POHJOIS-KARJALA Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 12 Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos
Sisällysluettelo POHJOIS-KARJALA... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan tunnusluvut... 4 3. Majoituspalveluita tarjoavat yritykset... 5 3.1 Majoituspalveluiden kapasiteetti... 6 3.2 Yöpymisvuorokaudet majoitusyrityksissä... 6 4. Aktiviteettien tarjonta... 6 5. Yrityksen asiakkaat... 7 6. Yrityksen tulevaisuus... 7 Kuvat Kuva 1 Pohjois-Karjalan yritysten tarjoamien matkailupalvelujen lukumäärä... 4 Kuva 2 Pohjois-Karjalan yritysten matkailuliikevaihdon määrä liikevaihtoluokittain... 4 Kuva 3 Pohjois-Karjalan yritysten matkailuliiketoiminnan henkilötyövuosien määrä... 5 Kuva 4 Yritysten näkemys tulevaisuudesta (n=80)... 8 Taulukot Taulukko 1 Pohjois-Karjalan yritysten tarjoamat matkailupalvelut... 3 Taulukko 2 Majoitusyritysten tarjoamat majoituspalvelut... 5 Taulukko 3 Vastanneiden yritysten majoituskapasiteetti... 6 Taulukko 4 Tarjotut aktiviteetit... 7 Taulukko 5 Pohjois-Karjalan aineistonkeruun tulosten yhteenvetotaulukko... 9 Aineisto kerättiin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden toimesta ajanjaksolla 12.1.12 31.1.12. Tässä raportissa käsitellään kyselyyn vastanneiden yritysten ilmoittamia tietoja.
POHJOIS-KARJALA 1. Perustiedot Pohjois-Karjalan yrityslistalla yrityksiä oli yhteensä 866 kappaletta, ja kysely lähetettiin kaikkiaan 683 yritykselle. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 179 kappaletta. Näin ollen Pohjois-Karjalan vastausprosentti oli 26,2. Vastausprosenttia arvioidessa tulee kuitenkin huomioida, että kaikki Pohjois-Karjalan listalla olevat yritykset eivät kuuluneet tämänkertaisen aineistonkeruun kohderyhmään. Niiltä toimialoilta, joilta vastauksia ensisijaisesti pyrittiin saamaan (majoitus-, ravitsemis- ja ohjelmapalveluyritykset), vastausprosentit olivat kohtuulliset. Kyselyn vastaanotti kaikkiaan noin 230 yritystä, joiden ennakoitiin tarjoavan majoituspalveluita. Näistä yrityksistä 92 vastasi ja näin ollen majoituspalveluita tarjoavien yritysten osalta vastausprosentiksi muodostui 40. Kuitenkin Tilastokeskuksen majoitustilaston piiriin kuului Pohjois-Karjalassa vuonna 10 keskimäärin vain 47 majoitusyritystä. Näin ollen huomattava määrä majoituspalveluita tarjoavista yrityksistä jää virallisten tilastojen ulkopuolelle. Todellisen vastausprosentin arvioiminen jatkossa edellyttää tietoa maakunnan eri matkailupalveluja tuottavien yritysten lukumäärästä. Tällä hetkellä ei ole saatavilla tilastotietoa siitä, kuinka paljon Pohjois-Karjalassa on kyselyn kohteena olevien matkailupalveluiden tarjoajia, mutta jatkossa matkailun alueelliset tietovarantojen vuosittainen aineistonkeruu tuottaa tietoa myös maakuntien yrityskannasta. Pohjois-Karjalan 179 vastanneesta yrityksestä 49 sijaitsi Joensuussa (27,4 % vastanneista), 48 Lieksassa (26,8 %), 12 Nurmeksessa (6,7 %), 10 Kiteellä (5,6 %) ja seitsemän Ilomatsissa (3,9 %). Vastauksia saatiin kaikista Pohjois-Karjalan kunnista. Yrityksiä pyydettiin kyselyssä valitsemaan tarjoamansa matkailupalvelut. Vastanneista yrityksistä noin puolet ilmoitti tarjoavansa majoituspalveluita, vajaa kolmannes ravitsemispalveluita ja noin joka neljäs ohjelmapalveluita (taulukko 1). Muita useimmin tarjottuja palveluita olivat nähtävyydet ja käyntikohteet sekä kokous- ja juhlapalvelut. Ympärivuotisesti matkailuliiketoimintaa harjoittavia yrityksiä oli 45,3 prosenttia vastanneista (81 yritystä). Taulukko 1 Pohjois-Karjalan yritysten tarjoamat matkailupalvelut Toimiala yritystä (%) Majoituspalvelut 92 51,4 Ravitsemispalvelut 55 30,7 Ohjelmapalvelut 42 23,5 Nähtävyydet ja käyntikohteet 41 22,9 Kokous- ja juhlapalvelut 37,7 Tapahtumat 17 9,5 Kuljetuspalvelut 13 7,3 Ostopaikat 10 5,6 Matkatoimistopalvelut ja matkanjärjestäjänpalvelut 9 5,0 Hieman yli puolet yrityksistä (56 %) ilmoitti tarjoavansa ainoastaan yhtä matkailupalvelua, yleisimmin majoituspalveluita. Kahta matkailupalvelua ilmoitti tuottavansa prosenttia, kolmea matkailupalvelua kahdeksan prosenttia ja neljää tai useampaa noin 11 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä (kuva 1). Enimmillään matkailupalveluita yhdellä yrityksellä ilmoitettiin olevan kaikkiaan yhdeksän. Kuitenkin osa yrityksistä, jotka olivat ilmoittaneet tarjoavansa esimerkiksi ohjelmapalveluita, vastasi liikevaihdon toimialoittaista muodostumista selvittävään kysymykseen, ettei yritys saa lainkaan tuloja kyseiseltä toimialalta.
Yritysten tarjoamien matkailupalvelujen lukumäärä 70 60 50 40 30 10 0 59 21 8 5 2 3 1 0 1 prosenttia yrityksistä Kuva 1 Pohjois-Karjalan yritysten tarjoamien matkailupalvelujen lukumäärä 2. Matkailuliiketoiminnan tunnusluvut Alle puolet (42 %) kyselyyn vastanneista yrityksistä oli vastannut yrityksen liikevaihtotietoja käsitteleviin kysymyksiin. Vastanneiden yritysten liikevaihto vaihteli 1 000 eurosta 3,2 miljoonaan euroon. Yritykset olivat tasaisesti eri kokoluokista, mutta eniten kyselyyn olivat vastanneet yritykset, joiden liikevaihto oli alle 000 euroa (kuva 2). Kyselyyn vastanneiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 19,5 miljoona euroa ja matkailuliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto 8,6 miljoonaa euroa. Liikevaihtokysymyksiin vastanneista yrityksistä puolet ilmoitti matkailuliiketoiminnan muodostavan 100 prosenttia yrityksen liikevaihdosta. Keskimäärin matkailuliikevaihdon osuus oli vastanneiden yrittäjien mukaan 70 prosenttia yrityksen kokonaisliikevaihdosta. Yritysten liikevaihtoluokka 45 40 35 30 25 15 10 5 0 40 alle 000 euroa 21 000-49 999 euroa 16 50 000-99 999 euroa 21 100 000-499 999 euroa 3 500 000 euroa tai enemmän prosenttia vastanneista yrityksistä (n=58) Kuva 2 Pohjois-Karjalan yritysten matkailuliikevaihdon määrä liikevaihtoluokittain
Vastauksia arvioitaessa on huomioitava, että kaikki yritykset eivät ole merkanneet matkailuliikevaihdon osuutta yrityksen kokonaisliikevaihdosta. Näin ollen jos yrityksen kokonaisliikevaihto on samansuuruinen kuin yrityksen matkailuliikevaihto yritys ei ole välttämättä vastannut matkailuliikevaihtokysymykseen, jolloin matkailuliikevaihdon kokonaismäärässä ei ole mukana näiden yritysten matkailuliikevaihto. Todellisuudessa yhteenlasketun matkailuliikevaihdon summa on todennäköisesti suurempi. Kysymykseen vastanneiden yritysten (n=72) yhteenlaskettu kokonaistyöllistävyys oli 2 769 henkilötyökuukautta ja matkailuliiketoiminnan yhteenlaskettu työllistävyys 1 898 henkilötyökuukautta. Yrittäjätyövoiman henkilötyökuukausia kertyi kaikkiaan 536. Yritysten matkailuliiketoiminnan henkilötyökuukausia oli enimmillään 504. Valtaosa (89 %) yrityksistä ilmoitti yrityksen työllistävyyden olevan 0-50 henkilötyökuukautta, eli 0-4 henkilötyövuotta (kuva 3). Yritysten työllistävyys 50 40 43 46 30 prosenttia vastanneista yrityksistä (n=60) 10 3 8 0 alle 1 htv 1-4 htv 5-9 htv yli 10 htv Kuva 3 Pohjois-Karjalan yritysten matkailuliiketoiminnan henkilötyövuosien määrä 3. Majoituspalveluita tarjoavat yritykset Kaikista kyselyyn vastanneista yrityksistä 92 (51,4 %) ilmoitti tarjoavansa majoituspalveluita. Yli puolet (52,2 %) majoitusyrityksistä tarjosi mökkimajoitusta (taulukko 2). Vastanneiden majoituspalveluita tarjoavien yritysten matkailuliikevaihdon osuus oli keskimäärin 71 prosenttia yrityksen kokonaisliikevaihdosta. Taulukko 2 Majoitusyritysten tarjoamat majoituspalvelut majoitusmuoto vastauksia kpl % majoituspalveluyrityksistä mökkimajoitus 48 52,2 huoneisto, huvila tai muu vastaava majoitus 12 13,0 maatilamajoitus, bb 9 9,8 lomakylä 4 4,3 leirintäalue, asuntovaunu- tai matkailuvaunualue 4 4,3 motelli, matkustajakoti tai muu vastaava majoitus 4 4,3 kylpylähotelli 2 2,2 kesähotelli 2 2,2 muu 2 2,2 asuntola, täysihoitola 1 1,1 retkeilymaja 1 1,1
Majoituspalveluita tuottavilta yrityksiltä kysyttiin, onko yritys velvollinen ilmoittamaan yrityksensä yöpymisvuorokaudet Tilastokeskukselle. Vastanneista majoitusyrityksistä 15 prosenttia oli vastannut tähän myöntävästi. Täten ollen voisi olettaa, että 85 prosenttia vastanneista yrityksistä jää virallisen tilastoinnin ulkopuolelle, mutta vastausten perusteella ei voida sanoa, onko yritys jättänyt vastaamatta kysymykseen siksi, ettei ole halunnut vastata vai siksi ettei ilmoitusvelvollisuutta ole. 3.1 Majoituspalveluiden kapasiteetti Tilastokeskuksen mukaan vuonna 10 Pohjois-Karjalassa oli keskimäärin 47 majoitusliikettä, joiden yhteenlaskettu vuodekapasiteetti oli 4 167 vuodepaikkaa. Tietovarantojen kyselyyn vastasi kaikkiaan 92 yritystä, jotka ilmoittivat tarjoavansa majoituspalveluita (taulukko 3). Kysymyksiin vuodepaikkojen lukumäärästä vastasi 61 yritystä, ja näiden yritysten yhteenlaskettu vuodepaikkojen lukumäärä oli 2 679. Vastanneiden mökkimajoitusta tarjoavien yritysten yhteenlaskettu mökkien määrä taas oli 443 kappaletta. Kesäkautena (kesä-elokuu) mökkejä oli vastanneilla yrityksillä käytössä yhteensä 401 kappaletta, kun taas talvikautena niitä oli kaikkiaan 277. Taulukko 3 Vastanneiden yritysten majoituskapasiteetti Majoitusyritysten kapasiteetti kpl N yritysten lukumäärä 92 vuodepaikkojen lukumäärä yhteensä 2 679 61 huoneiden lukumäärä 789 49 mökkien lukumäärä yhteensä 443 54 mökkejä kesällä 401 44 mökkejä talvella 277 35 3.2 Yöpymisvuorokaudet majoitusyrityksissä Yöpymisvuorokausia koskeviin kysymyksiin vastasi kaikkiaan 47 yritystä. Yöpymisvuorokausien lukumäärä vaihteli kymmenestä yöpymisvuorokaudesta 40 000 yöpymisvuorokauteen. Kaikkien kysymykseen vastanneiden majoituspalveluita tarjoavien yritysten yhteenlasketut yöpymisvuorokaudet olivat 193 723. Tilastokeskuksen majoitustilaston mukaan rekisteröityjä yöpymisvuorokausia Pohjois-Karjalaan kertyi vuonna 10 kaikkiaan 468 454. Kysymykseen yöpymisvuorokausien jakautumisesta kesän ja muun ajan välille oli vastannut 41 yritystä. Kaikkien yritysten vastausten perusteella keskimäärin 64 prosenttia kaikista yöpymisvuorokausista ajoittui kesäkuukausille (kesä-elokuu). 41 yritystä (85 % kysymykseen vastanneista) ilmoitti kotimaisten asiakkaiden oleva merkittävämpi majoittujien ryhmä. 4. Aktiviteettien tarjonta Aktiviteetteja koskevissa kysymyksissä yrittäjää pyydettiin ilmoittamaan tarjoamansa aktiviteetit, sekä tarjotaanko yrityksessä kyseistä aktiviteettia opastetusti, omatoimisesti vai sekä että. Vastauksia tarkastellessa on syytä muistaa, että aktiviteettitarjontaa koskeviin kysymyksiin vastaaminen on yritysten oman harkinnan varassa. Vastaukset perustuvat yrittäjän omaan arvioon ja näkemykseen, eikä esimerkiksi Matkailun edistämiskeskuksen esittämiin tuotesuosituskriteereihin. Aiemmin 42 yritystä oli ilmoittanut tarjoavansa ohjelmapalveluita ja vain 26 yritystä ilmoitti saavansa tuloja ohjelmapalveluista. Tästä huolimatta vastauksia aktiviteetteja koskeviin kysymyksiin saatiin yli 30.
Aktiviteeteista yleisimmin tarjottiin kalastusta, jota tarjosi 21 prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista yrityksistä (taulukko 4). Toiseksi yleisin aktiviteetti oli vaellus tai sauvakävely (18 %) ja kolmanneksi yleisin melonta (13,4 %). Kalastus oli lisäksi yleisin opastettuna toimintana tarjottu aktiviteetti (18 mainintaa). Talviaktiviteeteista yleisimmät olivat lumikenkäkävely (13 %) ja moottorikelkkasafarit (5,6 %). Opastettua lumikenkäkävelyä ilmoitti tarjoavansa yhteensä 15 yritystä ja opastettuja moottorikelkkasafareita yhteensä 9 yritystä. Taulukko 4 Tarjotut aktiviteetit Aktiviteetti omatoiminen opastettu omatoiminen ja opastettu yht. (%) kalastus 2 16 38 21,2 vaellus, sauvakävely 18 3 11 32 17,9 melonta 14 3 7 24 13,4 retki- ja maastopyöräily 19 1 4 24 13,4 veneily tai purjehdus 14 2 6 22 12,3 maatilan toimintaan perustuvat ohjelmapalvelut 0 3 5 8 4,5 golf 5 1 1 7 3,9 rannikko- tai sisävesiristeilyt 1 2 3 6 3,4 mönkijäsafarit 0 2 1 3 1,7 ratsastus tai muu hevosohjelmapalvelu - - - - - seikkailupalvelut - - - - - lumikenkäkävelyt 8 7 8 23 12,8 moottorikelkkasafarit 1 4 5 10 5,6 retkiluistelu tai luistelu 8 0 0 8 4,5 potkukelkkailu 7 0 0 7 3,9 laskettelu ja lumilautailu 6 1 0 7 3,9 koiravaljakkosafarit 2 3 0 5 2,8 5. Yrityksen asiakkaat Yleisimmin yritykset ilmoittivat palvelevansa asiakkaitaan suomen lisäksi kahdella tai kolmella vieraalla kielellä. Yli neljää ulkomaista palvelukieltä tarjoavia yrityksiä oli 12. Englanniksi palvelua tarjosi enemmistö, 116 yritystä. Yrityksistä 48 ilmoitti palvelukielekseen ruotsin, 30 saksan ja 31 venäjän. Kysymyksessä ei kuitenkaan tarkennettu, tarkoitetaanko palvelukielillä henkilökohtaista palvelua vai yrityksen vieraankielistä markkinointimateriaalia, esimerkiksi Internet -sivujen kieliversioita. Vain suomeksi asiakkaitaan palveli 23 yritystä. Merkittävin kansainvälisten matkailijoiden lähtömaa oli Venäjä (49 mainintaa). Seuraavaksi tärkeimpiä lähtömaita olivat Saksa (31 mainintaa) ja Sveitsi (6 mainintaa). Tärkeimpien ulkomaisten asiakasryhmien lähtömaat eivät juuri vaihdelleet yrityksen toimialan mukaan. 6. Yrityksen tulevaisuus Kyselyyn vastanneet Pohjois-Karjalan matkailuyritykset näkevät lähitulevaisuuden (seuraavat kolme vuotta) pääosin positiivisena tai neutraalina. Useimpien yritysten toiminnot sekä liiketoiminnan tunnusluvut pysyvät yritysten omien arvioiden mukaan ennallaan tai kasvavat jonkin verran. Eniten kasvua uskotaan muutaman vuoden sisään olevan
liikevaihdon määrässä, asiakasmäärissä ja liikevoiton määrässä (kuva 4). Sekä liikevaihdon että asiakasmäärien kasvuun uskoo noin 70 prosenttia vastaajista ja liikevoiton kasvuun noin puolet kysymykseen vastanneista yrityksistä. Vähiten muutoksia arvioitiin tulevan työvoiman määrään, mutta vastaavasti yrittäjätyövoiman määrän uskottiin kasvavan paljon tai jonkin verran. Yritysten näkemys tulevaisuudesta Investointeihin käytettävä rahamäärä (n=82) Markkinointiin käytettävä rahamäärä (n=81) 7 1 27 35 46 51 13 6 11 2 Yrityksen liikevoitto (n=79) Liikevaihdon määrä (n=82) 3 6 51 65 34 13 0 100 kasvaa paljon kasvaa jonkin verran pysyy ennallan Asiakasmäärä (n=84) 6 63 29 vähenee jonkin verran Yrittäjätyövoiman määrä (=70) 10 33 51 60 vähenee paljon Työntekijöiden määrä (n=79) 0 24 71 50 0 % % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 4 Yritysten näkemys tulevaisuudesta (n=80)
Taulukko 5 Pohjois-Karjalan aineistonkeruun tulosten yhteenvetotaulukko POHJOIS-KARJALA kpl % Listalla yrityksiä 866 Lähetettyjä kyselyitä 683 Vastanneita lähetetyistä 179 26,2 Tarjotut matkailupalvelut majoituspalvelut 92 50 ravitsemispalvelut 55 31 ohjelmapalvelut 42 24 nähtävyydet ja käyntikohteet 41 23 nähtävyydet ja käyntikohteet 41 23 TARJOTTUJEN PALVELUIDEN LUKUMÄÄRÄ kpl % 1 matkailupalvelu 100 59 2 matkailupalvelua 35 21 3 matkailupalvelua 14 8 4 tai enemmän 12 MATKAILULIIKETOIMINNAN TUNNUSLUVUT liikevaihtotiedot kpl % liikevaihto alle 000 euroa 23 40 liikevaihto 000 49 999 12 21 liikevaihto 50 000-99 999 9 16 liikevaihto 100 000 euroa tai enemmän 14 25 liikevaihto yht. (miljoonaa euroa) 19,5 matkailuliikevaihto yht. (miljoonaa euroa) 8,6 matkailuliikevaihdon osuus km. 70 Työllistävyystiedot (htv = henkilötyövuotta) kpl % alle 1 htv (vastanneista yrityksistä) 31 43 1-4 htv 33 46 5-9 htv 2 3 yli 10 htv 6 8 työllistävyys yhteensä (htkk=henkilötyökuukautta) 2 769 matkailutyöllistävyys yhteensä (htkk) 1 898 KAPASITEETTITIEDOT Majoituspalveluita tarjoavat yritykset Tilastokeskus, kpl n majoitustilasto 10 Majoitusta tarjoavien yritysten lukumäärä 92 47 vuodepaikkojen lukumäärä yhteensä 2 679 61 4 167 huoneiden lukumäärä 789 49 Yleisin majoitusmuoto: mökkimajoitus 48 (52%) mökkien lukumäärä yhteensä 443 54 mökkejä kesällä 401 44 mökkejä talvella 277 35 Yöpymisvuorokaudet yhteensä 193 723 59 468 454 kesän osuus (prosenttia) 64 53 kotimaisten matkailijoiden osuus * * tietoa ei saatavilla MUUT TIEDOT Eniten tarjottu aktiviteetti kalastus 21,2 % vastanneista tärkein kv. matkailijaryhmä venäjä 49 mainintaa eniten kasvua odotettavissa seuraavan kolmen vuoden aikana liikevaihdon määrä 71 %.lla kasvaa vähiten kasvua odotettavissa seuraavan kolmen vuoden aikana investoinnit 19 %:lla vähenee