SIILINJÄRVI KEVÄTÖN-PYYLAMPI MAISEMASELVITYS VÄLIAIKAINEN RAPORTTI 4.1.2010
KOHDE Kevättömän järvi ja Pyylampi sijaitsevat Siilinjärven kirkonkylän luoteispuolella. Alueelle ollaan laatimassa osayleiskaavaa ja perustamassa luonnonsuojelualueita. Oheiseen maastokarttaan on merkitty osayleiskaavaalueen rajaus. Luonnonsuojelu ja kaavoitus on käynnistynyt 1990-luvun alussa. Osayleiskaavoituksen taustaaineistoksi laadittiin maisemaselvitys vuonna 1992. Selvitystä ei tuolloin julkaistu raporttina. Luonnonsuojeluhanke ja osayleiskaavoitus on käynnistetty uudelleen vuonna 2009. TÄMÄ RAPORTTI Tähän väliaikaiseen raporttiin on koottu vuoden 1992 kartta- ja kaavioaineistoa, selostusteksti on pääosin osayleiskaavan raportista vuodelta 1992. Jatkossa maisemaselvitys päivitetään nykytilanteen mukaiseksi ja kuva-aineisto uusitaan nykytekniikalla. Maisemaselvityksen on laatinut MA-arkkitehdit, maisema-arkkitehti Marja Mikkola, raportin on koonnut arkkitehti Antti Karvonen. Siilinjärvi, Kevätön-Pyylampi maisemaselvitys 1
SEUDUN MAISEMARAKENNE Maisemarakennetta laajemmalla alueella kuvaava kartta. Merkinnät: -turkoosi väri = harjuja -keltainen väri = laaksoa -rajatut valkoiset alueet = selänteitä -sininen = vesistö Siilinjärvi, Kevätön-Pyylampi maisemaselvitys 2
SIJAINTI MAISEMARAKENTEESSA Kevättömän-Pyylammen alue on osa laajempaa Kuopion pohjoispuolelta Iisalmen seuduille asti ulottuvaa laaksovyöhykettä. Jääkaudet ovat kuluttaneet laaksoalueen pehmeää liuskekallioperää ja rouhineet ja tyhjentäneet kovempien kivilajien alueella olevia murros- ja ruhjevyöhykkeitä. Alavaan laaksoon on myös viimeisen jääkauden aikana asettunut jään pohjalla virtaavaan jäätikköjokeen syntynyt harju, joka jatkuu Siilinjärven kirkonkylästä luoteeseen. Etelässä Kevättömän ympäristön laaksoa rajaa massiivinen saumamuodostuma, jäätikön kielekevirtojen saumaan syntynyt harju. Harjujen laajat, viljavat hietaliepeet ovat tasoittaneet alavaa laaksonpohjaa. Hietaa on kulkeutunut myös matalammille kumpareille. Viljavat, kuohkeat hiedat ovat olleet jo kauan seutukunnan arvokkaimpia viljelymaita. Jäätikön jälkeiset vesivaiheet ovat Siilinjärven seudulla olleet niin lyhytaikaisia, että savia on päässyt sedimentoitumaan vain nykyisten järvien rannoille ja lahdenpohjukoihin. Siilinjärvi, Kevätön-Pyylampi maisemaselvitys 3
ALUEEN MAISEMARAKENNE Alueen maisemarakennetta kuvaava karttapiirros. Merkintöjen selitys kartan alanurkassa. Siilinjärvi, Kevätön-Pyylampi maisemaselvitys 4
ALUEEN MAISEMA Maiseman ominaisuuksia kuvataan seuraavassa osaalueittain etelästä pohjoiseen. ETELÄRANTA Kevättömän järven eteläpuolella on hiljalleen järvelle laskeutuva harjun takarinne. Harjamäen sairaala on asettunut korkeampien harjanteiden väliseen suojaiseen kainaloon. Mäntymäki kohoaa komeana rajaamaan asutusta järvelle päin. Harjamäen sairaala on aikaisemmin rajautunut suoraan avoimeen peltomaisemaan. Osa pelloista on edelleenkin viljelyksessä, osa on metsitetty koivulla ja lehtikuusella. Ruostelahden rannassa on entinen jätevedenpuhdistamo. Etelärannan metsä- ja peltokuviot ovat sattumanvaraisia suhteessa maisemarakenteeseen, ja tämän kirkonkylän kannalta visuaalisesti tärkeän ranta-alueen tilarakenne on muuttunut sekavaksi. KAAKKOISRANTA Kevättömän kaakkoispäässä oleva Taivallahden pelto on avoin viljelymaisema kirkonkylän ytimessä. Uuden tien rakentamisen yhteydessä harjun laelta avautui komea näkymä pellon ja järvenselän yli kaukaisuuteen. Tiejärjestelyjen valmistuttua näkymä taas jäi peittoon. Panninniemi on perussavolainen viljelymaisema, jossa pellot ulottuvat järven rantaan asti. Kirkonkylän läheisyys näkyy pientaloasutuksen vähittäisenä leviämisenä vanhoille pelloille. ITÄOSA Pyylampi on miltei kauttaaltaan asutuksen saartama. Ratavarressa oleva Pyynpelto on ainoa jäljellä oleva avoin maisematila, ja sellaisena tärkeä. Pirttilahden pohjoisreunalla viljelymaisema vallitsee. Laaksonpohjukassa osa pelloista on jäänyt pois viljelyksestä. KOILLISOSA Aappolan ja Iivarin tilakeskukset peltoineen muodostavat Kevättömälle avautuvan kauniin kulttuurimaiseman, jossa kosteikkonotkot, rannan tulvaniityt ja laitumet, pienet mäet ja niiden komeat metsät sekä pihapiirin puusto ja puutarhakasvillisuus tuovat vaihtelua viljelyksille. POHJOISOSA Aappolassa on laajempi, yhtenäinen, Pöljänjärvelle ja Vironniemeen asti ulottuva arvokas kulttuurimaisema. Vironniemen mäet rajaavat peltoja ja kehystävät järvenselkää. Mäkien eteläpuolella Kevättömän pohjoisrannalla on vanha peltotilkku ja uusi, aivan viime vuosina raivattu peltoalue. Juurikkalahden ja Suoveronlahden välissä on matala, tasainen niemi, jonka kaulassa on laaja rämealue. Suo eristää niemen kärjen miltei saareksi. LÄNSIRANTA Kevättömän länsirannalla on arvokas, rantaan asti ulottuva viljelymaisema. Ruostelahdenniityn molemmin puolin olevat reheväkasvuiset pienet selänteet rajaavat sen omaksi maisematilaksi. Tilakeskukset ovat harjanteella, jonka länsipuolella pienen Kokkosen lammen ympärillä on erillinen, kattilamainen laakso. Pekonniemessä, Kokkosen ympärillä ja Hamulassa selänteiden metsät ovat hyvin reheviä ja maastonmuodot loivahkoja. Pellot ja metsät ovat miltei samanlaisilla paikoilla. Vanhaan karttaan verrattaessa voi huomata, että pelto- ja metsäkuviot ovatkin viime vuosina vaihtaneet paikkaa etenkin viljellyn alueen reunamilla. Siilinjärvi, Kevätön-Pyylampi maisemaselvitys 5
ARVOJA JA ONGELMIA Siilinjärvi, Kevätön-Pyylampi maisemaselvitys 6
MAISEMATILAT JA NÄKYMÄT Maisematilat voi pelkistää avoimeksi (pellot, niityt, järvi) ja suljetuksi tilaksi (asutus, metsät). Tarkastelu paljastaa järveä ympäröivien maisematilojen monimuotoisuuden. Nykyisiltä teiltä ja radalta avautuu vain paikoin näkymiä järvelle ja avoimeen kulttuurimaisemaan. Komeimpia ovat näkymä harjulta Taivallahdelle, Pekonniemestä järven keskiosaan ja Aappolasta Pirttilahdelle. Kaikkiaan järvi on hyvinkin piilossa. Myös kulkuyhteyksiä rannoille on vähän. Siilinjärvi, Kevätön-Pyylampi maisemaselvitys 7
VEDENJAKAJAT VESIOLOT Laaksoalueelle syntyneet järvet ovat matalia, loivarantaisia ja jo valumavesialueensa maaperän vuoksi perusluonteeltaan reheviä.. Kevätön ja Pyylampi ovat pitkän järviketjun eteläpäässä. Ne laskevat Pöljänjärven ja Pöljänjoen kautta Sulkavanjärveen ja edelleen Siilinjokea Siilinjärveen. Kevättömän etelä- ja itäpuolen harjut ja länsipuolen laaksonsisäinen selännealue patoavat sen pussinpohjaksi. Järven valuma-alue on pieni esim. Pöljänjärveen verrattuna. Näiden seurauksena veden vaihtuvuus on vähäistä, virtaapa se joskus keväisin lumen sulaessa Pöljänjärven valuma-alueen selänteiltä vastavirtaankin Pöljänjärvestä Kevättömän puolelle. Vähäinen virtaama, ranta-alueiden rehevyys, maatalouden ravinnekuormitus ja Harjamäen sairaalan aiempi jätevesikuormitus vaikuttavat yhdessä järven ylirehevöitymiseen. Rehevyyden takia järven rannat eivät houkuttele loma-asutusta ja virkistystä. Toisaalta rehevyys houkuttelee järvelle ja sen rannoille monipuolista linnustoa. Siilinjärvi, Kevätön-Pyylampi maisemaselvitys 8
PINNANMUODOSTUS Etelässä maisemaa rajaava harju on voimakkain maastomuoto. Järven ympäristö on matalaa ja laakeaa. Maisemaan tuovat vaihtelua loivat metsäiset mäet, joilla on usein kalliopaljastumia. Järvi on matala ja hyvin loivarantainen, joskin siinä on myös joitain syvänteitä. Siilinjärvi, Kevätön-Pyylampi maisemaselvitys 9
TULVAVAARA Tulvavaara-alueen selvitys vuodelta 2009. Siilinjärvi, Kevätön-Pyylampi maisemaselvitys 10
KASVILLISUUS PELLOT JA RANNAT Peltojen runsaus on osoitus alueen rehevästä maaperästä. Kosteimmat rannat eivät ole viljelykäytössä. Järveä kiertää kauttaaltaan vaihtelevanlevyinen rantakosteikko. Karjatilojen rantaniityt ovat paikoin laitumina, mikä niittyjen säilymisen kannalta onkin erittäin suotavaa. Riittävän alavat, osin veden vaivaamat tulvaniityt säilyvät avoimina, mutta suurta osaa kosteista niityistä uhkaa pajukoituminen. Järven eteläpäässä kosteille rannoille on istutettu tai annettu luonnostaan kehittyä koivikoita. Valoisan koivikon alla on niittyjä. Pirttilahden pohjukassa on osa pelloista jäänyt pois viljelykäytöstä. Harjun viereisistä kuivista hiekkapelloista olisi mahdollista kehittää uusia kuivia niittyjä, jotka liittyisivät suoraan rantaniittyihin. Alavan rantavyöhykkeen kasvillisuutta on tutkittu tarkemmin. Järvelle tunnusomaisia ovat leveät ruovikkovyöhykkeet ja rantaniityt ja luhdat. Erityisen laajoja nämä vyöhykkeet ovat järven pohjoispäässä Juurikkalahdessa, Pikonlammella, Likolahdella ja Pirttilahdessa. Pellot eivät yleensä ulotu rantavyöhykkeelle, ainoastaan Pirttilahden ja Saitalammen välissä on laajempi alava peltoalue. Osa rannoista on metsäisiä, joko lehtomaisia lepikkoja tai kosteaa havumetsää. METSÄT Kevättömän ympäristön metsät ovat hyvin reheviä. Kalliomaita on vain mäkien lailla hyvin pienialaisina. Kuivahkoa puolukkatyypin kangasta (VT) on Mäntymäen laella, Vironniemessä ja pieninä siruina mäkien laella. Mustikkatyypin tuore kangas (MT) on vallitseva pohjoisessa Vironniemen metsissä ja etelässä harjun kupeessa. Kevättömän rantojen läheisyydessä on kauttaaltaan vallitsevana metsätyyppinä rehevä lehtomainen kangas (OMT). Juurikkalahden kupeessa oleva suo on rämettä. Siilinjärvi, Kevätön-Pyylampi maisemaselvitys 11
Lehminiemi Panninniemi Pyylampi Ruostelahti Sääskiniemi Hoikkaniemi Mäntymäki Taivallahti ILMAKUVIA Ilmakuva kaakosta. Viistokuvat järveltä ovat vuodelta 2002. Ilmakuva luoteesta. Panninniemi Pekonniemi Pyylampi Pirttiniemi Pirttilahti Likolampi Siilinjärvi, Kevätön-Pyylampi maisemaselvitys 12
Likolampi Pikonlampi Pirttiniemi Valamonniemi Juurikkaniemi Helskonsalmi Juurikkalahti Ilmakuva pohjoisesta. Ilmakuva lounaasta. Panninniemi Taivallahti Lehminiemi Ruostelahti Siilinjärvi, Kevätön-Pyylampi maisemaselvitys 13