 Vaurioiden esiintymistiheys ikäluokittain 5 Vaurioituneet johto-osat 6 Vauriosyyt 7 Vaurioiden laatu 8 Vaurioiden havaitseminen ja paikantaminen 9 Kiinnivaahdotettujen johtojen vaurioiden tarkastelua 10 Korjauskustannukset 11 Käyttökeskeytykset 12 Yhteenveto Taulukot 1 Vastanneiden jäsenlaitosten yhteenlasketut johtopituudet, uusitut johtopituudet ja vauriotapausten määrä johtotyypeittäin 2008 2 Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän mukaan 2008 kpl/km 3 Vauriomäärä ja -tiheys johdon kokoluokittain yleisimmille johtotyypeille 2008 4 Vauriot vaurioituneen johto-osan mukaan jaoteltuina 2008 kpl 5 Vauriosyiden jakautuma 2008 % 6 Vauriot havaitsemistavan mukaan jaoteltuina 2008 kpl 7 Vauriot paikantamistavan ja -tarkkuuden mukaan jaoteltuina 2008 kpl 8 Mpuk/2Mpuk-johtojen vauriojaotteluja 2008 kpl 9 Vaurioiden keskimääräiset korjauskustannukset 2008 /vaurio Kuvat 1 Kaukolämpöjohtojen vikaantuvuus 1982-2008 2 Vuosittain uusittu kokonaisjohtopituus 1982-2008 3 Vauriota kohti uusittu johtopituus 1982-2008 4 Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän suhteen 2008 5 Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän suhteen keskimäärin vuosina 1987-2008 6 Vauriosyiden prosentuaalinen jakautuma 2008 7 2Mpuk-rakenteen vauriosyiden kehitys 1986-2008 8 Mpul-rakenteen vauriosyiden kehitys 1986-2008 9 Betonisten kokoelementtikanavarakenteiden (E) vauriosyiden kehitys 1986-2008 10 Vaurioiden havaitsemistavan prosentuaalinen jakautuma 2008 11 Vaurioiden keskimääräiset korjauskustannukset eri johtotyypeille 2003-2008 12 Vauriokyselyyn vastanneiden jäsenlaitosten yhteenlasketut johtopituudet ja vaurioiden vuosittaiset lukumäärät 1970-2008 Liitteet 1 Johtotyypit ja niiden nimilyhenteet
1 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2008 1 Yleistä Kaukolämpöverkoissa esiintyneistä vaurioista on aiemmin tehty 23 raporttia. Nämä ovat vuosilta 1967-77, 1978-79, 1980-81, 1982-83, 1984-86 sekä vuosittain vuosilta 1987 2007. Vuoden 2008 vaurioita koskevaan kyselyyn saatiin vastaukset 42 jäsenyrityksestä vastaten 41 % kaukolämpöä myyvistä jäsenyrityksistä. Vastanneiden laitosten kokonaisjohtopituus oli 6726 km vastaten noin 60 % koko jäsenistön johtopituudesta. Vastanneista laitoksista 9:llä ei vaurioita vuoden 2008 aikana ollut lainkaan. Vastanneiden yritysten lukumäärä on n. kolmasosa jäsenyritysten kokonaismäärästä. Tästä huolimatta vastanneiden yritysten osuus maan kokonaisjohtopituudesta on niin suuri, että tilaston voidaan katsoa antavan edustavan kuvan Suomen vauriotilanteesta. HUOM! Kaikki raportissa esitetyt ominaisluvut (esim. uusittu johtopituus vauriota kohti m/kpl) on laskettu vain niiden vaurioiden perusteella, joista ko. tieto (esim. uusittu johtopituus) oli vauriokaavakkeessa annettu. 2 Johtotyypit ja niiden nimilyhenteet Vaurioita on tässä raportissa tarkasteltu nykyisin rakennettavien sekä yleisimpien johtorakenteiden osalta. Vanhat ja harvinaisemmat rakenteet, joita ei enää rakenneta, tai joita on tai rakennetaan merkityksettömän vähän, on esitetty yhtenä johtotyyppiryhmänä "muut rakenteet." Lisäksi kaivot muodostavat oman "johtotyyppinsä". Johtotyypit on näin jaoteltu seitsemään ryhmään, jotka ovat: 1 Kiinnivaahdotetut muovisuojakuorijohdot, kaksiputkielementit, (Mpuk) 2 Kiinnivaahdotetut muovisuojakuorijohdot, yksiputkielementit, (2Mpuk) 3 Irrallisilla virtausputkilla varustetut muovisuojakuorijohdot, ns. "reikäputkielementit", (Mpul, 2Mpul) 4 Betoniset kokoelementtikanavajohdot, (Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv) 5 Erilaiset taipuisat johtorakenteet (mm. muovi- ja kuparivirtausputkilla varustetut johdot) 6 Kaivot 7 Muut johtorakenteet, kuten sisäjohdot, asbestisementtisuojaputkijohdot sekä ns. "vanhat" betonikanavajohdot. Johtotyypit on kuvattu ja niiden nimilyhenteet selostettu liitteessä 1.
3 Vaurioiden lukumäärät ja uusitut johtopituudet 2 Taulukkoon 1 on koottu johtotyyppikohtaisesti vastanneiden yritysten yhteenlasketut johtopituudet, uusitut johtopituudet sekä vaurioiden lukumäärät. Vauriotapausten lukumäärä vuonna 2008 oli 525 kpl. Määrä on 1980- ja 1990-lukujen vaihteesta lähtien ollut hienoisessa laskussa huolimatta johtopituuden kasvusta ja verkkojen ikääntymisestä. Uusittu johtopituus yhteensä, 8,1 km (tieto saatu 459 vauriosta) v. 2008 oli 1,4 kilometriä edellisvuotista vähemmän. Uusittu johtopituus on 1990-luvun alun jälkeen pysytellyt tasolla n. 8 12 km/vuosi. Keskimääräinen vauriota kohti uusittu johtopituus oli 15,4 m, mikä on n. 2 m vuotta 2007 vähemmän. Uusittu johtopituus on sekä absoluuttisesti omassa luokassaan johtotyyppiryhmässä Mpul, 2Mpul. Tässä on kuitenkin huomattava, että osa ko. johtotyypin (samoin kuin johtotyyppien E ja "muut rakenteet") uusitusta johtopituudesta on vaurion korjaustyön yhteydessä tehtyä perusparannusta, toisin sanoen uusittu johtopituus on pitempi kuin pelkästään vaurion edellyttämä korjauspituus. Joka tapauksessa näiden johtotyyppien korjauspituus vauriota kohti on kertaluokkaa suurempi kuin kiinnivaahdotetuilla muovisuojakuorijohdoilla. Vuosittain uusitun kokonaisjohtopituuden kehitys johtotyypeittäin vuodesta 1982 lähtien on esitetty kuvassa 2 ja vauriota kohti uusitun johtopituuden kehitys vastaavasti kuvassa 3. Uusitun johtopituuden lisäksi oli useissa tapauksissa eristystä uusittu pitemmältä matkalta. Kiinnivaahdotetuilla muovisuojakuorijohdoilla vuototapauksissa eriste kastuu yleensä korkeintaan parin kolmen metrin matkalta. Ryhmässä "muut rakenteet" oli 5 vauriota asbestisementtisuojaputkijohdoissa, 3 kpl kellari-/sisäjohdoissa, 2 kpl tunnelijohdoissa, 1 kpl siltajohdossa, 1 kpl ilmajohdossa, 5 kpl kahden eri johtotyypin haaroituksessa sekä 11 erilaisissa vanhoissa betonikanavarakenteissa (valtaosin kevytbetonieristeisiä P-kanavia). 4 Vaurioiden esiintymistiheys ikäluokittain Keskimääräinen vauriotiheys 2008 pysyi edellisvuoden tasolla 0,08 kpl/km. Johtotyypeittäin betonikanavilla vauriotiheys oli jonkin verran korkeampi kuin 2007, Mpuk/2Mpuk- ja Mpul-rakenteilla alhaisempi (kuva 1). Vaurioiden esiintymistiheys (vikaantuvuus) käyttöikävuosittain, toisin sanoen vauriomäärä / ko. asennusvuotena rakennettu johtopituus johtotyypeittäin on esitetty taulukoissa 2 ja 3 sekä kuvassa 4. Mpul-rakenteella vauriotiheys on tasaisen korkea läpi koko ko. johtojen laajemman rakentamisen kauden. 2Mpuk-rakenteella vauriotiheys on alle 15 vuotta vanhoilla johdoilla hyvin pieni ja nousee sitten vähän korkeammalle tasolle. Vanhimmilla 2Mpuk-johdoilla vauriotiheys on noussut tasolle 0,10 0,15 kpl/km. Tämä sinänsä ei mitenkään hälyttävä määrä lienee pääosin laskettavissa ko. rakenteen käytön ensimmäisten vuosien lastentautien tiliin (lähinnä liitostekniikan kehittymättömyys sekä huolimaton asennustyö ja valvonta). Betonisilla kokoelementtikanavajohdoilla vauriotiheys on edelleen suhteellisen alhainen. Vanhimmillakin johdoilla vauriotiheys pysyy suuruusluokassa 0,10 0,15 kpl/km. Vaurioista 70 % kohdistui mineraalivillaeristeisiin johtoihin, 22 % PUR-kouruilla eristettyyn rakenteeseen ja 8 % kevytbetonieristeisiin johtoihin.
3 Johdon ikää (rakentamisvuotta) ei aina (n. 18 % vaurioista) ollut ilmoitettu, jolloin näitä vaurioita ei esiintymistiheyttä käyttöikävuosittain laskettaessa voitu ottaa mukaan. Tästä syystä taulukon 2 mukaiset vauriotiheydet ovat etenkin vanhimmilla johdoilla, joista ikätieto useimmin puuttui, jonkin verran epävarmoja (eli todellisuutta pienempiä). Kuvassa 5 on esitetty eri johtotyyppien keskimääräinen vikaantuvuus johdon käyttöiän funktiona vuosien 1987-2008 koko vauriotietoaineiston pohjalta. 5 Vaurioituneet johto-osat Vaurioiden kohdistuminen eri johto-osiin ilmenee taulukosta 4. Sama vaurio voi kohdistua useaan johto-osaan, näin taulukon summat eivät vastaa vaurioiden kokonaismäärää. Valtaosa, johtorakenteesta riippuen 40-80 % vaurioista kohdistuu ainakin varsinaiseen virtausputkeen. Muista johto-osista vaurio kohdistuu useimmin muovisuojakuorijohtojen suojakuoreen ja eristeeseen sekä venttiileihin kaivossa. Vaurioista kohdistui sekä meno- että paluuputkeen n. 22 %, pelkästään menoputkeen n. 60 % ja paluuputkeen n. 18 %. Jakauma vastaa pitkälti edellisiä vuosia. 6 Vauriosyyt Vaurioiden syyjakauma on esitetty taulukossa 5 ja kuvassa 6. Vauriosyistä selvästi yleisin on "epätiivis suojakuoriliitos" kaikki johdot huomioiden. Mpul-rakenteella merkittäviä vaurion aiheuttajia ovat epätiivis suojakuoriliitos sekä maanpainuma/virheellinen kaltevuus, betonikanavarakenteilla epätiivis betonielementtisauma ja epätiivis betonivalu. Rakenteella 2Mpuk yleisimmät vauriosyyt ovat epätiivis suojakuoriliitos tai puutteellinen liitoseristys, joiden yhteiseksi osuudeksi on viime vuosina vakiintunut n. 50 % (nyt kuitenkin poikkeuksellisesti vain 36 %) sekä ulkopuolinen väkivalta, jonka osuus näyttää ko. vahinkojen välttämisedellytysten kehittymisestä huolimatta vakiintuneen n. 15 20 %:n tasolle, ollen nyt jopa 28 %. Teräsputken hitsausvirhe aiheutti vain n. 5 % vaurioista tällä rakenteella, mikä on n. puolet 2000-luvun keskimääräisestä tasosta. Mpuk-rakenteella teräsputkien hitsaus vaatii enemmän tarkkuutta. Viime vuosina hitsausvirheiden osuus on ollut 30 60 %. Absoluuttisesti määrä on kuitenkin vähäinen, 6 kpl vuonna 2008. Eräiden vauriosyiden osuuden kehitys eri johtotyypeillä on esitetty kuvissa 8, 9 ja 10. Useat vauriot ovat syntyneet kahden tai useamman syyn yhteisvaikutuksesta. Tällaisia syy-yhdistelmiä ovat esim. "virheellinen ympärystäyttö/maanpainuma/johdon virheellinen kaltevuus" tai "kondenssivesi/puutteellinen tuuletus". Usein ensin mainitun kaltainen syy-yhdistelmä johtaa lopulta suojakuoriliitosten vaurioitumiseen, jolloin johtovaurion alkuperäinen syy ei ole epätiivis suojakuoriliitos vaan esim. maanpainuma. Teräsputken hitsausvirheistä (yleensä huokonen) selkeä valtaosa oli liitoshitsauksessa (työmaahitsissä). Vuotavia tehdashitsejä raportoitiin 3 kpl. Kiinnivaahdotetun johdon epätiivis suojakuoriliitos käsittää pääasiassa kutisteliitoksia. Vain kaksi vaurioitunutta hitsausliitotas raportoitiin, samoin 1 kpl muita liitostapoja. Huomattavan osan kutisteliitoksissa esiintyvistä vaurioista ovat aiheuttaneet erilaiset työvirheet, kuten vajaa tai muuten huono eristys sekä kutisteet huonosti lämmitetty. Vaahdotusreiän tulpan epätiiviys/puuttuminen/irtoaminen oli 12 tapauksessa raportoitu
vauriosyyksi. Todennäköisesti puutteellinen/vajaa/huono liitoseristys on varsinainen aiheuttaja myös moniin kutisteliitosten epätiiviyksiin. Valtaosa, 62 % vauriotapauksista kohdistui johtoon, joka ei ollut salaojitettu. Tämä osuus oli kaikilla rakenteilla yli 50 %. Pohjaveden pinta oli vain 6 % tapauksista johdon yläpuolella ja 14 % tapauksista ajoittain johdon yläpuolella. Seuraavassa on luettelona esitetty kohdassa "muut" raportoituja vauriosyitä: ei etsitty/ei kaivettu näkyviin, 7 kpl tasaimen väsyminen/tasainvika, 7 kpl sisäpuolinen vedenpoisto estynyt, 6 kpl vanha aluelämpöyhtiön linja, 6 kpl venttiilin sulkutiiveys, 5 kpl ikä, 4 kpl epätiivis pystytyhjennys, 3 kpl valmistusvirhe/materiaalivika, 3 kpl valmistusvirhe/materiaalivika, 3 kpl pieni reikä/huokonen teräsputkessa, 2 kpl huono Cu-putken muhvi, 2 kpl rakennevika, liian jyrkkä supistus 35/22 käyrän halkema "PE-laipan kylmäpuskuhitsi" kaivon rakennevika (kaivossa rautakansisto palkeiden päällä) uskomaton patentti (kaivo, jossa ei pohjarengasta ja kansi maan alla) epätiivis sillan sauma kaivovesi päässyt elementtiin putket makasivat kaivon pohjassa vesi kaivon pohjalla valutöiden unohtaminen 9m pitkä, kierroton = kylmä ja kartoittamaton haaroitus, jonka päät oli eristetty muovipusseilla, syöpyi puhki 26 vuoden kuluessa kostea tunneli - suojapahvit kuluneet pois aiempi vesijohtokorjaus aiempi vuoto (2005) väsyminen merivesi teräsputken sisäpuolinen pistesyöpymä 4 7 Vaurioiden laatu Raportoiduista vaurioista valtaosa, n. 84 % on läpisyöpymiä. Murtumia/repeämiä on n. 5 %. Loput vaurioista on muita, lähinnä suojakuoren/eristeen vioittumisia. Näitä tapahtuu varmasti todellisuudessa tässä esitettyä enemmän, mutta niitä eivät kaikki raportoi. Syöpymät olivat ulkopuolisen veden aiheuttamia, yksi sisäpuolisen syöpymän aiheuttama vaurio raportoitiin.. 8 Vaurioiden havaitseminen ja paikantaminen Vaurioiden pääasiallisin havaitsemistapa betonikanavajohdoilla ja Mpul-rakenteella on vettä kaivossa/kellarissa/lj-huoneessa, kun taas 2Mpuk-rakenteella vauriot havaitaan yleensä lämpimänä/sulana/kuivana alueena maassa.
5 Muut tavat ovat lähinnä ulkopuolisia ilmoituksia, "selviä tapauksia" (mm. vesisuihku) tai kaivokierroksen yhteydessä tehtyjä havaintoja. Havaitsemistavat on esitetty taulukossa 6 ja kuvassa 10. Taulukosta 7 käy ilmi vaurioiden paikantamistapa ja -tarkkuus. Kaikista vaurioista, joista paikantamistapa ja -tarkkuus oli ilmoitettu, 71 % oli onnistuttu paikantamaan ensi yrittämällä tarkasti (alle 1 metri). Mikäli vuotopaikka ei ole selvä, käytetään paikannukseen lämpökamerakuvausta ja pintalämpötilamittaria, jotka vaikuttavat suhteellisen tarkoilta, sekä koekaivamista päättelyn perusteella, mikä useimmissa tapauksissa johtaa ainakin kahden kuopan kaivamiseen. Lämpökameralla tai pintalämpötilamittarilla paikannetuista 48 vuodosta 42 osui alueelle 0-5 m. Yhtään vauriota ei ilmoitettu havaitun hälytysjärjestelmällä (Mpuk/2Mpuk). 9 Kiinnivaahdotettujen johtojen vaurioiden tarkastelua Kiinnivaahdotettujen johtojen vauriot kohdistuvat lähes kaikki johtorakenteelle 2Mpuk, kaksiputkielementtirakenteelle (Mpuk) ilmoitettiin ainoastaan 20 vauriota. Koska Mpukrakennetta on käytetty jo yli 25 vuotta, voidaan jo selkeästi todeta, että mitään systemaattista vikaa ja siten estettä Mpuk-rakenteen käytölle ei ole. Taulukosta 2 ja kuvasta 4 ilmenee, että tämän nykyisin lähes yksinomaan rakennettavan johtotyypin vauriot keskittyvät voimakkaasti yli 20 vuoden ikäisiin johtoihin. Asiaa selvittänee pitkälti se, että rakenteen laajempi rakentaminen alkoi 1977, ja alkuvuosien vauriot voitaneen osittain panna lastentautien tiliin. Joissain tapauksissa yhdeksi vaurioksi ilmoitettu tapaus ilmeisesti sisältää useamman liitoksen korjauksen, joten todellinen liitosvaurioiden lukumäärä lienee jonkin verran tässä esitettyä suurempi. Taulukkoon 8 on koottu erityisesti liitosvaurioiden osalta tietoja kiinnivaahdotetuista johdoista ko. vauriotapauksissa. Lähes kaikki liitosvauriot kohdistuivat kutisteliitoksiin. Johtopäätösten tekemistä näistä tiedoista haittaa se, että olemassa olevien johtojen osalta ei ole tietoa eri asennus- ja työmenetelmien eikä liitostyyppien osuuksista. Myöskään vaurioituneiden johtojen ja liitosten kauppanimikkeitä ei ilmoiteta siinä määrin, että niiden tilastointi olisi mahdollista. Kuitenkin 1980-luvun loppupuolelta lähtien on kitkakiinnitetty (no comp) asennustapa, peltiliitos leveällä kutisteella sekä konevaahdotus ollut yleisin käytäntö. Tätä ennen käytettiin vielä myös betonikanava-/mpul-rakentamisesta periytynyttä kompensoitua asennustapaa (tasaimet/paisuntakulmat), jossa PEH-holkki kapein kutistein oli yleisin liitostapa ja PUR-vaahdon käsinsekoitusta samoin kuin PUR-kouruja käytettiin nykyistä enemmän. Joka tapauksessa suhteellisesti tarkastellen vaurioita sattuu paljon liitostyypille "PEH-holkki + kapeat kutisteet", eristystavan ollessa käsinsekoitus tai PURkourut. Kutisteliitoksista liitostyypillä pelti + leveä kutiste raportoitiin vain 10 vauriota. Merkillepantavaa on, että kaikkiaan n. 35 liitosvauriosta, joista sekä liitostyyppi että johdon ikä ilmoitettiin, ei yhtään kohdistunut 10 v. nuorempiin liitoksiin ja vain 3 kpl kohdistui 10...15 v. ikäisiin liitoksiin, josta voi päätellä liitosrakenteiden selkeästi kehittyneen ja liitostyön laadun nousseen 1970- ja 1980-lukujen tilanteesta. N. 80 % liitosvaurioista kohdistui yli 20 v. vanhoihin johtoihin. 10 Korjauskustannukset Vaurioiden korjauskustannuksista saatiin 2008 kyselyssä tiedot vain 125 vauriosta. Vähäinen määrä ja etenkin isompien yritysten tietojen puuttuminen haittaa keskiarvojen luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta aiempiin vuosiin. Todelliset korjauskustannukset
6 2008 lienevät keskimäärin selvästi, taulukossa 9 ja kuvassa 11 esitettyjä suuremmat, ehkä noin kaksinkertaiset. Mikäli oletetaan keskimääräiset vauriokohtaiset korjauskustannukset vuoden 2005 mukaisiksi, olisi v. 2008 raportoidun 525 vaurion kokonaiskorjauskustannus 7,1 M. Jos vastausprosentti vauriokyselyyn olisi 100, päädyttäisiin koko Suomessa laskennallisesti tasoon 11,8 M : (12,0 M v. 2007, 11,4 M v. 2005, 3,5 M v. 1995). 11 Käyttökeskeytysajat Lämmöntoimituksen käyttökeskeytyksistä on nykyisin oma erillinen vuosittain julkaistava tilasto, joten tässä tilastossa ei käyttökeskeytyksiä ja niiden vaikutuksia enää tarkastella. 12 Yhteenveto Vauriotapausten lukumäärä vuonna 2008 oli 525 kpl, keskimääräinen vauriotiheys 0,08 kpl/km ja uusittu johtopituus 8,1 km. Kiinnivaahdotetuilla muovisuojakuorijohdoilla vauriotiheys oli 0,06 kpl/km (2Mpuk) ja 0,02 kpl/km (Mpuk), johtorakenteella Mpul/2Mpul 0,15 kpl/km ja betonikanavarakenteella 0,12 kpl/km. Uusittu johtopituus/vaurio on kiinnivaahdotetulla rakenteella n. 3 m, Mpul-rakenteella n. 15-kertainen ja betonisilla kokoelementtikanavilla n. 4-kertainen kiinnivaahdotettuun rakenteeseen nähden. Yleisimmin vauriot betonikanavajohdoissa aiheutuvat epätiiviistä betonielementtisaumoista sekä epätiiviistä betonivalusta. Rakenteella Mpul yleisin vauriosyy on epätiivis suojakuoriliitos sekä maanpainuma/virheellinen kaltevuus. Kiinnivaahdotetulla muovisuojakuorijohdolla merkittävimmät vauriosyyt ovat epätiivis suojakuoriliitos/puutteellinen liitoseristys sekä ulkopuolinen väkivalta. Vauriokyselyyn vastanneiden jäsenlaitosten kokonaisjohtopituuden ja vaurioiden vuosittaisen lukumäärän kehitys vuodesta 1970 lähtien on esitetty kuvassa 12.
7 Taulukko 1 Vastanneiden jäsenlaitosten yhteenlasketut johtopituudet, uusitut johtopituudet ja vauriotapausten määrä johtotyypeittäin 2008 Johtotyyppi Mpuk 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa Muut rakenteet Yhteensä JOHTOPITUUS / km 1 095 3 267 811 723 196 634 6 726 - osuus kokonaisjohtopituudesta / % 16 49 12 11-9 100 UUSITTU JOHTOPITUUS / M 1) 67 523 5 675 872 59 243 626 8 064 - osuus kaikista uusituista johdoista / % 1 6 70 11 1 3 8 100 - vauriota kohti / m 3,4 2,7 46,5 10,4 3,1 4,4 20,9 15,4 VAURIOTAPAUSTEN LUKUMÄÄRÄ / kpl 20 195 122 84 19 55 30 525 - osuus kaikista vaurioista / % 4 37 23 16 4 10 6 100 - vaurioiden esiintymistiheys / kpl/km 0,02 0,06 0,15 0,12 0,10 0,05 0,08 1) Perustuu yhteensä 459 vaurioon, josta uusittu johtopituus ilmoitettiin
8 Taulukko 2 Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän mukaan 2008, kpl/km 1) Käyttöikä vuotta Johtotyyppi Mpuk, 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa Rakenne "Muut" Yhteensä kpl kpl/km kpl kpl/km kpl kpl/km kpl kpl/km kpl kpl kpl/km kpl kpl/km 0 4 0,02 - - - - - - - 1 0,20 5 0,02 1 5 0,02 - - - - 2 0,18-1 0,17 8 0,03 2 5 0,02 - - - 1 0,10 1 - - 7 0,02 3 2 0,01 1 5,00 - - 3 0,33 - - - 6 0,03 4 2 0,01 - - - - - - - - - 2 0,01 5 1 0,01 - - 1 5,00 2 0,29 1 - - 5 0,03 6 - - - - - - - - - - - - - 7 1 0,01 - - - - - - 2 - - 3 0,02 8 1 0,01 - - - - - - - - - 1 0,01 9 2 0,02 - - - - - - 1 - - 3 0,02 10 - - - - - - 1 0,20 - - - 1 0,01 11 4 0,03 - - - - - - - - - 4 0,03 12 2 0,02 - - - - - - - - - 2 0,02 13 1 0,01 - - - - - - 1 - - 2 0,02 14 3 0,03 - - - - - - - - - 3 0,03 15 6 0,06 - - 1 1,67 1 0,25 1 1 0,25 10 0,09 16-20 23 0,04 1 0,05 1 0,03 3 0,10 3 - - 31 0,04 21-25 35 0,06 20 0,19 10 0,13 2 0,13 9 3 0,03 79 0,09 26-30 63 0,12 48 0,12 30 0,09 4 0,10 12 6 0,05 163 0,12 31-1 0,05 35 0,12 31 0,11-0,06 12 15 0,05 94 0,10 tuntematon 54 17 10-12 3 96 1) Perustuu yhteensä 428 vaurioon, joista vaurioituneen johdon rakennusvuosi ilmoitettiin
9 Taulukko 3 Vauriomäärä ja tiheys johdon kokoluokittain yleisimmille johtotyypeille 2008 Johtokoko DN 20-80 Johtotyyppi Mpuk, 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Yhteensä - lukumäärä kpl 161 93 7 261 - tiheys kpl/km 0,062 0,174 0,085 0,081 DN 100-200 - lukumäärä kpl 46 29 21 96 - tiheys kpl/km 0,036 0,105 0,093 0,054 DN 250- - lukumäärä kpl 7-56 63 - tiheys kpl/km 0,014-0,135 0,068
10 Taulukko 4 Vauriot vaurioituneen johto-osan mukaan jaoteltuina 2008, kpl Vaurioitunut johto-osa Johtotyyppi Mpuk 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa Muut rakenteet Yhteensä Virtausputki 15 109 107 67 13 20 23 354 Ilmanpoisto, maa-asennus - 6 - - - 1-7 Ilmanpoisto kaivossa - 1 2 2 11-16 Tyhjennys, maa-asennus - 3 - - - 1-4 Tyhjennys, kaivossa - - 1 4-12 1 18 Sulkuventtiili, maa-asennus 3 15 - - - - - 18 Sulkuventtiili, kaivossa 1 4 1 3-9 - 18 Haaroitus, porausliitos - 2 2 3 2 2-11 Haaroitus, muu 2 10 6 1 1 2 3 25 Tasain - 12 3 6-4 1 26 PE-suojakuori 1 26 3 1 1 3-35 Eristys 7 45 4 4 3-1 64 Kiintopiste - 6 3 4 - - 1 14 Läpivienti - 2 5 2 - - 1 10 Muu 2 8 1 7 6 3 2 29
11 Taulukko 5 Vauriosyiden jakautuma 2008, % Vauriosyy Johtotyyppi Mpuk 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa Muut rakenteet Yhteensä Puutteellinen lämpöliikevara 5 2 3 1 2-3 Maan painuminen - 2 24 8 2 3 8 Virheellinen ympärystäyttö - 1 1-2 - 1 Virheellinen kaltevuus - - 9 - - - 2 Epätiivis kaivonkansi - 3 7 12 43 21 10 Kondenssivesi - 1 1 2 11 7 3 Epätiivis läpivienti - 1 9 4 2-3 Epätiivis betonivalu - 2 3 7 15 10 5 Epätiivis betonielementtisauma - - 1 43-17 8 Epätiivis suojakuoriliitos 20 33 24 1 2 3 20 Puutteellinen liitoseristys - 3 2 - - - 2 Virtausputken hitsausvirhe 30 5-1 4-4 Suojakuoren halkeama tms. 5 3 - - 2 3 2 Epätiivis PE-putken hitsi - 3 1 - - - 1 Epätiivis liukutasain - 2-2 4-1 Ulkopuolinen väkivalta 25 28 3 2-3 14 Muut 15 13 12 15 13 31 14
12 Taulukko 6 Vauriot havaitsemistavan mukaan jaoteltuina 2008, kpl Vauriosyy Johtotyyppi Mpuk 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa Muut rakenteet Yhteensä Vettä kaivossa/kellarissa/ljhuoneessa 1 18 82 52 2 25 15 195 Höyryä tuuletusputkesta - - 10 7 1 4 2 24 Sula/lämmin/kuiva alue maassa 7 94 11 5 4 2 123 Poikkeava lisäveden kulutus 1 8 2 6 1 2 2 22 Hälytys kosteudenvalvontajärjestelmästä (Mpuk, 2Mpuk) 1 - - - - - - 1 Verkon lämpökamerakuvaus - 3 - - - - - 3 Kaukolämpöveden väriaine 2 6 3 4 4 5 3 27 Ulkopuolinen ilmoitus 7 55 10 6 6 2 5 91 Muut 1 10 3 4 1 11 1 31 Yhteensä 20 194 121 84 15 53 30 517
13 Taulukko 7 Vauriot paikantamistavan ja -tarkkuuden mukaan jaoteltuina 2008, kpl Paikantamistapa Paikantamistarkkuus 0-1 m 2-5 m 6-20 m yli 20 m Yhteensä Korrelaatiomenetelmä - 2 - - 2 Lämpökamerakuvaus 24 4 3 2 33 Hälytysjärjestelmä (Mpuk, 2Mpuk) - - - - - Koekaivaminen 35 26 15 8 Sula/lämmin/kuiva alue maassa 95 34 1-130 Pintalämpötilamittari 12 2-1 15 Ulkopuolinen ilmoitus 47 3 - - 50 Muu 48 2 1 2 53 Yhteensä 261 73 20 13 283
14 Taulukko 8 Mpuk/2Mpuk-johtojen vauriojaotteluja 2008, kpl Asennusmenetelmä Kompensoitu (tasaimet/luonnollinen kompensointi) Kitkakiinnitetty, esilämmitetty Kitkakiinnitetty, ei esilämmitystä (ns. kylmäasennus) Jäykkä asennus kiintopistein 10 29 3 8 Liitosvauriot eristystavan mukaan Konevaahdotus Käsinsekoitus Erityskourut 17 17 3 Liitosvauriot liitostyypin mukaan Pelti+leveä kutiste PE-holkki + kapeat kutisteet Hitsausliitos Muu 10 21 1 1 Vaurioituneen liitoksen sijainti Suoralla osuudella kitkapituudella Suoralla osuudella kitkapituuden ulkopuolella Kulmassa T-haarassa 17 1 2 8 Kulman/T-haaran paisuntajärjestelyt Paisuntatyynyt Vapaa liiketila Ei kumpaakaan 1 5 13
15 Taulukko 9 Vaurioiden keskimääräiset korjauskustannukset 2008, /vaurio Vauriosyy Johtotyyppi Mpuk 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa Muut rakenteet Yhteensä DN 20-80 3 978 3 568 4 394 6 125 11 678 4 291 DN 100-200 4 000 4 305 5 962 7 993 7 385 4 700 5 831 DN 250-6 722 11 712 4 560 27 000 11 603 Yhteensä 3 982 3 792 4 821 10 679 6 489 11 906 5 643 Yksittäisissä luokissa luku voi perustua hyvin pieneen vauriomäärään. Yhteensä -rivin luvut ovat tilastollisesti luotettavimpia.
16
17 kpl/km 0,4 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Mpul, 2Mpul Mpuk 2Mpuk Rakenne "Muut" 0 1982 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 Kuva 1. Kaukolämpöjohtojen vikaantuvuus 1982-2008 m/a 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Mpul, 2Mpul Mpuk 2Mpuk Rakenne "Muut" Yhteensä (vastanneet laitokset) 1982 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 Kuva 2. Vuosittain uusittu kokonaisjohtopituus 1982-2008 m/vaurio 60 50 40 30 20 Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Mpul, 2Mpul Mpuk 2Mpuk Rakenne "Muut" 10 0 1982 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 Kuva 3. Vauriota kohti uusittu johtopituus 1982-2008
Kuva 4. Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän suhteen 2008 Mpuk, 2Mpuk - 0,02 0,04 0,06 0,08 0,10 0,12 0,14 0,16 0,18 0,20 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16-20 21-25 26-30 31- ikä kpl/km Mpul, 2Mpul - 0,05 0,10 0,15 0,20 0,25 0,30 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16-20 21-25 26-30 31- ikä kpl/km Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv - 0,05 0,10 0,15 0,20 0,25 0,30 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16-20 21-25 26-30 31- ikä kpl/km Yhteensä - 0,02 0,04 0,06 0,08 0,10 0,12 0,14 0,16 0,18 0,20 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16-20 21-25 26-30 31- ikä kpl/km 18
19 0,35 0,30 Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Mpul, 2Mpul Mpuk, 2Mpuk Rakenne "Muut" 0,25 0,20 kpl/km 0,15 0,10 0,05 0,00 0 4 7 10 15 16-20 21-25 26-30 31- johdon ikä Kuva 5. Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän suhteen keskimäärin vuosina
20 Mpuk, 2Mpuk Mpul, 2Mpul 13 29 % 9 33 % 13 44 % 2 24 % 7 3 % 12 28 % 11 7 % 10 3 % 12 3 % 11 0 % 10 2 % 9 24 % Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Vaurio kaivossa 12 2 % 11 1 % 13 26 % 2 8 % 4 12 % 8 44 % 7 7 % 12 0 % 11 4 % 13 26 % 7 15 % 6 2 % 5 11 % 4 42 % Kaikki johdot 12 14 % 11 4 % 13 19 % 10 2 % 1 3 % 9 19 % 2 8 % 3 2 % 8 8 % 4 10 % 5 3 % 6 3 % 7 5 % VAURIOSYYT 1 Puutteellinen lämpöliikevara 2 Maan painuminen 3 Virheellinen kaltevuus 4 Epätiivis kaivonkansi 5 Kondenssivesi 6 Epätiivis läpivienti 7 Epätiivis betonivalu 8 Epätiivis betonielementtisauma 9 Epätiivis suojakuoriliitos 10 Puutteellinen liitoseristys 11 Virtausputken hitsausvirhe 12 Ulkopuolinen väkivalta 13 Loput syyt yhteensä Kuva 6. Vauriosyiden prosentuaalinen jakauma 2008
21 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % epätiivis liitos/ puutteell. liitoseristys maanpainuma ulkop. väkivalta teräsputken hitsi 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 Kuva 7. 2Mpuk-rakenteen vauriosyiden kehitys 50 % 40 % epätiivis liitos/ puutteell. liitoseristys maanpainuma/virheellinen kaltevuus ulkop. väkivalta teräsputken hitsi epätiivis betonivalu 30 % 20 % 10 % 0 % 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 Kuva 8. Mpul-rakenteen vauriosyiden kehitys 0,7 0,6 0,5 maanpainuma/virheellinen kaltevuus epätiivis betonielementtisauma tai betonivalu ulkop. väkivalta teräsputken hitsi 0,4 0,3 0,2 0,1 0 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 Kuva 9. Kokoelementtikanavien (E) vauriosyiden kehitys
22 Mpuk, 2Mpuk Mpul, 2Mpul 7 4 % 8 29 % 6 1 % 5 0 % 9 5 % 4 4 % 1 9 % 2 0 % 3 48 % 5 0 % 6 0 % 4 2 % 3 9 % 2 8 % 7 2 % 8 8 % 9 2 % 1 69 % Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Vaurio kaivossa 6 0 % 7 5 % 8 7 % 9 5 % 8 4 % 9 21 % 1 46 % 5 0 % 7 9 % 4 7 % 1 62 % 6 0 % 3 6 % 2 8 % 5 0 % 4 4 % 3 8 % 2 8 % Kaikki johdot 7 5 % 6 1 % 8 18 % 9 6 % 1 37 % VAURION HAVAITSEMISTAPA 1 Vettä kaivossa/kellarissa/lj-huoneessa 2 Höyryä tuuletusputkesta 3 Sula/lämmin/kuiva alue maassa 4 Poikkeava lisäveden kulutus 5 Hälytysjärjestelmä (Mpuk, 2Mpuk) 6 Verkon lämpökamerakuvaus 7 Kaukolämpöveden väriaine 8 Ulkopuolinen ilmoitus 9 Muut 5 0 % 4 4 % 3 24 % 2 5 % Kuva 10. Vaurioiden havaitsemistavan prosentuaalinen jakauma
23 25 20 15 10 1000 / vaurio 5 0 Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Mpul, 2Mpul Mpuk, 2Mpuk Taipuisat johtorakenteet Kaikki johdot 2003 2004 2005 2006 2007 2008 HUOM! 2006 ja 2007 ei saatu riittävästi kustannustietoja keskiarvojen esittämiseksi 2008 puuttuu monien isojen kaupunkien, mm. Helsingin kustannustiedot Kuva 11. Vaurioiden keskimääräiset korjauskustannukset eri johtotyypeillä 2003-2008
8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 0 24 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 johtopituus km vaurioiden määrä kpl/a vaurioiden määrä johtopituus Kuva 12. Vauriokyselyyn vastanneiden jäsenlaitosten yhteenlasketut johtopituudet ja vaurioiden vuosittaiset lukumäärät 1970-2008
Energiateollisuus ry:n kaukolämmön tilastojulkaisut Kaukolämpötilasto 1965...2008 District Heating Statistics 1982...2008 Kaukolämpöjohtotilasto 1964, 1971...2002 Kaukolämpöverkon vauriotilasto 1984-1986, 1987...2008 Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut 1984 1986 2003-2005, 2006, 2007, 2008 Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 1988...2008 Kaukolämmön keskeytystilasto 2007 2008
Energiateollisuus ry Fredrikinkatu 51-53 B, 00100 Helsinki Puhelin: (09) 530 520, faksi: (09) 5305 2900 www.energia.fi