JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 25. marraskuuta 2003 (26.11) (OR. en, fr) CIG 52/03 ADD 1 PRESID 10 LISÄYS PUHEENJOHTAJAVALTION ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Päivämäärä: 25.11.2003 Vastaanottaja: Valtuuskunnat Asia: HVK 2003 Napolin ministerikokous: puheenjohtajavaltion ehdotus Valtuuskunnille toimitetaan oheisena eri tekstit, joihin puheenjohtajavaltio viittasi asiakirjaan CIG 52/03 sisältyvässä huomautuksessaan. o o o CIG 52/03 ADD 1 1
SISÄLLYSLUETTELO Liite 1 Unionin arvot: Vähemmistöihin kuuluvien oikeudet... 4 Naisten ja miesten tasa-arvo Liite 2 Unionin oikeuden ensisijaisuus... 5 Liite 3 Perusoikeuskirjaan liittyvät selitykset... 6 Liite 4 Ministerineuvoston kokoonpanot... 7 Liite 5 Ehdotus: Eurooppa-neuvoston päätös ministerineuvoston puheenjohtajuuden hoitamisesta... 8 Liite 6 Unionin ulkoasiainministeri... 9 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Sellaisten Eurooppa-neuvoston antamien oikeussäädösten oikeudellinen valvonta, joiden tarkoituksena on tuottaa oikeusvaikutuksia kolmansille osapuolille... 11 Euroopan keskuspankin harjoittama luottolaitosten sekä muiden rahoituslaitosten toiminnan vakauden valvonta... 12 Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön muuttaminen... 13 Liite 10 Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenten nimittäminen... 14 Liite 11 Lamfalussy-menetelmä... 15 Liite 12 Yksinkertaistettu menettely Euroopan investointipankin perussäännön muuttamiseksi... 16 Liite 13 Euron käyttöön ottaneita jäsenvaltioita koskevat erityismääräykset... 17 Liite 14 Oikeudellinen yhteistyö rikosoikeuden alalla... 19 Liite 15 Euroopan syyttäjävirasto... 21 Liite 16 Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeuden alalla... 22 Liite 17 Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka... 23 Liite 18 Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaa koskeva määräenemmistöpäätös... 25 Liite 19 Sosiaalilauseke... 26 CIG 52/03 ADD 1 2
Liite 20 Sosiaaliturva... 27 Liite 21 Verotus... 28 Liite 22 Sosiaalipolitiikka... 29 Liite 23 Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus... 30 Liite 24 Liikenne... 31 Liite 25 Tutkimus ja teknologian kehittäminen... 32 Liite 26 Energia... 33 Liite 27 Kansanterveys... 34 Liite 28 Urheilu... 36 Liite 29 Matkailu... 37 Liite 30 Liite 31 Perustuslain yksinkertaistettu tarkistusmenettely siirtyminen yksimielisestä päätöksenteosta määräenemmistöpäätöksiin ja erityisestä lainsäätämisjärjestyksestä tavanomaiseen lainsäätämisjärjestykseen... 38 Perustuslain yksinkertaistetut tarkistusmenettelyt: Sisäisten politiikkojen muuttaminen... 39 Liite 32 Merentakaiset alueet... 40 Liite 33 Pöytäkirja tanskasta... 41 Liite 34 Yleistä taloudellista etua koskevat palvelut... 47 Liite 35 Alueeltaan pienet naapurivaltiot... 48 Liite 36 Unionin liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen... 49 Liite 37 Eläinten suojelu ja hyvinvointi... 50 Liite 38 Sekalaista... 51 CIG 52/03 ADD 1 3
LIITE 1 UNIONIN ARVOT VÄHEMMISTÖIHIN KUULUVIEN OIKEUDET NAISTEN JA MIESTEN TASA-ARVO I-2 artikla Unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jonka ominaispiirteitä ovat moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuullisuus ja naisten ja miesten tasa-arvon periaate. CIG 52/03 ADD 1 4
LIITE 2 UNIONIN OIKEUDEN ENSISIJAISUUS Päätösasiakirjaan liitettävä julistus I-10 artiklan 1 kohdasta Konferenssi toteaa, että I-10 artiklan 1 kohdan määräykset ovat unionin tuomioistuimen olemassa olevan oikeuskäytännön mukaisia. CIG 52/03 ADD 1 5
LIITE 3 PERUSOIKEUSKIRJAAN LIITTYVÄT SELITYKSET Johdannon 5 kohta Tässä perusoikeuskirjassa vahvistetaan unionin toimivallan ja tehtävien sekä toissijaisuusperiaatteen mukaisesti oikeudet, jotka perustuvat erityisesti jäsenvaltioille yhteisiin valtiosääntöperinteisiin ja kansainvälisiin velvoitteisiin, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevaan eurooppalaiseen yleissopimukseen, unionin ja Euroopan neuvoston hyväksymiin sosiaalisiin peruskirjoihin sekä Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön. Unionin ja jäsenvaltioiden tuomioistuimet tulkitsevat perusoikeuskirjaa tässä yhteydessä ottaen asianmukaisesti huomioon perusoikeuskirjan laatineen valmistelukunnan puheenjohtajiston alaisuudessa laaditut ja Eurooppa-valmistelukunnan puheenjohtajiston johdolla päivitetyt selitykset. Päätösasiakirjaan liitettävä julistus perusoikeuskirjaan liittyvistä selityksistä Konferenssi panee merkille perusoikeuskirjaan liittyvät, jäljempänä esitettävät selitykset, jotka on laadittu perusoikeuskirjan laatineen valmistelukunnan puheenjohtajiston alaisuudessa ja päivitetty Eurooppa-valmistelukunnan puheenjohtajiston johdolla: (...) [selitykset, jotka sisältyvät 31.7.2003 päivättyyn asiakirjaan CONV 828/1/03 REV 1] CIG 52/03 ADD 1 6
LIITE 4 MINISTERINEUVOSTON KOKOONPANOT I-23 artikla 1. Neuvosto kokoontuu eri kokoonpanoissa. 2. Yleisten asioiden neuvosto huolehtii neuvoston eri kokoonpanojen työskentelyn johdonmukaisuudesta. Se valmistelee Eurooppa-neuvoston kokoukset ja huolehtii kokousten jatkotoimista ollen yhteydessä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaan ja komissioon. 3. Ulkoasiainneuvosto valmistelee unionin ulkoista toimintaa Eurooppa-neuvoston vahvistamien strategisten linjausten mukaisesti ja huolehtii unionin toiminnan johdonmukaisuudesta. Ulkoasiainneuvoston puheenjohtajana toimii unionin ulkoasiainministeri. 4. Eurooppa-neuvosto tekee määräenemmistöllä päätöksen, jolla vahvistetaan luettelo neuvoston muista kokoonpanoista. 5. Neuvoston istunnot ovat julkisia sen käsitellessä esitystä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi tai äänestäessä siitä. Tätä varten jokainen neuvoston istunto on jaettu kahteen osaan, joista toisessa käsitellään unionin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset ja toisessa muut kuin lainsäädäntötoimet. 6. Neuvostossa olevat jäsenvaltioiden edustajat toimivat ulkoasiainneuvostoa lukuun ottamatta neuvoston kokoonpanojen puheenjohtajina tasaisen vuorottelun järjestelmän mukaisesti Eurooppa-neuvoston yksimielisellä päätöksellä vahvistetuin edellytyksin. Konferenssin julistus, jonka mukaan luettelo perustuu Sevillan Eurooppa-neuvoston päätökseen. CIG 52/03 ADD 1 7
LIITE 5 EHDOTUS: EUROOPPA-NEUVOSTON PÄÄTÖS MINISTERINEUVOSTON PUHEENJOHTAJUUDEN HOITAMISESTA 1 1 artikla Etukäteen määrätyt kolmen jäsenvaltion ryhmät toimivat yhtäjaksoisesti 12 kuukauden ajan yhdessä neuvoston kokoonpanojen puheenjohtajina yleisten asioiden neuvostoa ja ulkoasiainneuvostoa lukuun ottamatta. Nämä ryhmät muodostetaan jäsenvaltioiden tasaisella vuorottelulla ottaen huomioon niiden keskinäinen erilaisuus ja maantieteellinen tasapaino unionissa. Neuvoston eri kokoonpanojen puheenjohtajuus jaetaan tasaisesti ryhmään kuuluvien jäsenvaltioiden kesken, ja ne hoitavat tehtäväänsä koko ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun kauden ajan. 2 artikla Kukin ryhmän jäsen toimii vuorotellen neljän kuukauden ajan yleisten asioiden neuvoston ja pysyvien edustajien komitean puheenjohtajana. 3 artikla Edellä 1 artiklassa tarkoitettujen neuvoston kokoonpanojen valmistelevien elinten puheenjohtajuutta hoitaa se jäsenvaltio, joka toimii kyseisten neuvoston kokoonpanojen puheenjohtajana. Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean puheenjohtajana toimii unionin ulkoasiainministerin edustaja. 4 artikla Yleisten asioiden neuvosto huolehtii neuvoston eri kokoonpanojen työskentelyn johdonmukaisuudesta ja jatkuvuudesta monivuotisen ohjelmasuunnittelun puitteissa. Puheenjohtajina toimivat jäsenvaltiot toteuttavat neuvoston pääsihteeristön avustuksella kaikki tarpeelliset toimenpiteet neuvoston työskentelyn järjestämiseksi ja sen sujuvuuden varmistamiseksi. 5 artikla Neuvosto tekee määräenemmistöllä eurooppapäätöksen, jolla vahvistetaan toimenpiteet tämän päätöksen soveltamiseksi. 2 1 2 Päätösehdotus hyväksytään sopimuksen voimaantulopäivänä. Konferenssin julistus, jonka mukaan Eurooppa-neuvosto aloittaa 5 artiklassa tarkoitetun päätöksen valmistelun heti kun perustuslaista tehty sopimus on allekirjoitettu ja antaa sille poliittisen hyväksyntänsä kuuden kuukauden kuluessa. CIG 52/03 ADD 1 8
LIITE 6 UNIONIN ULKOASIAINMINISTERI I-25 artikla 1. [teksti ennallaan] 2. [teksti ennallaan] 3. [teksti ennallaan] 4. Komissio hoitaa tehtäväänsä täysin riippumattomana. Tehtäviään hoitaessaan puheenjohtaja, eurooppakomissaarit, komissaarit ja unionin ulkoasiainministeri eivät pyydä eivätkä ota ohjeita miltään hallitukselta tai muultakaan taholta paitsi ulkoasiainministeri silloin, kun hän toimii ministerineuvoston valtuuttamana yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla. 5. Komissio on kollegiona vastuussa Euroopan parlamentille. Komission puheenjohtaja on vastuussa Euroopan parlamentille komissaarien toimista. Euroopan parlamentti voi antaa komissiolle epäluottamuslauseen III-243 artiklassa määrättyjen menettelyjen mukaisesti. Jos epäluottamuslause annetaan, eurooppakomissaarien ja komissaarien on erottava yhdessä tehtävistään ja unionin ulkoasiainministerin on erottava tehtävistä, joita hän hoitaa komissiossa. Komissio jatkaa juoksevien asioiden hoitamista, kunnes uusi kollegio on nimitetty. 1. [teksti ennallaan] 2. [teksti ennallaan] I-26 artikla 3. Komission puheenjohtaja määrittelee yleislinjat, joiden mukaisesti komissio hoitaa tehtäväänsä, päättää komission sisäisestä organisaatiosta varmistaakseen komission toiminnan johdonmukaisuuden, tehokkuuden ja kollegiaalisuuden, nimittää kollegion keskuudesta varapuheenjohtajia. Eurooppakomissaari tai komissaari eroaa komission puheenjohtajan sitä pyytäessä. Varapuheenjohtaja, unionin ulkoasiainministeri esittää eronpyyntönsä, jos puheenjohtaja sitä Eurooppa-neuvoston suostumuksella häneltä pyytää. CIG 52/03 ADD 1 9
I-27 artikla 1. [teksti ennallaan] 2. [teksti ennallaan] 3. Unionin ulkoasiainministeri on yksi komission varapuheenjohtajista. Hän varmistaa, että unionin toiminta ulkosuhteiden alalla on johdonmukaista yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa. Hän vastaa komissiossa komissiolle ulkosuhteiden alalla kuuluvista tehtävistä ja unionin ulkoisen toiminnan muiden näkökohtien yhteensovittamisesta. Hoitaessaan komissiossa näitä tehtäviä, ja ainoastaan näiden tehtävien osalta, unionin ulkoasiainministerin on noudatettava komission toiminnassa käytettäviä menettelytapoja siinä määrin kuin se on 2 kohdan määräysten mukaista. CIG 52/03 ADD 1 10
LIITE 7 SELLAISTEN EUROOPPA-NEUVOSTON ANTAMIEN SÄÄDÖSTEN OIKEUDELLINEN VALVONTA, JOIDEN TARKOITUKSENA ON TUOTTAA OIKEUSVAIKUTUKSIA KOLMANSILLE OSAPUOLILLE III-270 artiklan 1 kohta Unionin tuomioistuin valvoo eurooppalakien ja -puitelakien ja ministerineuvoston, komission ja Euroopan keskuspankin säädösten laillisuutta, suosituksia ja lausuntoja lukuun ottamatta, sekä Euroopan parlamentin ja Eurooppa-neuvoston sellaisten säädösten laillisuutta, joiden tarkoituksena on tuottaa oikeusvaikutuksia suhteessa kolmansiin osapuoliin. Unionin tuomioistuin valvoo myös unionin elinten ja erillisvirastojen sellaisten säädösten laillisuutta, joiden tarkoituksena on tuottaa oikeusvaikutuksia suhteessa kolmansiin osapuoliin. III-272 artiklan ensimmäinen kohta Jos Euroopan parlamentti, Eurooppa-neuvosto, ministerineuvosto, komissio tai Euroopan keskuspankki tämän perustuslain vastaisesti laiminlyö ratkaisun tekemisen, jäsenvaltiot tai muut unionin toimielimet voivat saattaa asian unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi laiminlyönnin toteamiseksi. Tätä määräystä sovelletaan samoin edellytyksin unionin elimiin ja erillisvirastoihin, jotka laiminlyövät ratkaisun tekemisen. CIG 52/03 ADD 1 11
LIITE 8 EUROOPAN KESKUSPANKIN HARJOITTAMA LUOTTOLAITOSTEN SEKÄ MUIDEN RAHOITUSLAITOSTEN TOIMINNAN VAKAUDEN VALVONTA III-77 artiklan 6 kohta 6. Neuvoston eurooppalailla voidaan antaa Euroopan keskuspankille erityistehtäviä, jotka koskevat luottolaitosten sekä muiden rahoituslaitosten kuin vakuutusyritysten toiminnan vakauden valvontaan liittyvää politiikkaa. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan keskuspankkia ja Euroopan parlamenttia kuultuaan. CIG 52/03 ADD 1 12
LIITE 9 EUROOPAN KESKUSPANKKIJÄRJESTELMÄN JA EUROOPAN KESKUSPANKIN PERUSSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN III-79 artikla (uusi 7 kohta) 7. Unionin perustuslain III-84 artiklan 1 kohtaa ja 2 kohdan a alakohtaa sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 10 12 artiklaa ja 43 artiklaa voidaan muuttaa neuvoston yksimielisesti hyväksymällä eurooppalailla joko komission ehdotuksesta ja kun Euroopan parlamenttia ja Euroopan keskuspankkia on kuultu, tai Euroopan keskuspankin suosituksesta ja kun Euroopan parlamenttia ja komissiota on kuultu. CIG 52/03 ADD 1 13
LIITE 10 EUROOPAN KESKUSPANKIN JOHTOKUNNAN JÄSENTEN NIMITTÄMINEN III-84 artikla 1. [ei muutoksia] 2. a) Johtokunnan muodostavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja neljä muuta jäsentä. b) Eurooppa-neuvosto nimittää johtokunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut jäsenet määräenemmistöllä ministerineuvoston suosituksesta ja Euroopan parlamenttia ja Euroopan keskuspankin neuvostoa kuultuaan henkilöistä, joilla on arvostettu asema ja ammattikokemus rahatalouden tai pankkitoiminnan alalla. Heidän toimikautensa on kahdeksan vuotta, eikä heitä voida nimittää uudeksi toimikaudeksi. Johtokunnan jäsenenä voi olla vain jäsenvaltion kansalainen. CIG 52/03 ADD 1 14
LIITE 11 LAMFALUSSY-MENETELMÄ Päätösasiakirjaan liitettävä komission julistus (I-35 artiklan osalta) Komissio toteaa, että se aikoo vakiintuneen käytäntönsä mukaisesti kuulla jäsenvaltioiden asiantuntijoita sellaisten rahoituspalvelualaa koskevien asetusten valmistelussa, jotka annetaan säädösvallan siirron nojalla. Konferenssi panee tämän julistuksen merkille. CIG 52/03 ADD 1 15
LIITE 12 YKSINKERTAISTETTU MENETTELY EUROOPAN INVESTOINTIPANKIN PERUSSÄÄNNÖN MUUTTAMISEKSI III-299 artikla Euroopan investointipankki on oikeushenkilö. Euroopan investointipankin jäseniä ovat jäsenvaltiot. Euroopan investointipankin perussääntö on pöytäkirjassa. Euroopan investointipankin perussääntöä voidaan muuttaa neuvoston eurooppalailla. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti joko Euroopan investointipankin pyynnöstä ja kun Euroopan parlamenttia ja komissiota on kuultu, tai komission ehdotuksesta ja kun Euroopan parlamenttia ja Euroopan investointipankkia on kuultu. Poiketen siitä, mitä neljännessä kohdassa määrätään, Euroopan investointipankin perussäännön 4, 11 ja 12 artiklaa sekä 18 artiklan 5 kohtaa voidaan muuttaa eurooppalailla joko Euroopan investointipankin pyynnöstä ja komission kuulemisen jälkeen tai komission ehdotuksesta ja Euroopan investointipankin kuulemisen jälkeen. CIG 52/03 ADD 1 16
LIITE 13 EURON KÄYTTÖÖN OTTANEITA JÄSENVALTIOITA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET III-88 artikla 1. Talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ja tämän perustuslain asiaa koskevien määräysten mukaisesti hyväksytään neuvosto hyväksyy III-71 ja III-76 artiklassa tarkoitettua, asian kannalta sopivaa menettelyä noudattaen euron käyttöön ottaneita jäsenvaltioita koskevia toimenpiteitä, joilla a) vahvistetaan kyseisten jäsenvaltioiden kurinalaisten budjettipolitiikkojen yhteensovittamista ja kurinalaisuuden valvontaa; b) laaditaan kyseisiä jäsenvaltioita koskevat talouspolitiikan yleislinjat ja huolehditaan siitä, että ne ovat sopusoinnussa koko unionin osalta hyväksyttävien talouspolitiikan yleislinjojen kanssa, sekä varmistetaan niiden valvonta. 2. [ennallaan] III-91 artiklan 2 kohta 2. Jäsenvaltioihin, joita koskee poikkeus, ei sovelleta seuraavia tämän perustuslain määräyksiä: a h alakohta [ennallaan] i) päätökset, joilla vahvistetaan yhteiset kannat talous- ja rahaliiton kannalta erityisen merkittävistä kysymyksistä toimivaltaisissa kansainvälisissä rahoituslaitoksissa ja -konferensseissa (III-90 artiklan 1 kohta); j) toimenpiteet, joilla varmistetaan yhtenäinen edustus kansainvälisissä rahoituslaitoksissa ja -konferensseissa (III-90 artiklan 3 kohta). Edellä mainituissa artikloissa "jäsenvaltioilla" tarkoitetaan siis jäsenvaltioita, joita ei koske poikkeus. CIG 52/03 ADD 1 17
III-91 artiklan 4 kohta 4. Niiden ministerineuvoston jäsenten äänioikeus, jotka edustavat jäsenvaltioita, joita koskee poikkeus, pidätetään silloin, kun ministerineuvosto hyväksyy 2 kohdassa luetelluissa artikloissa tarkoitettuja toimenpiteitä, sekä seuraavissa tapauksissa: a) euron käyttöön ottaneille jäsenvaltioille monenvälisen valvonnan puitteissa osoitetut suositukset, jotka voivat koskea myös vakausohjelmia ja varoituksia (III-71 artiklan 4 kohta); b) euron käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden liiallista alijäämää koskevat toimenpiteet (III-76 artiklan 6, 7, 8 ja 11 kohta). [ 4 kohdan loppuosa säilyy ennallaan] CIG 52/03 ADD 1 18
LIITE 14 OIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ RIKOSOIKEUDEN ALALLA III-158 artikla 1. Unioni muodostaa vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen, jossa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaisia oikeusperinteetitä ja - järjestelmätiä. 2. (ennallaan) 3. (ennallaan) 4. (ennallaan) III-171 artikla 1. Oikeudellinen yhteistyö rikosoikeuden alalla perustuu unionissa tuomioistuinten tuomioiden ja päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen, ja se sisältää jäsenvaltioiden lakien ja asetusten lähentämisen 2 kohdassa ja III-172 artiklassa tarkoitetuilla aloilla. Eurooppalailla tai -puitelailla vahvistetaan toimenpiteet, joilla pyritään a) laatimaan sääntöjä ja menettelyjä kaikenmuotoisten tuomioiden ja tuomioistuinten päätösten tunnustamisen varmistamiseksi koko unionissa; b) ehkäisemään ja ratkaisemaan jäsenvaltioiden välisiä tuomioistuimen toimivaltaa koskevia ristiriitoja; c) edistämään tuomareiden ja oikeuslaitoksen henkilöstön koulutusta; d) helpottamaan jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten tai vastaavien viranomaisten yhteistyötä rikoksiin liittyvien syytetoimien ja päätösten täytäntöönpanon yhteydessä. 2. Siinä määrin kuin on tarpeen ttuomioistuinten tuomioiden ja päätösten vastavuoroisen tunnustamisen ja poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön helpottamiseksi rajatylittävissä rikosasioissa, eurooppapuitelailla voidaan vahvistaa seuraavia asioita koskevia vähimmäissääntöjä. Näissä vähimmäissäännöissä otetaan huomioon jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien erot ja erityisesti erot niin kutsuttujen "common law" -järjestelmien ja muiden järjestelmien välillä. Vähimmäissäännöt koskevat seuraavia asioita: a) todisteiden vastavuoroinen hyväksyttävyys jäsenvaltioissa; CIG 52/03 ADD 1 19
b) yksilön oikeudet rikosoikeudellisessa menettelyssä; c) rikosten uhrien oikeudet; d) muut rikosoikeudellisen menettelyn erityistekijät, jotka ministerineuvosto on määrittänyt ennalta eurooppapäätöksellä. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan. Tällaisten Tässä kohdassa tarkoitettujen vähimmäissääntöjen hyväksyminen ei estä jäsenvaltioita pitämästä yllä tai ottamasta käyttöön niitä korkeatasoisempaa henkilöiden suojelua. Kun neuvoston jäsen katsoo, että jokin ehdotus eurooppapuitelaiksi loukkaa sen oikeusjärjestelmän perusperiaatteita, se voi pyytää, että asia saatetaan Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi. Tässä tapauksessa III-302 artiklassa tarkoitettua kolmen kuukauden määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella ja siinä tarkoitettua kuuden viikon määräaikaa jatketaan kuukaudella. III-172 artikla 1. Eurooppapuitelailla voidaan vahvistaa rikosten ja seuraamusten määrittelyä koskevia yhteisiä vähimmäissääntöjä erityisen vakavan rikollisuuden alalla, joka on rajatylittävää joko rikosten luonteen tai vaikutusten johdosta tai sen vuoksi, että niiden torjuminen yhteisin perustein on erityisesti tarpeen. Tällaisia rikollisuuden aloja ovat terrorismi, ihmiskauppa ja naisten ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö, laiton huumausainekauppa, laiton asekauppa, rahanpesu, lahjonta, maksuvälineiden väärentäminen, tietokonerikollisuus ja järjestäytynyt rikollisuus. Rikollisuuden kehittymisen myötä ministerineuvosto voi tehdä eurooppapäätöksen, jossa määritetään muitakin rikollisuuden aloja, jotka täyttävät tässä kohdassa tarkoitetut edellytykset. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan. 2. Kun rikosoikeuden normien lähentäminen osoittautuu välttämättömäksi unionin politiikan tehokkaan täytäntöönpanon varmistamisessa alalla, jolla on toteutettu yhdenmukaistamistoimenpiteitä, eurooppapuitelailla voidaan vahvistaa rikosten ja seuraamusten määrittelyä koskevia vähimmäissääntöjä kyseisellä alalla. Puitelaki annetaan edellisessä alakohdassa tarkoitettujen yhdenmukaistamistoimenpiteiden hyväksymisessä noudatettavan menettelyn mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta III-165 artiklan soveltamista. 3. Kun neuvoston jäsen katsoo, että jokin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu ehdotus eurooppapuitelaiksi loukkaa sen oikeusjärjestelmän perusperiaatteita, se voi pyytää, että asia saatetaan Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi. Tässä tapauksessa III-302 artiklassa tarkoitettua kolmen kuukauden määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella ja siinä tarkoitettua kuuden viikon määräaikaa jatketaan kuukaudella. CIG 52/03 ADD 1 20
LIITE 15 EUROOPAN SYYTTÄJÄVIRASTO III-175 artikla (uusi) 1. Rajatylittävän vakavan rikollisuuden ja uunionin taloudellisia etuja vahingoittavien rikosten torjumiseksi Eurojustin pohjalta voidaan perustaa ministerineuvoston eurooppalailla Euroopan syyttäjänvirasto. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan. 2. Euroopan syyttäjänvirastolla, joka on tarvittaessa yhteydessä Europoliin, on toimivalta tutkia useita jäsenvaltioita koskevia vakavia rikoksia ja unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia, jotka määritetään 1 kohdassa tarkoitetussa eurooppalaissa, sekä asettaa syytteeseen niiden tekijät ja avunantajat. Se ajaa tällaisia tekoja koskevia syytteitä jäsenvaltioiden toimivaltaisissa tuomioistuimissa. CIG 52/03 ADD 1 21
LIITE 16 OIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ YKSITYISOIKEUDEN ALALLA III-170 artikla 1. Unioni kehittää oikeudellista yhteistyötä yksityisoikeudellisissa asioissa, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia. Tämä yhteistyö perustuu tuomioistuinten päätösten ja muiden päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen. Yhteistyöhön voi kuulua jäsenvaltioiden lakien ja asetusten lähentämistä koskevien toimenpiteiden hyväksymistä. 2. Tätä varten eurooppalailla tai -puitelailla vahvistetaan toimenpiteitä, joilla pyritään muun muassa varmistamaan, erityisesti sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan niin edellyttäessä, a) jäsenvaltioiden tuomioistuinten päätösten ja muiden päätösten vastavuoroinen tunnustaminen ja niiden täytäntöönpano; b) oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksianto jäsenvaltioiden kesken; c) lainvalintaa ja tuomioistuimen toimivaltaa koskevien jäsenvaltioiden sääntöjen yhteensopivuus; d) todisteiden vastaanottamista koskeva yhteistyö; e) korkeatasoiset tehokkaat oikeussuojakeinot; f) riita-asiain oikeudenkäyntien moitteetonta sujuminensta haittaavien esteiden poistaminen edistämällä tarvittaessa jäsenvaltioissa sovellettavien riita-asiain oikeudenkäyntiä koskevien säännösten yhteensopivuutta; g) vaihtoehtoisten riidanratkaisumenetelmien kehittäminen; h) tuomareiden ja tuomioistuinten henkilöstön koulutuksen tukeminen. 3. Poiketen 2 kohdasta perheoikeudelliset toimenpiteet, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia, vahvistetaan ministerineuvoston eurooppalailla tai -puitelailla. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamenttia kuultuaan. Ministerineuvosto voi komission ehdotuksesta tehdä eurooppapäätöksen, jolla määritetään ne perheoikeudelliset näkökohdat, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia ja joista voidaan antaa säädöksiä tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamenttia kuultuaan. CIG 52/03 ADD 1 22
LIITE 17 YHTEINEN TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKKA Pysyvä jäsentynyt yhteistyö I-40 artiklan 6 kohta Jäsenvaltiot, jotka täyttävät korkeammat sotilaallisia voimavaroja koskevat vaatimukset ja jotka ovat tehneet keskenään tiukempia sitoumuksia tällä alalla suorittaakseen vaativimpia tehtäviä, aloittavat unionin puitteissa pysyvän jäsentyneen yhteistyön. Tähän yhteistyöhön sovelletaan III-213 artiklan määräyksiä. III-213 artikla 1. Jäsenvaltiot, jotka haluavat osallistua I-40 artiklan 6 kohdassa määriteltyyn pysyvään jäsentyneeseen yhteistyöhön ja jotka täyttävät tähän sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa [nimi] esitetyt sotilaallisia voimavaroja koskevat vaatimukset ja tekevät niitä koskevia sitoumuksia, ilmoittavat aikomuksestaan neuvostolle, unionin ulkoasiainministerille ja komissiolle. 2. Neuvosto tekee pysyvää jäsentynyttä yhteistyötä koskevan päätöksen, johon sisältyy luettelo osallistujista, joita ei voi olla vähemmän kuin [X], kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksesta määräenemmistöllä unionin ulkoasiainministerin lausunnon saatuaan. 3. Jos jokin jäsenvaltio myöhemmässä vaiheessa haluaa osallistua kyseiseen yhteistyöhön, se ilmoittaa siitä neuvostolle. Neuvosto, joka tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä ulkoasiainministeriä kuultuaan, vahvistaa kyseisen jäsenvaltion osallistumisen todettuaan ensin, että osallistumisen edellytykset täyttyvät. 4. Tiiviimpää yhteistyötä YUTP:n alalla koskevia asiaankuuluvia määräyksiä (III-325 artiklan 2 kohta ja III-326 artiklan 2 kohta) sovelletaan tässä artiklassa tarkoitettuun pysyvään jäsentyneeseen yhteistyöhön, sanotun kuitenkaan estämättä edellä olevien kohtien soveltamista. CIG 52/03 ADD 1 23
Läheisempi yhteistyö keskinäisen puolustuksen alalla I-40 artiklan 7 kohta Jos jokin jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muut jäsenvaltiot antavat sille apua kaikin käytettävissään olevin sotilaallisin ja muin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan määräysten mukaisesti. Tämän alan sitoumusten ja yhteistyön on edelleen oltava Naton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Nato on edelleen jäseninään oleville valtioille niiden yhteisen puolustuksen perusta. III-214 artikla (poistettu) CIG 52/03 ADD 1 24
LIITE 18 YHTEISEN ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN ALAA KOSKEVA MÄÄRÄENEMMISTÖPÄÄTÖS III-201 artikla 1. (ei muutettu) 2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa määrätään, ministerineuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä a) tehdessään unionin toimintoja ja kantoja koskevia eurooppapäätöksiä unionin strategisia etuja ja tavoitteita koskevan, III-194 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun Eurooppa-neuvoston eurooppapäätöksen perusteella; b) tehdessään unionin ulkoasiainministerin ehdotuksesta eurooppapäätöksen; c) tehdessään eurooppapäätöksen, jolla unionin toiminta tai kanta pannaan täytäntöön; d) tehdessään eurooppapäätöksen erityisedustajan nimittämisestä III-203 artiklan mukaisesti. Jos ministerineuvoston jäsen ilmoittaa, että se esittämistään elintärkeistä kansalliseen politiikkaan liittyvistä syistä aikoo vastustaa määräenemmistöllä tehtävän eurooppapäätöksen tekemistä, asiasta ei äänestetä. Unionin ulkoasiainministeri pyrkii tiiviisti asianomaisen jäsenvaltion kanssa neuvotellen löytämään ratkaisun, jonka tämä voi hyväksyä. Jollei tulokseen päästä, ministerineuvosto voi määräenemmistöllä pyytää, että asia saatetaan Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi yksimielisen päätöksen tekemiseksi. 3. (ei muutettu) 4. (ei muutettu) CIG 52/03 ADD 1 25
LIITE 19 SOSIAALILAUSEKE III-2 a artikla Unioni ottaa tässä osassa tarkoitetun politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden suojeluun liittyvät vaatimukset. CIG 52/03 ADD 1 26
LIITE 20 SOSIAALITURVA III-21 artikla (uusi kohta) Ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun eurooppalain tai -puitelain hyväksyminen ei saa johtaa jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmän rahoituksen tasapainon huomattavaan järkkymiseen. Päätösasiakirjaan liitettävä komission julistus III-21 artiklasta ja III-168 artiklan 2 kohdasta Valmistellessaan sosiaaliturvan alaa koskevia ehdotuksiaan komissio ottaa asianmukaisesti huomioon sellaisten ehdotettujen muutosten vaikutukset, jotka koskevat yhtä ainoaa jäsenvaltiota. CIG 52/03 ADD 1 27
LIITE 21 VEROTUS III-62 artiklan 2 kohta Jos ministerineuvosto yksimielisesti komission ehdotuksesta toteaa, että 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet koskevat hallinnollista yhteistyötä tai veropetosten ja laittoman veronkierron torjuntaa ja että kyseiset toimenpiteet eivät vaikuta jäsenvaltioiden verojärjestelmien keskeisiin tekijöihin, se tekee ratkaisunsa 1 kohdasta poiketen määräenemmistöllä antaessaan eurooppalain tai -puitelain näiden toimenpiteiden vahvistamisesta. CIG 52/03 ADD 1 28
LIITE 22 SOSIAALIPOLITIIKKA Päätösasiakirjaan liitettävä julistus III-107 artiklasta Konferenssi vahvistaa, että III-107 artiklassa mainitut politiikat kuuluvat keskeisesti jäsenvaltioiden toimivaltaan. Unionin tasolla tämän artiklan määräysten mukaisesti toteutettavat edistämis- ja yhteensovittamistoimet ovat luonteeltaan täydentäviä. Niiden tarkoituksena on jäsenvaltioiden välisen yhteistyön vahvistaminen eikä erilaisten järjestelmien yhdenmukaistaminen. Ne eivät vaikuta kussakin jäsenvaltiossa työmarkkinaosapuolten vastuun osalta olemassa oleviin takuisiin ja käytäntöihin. CIG 52/03 ADD 1 29
LIITE 23 TALOUDELLINEN, SOSIAALINEN JA ALUEELLINEN YHTEENKUULUVUUS III-116 artikla Edistääkseen koko unionin sopusointuista kehitystä unioni kehittää ja harjoittaa toimintaansa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi. Unioni pyrkii erityisesti vähentämään eri alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kiinnitetään erityistä huomiota maaseutuun sekä vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestötilanteeseen liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin, kuten pohjoisimpiin alueisiin, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen, sekä saaristo- ja vuoristoalueisiin. 1. [ennallaan] 2. [ennallaan] 3. Sisämarkkinoille soveltuvana voidaan pitää: a) [ennallaan] b) [ennallaan] III-56 artikla c) tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai erityisesti vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestötilanteeseen liittyvistä haitoista kärsivien talousalueiden kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla, d) [ennallaan] e) [ennallaan] CIG 52/03 ADD 1 30
LIITE 24 LIIKENNE III-134 artikla (uusi kohta) Annettaessa toisessa alakohdassa tarkoitettua eurooppalakia tai -puitelakia otetaan huomioon tapaukset, joissa sen soveltaminen voisi vaikuttaa vakavasti elintasoon ja työllisyyteen joillakin alueilla sekä kuljetuskaluston käyttöön. CIG 52/03 ADD 1 31
LIITE 25 TUTKIMUS JA TEKNOLOGIAN KEHITTÄMINEN III-146 artikla 1. Unioni pyrkii lujittamaan tieteellistä ja teknologista perustaansa tarkoituksenaan luoda eurooppalainen tutkimusalue, jonka puitteissa tutkijat ja tieteellinen ja teknologinen tietämys liikkuvat vapaasti, tukemaan unionin kilpailukyvyn, myös teollisuuden kilpailukyvyn kehittämistä sekä edistämään kaikkea tutkimustoimintaa, jota pidetään tarpeellisena tämän perustuslain muiden lukujen perusteella. 2. (ennallaan) 3. (ennallaan) III-149 artikla 1. Eurooppalailla vahvistetaan kaikki unionin rahoittamat toimet kattava monivuotinen puiteohjelma. Laki annetaan, kun talous- ja sosiaalikomiteaa on kuultu. 2. (ennallaan) 3. Eurooppalailla vahvistetaan erityisohjelmat, joiden avulla puiteohjelmaa toteutetaan kunkin toimen sisällä. Kussakin erityisohjelmassa täsmennetään ohjelman toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, vahvistetaan ohjelman kesto ja osoitetaan tarpeellisiksi arvioidut varat. Erityisohjelmissa vahvistettujen tarpeellisiksi arvioitujen määrien summa ei saa ylittää koko puiteohjelmalle ja kullekin toimelle vahvistettua enimmäismäärää. 4. Monivuotisen puiteohjelman mukaisten toimien täydentämiseksi eurooppalailla vahvistetaan eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. CIG 52/03 ADD 1 32
LIITE 26 ENERGIA Päätösasiakirjaan liitettävä julistus III-157 artiklasta Konferenssi katsoo, että III-157 artikla ei vaikuta jäsenvaltioiden mahdollisuuteen toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen energian toimitusvarmuuden III-16 artiklassa määrätyin edellytyksin. CIG 52/03 ADD 1 33
LIITE 27 KANSANTERVEYS III-179 artikla 1. Kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu. Unionin toiminta täydentää kansallista politiikkaa ja suuntautuu kansanterveyden parantamiseen, ihmisten sairauksien ja tautien ehkäisemiseen sekä ruumiillista ja henkistä terveyttä vaarantavien tekijöiden torjuntaan. Kyseiseen toimintaan kuuluu myös a) laajalle levinneiden vaarallisten sairauksien torjunta edistämällä niiden syiden, leviämisen ja ehkäisemisen tutkimusta sekä terveysvalistusta ja -kasvatusta. b) sellaisten vakavien tahallisten tai tahattomien terveysuhkien valvonta, niistä hälyttäminen ja niiden torjuminen, jotka voivat olla ulottuvuudeltaan eurooppalaisia. Unioni täydentää huumausaineiden aiheuttamien terveyshaittojen vähentämiseen tähtäävää jäsenvaltioiden toimintaa myös tiedotus- ja ehkäisemistoimien avulla. 2. Unioni edistää jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä tässä artiklassa tarkoitetuilla aloilla ja tarvittaessa tukee niiden toimintaa. Jäsenvaltiot yhteensovittavat keskenään politiikkansa ja ohjelmansa 1 kohdassa tarkoitetuilla aloilla ollen yhteydessä komissioon. Komissio voi kiinteässä yhteydessä jäsenvaltioihin tehdä tarvittavia aloitteita tämän yhteensovittamisen edistämiseksi ja tekee erityisesti aloitteita, joilla on tarkoitus vahvistaa suuntaviivoja ja indikaattoreita, järjestää tietojen vaihtoa parhaista käytännöistä sekä valmistella tarvittavat tekijät säännöllistä seurantaa ja arviointia varten. Euroopan parlamentti pidetään täysin ajan tasalla. 3. Unioni ja jäsenvaltiot edistävät yhteistyötä kolmansien maiden ja kansanterveysalan toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa. CIG 52/03 ADD 1 34
4. Noudattaen I-13 artiklan 2 kohdan k alakohdan 3 määräyksiä ja poiketen siitä, mitä I-11 artiklan 5 kohdassa määrätään, eurooppalailla tai -puitelailla myötävaikutetaan tässä artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseen vahvistamalla seuraavat toimenpiteet, joilla voidaan vastata yhteisiin turvallisuuskysymyksiin: a) toimenpiteet, joilla asetetaan ihmisestä peräisin oleville elimille ja aineille sekä verelle ja verivalmisteille korkeat laatu- ja turvallisuusvaatimukset; nämä toimenpiteet eivät estä jäsenvaltioita pitämästä voimassa tai toteuttamasta tiukempia suojatoimenpiteitä; b) eläinlääkintä- ja kasvinsuojelualalla toimenpiteet, joiden välittömänä tarkoituksena on kansanterveyden suojeleminen; c) toimenpiteet, joilla asetetaan terveydenhoitotuotteille ja lääkinnällisille laitteille korkeat laatu- ja turvallisuusvaatimukset. Eurooppalaki tai -puitelaki annetaan, kun alueiden komiteaa ja talous- ja sosiaalikomiteaa on kuultu. 5. [ennallaan] 6. [ennallaan] 7. [ennallaan] 3 Asiakirjan CIG 50/03 numeroinnin mukaisesti. CIG 52/03 ADD 1 35
LIITE 28 URHEILU III-182 artikla 1. Unioni myötävaikuttaa laadukkaan yleissivistävän koulutuksen kehittämiseen rohkaisemalla jäsenvaltioita keskinäiseen yhteistyöhön sekä tarvittaessa tukemalla ja täydentämällä jäsenvaltioiden toimintaa. Se ottaa täysin huomioon jäsenvaltioiden vastuun opetuksen sisällöstä ja koulutusjärjestelmän järjestämisestä sekä niiden sivistyksellisen ja kielellisen monimuotoisuuden. Unioni myötävaikuttaa Euroopan urheiluun liittyvien asioiden edistämiseen ottaen huomioon sen erityispiirteet, vapaaehtoisuuteen perustuvat rakenteet sekä yhteiskunnallisen ja kasvatuksellisen tehtävän. 2. Unionin toiminnalla pyritään: a) kehittämään yleissivistävän koulutuksen eurooppalaista ulottuvuutta erityisesti jäsenvaltioiden kielten opettamisen ja levittämisen avulla; b) parantamaan opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuutta muun muassa edistämällä tutkintotodistusten ja opintojaksojen akateemista tunnustamista; c) edistämään oppilaitosten välistä yhteistyötä; d) kehittämään tietojen ja kokemusten vaihtoa jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmille yhteisistä kysymyksistä; e) edistämään nuorisovaihtoa sekä sosiopedagogisten ohjaajien vaihtoa sekä kannustamaan nuorten osallistumista Euroopan demokratian toimintaan; f) edistämään etäopetuksen kehittämistä; g) kehittämään urheilun eurooppalaista ulottuvuutta edistämällä urheilukilpailujen tasapuolisuutta ja avoimuutta ja urheilusta vastaavien järjestöjen välistä yhteistyötä sekä suojelemalla urheilijoiden, erityisesti nuorten urheilijoiden, fyysistä ja henkistä riippumattomuutta. 3. Unioni ja jäsenvaltiot edistävät yhteistyötä kolmansien maiden sekä koulutuksen ja urheilun alalla toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen ja erityisesti Euroopan neuvoston kanssa. 4. (ennallaan) CIG 52/03 ADD 1 36
LIITE 29 MATKAILU I-16 artikla: Alat, joilla voidaan toteuttaa tuki-, yhteensovitus- tai täydennystoimia 1. Unioni voi toteuttaa tukitoimia, yhteensovitustoimia tai täydennystoimia. 2. Alat, joilla voidaan toteuttaa tukitoimia, yhteensovitustoimia ja täydennystoimia Euroopan tasolla, ovat seuraavat: teollisuus ihmisten terveyden suojelu ja parantaminen koulutus, ammatillinen koulutus, nuoriso ja urheilu kulttuuri matkailu pelastuspalvelu. 3. [ennallaan] III-181 b artikla (uusi) 1. Unioni täydentää ja tukee jäsenvaltioiden toimia unionin matkailualan yritysten kilpailukyvyn edistämiseksi. 2. Tätä varten unioni pyrkii toiminnallaan kannustamaan kyseisen alan yritysten kehittämiselle suotuisan ympäristön luomista; edistämään jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja erityisesti hyvien toimintatapojen vaihtoa; kannustamaan matkailun tarjoamien mahdollisuuksien parempaa hyödyntämistä. 3. Eurooppalailla tai -puitelailla vahvistetaan erityiset toimenpiteet, joilla tuetaan jäsenvaltioissa toteutettavia toimia tässä artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja jotka eivät merkitse jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista. CIG 52/03 ADD 1 37
LIITE 30 PERUSTUSLAIN YKSINKERTAISTETTU TARKISTUSMENETTELY SIIRTYMINEN YKSIMIELISESTÄ PÄÄTÖKSENTEOSTA MÄÄRÄENEMMISTÖPÄÄTÖKSIIN JA ERITYISESTÄ LAINSÄÄTÄMISJÄRJESTYKSESTÄ TAVANOMAISEEN LAINSÄÄTÄMISJÄRJESTYKSEEN IV-7 b artikla (uusi) 1. Kun perustuslain III osassa määrätään, että neuvosto tekee ratkaisunsa tietyllä alalla tai tietyssä tapauksessa yksimielisesti, Eurooppa-neuvosto voi tehdä eurooppapäätöksen siitä, että neuvosto voi tehdä ratkaisunsa määräenemmistöllä kyseisellä alalla tai kyseisessä tapauksessa. Tätä kohtaa ei sovelleta päätöksiin, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla. 2. Kun perustuslain III osassa määrätään, että eurooppalait tai -puitelait antaa neuvosto erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen, Eurooppa-neuvosto voi tehdä eurooppapäätöksen siitä, että kyseiset lait tai puitelait voidaan hyväksyä tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyksessä. 3. Eurooppa-neuvoston 1 ja 2 kohdan perusteella tekemät aloitteet annetaan tiedoksi kansallisille parlamenteille ja jäsenvaltioille. Jollei [X] kansallista parlamenttia vastusta aloitetta kuuden kuukauden kuluessa tiedoksi antamisesta, Eurooppa-neuvosto voi tehdä 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun eurooppapäätöksen. Jos [X] kansallista parlamenttia vastustaa aloitetta ja tämä annetaan Eurooppa-neuvostolle tiedoksi mainitussa määräajassa, eurooppapäätöstä ei tehdä. Edellä olevassa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja eurooppapäätöksiä tehdessään Eurooppaneuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti saatuaan Euroopan parlamentin kaikkien jäsentensä enemmistöllä antaman hyväksynnän. I-24 artikla - Määräenemmistö (4 kohta poistettu) CIG 52/03 ADD 1 38
LIITE 31 PERUSTUSLAIN YKSINKERTAISTETUT TARKISTUSMENETTELYT SISÄISTEN POLITIIKKOJEN MUUTTAMINEN IV-7 c artikla (uusi) 1. Minkä tahansa jäsenvaltion hallitus, Euroopan parlamentti tai komissio voi tehdä Eurooppa-neuvostolle unionin sisäisten politiikkojen (perustuslain III osan III osasto) tarkistamiseen tähtääviä ehdotuksia, jotka eivät aiheuta tässä sopimuksessa määritellyn unionin toimivallan kasvamista. 2. Eurooppa-neuvosto hyväksyy Euroopan parlamenttia ja komissiota kuultuaan määräenemmistöllä muutokset perustuslaista tehdyn sopimuksen III osan III osastoon. 3. Kyseiset muutokset tulevat voimaan, kun jäsenvaltiot ovat hyväksyneet ne valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti. CIG 52/03 ADD 1 39
LIITE 32 MERENTAKAISET ALUEET IV-4 artiklan uusi 7 kohta Eurooppa-neuvosto voi asianomaisen jäsenvaltion aloitteesta tehdä eurooppapäätöksen, jolla muutetaan tämän artiklan 2, 3, 5 ja 6 kohdassa, III-330 artiklassa sekä liitteessä II tarkoitetun maan tai alueen asemaa unioniin nähden. Eurooppa-neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti komissiota kuultuaan. CIG 52/03 ADD 1 40
LIITE 33 PÖYTÄKIRJA TANSKASTA Muutettu pöytäkirja N:o 5 Tanskan asemasta KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka PALAUTTAVAT MIELEEN Eurooppa-neuvostossa Edinburghissa kokoontuneiden valtion- tai hallitusten päämiesten 12 päivänä joulukuuta 1992 tekemän päätöksen eräistä Tanskan esittämistä, Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen liittyvistä ongelmista, PANEVAT MERKILLE Edinburghin päätöksessä vahvistetun Tanskan kannan kansalaisuuden, talous- ja rahaliiton, puolustuspolitiikan sekä oikeus- ja sisäasioiden osalta, OVAT TIETOISIA siitä, että Edinburghin päätökseen perustuvan oikeudellisen järjestelyn jatkaminen unionin perustuslain nojalla rajoittaa huomattavasti Tanskan osallistumista työskentelyyn unionin tärkeillä yhteistyöaloilla, HALUAVAT sen vuoksi luoda oikeudelliset puitteet, joissa Tanskalle annetaan mahdollisuus osallistua unionin perustuslain III osan III osaston IV luvun nojalla ehdotettujen toimenpiteiden hyväksymiseen, ja panevat tyytyväisenä merkille Tanskan aikomuksen käyttää tätä mahdollisuutta silloin, kun se on Tanskan valtiosäännön asettamien vaatimusten mukaisesti mahdollista, TOTEAVAT, että Tanska ei estä muita jäsenvaltioita kehittämästä edelleen yhteistyötään niiden toimenpiteiden osalta, jotka eivät sido Tanskaa, OTTAVAT HUOMIOON pöytäkirjan Schengenin säännöstöstä, joka on sisällytetty osaksi Euroopan unionia, OVAT SOPINEET seuraavista määräyksistä, jotka liitetään unionin perustuslakiin: CIG 52/03 ADD 1 41
I OSA 1 artikla Tanska ei osallistu neuvostossa sellaisten toimenpiteiden antamiseen, joita ehdotetaan unionin perustuslain III osan III osaston IV luvun nojalla. Neuvoston niiden päätösten edellytyksenä, jotka on tehtävä yksimielisesti, on neuvoston jäsenten yksimielisyys, lukuun ottamatta Tanskan hallituksen edustajaa. Tätä artiklaa sovellettaessa määräenemmistöllä tarkoitetaan osallistuvia jäsenvaltioita edustavien neuvoston jäsenten enemmistöä, joka edustaa vähintään kolmea viidesosaa osallistuvien jäsenvaltioiden väestöstä. 2 artikla Unionin perustuslain III osan III osaston IV luvun määräykset, kyseisen luvun nojalla hyväksytyt toimenpiteet, unionin kyseisen luvun nojalla tekemän kansainvälisen sopimuksen määräykset tai Euroopan unionin tuomioistuimen tällaisen määräyksen tai toimenpiteen tulkinnasta antamat päätökset eivät sido Tanskaa, eikä niitä sovelleta siellä; nämä määräykset, toimenpiteet tai päätökset eivät rajoita millään tavoin Tanskan toimivaltaa, oikeuksia tai velvollisuuksia; tällaiset määräykset, toimenpiteet tai päätökset eivät myöskään vaikuta millään tavalla yhteisön ja unionin säännöstöön eivätkä ne ole osa unionin oikeutta, kun niitä sovelletaan Tanskaan. 3 artikla Tanska ei osallistu 1 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden aiheuttamien rahoitusvaikutusten kantamiseen, lukuun ottamatta toimielimille koituvia hallintomenoja. 4 artikla 1. Tanska päättää kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun on hyväksytty tämän pöytäkirjan I osan mukainen, Schengenin säännöstöön perustuva toimenpide, saattaako Tanska kyseisen toimenpiteen osaksi kansallista lainsäädäntöään. Jos Tanska päättää saattaa toimenpiteen osaksi kansallista lainsäädäntöään, toimenpide muodostaa kansainvälisen oikeuden mukaisen velvoitteen Tanskan ja niiden muiden jäsenvaltioiden välille, joita toimenpide sitoo. 2. Jos Tanska päättää olla saattamatta 1 kohdassa tarkoitettua neuvoston hyväksymää toimenpidettä osaksi kansallista lainsäädäntöään, Schengen-yhteistyöhön osallistuvat jäsenvaltiot harkitsevat, mitä toimenpiteitä on aiheellista toteuttaa. 3. Tanskalla säilyvät voimassa Schengenin säännöstön osalta ne oikeudet ja velvoitteet, jotka olivat voimassa ennen unionin perustuslain voimaantuloa. CIG 52/03 ADD 1 42
II OSA 5 artikla Tanska ei osallistu neuvoston unionin perustuslain I-40 artiklan, III-196 artiklan 1 kohdan sekä III-210 III-215 artiklan nojalla hyväksymien toimenpiteiden osalta niiden unionin päätösten ja toimien valmisteluun ja täytäntöönpanoon, joilla on merkitystä puolustuksen alalla. Näin ollen Tanska ei osallistu neuvostossa näiden toimenpiteiden hyväksymiseen. Tanska ei liioin estä muita jäsenvaltioita kehittämästä edelleen yhteistyötään tällä alalla. Tanskalla ei ole velvollisuutta osallistua tällaisten toimenpiteiden operatiivisten kustannusten rahoittamiseen tai antaa sotilaallisia voimavarojaan unionin käyttöön. III OSA 6 artikla Tätä pöytäkirjaa sovelletaan myös niihin unionin perustuslain IV-3 artiklan nojalla voimaan jääviin toimenpiteisiin, jotka ennen unionin perustuslain voimaantuloa kuuluivat Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan soveltamisalaan. 7 artikla Mitä 1, 2 ja 3 artiklassa määrätään ei sovelleta toimenpiteisiin, joilla määritellään ne kolmannet maat, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ylittäessään jäsenvaltioiden ulkorajat, tai yhtenäistä viisumin kaavaa koskeviin toimenpiteisiin. IV OSA 8 artikla Tanska voi milloin tahansa valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti ilmoittaa muille jäsenvaltioille, ettei se enää halua käyttää tätä pöytäkirjaa tai sen osaa. Tällöin Tanska soveltaa täysimääräisesti kaikkia tuolloin voimassa olevia unionin puitteissa toteutettuja toimenpiteitä. 9 artikla 1. Tanska voi milloin tahansa valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti ilmoittaa muille jäsenvaltioille, että ilmoitusajankohdan jälkeisen kuukauden ensimmäisestä päivästä alkaen tämän pöytäkirjan I osa muodostuu tämän pöytäkirjan liitteessä olevista määräyksistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 8 artiklan määräyksiä. 2. Kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun kyseinen ilmoitus tulee voimaan, koko Schengenin säännöstö ja kaikki kyseisen säännöstön perusteella hyväksytyt toimenpiteet, jotka siihen asti ovat sitoneet Tanskaa kansainvälisen oikeuden mukaisina velvoitteina, sitovat Tanskaa unionin oikeutena. CIG 52/03 ADD 1 43
Pöytäkirjan liite 1 artikla Jollei 3 artiklasta muuta johdu, Tanska ei osallistu unionin perustuslain III osan III osaston IV luvun nojalla ehdotettujen toimenpiteiden hyväksymiseen neuvostossa. Neuvoston jäsenten yksimielisyys, lukuun ottamatta Tanskan hallituksen edustajaa, on edellytyksenä niille neuvoston päätöksille, jotka on tehtävä yksimielisesti. Tätä artiklaa sovellettaessa määräenemmistöllä tarkoitetaan osallistuvia jäsenvaltioita edustavien neuvoston jäsenten enemmistöä, joka edustaa vähintään kolmea viidesosaa osallistuvien jäsenvaltioiden väestöstä. 2 artikla Sen mukaisesti, mitä 1 artiklassa määrätään ja jollei 3, 4 ja 7 artiklasta muuta johdu, unionin perustuslain III osan III osaston IV luvun määräykset, kyseisen luvun nojalla hyväksytyt toimenpiteet, unionin kyseisen luvun nojalla tekemän kansainvälisen sopimuksen määräykset tai Euroopan unionin tuomioistuimen tällaisen määräyksen tai toimenpiteen tulkinnasta antamat päätökset eivät sido Tanskaa eikä niitä sovelleta siellä; nämä määräykset, toimenpiteet tai päätökset eivät rajoita millään tavoin Tanskan toimivaltaa, oikeuksia tai velvollisuuksia; tällaiset määräykset, toimenpiteet tai päätökset eivät myöskään vaikuta millään tavoin unionin säännöstöön eivätkä ne ole osa unionin oikeutta, kun niitä sovelletaan Tanskaan. 3 artikla 1. Tanska voi ilmoittaa neuvoston puheenjohtajalle kirjallisesti kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun unionin perustuslain III osan III osaston IV luvun nojalla tehty ehdotus tai aloite on esitetty neuvostolle, että se haluaa osallistua ehdotetun toimenpiteen antamiseen ja soveltamiseen, jolloin kyseisellä valtiolla on oikeus tehdä niin. 2. Jos 1 kohdassa tarkoitettua toimenpidettä ei voida kohtuullisen ajan kuluessa hyväksyä siten, että Tanska osallistuisi siihen, neuvosto voi hyväksyä tällaisen toimenpiteen 1 artiklan nojalla ilman, että Tanska osallistuu siihen. Tällöin sovelletaan 2 artiklaa. 4 artikla Tanska voi milloin tahansa sen jälkeen, kun on hyväksytty toimenpide unionin perustuslain III osan III osaston IV luvun nojalla, ilmoittaa neuvostolle ja komissiolle aikomuksestaan hyväksyä kyseinen toimenpide. Tällöin sovelletaan unionin perustuslain III-326 artiklan 1 kohdassa määrättyä menettelyä soveltuvin osin. CIG 52/03 ADD 1 44
5 artikla 1. Edellä 4 artiklassa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa toimenpiteen lopullisesta hyväksymisestä, jos kyseinen toimenpide perustuu Schengenin säännöstöön. Jos Tanska ei tee Schengenin säännöstöön perustuvaa toimenpidettä koskevaa ilmoitusta 3 tai 4 artiklan mukaisesti, Schengenin alan yhteistyöhön osallistuvat jäsenvaltiot harkitsevat, mitä toimenpiteitä on aiheellista toteuttaa. 2. Schengenin säännöstöön perustuvaa toimenpidettä koskeva 3 tai 4 artiklan nojalla tehty ilmoitus katsotaan peruuttamattomaksi 3 artiklan nojalla tehdyksi ilmoitukseksi, joka koskee kaikkia niitä ehdotuksia ja aloitteita, jotka perustuvat kyseiseen toimenpiteeseen edellyttäen, että ehdotus tai aloite perustuu Schengenin säännöstöön. 6 artikla Jos tässä osassa tarkoitetuissa tapauksissa neuvoston unionin perustuslain III osan III osaston IV luvun nojalla hyväksymä toimenpide sitoo Tanskaa, unionin perustuslain asiaan kuuluvia määräyksiä sovelletaan kyseisen toimenpiteen osalta Tanskaan. 7 artikla Jos unionin perustuslain III osan III osaston IV luvun nojalla hyväksytty toimenpide ei sido Tanskaa, se ei osallistu toimenpiteen aiheuttamien rahoitusvaikutusten kantamiseen, lukuun ottamatta toimielimille aiheutuvia hallintomenoja, ellei neuvosto Euroopan parlamenttia kuultuaan yksimielisesti toisin päätä. Konferenssin julistus Tanskan asemaa koskevasta pöytäkirjasta Konferenssi panee merkille, että jos on kyseessä oikeussäädös, jonka neuvosto antaa yksin tai yhdessä Euroopan parlamentin kanssa ja joka sisältää säännöksiä, joita sovelletaan Tanskaan, sekä sellaisia säännöksiä, joita ei sovelleta Tanskaan, koska niiden oikeusperustaan sovelletaan Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan I osaa, Tanska ilmoittaa, ettei se käytä äänioikeuttaan estääkseen sellaisten säännösten hyväksymisen, joita ei sovelleta Tanskaan. Konferenssi panee lisäksi merkille, että konferenssin unionin perustuslain I-42 ja III-231 artiklasta antaman julistuksen perusteella Tanska ilmoittaa, että Tanskan osallistumisessa I-42 ja III-231 artiklan nojalla hyväksyttyyn toimintaan tai oikeussäädökseen noudatetaan Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan I osaa ja II osaa. CIG 52/03 ADD 1 45