Konserninäkökulma talouden tasapainottamisessa Valtuustoseminaari Nokialla Martti Lipponen
Terveen käyttötalouden yhtälö Terveessä käyttötaloudessa Verorahoituksen (verot ja valtionosuudet) tulisi olla vähintään yhtä suuri kuin Toimintamenojen kasvu Koska Vantaan taloutta rasittaa voimakas velkaantuminen ja suuret investoinnit, Verorahoituksen kasvun tulisi Toimintamenojen kasvun lisäksi kattaa Rahoituksen nettomenojen sekä Poistojen kasvu Kaupungin Toimintatuottojen kehitys Maanmyyntituottoja lukuun ottamatta on hyvin pitkälle sidottu valtiovallan hyväksymien taksojen ja tariffien kehitykseen. Siksi niillä ei ole olennaista vaikutusta talouden tasapainotuksessa. Maanmyyntitulot taas tulisi kohdistaa yksinomaan Investointitalouden omarahoitusosuuksiksi Tasapainon saavuttaminen kaupungin taloudessa edellyttää samanaikaisesti sekä käyttötalouden että investointitalouden tarkastelua käytettävissä olevien varojen oikeansuuntaiseksi kohdentamiseksi Vantaan kaupunki Martti Lipponen 2
Tuloslaskelma 2008-2011 Vantaan kaupunki Martti Lipponen 3
Käyttötalous 2008-2011 Vantaan kaupunki Martti Lipponen 4
Investointitalous 2008-2011 Vantaan kaupunki Martti Lipponen 5
Konserni- rahoituserät kaupungin tuloslaskelmassa Vantaan energian osinko 15 milj. euroa HSY:n maksama pääomakorko noin 11 milj. euroa Elisan ja Technopoliksen osingot, muut korkotuotot yhteensä noin 8 milj. euroa Kaupungin lainoille maksetut korot noin 16 milj. euroa Kaupungin Rahoitustuottojen määrä oli vuonna 2011 noin 18 milj. euroa Rahoituskuluja suurempi Vantaan kaupunki Martti Lipponen 6
Konserni- ja rahoituserien tulevaisuus Vantaan Energian osinkotuotot kaupungille laskevat vuodesta 2013 alkaen Jätepolttolaitosinvestoinnin vuoksi HSY:n pääomakoron määrään alentamiseen kohdistuu suuria paineita kuntayhtymän kasvavien investointien vuoksi, jotta kuntayhtymä voisi säilyttää riittävän omavaraisuusasteen Lainakorot tällä hetkellä poikkeuksellisen alhaiset (12 kk Euribor tasoa 1,2 %). Sen sijaan lainamarginaalit ovat kasvaneet nopeasti. Kaupungin maksama lainamarginaali vuonna 2008 oli noin 0,05 %, vuonna 2011 noin 0,2-0,3 % ja tällä hetkellä alimmillaan noin 0,5 %. Siten uusien lainojen sekä uusittavien lainojen kustannukset nykytilannetta kalliimmat Mikäli rahoitustuotot puolittuvat, niiden tulosta huonontava vaikutus on noin 12 13 milj. euroa. Mikäli yleinen korkotaso nousee prosenttiyksikön, vaikutus kaupunkiin on lainarakenteesta johtuen noin 4-5 milj. euroa keskimäärin 24 kk:n jälkeen. Toteutuessaan tämä tarkoittaa sitä, että vuonna 2011 toteutunut Rahoitustuottojen ja kulujen välinen positiivinen tulosvaikutus poistuu kokonaisuudessaan Vantaan kaupunki Martti Lipponen 7
HUS:n tulevaisuuden näkymät HUS:n vuoden 2011 tulos oli ennakoitua heikompi, mistä syystä kuntayhtymän vuoden 2012 budjettikasvuksi muodostuu 1,1 % eli budjetti on selvästi alimitoitettu HUS laskee menokasvunsa kahden vuoden jaksoissa. Ts. kasvu vuosille 2012-13 on yhteensä 6,4 %. Koska tuosta kasvusta käytetään tänä vuonna ainoastaan 1,1 %, vuodelle 2013 budjettikasvuksi keskimäärin arvioidaan 5,3 %. Vantaan kohdalla kasvuprosentti on jopa tätä korkeampi mm. väestönlisäyksen sekä vanhenemiskehityksen vuoksi HUS:n arvioitu investointibudjetti vuosille 2012-22 on yhteensä 1 400 milj. euroa eli keskimäärin 140 milj. euroa vuodessa. Jos ohjelma toteutuu, HUS velkaantuu noin 400 milj. eurolla. Edellisen 10- vuotiskauden aikana HUS:n investoinnit ylittivät 1 000 milj. euroa HUS:n taseessa ei ole tappiopuskureita lainkaan, minkä seurauksena huonoimmassa vaihtoehdossa omistajakunnat joutuvat pääomittamaan kuntayhtymää Vantaan omistusosuus HUS:ssa on noin 10 % Vantaan kaupunki Martti Lipponen 8
HSL:n tulevaisuuden näkymät HSL:n joukkoliikennetariffien uudistusta esiteltiin 7.5.2012 kh:n iltakoulussa. Saadun selvityksen mukaan ns. vyöhykejärjestelmään siirtyminen tulee lisäämään kaupungin joukkoliikennekustannuksia vuodesta 2016 alkaen 8 12 milj. euroa riippuen siitä, millainen malli järjestelmään luodaan Vantaan osalta kustannuksia tulevat lisäämään vuoden 2014 lopusta alkaen Kehäradan liikennöinnin käynnistyminen sekä uuden junakaluston pääomakustannusten siirto täysimääräisesti tariffeihin. Siksi kaupungin kannalta on ehdottoman tärkeää se, miten joukkoliikenne kaupungissa järjestetään Kehäradan liikennöinnin alkaessa (syöttöliikenne jne). Kustannuksia lisää myös joukkoliikenteen määrällinen kasvu Vantaa maksaa ja samanaikaisesti saa osan joukkoliikenteen infrakustannuksista, joista sovittiin HSL:n perustamisen yhteydessä vuonna 2009. Mm. Länsimetron valmistuminen sekä Helsingin kaupungin omat sisäiset infraratkaisut lisäävät maksettavien infrakustannusten määrää Vantaan kaupunki Martti Lipponen 9
HSY:n tulevaisuuden näkymät HSY:n käyttötalous on tasapainossa. Kuntayhtymä maksoi vuonna 2011 pääomakoroa omistajakunnille noin 65 milj. euroa (korkoprosentti 5,3 %) ja velkaantui samanaikaisesti noin 67 milj. euroa HSY:n tariffien yhtenäistäminen on valmis, minkä seurauksena vantaalaisten vesimaksut ovat alemmalla tasolla kuin vuonna 2010 HSY:n vesihuollon investointisuunnitelmat ovat tasoa 1 200 milj. euroa. Suurin yksittäinen menoerä on Blominmäen puhdistamo Espoossa noin 285 milj. euroa. 2020-luvun loppupuolelle ajoittuu Viikinmäen puhdistamon laajennus, mikä on suuruusluokaltaan vastaavan kokoinen hanke. Investointiohjelman toteuttaminen lisää HSY:n velkamäärää noin 350 milj. euroa ja samanaikaisesti huonoimmassa vaihtoehdossa vesihuollon taseen omavaraisuusaste laskee noin 1 %:iin HSY:n jätehuollon investointisuunnitelmat ovat tasoa noin 250 milj. euroa. Lukuun ei sisälly Vantaan Energian toteuttama jätepolttolaitos noin 310 milj. euroa Vantaan kaupunki Martti Lipponen 10
Ammattikorkeakoulut: Metropolia ja Laurea Valtion säästöohjelman vaikutus Ammattikorkeakoulujen talouteen on noin 130 milj. euroa. Säästötavoitetta on toteutettu leikkaamalla ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja. Näillä saavutetaan kuitenkin vain noin 40 % asetetusta tavoitteesta. Uusista suunnitelmista ei ole tässä vaiheessa tietoa Metropolian tilaohjelma on valmistunut ja se on lausunnoilla omistajakunnissa. Suunnitelma merkitsee erityisesti Helsingissä toiminnan keskittämistä Myllypuroon, missä toteutettavat investoinnit ovat suuruusluokaltaan noin 300 milj. euroa. Tilaohjelma edellyttää investointeja myös Myyrmäen kampukseen Laurealla ei ole tällä hetkellä merkittäviä investointipaineita. Laurea toimii pääasiassa ulkopuolelta vuokratuissa tiloissa Uusi Ammattikorkeakoululaki tulee muuttamaan ammattikorkeakoulujen rahoitusta merkittävästi siten, että rahoitus tulee yksin valtiolta. Tämä merkitsee muutoksia mm. valtionosuuslaskelmiin. Ehdotuksen mukaan kunnat säilyisivät kuitenkin ammattikorkeakoulujen omistajina, joten rahoituksen riittävyteen kohdistuva paine jää siten yksin kuntien vastuulle Vantaan kaupunki Martti Lipponen 11
Kaupungin omat konserniyhtiöt Kaupungin omat konserniyhtiöt kytketään osaksi kaupungin talouden ja velanhoito-ohjelmaa. Niiden investoinnit tullaan käsittelemään osana kaupungin budjettivalmistelua sekä niille tullaan asettamaan nykyistä yksityiskohtaisempia taloudellisia tavoitteita Konserniyhtiöiden määrää tullaan vähentämään erikseen tehtävän ohjelman mukaisesti Konserniohjausta tullaan tiivistämään uusittavan konserniohjeen kautta sekä konsernihallinnon toimenpitein Vantaan kaupunki Martti Lipponen 12