Maahanmuuttoasiat uudessa Pohjois- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa FT, yksikön päällikkö (Työllisyys ja yrittäjyys) Maahanmuuttopäällikkö Maire Mäki Maire Mäki 18.3.2010 1
Pohjois-Pohjanmaan ELYn toiminta-alue Päätoiminta-alue on Pohjois- Pohjanmaa. Kainuun alueelle tuotetaan osaamis- ja kulttuuripalvelut sekä liikenne ja infrastruktuuri - vastuualueen palvelut. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 18.3.2010 2
Työ- ja elinkeinotoimistot Henkilöstöä yht. 372 Ylijohtaja (oto) Matti Räinä Strategiayksikkö Yksikön päällikkö Riitta Ilola Hallintoyksikkö Hallintojohtaja Timo Ronkainen Strategiatoiminto Kehittämispäällikkö Juha Levy Asiakkuustoiminto Asiakkuuspäällikkö Heino Heikkinen Henkilöasiakkuusp. Helena Pajunen Varautuminen Valmiussihteeri Tapani Rossi Viestintätoiminto Viestintäpäällikkö Tuula Pörhö Rakennerahastotoiminto Ryhmäpäällikkö Eine Kela-Löytynoja Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri Vastuualueen johtaja Leila Helaakoski Yksiköt: Osaaminen ja kulttuuri Pertti Kokkonen Maaseutu ja energia Esko Koskenkorva Vs. Tiina Suutari Työllisyys ja yrittäjyys Maire Mäki Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Maritta Perälä-Heape Liikenne ja infrastruktuuri Vastuualueen johtaja Matti Räinä Yksiköt: Ohjaus Tuomo Kanniainen Tuki ja kehittäminen Hannu Tolonen Lupapalvelut Tapani Rossi Liikennejärjestelmä Timo Mäkikyrö Suunnittelu Risto Leppänen Kunnossapito ja rakentaminen Markku Tervo Ympäristö ja luonnonvarat Vastuualueen johtaja Heikki Aronpää Yksiköt: Alueidenkäyttöyksikkö Liisa Koski-Ahonen Luonnonsuojeluyksikkö Eero Kaakinen Ympäristönsuojeluyksikkö Juhani Kaakinen Seurantayksikkö Anneli Ylitolonen Kehittämisyksikkö Eero Merilä Vesivarayksikkö Heikki Nikkarikoski
Pohjois-Pohjanmaan ELYn tehtävät yritysten neuvonta-, rahoitus- ja kehittämispalvelut, työllisyysperusteiset tuet ja työvoimakoulutus, maatila- ja kalatalousasiat, maahanmuutto-asiat ja EU:n rakennerahastohankkeet ympäristönsuojelu, alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus, luonnonsuojelu, ympäristön tilan seuranta, vesivarojen käyttö ja hoito maanteiden kunnossapito, tiehankkeet, liikenteen lupa-asiat, liikenneturvallisuus, joukkoliikenne ja saaristoliikenne ammatillinen koulutus, kirjasto-, liikunta-, opetus- ja nuorisotoimen tehtävät Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ohjaavat ja valvovat työ- ja elinkeinotoimistojen toimintaa. Lisäksi ne valvovat yleistä etua ympäristö- ja vesiasioissa. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 18.3.2010 4
Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen tehtävät Työllisyyden ja yrittäjyyden kehittäminen Yritysten kansainvälistyminen Maaseudun elinvoimaisuus ja elinkeinot Osaaminen, koulutus ja kulttuuri Maahanmuutto ja kotouttaminen Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue palvelee Oulussa ja Ylivieskassa. Osaamis- ja kulttuuriasioiden sekä maahanmuuttoasioiden osalta toiminta-alueena on myös Kainuu. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 18.3.2010 5
Maahanmuuttoasiat Elyssä 1. Alueellinen maahanmuuttopolitiikka toiminta-alueella (Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa) 2. Kotouttamisen alueellinen yhteensovittaminen ja seuranta 3. Henkilöstön osaamisen kehittäminen maahanmuuttotehtävissä 4. Kuntien tukeminen kotouttamisessa 5. TE- toimistojen ohjaus ja osaamisen kehittäminen maahanmuuttoasioissa 6. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen suunnittelu ja hankinta, koulutuksen toteutuksen valvonta 7. Kuntiin sijoittamisen strategia, toimintamalli pakolaisten kuntiin osoittamisessa ja pakolaisten kuntiin osoittaminen 8. Pakolaisista ja eräistä muista maahanmuuttajista kunnille aiheutuvien kustannusten korvausten käsittely ja maksaminen 9. Etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen 10. Varautuminen joukkopaossa tulevien vastaanottoon 11. EU:n rahastoihin liittyvät tehtävät (mm. lausunnot) 12. Työvoiman maahanmuuttoon liittyvät neuvonta- ja suunnittelutehtävät, ulkomaisen työvoiman rekrytointiin liittyvä suunnittelu, ennakointi ja yhteistyö työnantajien ja TE-toimistojen kanssa 13. Työntekijän oleskelulupiin liittyvien alueellisten työlupalinjausten laatiminen sekä käytäntöjen seuranta ja arviointi yhteistyössä eri työmarkkinaosapuolten kanssa 14. Elinkeinonharjoittajan oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä olevan yritystoiminnan kannattavuusarvion tekeminen 6
Tilanne Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa Ulkomaalaisten lukumäärä 2008 Pohjois-Pohjanmaalla 4515 (1,2 % väestöstä) Kainuussa 1199 (1,4 % väestöstä) 7 suurinta kansallisuutta Pohjois-Pohjanmaalla Venäjä, Ruotsi, Vietnam, Kiina, Viro, Thaimaa, Irak 7 suurinta kansallisuutta Kainuussa Venäjä, Kongon demokr. tasavalta, Ruotsi, Sudan Somalia, Irak, Iran Selvästi suurin syy Suomeen muuttoon on perheside Tämän ohella suuri joukko muuttajista on tullut Suomeen työn tai opiskelun vuoksi Humanitaarisista syistä muuttavia on selvästi vähemmän kuin muita, noin viidennes muuttajista Ulkomaalaisten työttömyysaste, vuoden 2007 tieto: Pohjois-Pohjanmaa 23,6 % Kainuu 35, 1 % koko maa 19,6 % TE- toimistojen asiakkaat tammikuun 2010 lopussa: Pohjois-Pohjanmaa: 1471 ulkomaalaista työnhakijaa, joista työttömiä 41,9 % suurimmat työnhakijaryhmät Venäjä, Irak, Vietnam Kainuu: 540 ulkomaalaista työnhakijaa, joista työttömiä 43 % 7 suurimmat työnhakijaryhmät Venäjä, Kongo, Somalia
Turvapaikanhakijoiden vastaanotto: vastaanottokeskusten paikkaluvut Oulun vastaanottokeskus: 350 aikuista, lisäksi 14 + 60 alaikäispaikkaa Oulun vastaanottokeskuksen alainen Pudasjärven yksikkö: 90 aikuispaikkaa ja 40 alaikäispaikkaa Ruukin vastaanottokeskus: 180 paikkaa Kajaanin vastaanottokeskus: 250 paikkaa Turvapaikanhakijoita oli Pohjois-Pohjanmaan alueen vastaanottokeskuksissa 11.3.2010 yhteensä 455 ja lisäksi 79 alaikäistä, Kajaanissa 191 Pakolaisten kuntapaikat Vuoden 2009 toteuma koko Suomessa n. 1200. Lähtömaissa kuntapaikkaa vailla 371 kiintiöpakolaista, joista 13 hätätapausta. Vastaanottokeskuksissa kuntapaikkaa vaikka 623 myönteisen oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa. Pohjois-Pohjanmaalla kuntapaikkoja on tällä hetkellä käytettävissä Oulun kaupungissa 50 ja lisäksi Pudasjärven kaupunki ottaa vastaan Pudasjärven yksikössä oleskeluluvan saaneita (ei lukumääräistä kiintiötä) Kajaanin kaupungilla on 50 kuntapaikkaa, joihin sisältyvät myös perheenyhdistämisten kautta tulevat 8
Kuntapaikkojen tarve Pohjois-Pohjanmaalla (maaliskuu 2010): Kuntapaikkaa odottaa Ruukin vastaanottokeskuksessa 9 henkilöä Pudasjärven vastaanottokeskuksessa kuntapaikkaa odottavia on 8 henkilöä Oulun vastaanottokeskuksessa kuntapaikkaa odottaa tai itsenäistä muuttoa valmistelee 6 henkilöä Loppuvuonna paikkoja tarvitaan lisää kaikista kolmesta vastaanottokeskuksessa oleskeluluvan saaneille Lisäksi paikkoja tarvitaan Suomeen saapuville kiintiöpakolaisille Lisäpaikkojen tarve koskee sekä Kainuuta että Pohjois-Pohjanmaata 9
Pakolaisten kuntasijoitukset vuonna 2009 Oulun vastaanottokeskuksessa oleskeluluvan saaneet ovat muuttaneet pääasiallisesti Ouluun - Oulun vastaanottokeskuksesta muutti Ouluun n. 100 henkilöä vuoden 2009 aikana, joista varsinaisen kuntapaikan sai 33 alaikäistä Ruukin vastaanottokeskuksesta muutti Ouluun muutamia henkilöitä ja Raaheen 1 henkilö vuoden 2009 aikana Pudasjärven kaupunki aloitti vastaanottotoiminnan vuoden 2009 aikana - Otti vastaan 14 Pudasjärven yksikössä oleskeluluvan saanutta nuorta Lisäksi Oulu vastaanotti yhden kiintiöpakolaisen Perheenyhdistämiset Alustavan tiedon mukaan Pohjois-Pohjanmaalle saapui 62 henkilöä pakolaisten perheenyhdistämisten kautta. Heitä saapui Ouluun, Raaheen ja Siikajoelle. Useimmiten perheenyhdistämiset koskevat niitä pakolaisia, jotka ovat saapuneet Suomeen turvapaikanhakijoina. Kiintiöpakolaiset saapuvat yleensä perheinä, jolloin perheenyhdistämisiin ei ole tarvetta. Poikkeus esim. Siikajoki, johon vastaanotetut kiintiöpakolaiset olivat yksittäisiä henkilöitä. Heidän perheenyhdistämisten kautta kuntaan on saapunut merkittävä määrä pakolaisia tai heiksi rinnastettavia henkilöitä. Pakolaisia vastaanotettaessa tulee siten myös huomioida mahdollisten perheenyhdistämisten vaikutukset (esim. päiväkoti/ koulupaikat perheiden kanssa tuleville lapsille) 10
Elyn toiminnan pääpainotus maahanmuuttoasioissa on kotoutuminen. Lähtökohtia kotoutumiselle (Lähde: Virtanen, M. 2009) Monikulttuurinen ja kansainvälinen yhteiskunta on kilpailutekijä Tavoitteena on maahanmuuttajien kotoutuminen yhteiskuntaan ja työelämään; Maahanmuuttajat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä Alkuvaiheessa suuri neuvonnan ja ohjauksen tarve, peruspalveluiden lisäksi tarvitaan täydentäviä tukitoimia Kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi, ja vie aikaa Syrjimättömyys tukee kotoutumista 11
Kuntien kotouttamistyö Kunnissa on paljon osaamista ja edistyksellisiä kotouttamisohjelmia. Kuntatalous on vaikeassa tilanteessa Kuntarakenteen ja kuntien palvelurakenteen muutokset; vireillä Syrjäytymisen vaara ja sen kustannukset Moniammatillisen yhteistyön lisääminen; Resurssit 12
Maahanmuuttajien työllisyydestä (Mukaillen: Virtanen, M. 2009) Työttömyysasteen alentaminen tavoitteena Taantuman aikana vahvistettava osaamista ja ehkäistävä syrjäytyminen Maahanmuuttaja työllistyy usein osaamistaan vastaamattomaan työhön Maahanmuuttajien koulutuksen sekä sisältöjen että toteutustavan kehittäminen Asenteisiin vaikuttaminen Työperäinen maahanmuutto; Strategiatyö laajennetulla toiminta-alueella 13
Siis Panostamista strategiseen kumppanuuteen aluetasolla; vaikuttaminen maakuntatason suunnitteluun/ toimintaan; tiiviiseen yhteistyöhön avaintoimijoiden kanssa verkoston toimivuuteen, kontakteihin, aloitteellisuuteen, asioiden esillä pitämiseen resurssien kokonaisvaltaiseen tarkasteluun palvelujen asiakaslähtöiseen kehittämiseen hyvien käytäntöjen levittäminen kansallisesti ja kansainvälisestikin vaikuttavuuden ja laadun seurantaan 14
TEM TEKES OPM Cimo SM MMM Etnisten suhteiden Neuvottelukunta Maahanmuuttaja Maahanmuutto- Asiain toimikunta Oppilaitokset Aikuiskoulutusorganisaatiot Korkeakoulut TE-toimistot Eures Työllisyyden edistämistoimikunnat ELY Yhteistyön areena kotoutumisessa Paikallispoliisi AVI Migri Maakuntaliitto Kunnat Seutukunnat 3. Sektori Järjestöt Työnantajat Yritykset Työmarkkina järjestöt Maahanmuuttopäällikkö Maire Mäki Seurakunnat
Kiitos