Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1
Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma, excel lomake 2
1. Johdanto Kaupungeilla on keskeinen tehtävä ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä niiden osuus Euroopan energian loppukäytöstä ja kasvihuonekaasupäästöistä on noin 80 %. Tästä lähtökohdasta Euroopan komissio esitteli vuonna 2008 Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastositoumuksen (Covenant of Mayors). Sitoumus on kohdistettu paikallistasolle ja tavoitteena on vähintään EU päästövähennystavoitteen, -20 % vuoteen 2020 mennessä, saavuttaminen. Espoo liittyi sitoumukseen 11.1.2010. Tällä hetkellä sitoumuksen on allekirjoittanut jo 2700 kaupunkia. Suomesta ovat mukana Espoon lisäksi Helsinki, Vantaa, Tampere ja Turku. Espoo on myös hyväksynyt pääkaupunkiseudun yhteisen ilmastostrategian, jonka tavoitteena on 39 % vähennys kasvihuonekaasupäästöissä vuoteen 2030 mennessä sekä liittynyt kuntien energiatehokkuussopimukseen (KETS), jonka tavoitteena on 9 % energiansäästö vuoteen 2016 mennessä. Espoon kasvihuonekaasupäästöt muodostuvat pääosin rakennusten lämmittämisestä, sähkönkulutuksesta ja liikenteestä. Päästöt ovat laskeneet vuodesta 2006 ja vuosittainen päästövähennys on seurannut pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteen mukaista uraa. 7,0 6,0 5,0 CoV of M tavoite k v / a s -e 2 O C t 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 1990 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 PKS tavoite Maatalous Jätehuolto Teollisuus ja työkoneet Liikenne* Kulutussähkö Erillislämmitys Sähkölämmitys Kaukolämpö Kuva: Espoon asukaskohtaiset päästöt 2000-2010 sekä vertailuvuosi 1990. *vuoden 2010 tieto on ennakkotieto Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (SEAP) kohdistuu sektoreille, jotka aiheuttavat valtaosan kaupungin kasvihuonekaasupäästöistä (maankäyttö, rakentaminen, liikenne, 3
sähkönkulutus). Toimenpideohjelmaan on koottu sellaiset toimenpiteet, joiden päästövähennyspotentiaali voidaan laskea ja todentaa. SEAPin toimenpiteet sisältyvät pääkaupunkiseudun ilmastostrategian Espoon toimenpideohjelmaan ja monet myös energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelmaan. SEAPin toimenpiteet konkretisoidaan ja niitä seurataan ilmastostrategian toimenpideohjelmaan kirjattujen käytäntöjen mukaisesti. Työssä ovat apuna energiatehokkuussopimuksen toteuttamiseksi perustetut työryhmät. 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma Maankäyttö ja liikenne Kaupunkirakennetta kehitetään täydentäen ja eheyttäen niin, että voidaan hidastaa liikenteen kasvua. Suurin osa uusista asunnoista, työpaikoista ja palveluista rakennetaan joukkoliikennekaupungin alueelle. Kaupunkirakennetta laajennetaan raide- ja muuhun joukkoliikenteeseen tukeutuen. Liikenneverkon suurten kehittämishankkeiden painopisteet ovat lähivuosikymmeninä kaupunkirata- ja metrojärjestelmien kehittämisessä sekä poikittaisten yhteyksien kehittämisessä. Joukkoliikenneasemien viihtyisyyttä ja turvallisuutta parannetaan. Toimivat joukkoliikennepalvelut sisällytetään alueiden suunnitteluun. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden näkökulmat ja tarpeet otetaan huomioon suunnittelussa ja toteutuksessa. - täydennysrakentamisella ehkäistään väestön muuttoa kehyskuntiin - metron ja rantaradan vaikutus liikkumisvyöhykkeisiin: joukkoliikennevyöhyke laajenee - kevyen liikenteen ja kävelyn kulkutapamuutokset - metro vähentää julkisen liikenteen päästöjä - biopolttoaineet yleistyvät ja ajoneuvotekniikan kehittyminen mahdollistaa päästöjen vähentymisen, mutta liikennemäärän kasvusta johtuen päästöt eivät vähene Espoossa Rakentaminen ja sähkönkulutus Uudis- ja olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta parannetaan. Kaupungin rakennuttamassa tuotannossa asetetaan tavoitteet energiatehokkuudelle ja etsitään toteuttamisratkaisut. Kaupungit toimivat esimerkkinä muille sekä edistävät uuden teknologian markkinoille pääsyä ottamalla käyttöön energiatehokasta rakentamista. Kaupungin omien rakennusten energiakatselmuksia ja muita energiaselvityksiä sekä niissä määriteltyjen energiansäästötoimenpiteiden toteuttamista jatketaan ja kehitetään edelleen. Kiinteistönhoitoa parannetaan ja kulutusseurantaa kehitetään. Pientalojen omistajien ja rakentajien lämmitys- ja jäähdytystapavalintoja ohjataan parantamalla rakentajien tiedonsaantia eri lämmitys- ja jäähdytysmuotojen elinkaarikustannuksista, ympäristövaikutuksista sekä näihin liittyvistä riskeistä tulevaisuudessa. Asunnon ostajille tarjotaan tietoa eri lämmitystapojen kustannus- ja ympäristövaikutuksista ja tiedotetaan kannattavista energiainvestoinneista. 4
- korjausrakentaminen parantaa energiatehokkuutta - lämmitystavan muutokset: uusiutuvien energialähteiden osuus kasvaa - kaupungin oman rakennuskannan energiatehokkuutta parannetaan ja lämmitystapoja muutetaan pienempipäästöiseksi - neuvontapalvelujen avulla vähennetään kuntalaisten sähkönkulutusta: kaupungin antama energianeuvonta, Ilmastoinfo jakaa tietoa kuntalaisille, rakentajille ja yrityksille Elinkeinoelämä - kannustetaan espoolaisia yrityksiä liittymään energiatehokkuussopimuksiin - jatketaan kaupungin, Helsingin seudun kauppakamarin ja Espoon yrittäjien välistä yhteistyötä 3. Johtopäätökset Edellä mainittujen toimenpiteiden avulla saavutetaan 186 000 t CO 2 -ekv. vähennys Espoon kokonaispäästöissä. Asukasta kohden laskettuna päästövähennys on 28 % (sitoumuksen minimivähennys on 20 %). Vuonna 2020 Espoon asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat 5,8 t CO 2 -ekv. Tarkempi kuvaus toimenpiteistä ja niihin liittyvistä päästövähennyspotentiaaleista on liitteessä. Toimenpiteiden yhteenveto Päästövähennys kokonaispäästöissä [t CO 2 -ekv] Liikenne 6 800 Rakennukset ja rakentaminen 129 140 Sähkönkulutus 44 284 Energiatehokkuussopimukset 6 221 Yhteensä 186 444 Toimenpideohjelmalla saavutettavat asukaskohtaiset päästöt v. 2020 ja vähennysprosentti verrattuna vuoteen 1990 5,80 t CO 2 -ekv/as 28 % 5