KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS PÄÄTÖS 1(14) PL 1023, Kauppamiehenkatu 4 Nro A 2003 45101 KOUVOLA Dnro KAS 2004 Y 532 111 Puhelin (05) 75 441 Annettu julkipanon jälkeen Telefax (05) 371 0893 17.3.2006 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Lappeenrannan Energian Ihalaisen lämpökeskusta LUVAN HAKIJA Lappeenrannan Energia Valtakatu 25 A PL 191 53101 LAPPEENRANTA Puh. 0201776111 Fax. 0201776019 LY tunnus 1796558 9 LAITOS JA SEN SIJAINTI Ihalaisen lämpökeskus sijaitsee Lappeenrannan kaupungin Ihalaisen kaupunginosassa korttelin 4 tontilla 1. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 3b. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 3 kohta. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on saapunut Kaakkois Suomen ympäristökeskukseen 29.12.2004. POSTIOSOITE PUHELIN INTERNET SIVUTOIMIPAIKKA: PL 1023, 45101 KOUVOLA Vaihde (05) 75 441 kirjaamo.kas@ymparisto.fi OSOITE Laserkatu 6, 53850 LAPPEENRANTA Kauppamiehenkatu 4 FAKSI etunimi.sukunimi@ymparisto.fi PUHELIN Toimisto (05) 624 3294 (05) 371 0893 http://www.ymparisto.fi/kas/ FAKSI (05) 624 3298
KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 17.3.2006 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kyseessä on vanha toiminta, jota on koskenut ilmansuojeluilmoituksesta 5.11.1990 annettu päätös YA4036. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y). 2 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti ja alueen hydrogeologinen kuvaus Laitos sijaitsee Ihalaisen kaupunginosassa. Alue rajoittuu tie ja liitännäisalueisiin sekä Lappeenrannan kaupungin ja Ratahallintokeskuksen omistamiin alueisiin. Lähimmät häiriintyvät kohteet ovat Mäntylän hoivakoti (300 m), Leirin päiväkoti (400 m) ja Mäntylän sairaala (500 m) sekä Itä Suomen koulu (500 m). Laitoksen läheisyydessä ei ole arvokkaita luonto tai maisemakohteita. Laitos sijaitsee IIIluokan pohjavesialueen lounaiskulmassa (Lappeenrannan keskusta Lauritsala, 0540510). Pohjavesialue on osa ensimmäisen salpausselän reunamuodostumaa. Pohjavedenpinta kerrostumassa on syvällä. Alue rajoittuu lännessä ja etelässä tärkeisiin pohjavesialueisiin. Maa aines muodostumassa on pääasiassa soraa ja hiekkaa. Eteläosassa aines hienonee. Alueen pohjoisosassa on lisäksi havaittavissa moreenipeitteisyyttä. Sadeveden imeytymistä pohjavedeksi haittaavat asutus ja teollisuus sekä paikoittainen moreenipeitteisyys. Laitosalueella ei ole tehty maaperää likaantuneisuutta koskevia selvityksiä. Ympäristön tila ja laatu Ilman laatu Lappeenrannassa merkittävimmät ilman epäpuhtauksien päästölähteet kaupunkiseudulla ovat sellu ja paperiteollisuus, mineraalituotteiden valmistus, energiantuotanto sekä liikenne. Rikkiyhdisteitä, typenoksideja ja hiukkaspitoisuuksia mitataan lähinnä keskustassa ja teollisuuslaitosten läheisyydessä. Ilmanlaadun ohjearvoylityksiä Lappeenrannassa ilmenee lähinnä keväisin hiukkasten osalta: kokonaisleijuma ohjearvo ylittyy lähinnä keväisin etenkin keskustan ja Ihalaisen mittauspisteissä. Laskeumaa ja kokonaisleijumaa mitataan kuitenkin läheisellä Ihalaisen mittauspisteellä. Laskeuma arvot samoin kuin kokonaisleijuma ovat Ihalaisessa kaikkien komponenttien osalta olleet koko mittaushistorian ajan selvästi korkeammat kuin kaupungin muissa mittauspisteissä johtuen lähellä sijaitsevasta mineraalituotteiden kaivusta ja valmistuksesta. Otsonipitoisuuksia ei alueella ole mitattu, mutta on ilmeistä että otsonipitoisuudet eivät poikkea lähialueen pitoisuuksista. Edellä olevista tuloksista on pääteltävissä, että ilmanlaatua Ihalaisen alueella kuormittaa lähinnä leijuva pöly. LAITOKSEN TOIMINTA Kuvaus toiminnasta, prosessit ja tuotanto Laitos on 60 MW:n (4 kpl 15 MW:n Ahlström 16 bar/120 o C tuliputkitulitorvikattilaa, tehoalue 4 15 MW) kattilalaitos. Kattilat tuottavat tarvittaessa
KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 17.3.2006 kaukolämpöä maakaasupolttoaineella. Varapolttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Käyttöaika on keskimäärin 2 3 kk/a. Polttoöljyä on käytetty vuodesta 1999 lähtien vain yhtenä vuotena. Polttoöljysäiliö sijaitsee maanpäällisessä suojaaltaallisessa säiliössä (3100 m 3 ), joka on tarkastettu ja kunnostettu kesällä 2004. Säiliöalue on asfaltoitu ja vuotojen keräilyllä varustettu purkauspaikka ja säiliön täyttöpaikka. Laitosta käytetään kauko ohjattuna Mertaniemen voimalaitoksesta käsin. Laitoksella käydään tarkastuskäynneillä lähes päivittäin. Hälytykset ohjautuvat automaattisesti Mertaniemeen, jossa on jatkuva päivystys. Käyttötietoja kerätään erilliseen raporttiin (mm. O 2, savukaasun lämpötilat, polttoainelukemat ja muita prosessiarvoja). Mahdolliset poikkeamat kirjataan kattilalaitoksen käyttöpäiväkirjaan ja LämpöKunto kunnossapidon järjestelmään. Kattilat on varustettu savukaasun lämmön talteen ottavilla lämmönvaihtimilla, jotka siirtävät lämpöä palaavaan kaukolämpöveteen. Polttimissa on vuonna 2004 vaihdetut kaasusuuttimet, jotka tehostivat palamista sekä stabiloivat polttoprosessia vähentäen palamisen aiheuttamaa savukaasuvärähtelyä. Polttimien (Oilon GKP 1600) säädöt tarkistetaan vuosittain. Laitoksessa on lisäksi melua vaimentavat imuilman suotimet. Maakaasun käytöstä johtuen ilmapäästöt ovat vähäiset. Yritys on osallisena alueellisessa ilmanlaadun seurannassa. Toiminnanharjoittajan mukaan laitoksella ei ole todettu olevan vaikutusta lähialueiden ilman laatuun. 3 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Toimialalle on tehty parhaan käyttökelpoisen tekniikan kuvaus (BREF). Kesällä 2004 laitoksen polttimiin on vaihdettu uudet kaasusuuttimet, jotka tehostavat palamista. Lappeenrannan Energian käsityksen mukaan polttotekniikka vastaa nykytekniikan tasoa. Arvioitu kattilahyötysuhde on ollut keskimäärin 95 %, mikä takaa korkean energiankäytön tehokkuusasteen. Lappeenrannan Energia ei ole liittynyt Suomen Kaukolämpö ry:n ja kauppa ja teollisuusministeriön väliseen energiansäästösopimukseen. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Päästö Laitos on huippu ja varakattilalaitos, jonka keskimääräiseksi maakaasun vuosikulutukseksi on arvioitu 6,6 Mm 3 /a. Tällöin ilmaan menevät päästöt olisivat seuraavat: Keskimääräinen vuosipäästö (t/a) Suurin vuosipäästö (t/a) Suurin tuntipäästö (kg/h) CO 2 15065 20674 306129 12755 30 NO x 13,2 15,7 272 11,4 30 SO 2 0,02 0,1 0 0 30 Hiukkaset 0 0 0 0 30 Kevytöljykäytössä vastaavat arvot ovat seuraavat: Suurin vrkpäästö (kg/d) Päästökorkeus (m)
KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 17.3.2006 Päästö Suurin tuntipäästö (kg/h) CO 2 457010 19042 NO x 545 22,7 SO 2 109 4,5 Suurin vrkpäästö (kg/d) Hiukkaset 21,8 0,9 4 Suurin vuorokausipäästö ja suurin tuntipäästö on laskettu tilanteelle, jossa kaikki neljä kattilaa ovat käytössä yhtä aikaa täydellä teholla joko maakaasulla tai varapolttoaineella kevyellä polttoöljyllä. Lämpökeskuksen suurimpien tuntipäästöjen perusteella (maakaasukäyttö/öljykäyttö, NO x ) ei ole odotettavissa, että laitoksella olisi merkittäviä vaikutuksia ilmanlaatuun lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Laitoksella syntyy jätettä lähinnä huolto ja kunnossapitotöiden yhteydessä. Jätteet kerätään laitoksella oleviin jäteastioihin ja lajitellaan. Ongelmajätteet (mm. öljyiset rievut ja öljyt) toimitetaan Lappeenrannan Energian Simolantien tai Mertaniemen keräilypisteisiin ja muut jätteet Etelä Karjalan Jätehuolto Oy:lle. Laitos on liitetty kunnalliseen vesijohto, viemäri ja sadevesiverkkoon. Jätevesiä (saniteetti ja lattiakaivovesiä/öljynerotuskaivo ja hälytin) syntyy arviolta alle 10 m 3 /a ja ne johdetaan Lappeenrannan vesi ja viemäriverkostoon. Sadevedet, noin 100 m 3 /a, johdetaan hälyttimellä varustetun öljynerotuskaivon kautta kaupungin sadevesiviemäriin. Laitoksen aiheuttama melutaso ei ylitä 45 dba ympäristömelun osalta. Muita kemikaalilain tarkoittamia terveydelle ja ympäristölle vaarallisia kemikaaleja polttoöljyä lukuun ottamatta ei käytetä laitoksessa. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Toiminnan tarkkailu Lämpökeskus on miehittämätön, kaukovalvottava kattilalaitos, jota valvotaan ja ohjataan Mertaniemen voimalaitoksen valvomosta, jossa on jatkuva päivystys. Häiriötilanteessa kaikki hälytykset tulevat välittömästi valvomoon, josta ne välitetään edelleen käyttöhenkilökunnalle. Henkilökunta käy lämpökeskuksessa tarkastuskäynnillä lähes päivittäin ja työojan ulkopuolella on jatkuva päivystys. Polttoaineen käyttö ja käyttötunnit mitataan kattilakohtaisesti ja laitoksen toiminnasta tehdään kuukausiraportit. Kattiloiden savukaasujen jäännöshappipitoisuutta seurataan jatkuvatoimisella mittauslaitteistolla. Laitoksen vaikutusten tarkkailu Laitoksella ei tehdä varsinaista ympäristötarkkailua.
KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 17.3.2006 5 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskinarviointi Öljyvuodot Polttoöljysäiliö sijaitsee maanpäällisessä suoja altaallisessa (3590 m 3 ) säiliössä, joka on tarkastettu kesällä 2004. Säiliöalue on asfaltoitu ja vuotojen keräilyllä varustettu purkauspaikka ja säiliön täyttöpaikka. Lämpökeskukselle on tehty sisäinen pelastussuunnitelma. TUKESin tarkastuksen yhteydessä 23.11.2004 on käsitelty öljysäiliön palo ja ympäristöriskejä. Tarkastuksen jälkeen on ohjeistettu ja tehostettu menettelyjä mm. öljynerotusjärjestelmän toiminnan varmistamisen suhteen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 24.2.2006. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen ja Lappeenrannan kaupungin ilmoitustauluilla 10.1. 11.2.2005 sekä ilmoitettu Etelä Saimaa nimisessä lehdessä 12.1.2005. Lisäksi ympäristölupahakemuksen vireille tulosta on kirjallisesti ilmoitettu lähikiinteistöjen haltijoille. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Hakijan kanssa on neuvoteltu lupahakemuksesta 15.3.2006. Lappeenrannan kaupungin ympäristö ja rakennuslautakunta ilmoittaa lausuntonaan 8.2.2005 seuraavaa: Laitoksesta tulee tehdä säännöllisesti ilmapäästömittauksia. Mitattavia komponentteja tulee olla vähintään hiilidioksidi ja typenoksidit. Polttoaineena käytettävän polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla korkeintaan 0,10 p % (VnA 766/2000). Laitoksen säännöllisten tarkkailukäyntien yhteydessä tulee kiinnittää huomiota toiminnan aiheuttamaan meluun ja ryhdyttävä tarvittaessa toimenpiteisiin asian korjaamiseksi. Polttoliekin epätasapaino on aiheuttanut matalataajuista melua, joka on kuulunut jopa 500 metrin päässä sijaitsevalla asuinalueella. Ongelma on korjattu yhteydenottojen jälkeen. Lappeenrannan kaupunginhallitus on kokouksessaan 7.3.2005 päättänyt merkitä ympäristöviraston lausunnon tiedoksi ja päättänyt ilmoittaa Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle, ettei sillä ole asiassa erikseen muuta lausuttavaa.
KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 17.3.2006 6 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on annettu 9.2.2006 mahdollisuus antaa vastine em. lausunnosta. VIRANOMAISEN RATKAISU Ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen ja on päättänyt myöntää Lappeenrannan Energian Ihalaisen lämpökeskukselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Luvan edellytyksenä on, että toiminta tapahtuu ympäristölupahakemuksen ja seuraavien ympäristökeskuksen antamien lupamääräysten mukaisesti. Lupamääräykset Päästöt ilmaan 1. Maakaasukäytössä laitoksen savukaasujen hiukkaspitoisuus saa olla enintään 5 mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua redusoituna 3 %:n happipitoisuuteen ja typenoksideille 300 mg NO 2 /m 3 (n). Päästöraja koskee normaalia käyttötilannetta, jolloin kattilan käynnistys ja pysäytysjaksoa ei lueta tähän kuuluvaksi. Päästöraja katsotaan saavutetuksi, jos kolmen peräkkäisen lyhytaikaisen päästömittauksen keskiarvo alittaa edellä esitetyn päästörajan. Mikäli em. arvot ylittyvät, on laadittava suunnitelma siitä, miten kyseisiin arvoihin päästään. Mahdollinen suunnitelma on esitettävä 31.12.2006 mennessä. Öljyä poltettaessa vastaavat arvot ovat hiukkasille 50 mg/m 3 (n) ja typenoksidipitoisuus arvo 450 mg NO 2 /m 3 (n). kuivaa savukaasua redusoituna 3 %:n happipitoisuuteen (YSL 43 ) 2. Laitoksessa varapolttoaineena käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,1 painoprosenttia. (YSL 43 ) 3. Kattilat tulee huoltaa ja nuohota riittävän usein, ettei kattilan likaantuminen alenna kattilan hyötysuhdetta ja lisää päästöjä ilmaan.(ysl 43 ) Melu 4. Laitoksen toiminnan on tapahduttava siten, ettei sen aiheuttama melu läheisillä asuinalueilla ylitä ulkona melun A painotetun ekvivalenttitason L Aeq päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Tarvittaessa melurajaarvoissa pysyminen on varmistettava mittauksin ja tarvittaessa on ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla varmistetaan meluraja arvoissa pysyminen. Matalataajuisen melun suhteen on toimittava lupamääräyksen 12 mukaisesti. (YSL 43 ) Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 5. Jätehuolto on järjestettävä siten, että jätteistä ei aiheudu epäsiisteyttä eikä haittaa ympäristölle, kulloinkin voimassaolevien Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti.laitoksen toiminnasta muodostuvat jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä lajiteltuna toisistaan erillään. Kaikki hyödynnettäväksi kelpaava (kuten paperi, pahvi ja metalliromu) jäte on joko käytettä
KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 17.3.2006 7 vä uudelleen tai toimitettava muualle hyödynnettäväksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle, mikäli ne eivät sisällä ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita siinä määrin, että kyseessä olevat jätteet on luokiteltava ongelmajätteiksi. (YSL 43, 45, JL 6 ) 6. Ongelmajätteet on varastoitava asianmukaisesti merkityissä ja lukitussa astioissa tai säiliöissä katettuna tai muuten vesitiiviisti ja pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä, reunakorokkein varustetulla alustalla tai muulla ympäristönsuojelun kannalta yhtä tehokkaalla tavalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään, pohja tai pintavesiin, sadevesiviemäriin ja yleiseen viemäriin on estettävä. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen käsittely. Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet tulee toimittaa hyödynnettäviksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen käsittely. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. (YSL 43, 45, JL 3,4, 6, 15, 78, JA 3, 3 a, 5, 6 ) Päästöt yleiseen viemäriin ja sadevesiviemäriin 7. Viemäröinnin öljynerotuskaivojen kuntoa, toimintaa ja täyttymistä on tarkkailtava säännöllisesti ja ne on tyhjennettävä tarvittaessa. Päällystetyllä laitosalueella muodostuvat hule ja muut vastaavat vedet on johdettava sadevesiviemäriin. Sellaiset laitosalueella muodostuvat hule ja muut vastaavat vedet, joihin saattaa joutua öljyä, on lisäksi johdettava öljynerottimeen ennen kyseisten vesien johtamista sadevesiviemäriin. (YSL 43 ) 8. Laitoksen toiminnasta muodostuvat jätevedet on johdettava yleiseen viemäriin Lappeenrannan kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen ehtoja noudattaen. Yleiseen viemäriin ei saa johtaa jätevesiä siten, että siitä aiheutuu vaurioita viemäriverkolle, haittaa puhdistamon toiminnalle tai haittaa puhdistamolietteen hyötykäytölle. Liikennöinti ja varastointialueiden on oltava pinnoitettuja. Lisäksi on varmistettava, että pinnoitetulta alueelta kertyvät hule ja muut vastaavat vedet saadaan koottua ja asianmukaisesti käsiteltyä. (YSL 43, 47, JL 6 ) Polttoaineiden ja mahdollista kemikaalien varastointia ja käsittelyä koskevat määräykset 9. Polttoaineet ja kemikaalit on varastoitava ja niitä on käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta ja pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttoöljysäiliön suoja altas on pidettävä tiivisrakenteisena. Suoja altaiden tilavuuksien on vastattava altaisiin sijoitettujen säiliöiden tilavuuksia. Nestemäisten öljy tai kemikaaleja sisältäviä astioita saa varastoida vain suoja altaalla tai reunakorokkeilla varustetuissa tiloissa siten, että suoja altaan tai reunakorokkein varustetun tilan tilavuus vastaa suurimman astian tilavuutta. Varastotilojen lattiakaivojen on oltavavarustettuna asianmukaisin suojakansin tai sulkuventtiilein. Suoja altaan viemärissä oleva sulkuventtiili on pidettävä normaalitilanteissa suljettuna. Altaaseen kertyvät sade ja sulamisvedet on johdettava hallitusti ja valvotusti pois siten, ettei öljynerotuskaivon kapasiteetti ylity. (YSL 7, 8, 43 )
KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 17.3.2006 8 10. Hakija on velvollinen huolehtimaan, ettei toiminnasta ole seurauksena sellainen maaperän huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Maaperän pilaantumisesta on viipymättä ilmoitettava Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. (YSL 7, 8, 43 ) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 11. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, viemäriin, vesistöön tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. (YSL 43, 46, 62, YSA 30 ) 12. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista. Mikäli prosessilaitteisiin tulee vikoja tai toimintahäiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat niiden laatua haitallisemmaksi, on laitteet saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Päästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa häiriöstä johtuvia päästöjä aiheuttava toiminta on keskeytettävä ja häiriö korjattava ennen toiminnan jatkamista, ellei yleinen etu muuta edellytä. Yli 24 tuntia kestävistä häiriötilanteista on ilmoitettava 48 tunnin kuluessa Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43, 46, 62, YSA 30 ) 13. Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia ja alkusammutuskalustoa saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. (YSL 7, 8, 43, JL 6 ) Tarkkailu ja raportointimääräykset 14. Laitoksen on toimitettava vuosittaiset tiedot ympäristönsuojelusta helmikuun loppuun mennessä Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle ja tiedoksi Lappeenrannan kaupungin ympäristöviranomaisille. Yhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: polttoaineiden laatu ja kulutustiedot kattiloittain (t/a), kattiloiden vuosittaiset käyntiajat (h/a), laitoksen tuotanto (kaukolämpö GWh/a), kattiloiden rikkidioksidi ja typenoksidipäästöt (t SO2 /a, t NO2 /a) (laskennalliset, polttoaineiden määrä ja laatutietojen, päästömittausten ja häiriötilanteita koskevien tietojen avulla), kattiloiden hiilidioksidipäästöt (t CO2, foss. /a), laitoksessa syntyneet jätteet ja ongelmajätteet ja niiden käsittely ja toimituspaikka (t/a), laitoksen jätevesipäästöt ja niiden käsittely (m 3 /a). Lisäksi raportissa on ilmoitettava ympäristön kannalta merkitykselliset häiriötilanteet ja niiden johdosta tehdyt välittömät toimenpiteet sekä toimenpiteet, joilla pyritään estämään tai vähentämään häiriöiden esiintymistä, kattiloille annettujen päästörajojen ylitykset ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet, poikkeamat tarkkailusuunnitelmassa esitetyistä huolloista, kalibroinneista ja muista asioista, päästömittaukset ja niihin liittyvät mittaussuunnitelmat ja mittauspöytäkirjat sekä laitoksella tehdyt ja suunnitteilla olevat muutokset laitoksen toiminnassa. Polttoaine ja päästötiedot toimitetaan sähköisesti valvontaviranomaisen ohjeen mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla hakijan tai ympäristökeskuksen aloitteesta. Kirjanpito on säilytettävä ainakin viiden vuoden ajan ja se on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. (43, YSL 46 ) 15. Laitokselle on oltava ympäristönsuojeluasioista vastaava henkilö. Hänen yhteystietonsa, samoin kuin henkilön vaihdoksesta, on ilmoitettava Kaakkois Suomen
KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 17.3.2006 9 ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristö ja rakennuslautakunnalle. (43, YSL 46 ) 16. Luvan hakijan on pidettävä käyttöpäiväkirjaa ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä. Siihen on kirjattava lupamääräyksessä 14 esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on säilytettävä ainakin viiden (5) vuoden ajan ja se on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. (43, YSL 46 ) 17. Mikäli laitoksen toiminnassa, sen laajuudessa tai toimintatavoissa tapahtuu olennaisia muutoksia, on niistä hyvissä ajoin ennen niiden toteuttamista ilmoitettava Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristöja rakennuslautakunnalle. (YSL 43, 46 ) 18. Polttoaineiden laatua, palamista ja päästöjä on tarkkailtava vähintään hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Lisäksi kattilan savukaasujen palamattomien osuus, hiukkaspitoisuus ja hiukkaspäästö sekä typenoksidipäästö on mitattava vuoden kuluessa tämän päätöksen saatua lain voiman ainakin yhdestä kattilasta. Mittaukset on suoritettava kattilan toimiessa täydellä ja keskimääräisellä käyttöteholla. Mittaustilanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta muun muassa polttoaineen laadun ja palamisolosuhteiden suhteen. Mittaukset on suoritettava voimassa olevien standardien mukaisesti. Mittaussuunnitelma on esitettävä Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle vähintään kuukausi ennen mittauksien suorittamista. Mittaussuunnitelmassa on esitettävä mittauspisteet ja mittausten edustavuus suhteessa mitattavien päästötekijöiden kokonaispäästöihin laitokselta, mittausmenetelmät, mittauslaitteiden kalibrointi ja mittauksista vastaavien yhteystiedot. (YSL 43, 46 ) 19. Päästömittauksista on laadittava raportti, jossa mittaustulokset on esitettävä yksikössä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua redusoituna 3 til %:n happipitoisuuteen sekä muunnettuna yksikköön mg/mj. Myös tulosten laskentakaavat on esitettävä. Lisäksi raportissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja arvio tulosten edustavuudesta. Raportti on toimitettava Lappeenrannan kaupungin ympäristöviranomaiselle sekä Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. Mittausraportissa on esitettävä lisäksi tiedot polttoaineiden laadusta. Lisäksi mittausraportissa on oltava arvio tulosten luotettavuudesta (kokonaisepävarmuus). Tämän jälkeen NO x päästöt on mitattava, mikäli kattilan polttotekniikassa tai polttoaineessa tapahtuu oleellisia muutoksia. (YSL 43, 46 ) 20. Laitoksen ilmaan menevien päästöjen vaikutuksia ilman laatuun on tarkkailtava osana Lappeenrannan kaupungin yhteistä ilman laadun tarkkailua. (YSL 5, 43, 46 ) Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset 21. Luvan saajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle. (YSL 43, 90 ) Muut määräykset
KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 17.3.2006 10 22. Laitosta hoitava henkilöstö tulee perehdyttää tämän ympäristöluvan ehtojen sekä poikkeuksellisten vahinkotilanteiden varalle. Henkilökunnan käytössä tulee olla riittävät asemaa koskevat käyttö ja huolto ohjeet sekä ohjeet kohteista, jotka on säännöllisesti tarkistettava turvallisen käytön varmistamiseksi. (YSL 43, 46 ) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kaakkois Suomen ympäristökeskus katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Lappeenrannan Energian Ihalaisen lämpökeskuksen toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristökeskus katsoo, että suunnitellusta toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Lupamääräysten perustelut Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon muun muassa toiminnan luonne ja lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Ympäristönsuojeluasetuksen 37 :n mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan sisältöä arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa teollisessa mittakaavassa käytössä olevat tuotantoa ja päästöjen hallintaa koskevat menetelmät ja tekniikan kehitys. Valtioneuvoston asetuksen 1017/2002 mukaan Ihalaisen lämpökeskusta voidaan pitää asiallisesti polttolaitoskokonaisuutena, jonka polttoaineteho on yli 50 MW. Kattilalaitokseen on sovellettu suoraan em. raja arvoja kuitenkin siten, että ne tulevat heti voimaan johtuen siitä, että laitokseen on ilmoitettu sovelletun parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Tilanteen varmistamiseksi ominaispäästöt on kuitenkin mitattava. Mikäli arvot ylittyvät, on laadittava suunnitelma siitä, miten kyseisiin arvoihin päästään. (Määräys 1) Valtioneuvosto on antanut asetuksen raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (766/2000). Asetuksen mukaan Suomessa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,1 paino %. Polttoöljyn rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu valtioneuvoston asetuksen (766/2000) noudattamiseksi. (Määräys 2) Laitteistojen kunnossapidosta ja käyttövarmuudesta on huolehdittava kattilan häiriöttömän toiminnan takaamiseksi. Epätäydellisen palamisen seurauksena laitoksen toiminnasta voi päästä ilmaan ympäristölle tai terveydelle haitallisia yhdisteitä ja näin aiheutua ilman pilaantumisen vaaraa. (Määräys 3)
KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 17.3.2006 11 Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista N:o 993/1992 on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A painotetun ekvivalenttitason L Aeq päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db vanhoilla alueilla. Määräyksessä on rajoitettu laitoksen toiminnasta aiheutuvia yö ja päiväaikaisia melutasoja kyseisen valtioneuvoston päätöksen ohjeiden mukaisesti. Laitteiston aiheuttamaan matalataajuiseen meluun on myös varauduttava. (Määräys 4) Jätehuolto on hoidettava niin, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän, että ne voidaan kierrättää tai käyttää hyödyksi, ja etteivät ne aiheuta haittaa ympäristölle. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Laitoksen toiminnasta muodostuvien jätteiden lajittelu ja varastointi jätejakeittain mahdollistaa jätteen sisältämän aineen hyötykäytön. Jätelain 4 :n ja 6 :n mukaan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin paitsi, jos se on jätteiden hyödyntämisen tai käsittelyn kannalta välttämätöntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa. Jäteasetuksen 6 :n mukaan ongelmajätteen pakkaukseen on merkittävä jätteen ja jätteen haltijan nimi sekä turvallisuuden ja jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset. Muun muassa kiinteä öljyinen jäte ja öljyiset trasselit ovat jäteasetuksen 3 a :n mukaisesti ympäristöministeriön yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta antaman asetuksen (1129/2001) tarkoittamia ongelmajätteitä, joiden asianmukainen hyödyntäminen tai hävittäminen edellyttää toimittamista käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. (Määräys 5) Polttoöljyn ja mahdollisesti käytettävien kemikaalien joutuminen maaperään ja edelleen pohja tai pintaveteen saattaa aiheuttaa pohjaveden laadun heikkenemistä niin, että sen käyttö aiheuttaa terveydellistä haittaa ja vaaraa sekä haittaa ympäristölle esimerkiksi maaperän pilaantumisena. Määräys on tarpeen polttoaineista ja kemikaaleista aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi erityisesti ottaen huomioon laitoksen sijainti pohjavesialueella. (Määräys 6) Laitoksen toiminnasta muodostuvat jätevedet johdetaan yleiseen viemäriin. Öljysäiliön suoja altaan vedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta sadevesiviemäriin. Hulevedet johdetaan sadevesiviemäriin. Vuoto ja huuhteluvedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta sadevesiviemäriin. (Määräykset 7 ja 8) Laitoksessa varapolttoaineena käytettävänkevyen polttoöljyn rikkipitoisuus on alle 0,1 paino %. Kevyt polttoöljy varastoidaan laitostontilla suoja altaassa olevassa säiliössä. Säiliö ja sen perustukset täyttävät nykyiset vaatimukset. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi on tarpeen pinnoittaa sellaiset osat laitosalueesta, joilla liikennöidään tai joilla varastoidaan tai käsitellään vaarallisia aineita. Alueiden muotoilulla tai alueita ympäröivillä reunakorokkeilla on lisäksi tarpeen varmistaa, että kertyvät huleja muut vastaavat vedet saadaan koottua ja johdettua asianmukaiseen käsittelyyn siten, ettei niistä aiheudu pinta ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä pilaantumisvaaraa maaperälle. Määräys on erityisen tärkeä ottaen huomioon laitoksen sijainti. (Määräykset 9 ja 10)
KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 17.3.2006 12 Häiriö ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset ovat tarpeen päästöjen minimoimiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. (Määräykset 11 13) Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Kaakkois Suomen ympäristökeskus on aiemmalla päätöksellään hyväksynyt Lappeenrannan ilmanlaadun tarkkailuohjelmana noudatettavaksi. Ympäristökeskus katsoo, että lämpökeskuksen päästöjen vaikutuksia ilman laatuun on tarpeen seurata osana alueen ilman laadun yhteistarkkailua. Otettaessa huomioon laitoksen polttoaineteho, laitoksen sijainti sekä asutuksen ja muiden häiriintyvien kohteiden läheisyys, ympäristökeskus katsoo, että laitoksen hiukkas ja typenoksidipäästöjä on tarpeen tarkkailla. Määräys 16 on annettu määräyksen 1 valvomiseksi ja tarkkailun toteuttamiseksi. Määräys 17 on tarpeen, koska laitos sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella. Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Riittävän tehokkaalla valvonnalla voidaan turvata laitoksen mahdollisimman häiriötön toiminta sekä pystytään havaitsemaan häiriötilanteet riittävän ajoissa ympäristöhaittojen minimoimiseksi. Laitoksen toiminnan ja valvonnan kannalta tarpeellisten tietojen saamiseksi on laitoksen toiminnasta pidettävä kirjaa ja raportoitava tiedot vuosittain. Hakijan ja valvovien viranomaisten on oltava selvillä toiminnan laadusta, laajuudesta ja toiminnan aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Tämän vuoksi ympäristölupaan on sisällytetty myös viranomaisvalvontaa ja ympäristöhaitan arviointia helpottavia toiminnan valvontaa, tarkkailua ja kirjanpitoa koskevia ehtoja. (Määräykset 14 20) Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on tarpeen esittää suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä tarkkailun järjestämisestä. (Määräys 21) Henkilökunnan perehdyttämisellä ja jatkuvalla koulutuksella edistetään ympäristönsuojelun yleistä tasoa sekä ehkäistään ympäristövahinkoja. (Lupamääräys 22) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. (YSL 55 ). Toiminnan harjoittajan tulee esittää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 31.12.2016 mikäli päätöksen mukainen toiminta jatkuu. Mikäli toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia, tulee toiminnan harjoittajan hakea toiminnalle uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Tämän päätöksen estämättä voi ympäristökeskus asianomaisen viranomaisen tai haittaa kärsivän hakemuksesta ympäristönsuojelulaissa säädetyin edellytyksin muuttaa tätä päätöstä tai määrätä luvan lakkautettavaksi. mennessä. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan
KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 17.3.2006 13 voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tätä lupapäätöstä on noudatettava, kun se on saanut lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä toiminnan aloittamista. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Jätelaki (1072/1993) Jäteasetus (1390/1993) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 5610 euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1237/2003) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Liitteen maksutaulukon mukaan polttoaineteholtaan 50 150 MW:n voimalaitoksen ympäristöluvista perittävä maksu on 5610 euroa. Sovelletut oikeusohjeet Valtion maksuperustelaki (150/1992) Laki valtion maksuperustelain muuttamisesta (961/1998) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös (saantitodistuksella) Lappeenrannan Energia Valtakatu 25 A PL 191 53101 LAPPEENRANTA Jäljennös päätöksestä Lappeenrannan kaupunginhallitus Lappeenrannan kaupungin ympäristö ja rakennuslautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Rajanaapurit
KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 17.3.2006 14 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Kaakkois Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti sekä ilmoittaa siitä laitoksen vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle. Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. (YSL 96, 97 ) Valitusosoitus on liitteenä. Lupa ja valvontayksikön päällikkö, apulaisjohtaja Esa Kleemola Yli insinööri Juha Pesari