KYSYMYKSIÄ TUKITYÖLLISTÄMISEN MERKITYKSESTÄ ALUEEN KUNNILLE Esitys 19.5.2011 MIKKO KESÄ TUTKIMUSJOHTAJA, HM PUH. 0400 203494 mikko.kesa@innolink.fi
1. SISÄLTÖ Kysymyksiä tukityöllistämisen merkityksestä alueen kunnille - miten kyetään alueen kunnissa reagoimaan uudistuksiin julkisissa työvoimapalveluissa - mitä hyvää kehitettävää alueen kunnissa on työllisyydenhoidon palveluissa Katsaus keskeisiin lukuihin ja tilastoihin ( Jukka Ollila Novago) Länsi-Uudenmaan KOKO alueen työllisyyskehitystyö (Kuntakortit) Keskusteluavaukset: Muutokset julkisissa työvoimapalveluissa => vaikutukset alueen kuntiin Kunnallisen työllisyydenhoidon muutostarve => mihin alueella pitäisi pyrkiä
2. TILASTOT Jukka Ollila, Novago (oma esitys)
TYÖLLISYYSKEHITYS LÄNSI- UUDELLAMAALLA
3. TYÖLLISYYSKEHITYS LÄNSI-UUDELLAMAALLA 1. Työllisyydenhoidon alueellisen toimintaohjelman päivittäminen (2009) Tarve kunnallisen ja ylikunnallisen työllisyydenhoidon kehittämiseen: Asiantuntijaryhmä (tilaajat) 2. Työllisyydenhoidon kuntakortit (perusselvitys kuntien työllisyydenhoidon tilasta (2010) Keskeisimmät yhteiset kehitysalueet konkreettisiksi aloitteiksi. 3. Keskeiset kehittämistarpeet (2011 - ) - Yritysyhteistyö -Kuntien työllisyydenhoidon kehittäminen palvelu- ja prosessiperustaiseksi. - Mittarit ja seuranta
3. TYÖLLISYYSKEHITYS KUNTAKORTIT2010 Hanko: Hangon tilanne on haastava Tartuttu aktiivisesti työllisyydenhoitoon, resursseja tullut lisää Keskeinen suositus työllisyydenhoidon jatkuvuuden turvaamisessa Työllisyydenhoidon palveluprosessit pidemmiksi Karjalohja: Ei työllisyydenhoidon budjettia Palkkatukityöllistämistä kannattaisi harkita kunnan palveluiden resursointitapana pienessä mittakaavassa. Karkkila & (Nummi-Pusula): Laajapohjaista kuntouttavaa työtoimintaa (Karviainen) Työllisyydenhoitoa ehdottomasti laajennettava, tarkennettava palveluohjauksen periaatteita ja varmistettava jatkopolutus kuntouttavasta työtoiminnasta. Painopistettä nuoriin ja ennaltaehkäisyyn.
3. TYÖLLISYYSKEHITYS KUNTAKORTIT2010 Lohja: Työllisyydenhoito hyvällä pohjalla, toimenpiteet innovatiivisia, mm. nuorten aseman koheneminen näkyy selvästi Vaihe 1: Tulisi päivittää oma työllisyysstrategia Vaihe 2: Toimenpiteiden terävöittäminen: kuntouttavan työtoiminnan lisääminen palveluohjaus kuntalisäjärjestelmän vakiinnuttaminen ja painopistekohdennukset järjestökentän laajentaminen ja koordinointi Raasepori: Selkeästi enemmän resursseja työllisyydenhoitoon. Lohjan tavoin työllisyysstrategia, jonka lopputulemana: kanta keskitettyyn vastuuyksikköön. tärkeä löytää ja kirjoittaa auki työllisyydenhoidon painotukset Siuntio: Tilastojen valossa ei tarvetta muutoksille nykykäytännöistä
3. TYÖLLISYYSKEHITYS KUNTAKORTIT2010 YHTEISET JOHTOPÄÄTÖKSET: 1. Lisää panostuksia viimeisen kynnyksen ylittämiseen => Yritysyhteistyö => Tästä aloitetaan, tästä tulee tulosta. => Tästä on jo valmisteltu hanke-esitys 2. Kunnallisen työllisyydenhoidon muuttaminen palvelu- ja prosessiperustaiseksi => Alustus keskusteluavauksessa 3. Vaikuttavuus ja mittarointi => tämä seuraa perässä, kun mallia on viritetty
KESKUSTELUAVAUKSET
4. MUUTOKSET JULKISISSA TYÖVOIMAPALVELUISSA 1. Valtion tuottavuusohjelma - Niukemmat resurssit - Panos-tuotos suhteen kasvattaminen - Keskittämiskehitys 2. TE-palveluiden profiilin muuttaminen - Elinkeinopalvelut mukaan - Panostus ja resurssit ennaltaehkäisyyn, kitkatyöttömyyden vähentämiseen, kysynnän lisäämiseen, uudelleenkoulutukseen - Tilaaja-tuottaja mallin yleistyminen 3. Palvelumallien ja toimijaorganisaatioiden muutokset henkilöille, jotka tarvitsevat erityisiä palveluita työllistyäkseen. - aikaresurssit vähentyneet: palveluiden heikentymistä ei voida kuitenkaan osoittaa. - TYPpien rooli - Kuntien rooli - Vaatimus prosessien kehittämiseen
4. MUUTOKSET JULKISISSA TYÖVOIMAPALVELUISSA VAIKUTUKSET KUNTIIN 1. Kunnat työllistäjistä työllistämispalveluiden tuottajiksi 2. Tehokas ja vaikuttava palveluiden työllistämispalveluiden tuottaminen kunnissa edellyttää: - Palveluiden yhteensovittamista esim. TE-hallinnon (ml. TYP) kanssa => Tämä puolestaan edellyttää ylikunnallisia vakioituja käytäntöjä - Palveluiden yhteensovittamista joidenkin nuorisopalveluiden, aikuissosiaalipalveluiden sekä elinkeinopalveluiden kanssa. - Tilaaja-tuottaja ajattelua 3. Aktiivisen työvoimapolitiikan haltuun ottamista
5. PALVELUIDEN PROSESSIPERUSTEISUUS
5. PALVELUIDEN PROSESSIPERUSTEISUUS Vaihtoehtoislaskenta: VATES edelläkävijänä Ongelmana osaoptimointi
5. PALVELUIDEN PROSESSIPERUSTEISUUS -Kertoo miten toimien saadaan taloudellisia hyötyjä tai vähennetään taloudellisia kustannuksia eniten - Validoidaan (SITRA): Innolink, VATT, Pellervo, Vates - Osoitettu jo, että palvelu on aina kustannuksiltaan negatiivinen aina siihen asti, kunnes asiakas pääsee palveluista kokonaan pois pysyvään työsuhteeseen.
5. PALVELUIDEN PROSESSIPERUSTEISUUS Mitä ei tarkoita: Aiemmin kunnat ovat olleet työvoimatoimiston näkökulmasta palveluntuottaja. Tämä on tarkoittanut sitä, että asiakkaille on järjestetty työmahdollisuus kunnasta, esimerkiksi 6 kk palkkatukijakso. Tällä on uskottu olevan vaikutus siihen, että palkkatukijakson jälkeen henkilöllä on paremmat edellytykset saada työtä. Kunnille tämä on merkinnyt sitä, että tietyt kunnalliset palvelut ovat rakentuneet näiden pysyväisluontoisten mutta vaihtuvien henkilöresurssien varaan, joihin on saatu subventio (vanhustenhoitajat, kentänhoitajat, apuvälinevaraston hoitajat ). Kuntien lisäksi käytäntö on ollut varsin yleinen kunnallisissa työpajoissa. => Tuotajilta ovat puuttuneet toimintaa ohjaavat insentiviivit.
5. PALVELUIDEN PROSESSIPERUSTEISUUS Mitä tarkoittaa palvelu- ja prosessiperustainen työllisyydenhoito kunnissa?: Rekrytoituminen palveluun Sosiaalinen kuntoutus - Elämänhallinta Työelämäosallisuuden palvelu, => työn tekoa Ylläpitävät työmarkkinat - Työpanos käyttöön Siirtymätyömarkkinat - Kohti avoimia työmarkkinoita Asiakkaalle: Kuntoutuminen, kouluttautuminen, työkokemuksen saaminen Tuottaja: Tavoitteellisuus, eteneminen, seuranta Järjestäjä: Asiakaslähtöisyys, ehjät ketjut Vaikutus: Saatto avoimelle sektorille, vierotus
T IEDOSTA MENESTYS