Espoon toimenpideohjelma pääkaupunkiseudun ilmastostrategian toteuttamiseksi PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 2030 ESPOON TOIMENPIDEOHJELMA
|
|
- Kirsi Härkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 2030 ESPOON TOIMENPIDEOHJELMA 1
2 SISÄLLYSLUETTELO YTV:N ILMASTOSTRATEGIAN TAUSTAA JA VALMISTELUPROSESSI... 3 ILMASTOSTRATEGIAN TAVOITTEET TIIVISTETYSTI... 4 ESPOON TOIMENPIDEOHJELMA... 5 TOIMENPITEET STRATEGIAKAUDELLA TOIMENPIDEOHJELMA YLEISET TOIMINTALINJAT Vaikutetaan valtakunnan ja kansainvälisen tason päätöksentekoon Yhteinen tahtotila Energiatehokkuussopimukset Kaupungit toimivat esimerkkeinä ja edelläkävijöinä Motivointi, valistus ja koulutus LIIKENNE Vaikutetaan liikenteen määrään ja kulkutapoihin parantamalla joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn asemaa ja palvelutasoa Vähennetään kaupungin omista toiminnoista aiheutuvia liikenteen päästöjä Logistiikan kehittäminen MAANKÄYTTÖ Yhdyskuntarakennetta eheytetään Luodaan edellytykset uusiutuvan energian tuotannon ja energiansäästön lisäämiselle SÄHKÖNKULUTUS Kehitetään kaupunkien hankintamenettelyä energiatehokkuuden paranemista tukevaksi Kohdistetaan energiakustannuksia kulutuksen aiheuttajaan ja parannetaan tiedonsaantia tähän liittyen Tiedotus RAKENNUKSET JA RAKENTAMINEN Parannetaan uudisrakennusten energiatehokkuutta Parannetaan olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta Lämmitys- ja jäähdytystapavalintojen ohjaaminen Ylläpidon ja tilantarpeen arvioinnin kehittäminen ja parantaminen HANKINNAT, KULUTUS JA JÄTTEET Kaupunkien hankinnoissa ja jätehuollossa edistetään materiaali- ja energiatehokkuutta sekä vähäpäästöisyyttä Valistetaan kuntalaisia jätteen synnyn ehkäisyssä Teollisuuden ja palvelutoiminnan energiatehokkuuden edistämistä ja jätteiden synnyn ehkäisyä jatketaan SEURANTA
3 YTV:N ILMASTOSTRATEGIAN TAUSTAA JA VALMISTELUPROSESSI YTV on valmistellut yhdessä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kanssa vuoteen 2030 ulottuvan ilmastostrategian. Työ perustuu pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien tätä koskevaan päätökseen elokuulta Strategialuonnoksesta järjestettiin kevään 2007 aikana lausuntokierros, jonka tulosten perusteella strategiaa täydennettiin. YTV:n hallitus hyväksyi tarkistetun ilmastostrategian kokouksessaan ja lähetti sen jäsenkaupunkien hyväksyttäväksi. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi ilmastostrategian kokouksessaan Ilmastostrategiatyö jatkuu vuonna 2008 valtion ja YTV-kaupunkien välisen aiesopimuksen laatimisella. Aiesopimukseen kootaan kaupunkien tärkeimmät toimet ja yhteistyötahot päästöjen vähentämiseksi. Sopimusta valmisteltaessa arvioidaan keinojen taloudellisia ja päästöjä vähentäviä vaikutuksia. Aiesopimuksen ohella kukin kaupunki laatii oman kaupunkikohtaisen toimenpideohjelman ilmastostrategian toteuttamiseksi. Ilmastonmuutosta koskevat tämän hetken tiedot ennakoivat, etteivät EU:n nykyiset päästöjen vähentämistavoitteet ole riittäviä. Edessä saattaa siis olla paljon kovempia keinoja. Tässä valossa pääkaupunkiseudun ilmastostrategiassa esitetyt toimet eivät ole pitkällä aikavälillä riittäviä. Etulinjassa kulkeminen ennakoi tulevia muutoksia, mutta tuottaa myös taloudellista hyötyä esimerkiksi sopeutumiskyvyn ja energiatehokkuuden parantumisen myötä. 3
4 ILMASTOSTRATEGIAN TAVOITTEET TIIVISTETYSTI Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 39 % vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa asukasta kohden syntyvien päästöjen pienentämistä tasolle 4,3 tonnia CO 2 -ekv. (2004 taso 6,3 tonnia CO 2 -ekv). Visio Energiatehokkuuden paraneminen ja luonnonvarojen säästävä käyttö johtaa seudun kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen sekä kilpailukyvyn vahvistumiseen. Liikenne Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet ainakin 20 prosenttia. Joukkoliikenne, pyöräily ja kävely ovat ensisijaisina liikkumismuotoina houkuttelevimpia. Maankäyttö Kestävän yhdyskuntarakenteen kehittäminen perustuu sen täydentämiseen ja eheyttämiseen joukkoliikenteeseen tukeutuen. Sähkönkulutus Sähkönkulutus asukasta kohden on kääntynyt laskuun. Rakennukset ja rakentaminen Rakennusten suunnittelua, hankintaa ja käyttöä ohjaavat elinkaarikustannukset, energiatehokkuus, monikäyttöisyys ja käyttöaste. Rakennukset aiheuttavat elinkaarensa aikana mahdollisimman vähän haitallisia päästöjä. Kaupungit toimivat esimerkkinä. Hankinnat, kulutus, jätteet Kuluttaminen on kestävällä tasolla. Syntyvä jätemäärä suhteessa tuotantoon ja asukasmäärään on pienentynyt. Energiantuotanto ja jakelu sisältyvät pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteisiin, mutta tämä osio on jätetty pois Espoon toimenpideohjelmasta, koska energialaitos ei ole enää osa kaupunkikonsernia. 4
5 ESPOON TOIMENPIDEOHJELMA Ilmastostrategien toimenpideohjelman laadinta on Espoo-strategian tulostavoitteena (2.4.3 YTV:n ilmastostrategian toteuttamiseksi Espoossa on laadittu käytännön toimenpideohjelma). Espoon toimenpideohjelma on valmisteltu ympäristökeskuksen johdolla. Valmistelun yhteydessä on haastateltu eri toimialojen ja keskushallinnon avainhenkilöitä ja sovittu alustavasti toimenpideohjelmaan kirjattavista toimenpiteistä. Ympäristölautakunta käsitteli Espoon toimenpideohjelmaa kokouksessaan ja lähetti sen lausunnoille. Toimenpideohjelmaluonnoksesta pyydettiin lausunnot kaikilta lautakunnilta, keskushallinnosta sekä joiltakin tytäryhteisöiltä. Luonnos oli myös nähtävillä Avoin Espoo- palvelussa. Toimenpideohjelman ensimmäisessä osassa on esitetty tavoitteet ja toimenpiteet vastuutahoineen strategiakaudelle Koko ilmastostrategiakauden () toimenpidepaketista on valittu ne, joiden toteuttaminen voidaan aloittaa heti ja jotka ovat Espoossa erityisen tärkeitä. Toisessa osassa on kuvattu ilmastostrategian toteuttamistoimet kokonaisuudessaan ajanjaksolla Tähän osaan on poimittu YTV:n strategiasta Espoon kannalta olennaisimmat keinot. Espoon toimenpideohjelmaan on myös lisätty uusia toimenpiteitä, jotka eivät sisälly YTV:n strategiaan, mutta ovat Espoolle tärkeitä. Toimenpiteille on osoitettu alustavasti vastuutahot sekä toteuttamisaikataulu. Tavoitteet ja mittarit on esitetty kunkin aihealueen lopuksi. Toimenpiteiden toteuttamista seurataan ja tästä raportoidaan vuosittain. Tässä yhteydessä myös valitaan seuraavalla strategiakaudella toteutettavat toimet sekä tarkennetaan näiden toimenpiteiden sisältöä ja aikataulua. 5
6 TOIMENPITEET STRATEGIAKAUDELLA YLEISET TOIMINTALINJAT Toimenpide (suluissa toimenpiteen numero osassa 'toimenpideohjelma ') Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia sisällytetään toimialojen ja yksiköiden johtamisjärjestelmiin (2) Ilmastostrategian tavoitteet otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun. Asetetaan ilmastonmuutoksen hillintään tähtääviä tavoitteita ja seurataan näiden toteuttamista. Kaupungin ympäristöjohtamisen kehittämiseen 1 htv panostus vuosina (2) YTV-johtoisen EU life + -hankkeen (Julia 2030) tavoitteena on tukea pääkaupunkiseudun ilmastostrategian toteuttamista. Espoon painopistealueet hankkeessa ovat ympäristöjohtamisen kehittäminen, ympäristövastuuhenkilöverkoston luominen, hankintojen ympäristökriteerit sekä kiinteistöjen energiatehokas käyttö. Tiedotus (6, 37): Järjestetään vuosittainen ilmastokonferenssi YTV järjestää vuosittain ilmastokonferenssin osana pääkaupunkiseudun ilmastostrategian toteuttamista ja seurantaa. Osallistutaan Earth Hour -kampanjaan WWF:n maailmanlaajuisen 'ilmastotunnin' tavoitteena on kannustaa ihmisiä muuttamaan jokapäiväistä toimintaansa ilmastoystävällisemmäksi. Espoo oli ensimmäistä kertaa mukana vuonna Perustetaan energiatehokkuussopimuksen toteuttamista koordinoiva työryhmä (7) Energiatehokkuussopimuksen toteuttamiseksi on perustettu useita aihealuekohtaisia työryhmiä. Näiden työn ohjaamiseen ja seurantaan perustetaan kaikkien toimialojen jäsenistä koostuva ohjausryhmä. Ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävien toimien toteuttamistavat kirjataan päiväkotien varhaiskasvatussuunnitelmiin ja toimien toteuttaminen aloitetaan (9) Yleiset ohjeet ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävien toimien huomioimisesta Espoon varhaiskasvatuksessa valmistuvat vuoden 2008 aikana. Ohjeen soveltaminen käytännön toimintaan voidaan aloittaa vuonna Vastuutaho Kaikki yksiköt Ympäristökeskus YTV Ympäristökeskus Kiinteistöpalvelukeskus SOTET/päivähoito 6
7 LIIKENNE Toimenpide Kaavaselostuksiin sisällytetään joukkoliikenne ja kevyen liikenteen yhteyksien tarkastelu, joka sisältää yhteyksien palvelutasokuvauksen (11) Pysäkkien sijainti ja vuorovälit vaikuttavat joukkoliikenteen käyttöön. Kaavaselostuksissa kuvataan joukko- ja kevyen liikenteen reitit ja matka-ajat esimerkiksi lähimpään aluekeskukseen. Tuetaan kaupungin työntekijöitä työmatkasuunnittelussa (15) Työmatkasuunnittelun avulla tarkastellaan mahdollisuuksia vähentää autoriippuvuutta ja rohkaistaan joukko- ja kevyen liikenteen käyttöön. Yksiköihin nimetyt ympäristövastuuhenkilöt auttavat suunnitelmien laadinnassa omissa yksiköissään. Ympäristökeskus koordinoi laadintaprosessia. Vähäpäästöisyys asetetaan kriteeriksi ajoneuvohankintoihin (20) Vähäpäästöisten ajoneuvojen kriteerit määritellään pääkaupunkiseudun yhteistyönä vuoden 2008 aikana. Kriteerit otetaan käyttöön kaupungin hankinnoissa. Järjestetään taloudellisen ajotavan koulutus (21) Taloudellisen ajotavan koulutuksella pyritään karsimaan pois turhat päästöt ja kulutus. Koulutusta järjestetään koko henkilöstölle ja erityisenä kohderyhmänä on paljon autoa työssään tarvitsevat. Koulutus hankitaan kokeneelta ulkopuoliselta kouluttajalta. Vuosittain koulutetaan henkilöä. Joukkoliikenteen riittävällä subventoinnilla estetään lippujen hinnan nousu (10) Laajennetaan työsuhdematkalipun käyttöä (22) Työsuhdematkalippua käyttää runsas 4000 kaupungin työntekijää. Kyselytutkimuksella selvitetään käyttöä rajoittavia tekijöitä sekä tutkitaan mahdollisuudet käytön laajentamiseen tähtääviin toimenpiteisiin. Vastuutaho Asemakaavayksikkö Kaikki yksiköt Varikko, hankintakeskus, Länsi- Uudenmaan pelastuslaitos, ympäristökeskus Ympäristökeskus, varikko KV, TYT Keskushallinto MAANKÄYTTÖ Toimenpide Laaditaan ilmastotavoitteet huomioiva kaavoituksen ja rakentamisen toteuttamisjärjestys, jota päivitetään (26) Kaupungin väkiluvun kasvu ja asuntotuotantotavoitteet ovat haaste yhdyskuntarakenteen kestävälle kasvulle ja kehittymiselle. Kaavoitusta ja rakentamista ohjaava periaatteellinen toteuttamisjärjestys auttaa kaupunkia kasvamaan suunnitelmallisesti eheäksi kokonaisuudeksi. Palveluverkoston parempi huomiointi kaavoituksen yhteydessä (30, 31) Kestävässä aluerakenteessa palvelut ja muut toiminnot sijaitsevat lähellä ja liikkuminen rakentuu joukkoliikenteen varaan. Vastuutaho Kaupunkisuunnittelukeskus Kaupunkisuunnittelukeskus 7
8 Toimenpide Kestävä aluerakenne -tiedotuskampanja (32) Välitetään kuntalaisille tietoa kestävästä aluerakenteesta. Vastuutaho Kaupunkisuunnittelukeskus, ympäristökeskus, muut pkskaupungit, Kuntaliitto, valtion ympäristöhallinto RAKENTAMINEN Toimenpide Päivitetään päiväkotien ja koulujen suunnitteluohje huomioimaan energiatehokkuus ja ympäristötavoitteet (39) Suunnitteluohjeet ohjaavat arkkitehti- ja tilasuunnittelua. Nykyisissä ohjeissa ei ole huomioitu energiatehokkuussopimusta ja tulevia energiatehokkuusmääräyksiä. Parannetaan toimialojen välistä yhteistyötä tilatarpeiden koordinoinnissa (42) Tilantarpeiden koordinoinnin avulla nostetaan tilojen käyttöastetta sekä karsitaan tarpeettomia uudisinvestointeja. Rakennusten ylläpidon vuotuinen lisärahoitus (55) Rakennusten ylläpitoon käytettävissä oleva rahoitus on nykyisellään riittämätön, mikä johtaa rakennusten elinkaaren lyhenemiseen, koska tarvittavia korjauksia ei voida suorittaa. Ylläpidon määräraha rajoittaa myös energiatehokkuusinvestointien toteuttamista. Ylläpitoon käytettävää rahoitusta tulee lisätä tämän vaikuttamatta sisäisiin vuokriin. Järjestetään henkilöstölle koulutusta ilmastotavoitteiden huomioimisesta kaavoituksessa ja rakentamisessa (26, 35) Tieto ilmastotavoitteiden huomioon ottamisesta kaavoituksessa ja rakentamisessa lisääntyy jatkuvasti. Tämä edellyttää henkilöstön kouluttamista. Koulujen iltakäytön koordinointi, optimointi ja rajaaminen (56) Koulujen yksittäisten iltakäyttötilojen hajauttaminen useille eri saman alueen kouluille ja iltakäytössä olevien tilojen ryhmittely hajanaisesti ympäri koulurakennusta estää mm. ilmanvaihdon pienentämisen, valaistuksen vähentämisen ja yölämpötilojen pudotuksen. Tästä aiheutuu ylimääräistä energiankulutusta ja se lisää mm. kunnossapitotarvetta ja siivouskustannuksia. Iltakäytön paremman koordinoinnin avulla tilankäyttöä voidaan tehostaa ja energiankulutusta pienentää. Iltakäyttötilojen hajauttaminen lisää haasteita kulunvalvonnalle ja muille turvallisuutta palveleville toimenpiteille. Kaupungin omien rakennushankkeiden hankesuunnitelmissa energiatehokkuustavoitteet asetetaan yhdeksi rakennushankkeen keskeiseksi tavoitteeksi (38). Kehitetään hankesuunnitteluun, erityisesti peruskorjaushankkeille, luokituksia ja menetelmiä, joilla optimoidaan kunkin hankkeen tavoitteet tasapainoiseksi kokonaisuudeksi. Vastuutaho Talotuotanto, SOTET, SITO Kiinteistöpalvelukeskus KH, kiinteistöpalvelukeskus Ympäristökeskus, kaupunkisuunnittelukeskus, tekninen keskus, rakennusvalvontakeskus SITO Talotuotanto 8
9 Toimenpide Kehitetään menetelmiä, joilla varmistetaan energiatehokkuustavoitteiden toteutumien rakennusvaiheessa (39). Kehitetään ohjeita rakennusten energiatehokkaaseen käyttöön (49). Hankinta- ja päätösprosesseja kehitetään niin, että elinkaarikustannukset ohjaavat suunnittelua ja rakentamista kunnan omassa rakentamisessa (38). Käynnistetään energiatehokkaita koehankkeita (40). Kiinteistöjen siivousaikojen energiataloudellinen ajoitus (57) Siivousliikkeiden, usein ilta- ja yöaikaan tapahtuva siivous koulurakennuksissa estää mm. ilmanvaihdon pienentämisen, valaistuksen vähentämisen ja yölämpötilojen pudotuksen käytön. Myös siivousvalaistuksen unohtuminen yöksi päälle on tavallista. Siivoustoimittajavalinnoissa suositaan päiväsiivousta ja siivoustarjouspyynnöissä ja -sopimuksissa sanktioidaan huolimaton, energiankäyttöohjeistuksen vastainen energiankäyttö Vuokra-asuntotuotannon energiatehokkuus tehdään mahdolliseksi (41): Kaupunki tukee energiatehokasta vuokra-asuntotuotantoa Vaikutetaan valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tuki- ja takausjärjestelmän tuki- ja lainaehtoihin Vastuutaho Talotuotanto Talotuotanto, SITO, SOTET Kiinteistöpalvelukeskus, tekninen keskus Tekninen keskus Kiinteistöpalvelukeskus KV, KH, Espoonkruunu Tällä hetkellä ARA:n lainaehdot rajoittavat energiatehokkaan vuokraasuntorakentamisen toteuttamista. 9
10 HANKINNAT, KULUTUS, JÄTTEET Toimenpide Tutkimus hankintojen elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista merkittävimpien tuote- ja palveluryhmien osalta (59) Hankintojen ympäristökriteerejä on olemassa joillekin tuoteryhmille. Tieto kunnan toiminnassa merkittävien tuote- ja palveluryhmien ympäristövaikutuksista ja soveltuvista ympäristökriteereistä on puutteellista. Tutkimuslaitosten ja pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyönä luodaan ekotehokkuusmalleja tärkeimmille tuote- ja palveluryhmille. Laaditaan ympäristökriteerejä soveltuville tuote- ja palveluryhmille yhteistyössä muiden pks- kaupunkien kanssa (61). Hankintamenettelyssä asetetaan ympäristömyötäisyys samalle linjalle hinnan ja laadun kanssa. Osana Julia hanketta (YTV-johtoinen EU life + -hanke) 4 6 tuotteelle tai palvelulle kehitetään kasvihuonekaasupäästöjen laskentatyökaluja avuksi tarjousten vertailuun ja hankintapäätösten tekoon. Kohteeksi valitaan tuotteita tai palveluja, joiden hankintavolyymi ja ilmastovaikutukset ovat suuret. Jätteen synnyn ehkäisyä ja materiaalitehokkuutta edistetään pkyrityksissä (67) Pääkaupunkiseudulla on kesäkuussa 2008 käynnistynyt kolmevuotinen kuntien yhteishanke, jonka tavoitteena on vahvistaa pienten ja keskisuurten yritysten ympäristöasioiden hallintaa. Hankkeessa luodaan toimintamalli kaupunkien ja pk-yritysten väliselle vapaaehtoiselle ympäristöyhteistyölle sekä tarjotaan räätälöityä ympäristöneuvontaa. Vastuutaho tutkimuslaitokset, pks- ympäristökeskukset ja hankintakeskukset Hankintakeskus, ympäristökeskus Ympäristökeskus, Espoon seudun uusyrityskeskus 10
11 TOIMENPIDEOHJELMA 1 Yleiset toimintalinjat 1.1. Vaikutetaan valtakunnan ja kansainvälisen tason päätöksentekoon Pääkaupunkiseutu pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan lainsäädännön kehitykseen. 1. Lainsäädäntöön vaikuttaminen (esim. MRL, rakentamista koskevat määräykset, hankintalainsäädäntö, uusiutuvan energian ja polttoaineiden verotus, työmatkojen verotus). KV, KH, lautakunnat, YTV 1.2. Yhteinen tahtotila Luodaan eri hallinnonalojen yhteistyökäytännöt ja kehitetään pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyötä. 2. Ilmastostrategia sisällytetään kaupungin strategiaan ja hallintokuntien johtamisjärjestelmiin. Huolehditaan myös, että strategiat toteutetaan käytännön tasolla. 3. Ilmastostrategian toteuttamista edistetään pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan työn kautta. 4. Luodaan eri hallinnonalojen yhteinen tahtotila kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi sekä kehitetään seudun kaupunkien yhteistyötä. Koko hallinto Neuvottelukunnan jäsenet Koko hallinto 1.3. Energiatehokkuussopimukset 5. Kaupungit toimeenpanevat energiatehokkuussopimuksissa mainitut velvoitteet. ryhmät Koko hallinto, kets- ja aess- työ kets = Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Espoon kaupungin energiatehokkuussopimus ( ) aess = Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimus ( ) 11
12 1.4. Kaupungit toimivat esimerkkeinä ja edelläkävijöinä Päästöjä ja energiankulutusta vähentävistä toimista tiedotetaan aktiivisesti. Tämä tukee hyviksi havaittujen käytäntöjen ja uuden paremman teknologian leviämistä myös yksityiselle sektorille. 6. Espoon toiminnasta kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi tiedotetaan aktiivisesti. 7. Espooseen perustetaan tai nimetään oma energian säästöön perehtynyt toimielin tai työryhmä. Toimialat, ympäristökeskus Kiinteistöpalvelukeskus Motivointi, valistus ja koulutus Ilmastonmuutos ja sen torjunta sisältyvät opetukseen kaikilla koulutustasoilla, Espoon kaupungin työntekijöille suunnattuun koulutukseen sekä asukkaiden valistukseen. Toimitaan vuorovaikutuksessa yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa. Ilmastonmuutokseen ja sen torjuntaan liittyvää tietoa lisätään päiväkotien, peruskoulutuksen sekä muiden koulutusasteiden opetusohjelmiin tai muuhun toimintaan. Espoo kehittää omaa sisäistä koulutustaan siten, että kaikki työntekijät tuntevat energiankulutuksen vähentämisen kannalta oikeat toimintatavat. Energian tehokkaan käytön ohjeet sisällytetään uusien työntekijöiden perehdytysohjelmaan. Espoo vaikuttaa omalla tiedotustoiminnallaan siihen, kuinka hyvin kaupungin asukkaat tuntevat omat vaikutusmahdollisuutensa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Luodaan toimintatapoja vuorovaikutuksen parantamiseksi ilmastostrategian kannalta tärkeimpien yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa. 8. Perustetaan alueellinen materiaali- ja energiatehokkuusneuvontakeskus. 9. Ilmastonmuutos ja sen hillintä sisältyvät opetukseen kaikilla koulutustasoilla, varhaiskasvatuksesta kaupunkien työntekijöiden koulutukseen ja asukkaiden valistukseen. Tehdään yhteistyötä yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa. KV, YTV SITO, SOTET/ päivähoito, ympäristökeskus, YTV Mittarit ja tavoitteet Vihreä lippu päiväkotien ja koulujen osuus on 15 % vuoteen 2014 mennessä. (Kestävän kehityksen kasvatuksen strategian mukainen tavoite) Nuorisotoimessa ympäristökasvatuksen osuus leiri- ja kerhotoiminnassa kasvaa. 12
13 2 Liikenne 2.1. Vaikutetaan liikenteen määrään ja kulkutapoihin parantamalla joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn asemaa ja palvelutasoa Liikkumistarvetta ja liikennesuoritetta vähennetään. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttöä lisätään vaikuttamalla maankäytön kehittämiseen sekä pysäköintipolitiikalla. Kannustamalla henkilöautolle vaihtoehtoisten kulkutapojen käyttöön varmistetaan, että joukko- ja kevyen liikenteen yhteydet tarjoavat todellisen vaihtoehdon henkilöauton käytölle. Liikenneverkon suurten kehittämishankkeiden painopisteet ovat lähivuosikymmeninä kaupunkirata- ja metrojärjestelmien kehittämisessä sekä poikittaisten yhteyksien kehittämisessä. Joukkoliikenneasemien viihtyisyyttä ja turvallisuutta parannetaan. Toimivat joukkoliikennepalvelut sisällytetään alueiden suunnitteluun. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden näkökulmat ja tarpeet otetaan huomioon suunnittelussa ja toteutuksessa. 10. Liikkumisen hinnat ja palvelutaso suosimaan kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä (reitit, hinnat, aikataulut). 11. Kävelyn ja pyöräilyn suorat ja miellyttävät yhteydet asemille, pysäkeille ja palveluihin huomioidaan kaavoituksessa. Reitit osoitetaan asemakaavoissa myös alueiden ja kortteleiden sisälle. 12. Kevyen liikenteen reittien rakentaminen, hoito ja myös talvikunnossapito on korkeatasoista. 13. Joukkoliikenteen asemien yhteyteen suunnitellaan ja toteutetaan riittävä määrä turvallista pyörien pysäköintitilaa ja henkilöautojen liityntäpysäköintipaikkoja. 14. Liityntäpysäköintipaikkojen turvallisuutta ja siisteyttä parannetaan 15. Työmatkasuunnittelun avulla vähennetään henkilöstön autoriippuvuutta ja rohkaistaan joukko- ja kevyen liikenteen käyttöön. Etätyötä ja informaatioteknologian käyttöönottoa edistetään. 16. Luodaan edellytyksiä viihtyisien kävelyalueiden lisäämiseksi kaupunkien keskustoissa. 17. Yhteisautoilua edistetään näille varattuja pysäköintimahdollisuuksia parantamalla. 18. Tutkitaan joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittämistarpeita säännöllisesti. 19. Tiedotetaan ja kampanjoidaan joukkoliikenteen käytön edistämiseksi YTV, KV, liikennesuunnittelu, kaupunkisuunnittelukeskus, tekninen keskus Kaupunkisuunnittelukeskus, tekninen keskus Tekninen keskus Kaupunkisuunnittelukeskus Tekninen keskus Kaikki yksiköt Kaupunkisuunnittelukeskus Tekninen keskus, tekninen lautakunta, kaupunkisuunnittelukeskus Tekninen keskus, kaupunkisuunnittelukeskus, YTV YTV 13
14 2.2. Vähennetään kaupungin omista toiminnoista aiheutuvia liikenteen päästöjä Energiatehokkuus ja päästöjen alhainen taso otetaan kilpailutuskriteeriksi kaupungin kuljetuspalvelujen, ajoneuvojen ja työkoneiden hankinnoissa. Ajoneuvojen ja työkoneiden polttoaineenkulutuksenseurantaa kehitetään. Kaupungit edistävät taloudellista ajotapaa kouluttamalla paljon ajavan henkilöstönsä säännöllisesti. 20. Ajoneuvohankinnoissa määritellään vähäpäästöisyys ja asetetaan vähäpäästöisyys hankintakriteeriksi. PKS- yhteistyöryhmä, hankintakeskus, varikko Järjestetään taloudellisen ajotavan koulutusta vuosittain. Ympäristökeskus, varikko 22. Tuetaan henkilöstön liikkumista joukkoliikenteellä kehittämällä ja laajentamalla työsuhdelipun käyttöä 23. Tutkitaan mahdollisuudet hankkia yhteiskäyttöisiä polkupyöriä yksiköihin. KH, keskushallinto Kaikki yksiköt 2.3. Logistiikan kehittäminen Espoon tavara- ja jakeluliikenteen logistiikan tehostamisen mahdollisuudet selvitetään ja ryhdytään niiden edellyttämiin toimenpiteisiin. 24. Kaupungin tavara- ja jakeluliikenteen logistiikan kehittäminen ja tehostaminen. Selvitetään ja toteutetaan, kuinka yhteistyötä kaupungin sisäisessä organisaatiossa voidaan parantaa ja kuinka yhdistää voimavaroja. Keskushallinto Mittarit ja tavoitteet Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kulkumuotojen osuus (kulkumuotojakauma, seurantavastuu YTV, liikennesuunnittelu) Tavoite: Joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn osuus kasvaa Liikennesuorite (seurantavastuu liikennesuunnittelu) Tavoite: henkilöajoneuvojen liikennesuorite kääntyy laskuun Kahden tai useamman auton talouksien osuus (seurantavastuu liikennesuunnittelu) Tavoite: ei kasva Pyöräpysäköinti- ja liityntäpysäköintipaikkojen määrä (seurantavastuu tekninen keskus) Tavoite: kappalemäärä kasvaa Liikenteen aiheuttamat päästöt (seurantavastuu YTV) Tavoite: liikenteen aiheuttamat päästöt/asukas vähentyvät 20 % 14
15 3 Maankäyttö 3.1. Yhdyskuntarakennetta eheytetään Seudun kaupunkirakennetta kehitetään täydentäen niin, että voidaan hidastaa liikenteen kasvua. Suurin osa uusista asunnoista, työpaikoista ja palveluista rakennetaan joukkoliikennekaupungin alueelle. Kaupunkirakennetta laajennetaan raide- ja muuhun joukkoliikenteeseen tukeutuen. Yhdyskuntarakennetta hajauttavien muusta yhdyskuntarakenteesta irrallisten rakentamisalueiden käyttöönottoa vältetään. Merkittävän uuden rakentamisen tai käyttötarkoituksen muutosten vaikutukset liikkumistarpeeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin arvioidaan suunnitteluprosessin yhteydessä. Vaihtoehtoisia maankäytön ratkaisuja vertailtaessa osoitetaan, miten kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää. Kaavoituksessa huolehditaan kevyen liikenteen reittien tilavarauksista ja yhteyksistä asemille ja joukkoliikenteen pysäkeille. Uudet rakentamisalueet sijoitetaan ja suunnitellaan niin, että ne voidaan liittää kaukolämpöverkkoon. Maankäytön suunnittelussa varataan riittävät tilat lähipalveluja varten. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan kaupunkikeskuksiin tai julkisella liikenteellä helposti saavutettaviin paikkoihin. Kaavoituksella pidetään huolta, että keskuspuisto säilyy nykyisen kokoisena Espoon kaupungin "keuhkona". Huomioidaan myös muiden kaupunkimetsien säilyminen. 25. Helsingin seudun maankäytön ja liikenteen (HLJ) yhteinen aiesopimus. 26. Laaditaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä tukevat maankäytön ja liikenteen yhteiset toteuttamisohjelmat sekä Helsingin seudulle että Espooseen. 27. Maankäytön suunnittelussa sovelletaan joukkoliikennepalveluiden kannattavan järjestämisen kannalta riittävää aluetehokkuutta. 28. Raideliikenneasemien lähialueet kaavoitetaan tehokkaasti ja toteutetaan ensisijaisesti. 29. Kunnallistekniikan piirissä olevien rakentamattomien tonttien käyttöönottoa tehostetaan. 30. Uudet kauppakeskukset sijoitetaan olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja tehokkaan joukkoliikenteen piiriin. 31. Lähipalvelujen edellytyksiä parannetaan. 32. Tiedotetaan kestävästä aluerakenteesta pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyönä 33. Uusiin rakentamiskohteisiin suunnitellaan ns. pieniä lähialuekeräyspisteitä: lasi, pahvi, paperi, metalli, muovi, jotka samassa paikassa lähellä lähiasukkaita 34. Nopeutetaan raideliikenteen suunnittelua ja toteutusta (mm. Suurpelto, Lohja, raidejokeri, kaupunkirata) KH, YTV 2011 YTV, kaupunkisuunnittelukeskus Kaupunkisuunnittelukeskus Kaupunkisuunnittelukeskus, tekninen keskus Kaupunkisuunnittelukeskus, tekninen keskus KH, kaupunkisuunnittelukeskus KH, kaupunkisuunnittelukeskus, tekninen keskus Kaupunkisuunnittelukeskus, ympäristökeskus, Kuntaliitto, valtion ympäristöhallinto Kaupunkisuunnittelukeskus, YTV Kaupunkisuunnittelukeskus, ratahallintokeskus (RHK) 15
16 3.2. Luodaan edellytykset uusiutuvan energian tuotannon ja energiansäästön lisäämiselle 35. Kaavoituksessa ja rakentamisessa tulee rakennusten suuntauksella, massoittelulla ja muilla arkkitehtonisilla ratkaisuilla parantaa edellytyksiä kiinteistökohtaiseen aurinkoenergian hyödyntämiseen ja hyvään energiatehokkuuteen. Kaupunkisuunnittelukeskus, tekninen keskus Mittarit ja tavoitteet Kaavoitusohjelmien arviointi: uuden rakennettavan kerrosalan sijoittuminen alle 1 km etäisyydelle raideliikenteen asemista tai joukkoliikennekaupungin* alueelle (seurantavastuu kaupunkisuunnittelukeskus) Tavoite: uudesta asuinkerrosalasta vähintään 60 prosenttia ja uudesta työpaikkakerrosalasta vähintään 75 prosenttia sijoittuu ko. alueille Kaupunkirakenne: asukkaiden ja työpaikkojen osuus alle 1 km etäisyydellä raideliikenteen asemista (seurantavastuu kaupunkisuunnittelukeskus) Tavoite: kasvaa Seudulla tehtävien keskimääräisten ajoneuvomatkojen pituus (seurantavastuu YTV) Tavoite: ei kasva * joukkoliikennekaupunki = joukkoliikenteen palvelutaso on kilpailukykyinen henkilöautoliikenteen kanssa, YTV joukkoliikenteen suunnitteluohjeen mukainen laatuluokka neljä tai kolme tähteä 16
17 4 Sähkönkulutus 4.1. Kehitetään kaupunkien hankintamenettelyä energiatehokkuuden paranemista tukevaksi Toimenpiteet sisältyvät kohtaan Kohdistetaan energiakustannuksia kulutuksen aiheuttajaan ja parannetaan tiedonsaantia tähän liittyen Toimenpiteet sisältyvät kohtaan Tiedotus Kaupungit tiedottavat ja antavat ohjeita omalle henkilökunnalleen sekä asukkaille ja yrityksille energiankulutuksen pienentämiseksi. Käytännön toimenpiteet toteutetaan energiatehokkuussopimuksen (KETS) toimenpideohjelman mukaisesti. 36. Tehostetaan sähkön säästämistä käynnistämällä valistuskampanjoita oman henkilöstön tietoisuuden lisäämiseksi sekä hankinnoissa että laitteiden käytössä. Laaditaan ohjeet sähkön säästämiseksi eri toiminnoissa. 37. Koulujen ja päiväkotien valistuskampanjoita jatketaan ja parannetaan. Käynnistetään yhteistyössä muiden kaupunkien ja valtion kanssa suurelle yleisölle järjestettäviä energiansäästökampanjoita. Hyödynnetään ympäristöjärjestöjen osaamista. Ympäristökeskus, hankintakeskus, tietohallinto YTV, ympäristökeskus Mittarit ja tavoitteet Kotitalouksien, julkisen sektorin ja palvelujen sähkönkulutus kwh/as/a (seurantavastuu ympäristökeskus) Tavoite: kulutus kääntyy laskuun 17
18 5 Rakennukset ja rakentaminen 5.1. Parannetaan uudisrakennusten energiatehokkuutta Kaupungin rakennuttamassa tuotannossa asetetaan tavoitteet energiatehokkuudelle ja suunnitteluvaiheessa etsitään toteuttamisratkaisut. Energiatehokkuuden parantamisen tarkemmat suunnitelmat esitetään energiatehokkuussopimuksen toteuttamissuunnitelmassa (KETS talotuotanto). Kaupungit toimivat esimerkkinä muille sekä edistävät uuden teknologian markkinoille pääsyä. Kaupungit edistävät ja ottavat käyttöön energiatehokasta rakentamista. Käytetään hyväksi rakennusjärjestyksen mahdollisuuksia määritellä halutut kriteerit rakennuksille. 38. Hankinta- ja päätösprosesseja kehitetään niin, että elinkaarikustannukset ohjaavat suunnittelua ja rakentamista kunnan omassa rakentamisessa. 39. Laaditaan energiatehokkuuden huomioonottavia suunnitteluohjeita hankkeille. 40. Käynnistetään energiatehokkaita koehankkeita. Kysynnän käynnistäminen. 41. Vuokra-asuntotuotannon energiatehokkuus tehdään mahdolliseksi: valtion (ARA) tuki- ja takausjärjestelmän tarkistus, kaupungin tuki energiatehokkaalle uudistuotannolle Kiinteistöpalvelukeskus, tekninen keskus Tekninen keskus Tekninen keskus KV, KH, YM, Espoonkruunu 18
19 5.2. Parannetaan olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta Kehitetään suunnittelu- ja rakennustapaohjeistoa tukemaan energiatehokasta korjausrakentamista. Jatketaan ja kehitetään edelleen kaupunkien omien rakennusten energiakatselmuksia ja muita energiaselvityksiä sekä niissä määriteltyjen energiansäästötoimenpiteiden toteuttamista. Energiatehokkuuden parantamisen tarkemmat suunnitelmat esitetään energiatehokkuussopimuksen toteuttamissuunnitelmassa (KETS talotuotanto). 42. Uusien tilatarpeiden yhteydessä selvitetään mahdollisuudet käyttää olemassa olevia tiloja. 43. Laaditaan suunnittelu- ja rakentamistapaohjeistoa peruskorjaushankkeille. 44. Osallistutaan korjausrakentamiseen kohdennettuihin uuden teknologian kehittämishankkeisiin ja käynnistetään koerakentamishankkeita 45. Jatketaan ja kehitetään kaupunkien omien rakennusten energiakatselmuksia ja säästöinvestointien toteuttamista. ES- CO- toiminnan mahdollisuuksien hyödyntäminen. 46. Tiedotetaan aktiivisesti energiansäästömahdollisuuksista ja jatketaan energiansäästökampanjoita Kiinteistöpalvelukeskus, tekninen keskus Tekninen keskus Tekninen keskus Kiinteistöpalvelukeskus, tekninen keskus Ympäristökeskus, kiinteistöpalvelukeskus, tekninen keskus 5.3. Lämmitys- ja jäähdytystapavalintojen ohjaaminen Pientalojen omistajien ja rakentajien lämmitys- ja jäähdytystapavalintoja ohjataan parantamalla rakentajien tiedonsaantia eri lämmitys- ja jäähdytysmuotojen elinkaarikustannuksista, ympäristövaikutuksista sekä näihin liittyvistä riskeistä tulevaisuudessa. Asunnon ostajille tarjotaan tietoa eri lämmitystapojen kustannus- ja ympäristövaikutuksista ja tiedotetaan kannattavista energiainvestoinneista. Kaupunki toimii esimerkkinä omassa rakentamisessa ja kiinteistönhoidossa. 47. Tiedotetaan eri lämmitys- ja jäähdytystapojen vaikutuksista energiatehokkuuteen ja elinkaarikustannuksiin. Tiedotetaan energiatehokkuusinvestointeihin motivoivista rahoitus- ja avustusmenettelyistä. Ks. myös Edistetään lämpöpumppujen käyttöön ottoa, kauko- ja kallioperäjäähdytystä sekä muiden uusiutuvien energiamuotojen käyttöä joko kaupungin tai valtion tuella. Rakennusvalvontakeskus, ympäristökeskus Tekninen keskus, kiinteistöpalvelukeskus 19
20 5.4. Ylläpidon ja tilantarpeen arvioinnin kehittäminen ja parantaminen Kiinteistön hoitoa parannetaan ja kulutusseurantaa kehitetään. Energiankulutuksesta syntyvät kustannukset kohdistetaan kulutuksen aiheuttajaan. Mittarointia parantamalla tarjotaan kuluttajalle parempaa tietoa siitä, missä, milloin ja miten paljon energiaa kuluu. 49. Kiinteistöjen hoitohenkilökuntaa koulutetaan jatkuvasti ja tuetaan ammattitaidon ylläpitoa ja kehittämistä. 50. Huoltokirja otetaan entistä aktiivisempaan käyttöön ja hyödynnetään sen tuomia mahdollisuuksia energiatehokkuuden parantamisessa. 51. Energiankulutuksen reaaliaikaista mittausta kehitetään ja laajennetaan. 52. Kulutusmittarointia kehitetään siten, että kulutus voidaan kohdistaa aiheuttajalle. 53. Vuokramenettelyjä kehitetään seuraavan ATKjärjestelmän vaihdon yhteydessä siten, että energialaskutus perustuu todelliseen kulutukseen. 54. Uutta informaatio- ja kiinteistön valvonta- ja ohjausteknologiaa otetaan käyttöön ja hyödynnetään ylläpidossa ja energiankulutuksen analysoinnissa. 55. Kiinteistöjen ylläpidon tason parantaminen: ylläpitoon tarkoitettuja määrärahoja korotetaan. Kiinteistöpalvelukeskus Kiinteistöpalvelukeskus Kiinteistöpalvelukeskus Kiinteistöpalvelukeskus Kiinteistöpalvelukeskus Kiinteistöpalvelukeskus KH, Kiinteistöpalvelukeskus 56. Koulujen iltakäytön koordinointi, optimointi ja rajaaminen. SITO Kiinteistöjen siivousaikojen energiataloudellinen ajoitus. Kiinteistöpalvelukeskus Kehitetään tilojen käyttäjämäärät ja käyttöasteen huomioiva kulutusmittari. Tutkimuslaitokset, alan yritykset, kiinteistöpalvelukeskus Mittarit ja tavoitteet Rakennusten lämmitysmuotojakauma (seurantavastuu kehittämis- ja tutkimusryhmä) Tavoitteet: Kaukolämmön lämmitystapaosuus nousee Sähkölämmitettyjen rakennusten osuus vähenee uusissa rakennuksissa n. kolmasosaan Vähintään puolet erillislämmitetyistä rakennuksista käyttää uusiutuvia energianlähteitä Asuinrakennusten lämmönkulutus (seurantavastuu ympäristökeskus) Tavoite: kulutus asukasta kohti laskee 15 prosenttia Julkisten rakennusten ominaiskulutus, sähkö ja lämpö [kwh/m 2 ] (seurantavastuu kiinteistöpalvelukeskus) Tavoitteet: Ominaislämmönkulutus eri rakennustyypeissä käyttötuntia kohti laskee prosenttia Ominaissähkönkulutus kääntyy laskuun 20
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita
LisätiedotAnalyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet
Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,
LisätiedotPääkaupunkiseudun Ilmastostrategian keinot ilmastonmuutoksen hillinnässä. YTV Iltakoulu Tietopalvelujohtaja Irma Karjalainen
Pääkaupunkiseudun Ilmastostrategian keinot ilmastonmuutoksen hillinnässä YTV Iltakoulu 21.11.2007 Tietopalvelujohtaja Irma Karjalainen Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia YTH 15.12.2006 Strategia työn rajaukset:
LisätiedotUusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy
Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Ympäristöministeriön
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 42. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 18.05.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 42 Teknisen lautakunnan lausunto Espoon ilmasto-ohjelmasta 2016-2020 Valmistelijat / lisätiedot: Timo Virtanen, puh. 050 360 3292 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotRovaniemen ilmasto-ohjelma
Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole
LisätiedotIlmasto-ohjelman taustatekijät
Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan
LisätiedotTulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät
Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa
LisätiedotVALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Arto Hovi 17.10.2017 Arvio Liikenneviraston keskipitkän
LisätiedotKunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski
Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta
LisätiedotPirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy
Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007
LisätiedotEnergiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016
Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotHiilineutraali Vantaa Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus
Hiilineutraali Vantaa 2030 Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus miia.berger@vantaa.fi Tavoite Vantaan kaupunki on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Vantaan tulee vähentää
LisätiedotLahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus
Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen
LisätiedotHelsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennetutkimus LITU 2008 Tutkimusalue ja haastattelumäärät Matkaluku asuinalueittain koko tutkimusalueella Matkaa/ hlö/ vrk 3,60 3,00 2,40 1,80 1,20 0,60
LisätiedotPääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030. Tulevaisuuden aluerakentaminen, Workshop 16.6.2008 Ryhmäpäällikkö Arja Salmi, Seutu- ja ympäristötieto
Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 Tulevaisuuden aluerakentaminen, Workshop 16.6.2008 Ryhmäpäällikkö Arja Salmi, Seutu- ja ympäristötieto Pääkaupunkiseutu kasvaa ja sen myötä kasvavat energiankulutus
LisätiedotElinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu
Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden
LisätiedotKuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä
Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN
LisätiedotEnergiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa
Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020
LisätiedotTavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely
Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotLiikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin
Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 19.11.2013 LVM:n ilmastopoliittinen ohjelma ILPO (2009) Liikenne-
LisätiedotHiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari
Hiilineutraali Helsinki 2035 Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Millaiset ilmastotavoitteet Helsingin uusi strategia asettaa? Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa
LisätiedotEnergiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä
Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin
LisätiedotKunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy
Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Hankintapalvelu Motivan organisaatiossa Hankintayksiköt Yritykset Uusiutuva energia Lämmitys ja
LisätiedotRakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta
Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Anna Sjövall Ympäristöasiantuntija Vantaan ympäristökeskus 29.10.2013 Mitä ekotukitoiminta on? Ekotukitoiminta
LisätiedotTartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen
Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Ilmasto vuonna 2030 Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava ovat päättäneet yhdessä ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen
LisätiedotOULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?
OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008
LisätiedotTavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma
Tavoitteiden määrittäminen Tavoitteiden määrittäminen Tavoitteiden taustalla Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman (2012), visio ja strategiset tavoitteet Liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotTehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia
Tehokas energiankäyttö -koko kunnan asia Etsi kunnalle energiansäästöä Kunnissa on runsaasti erilaisia mahdollisuuksia edistää energiansäästöä ja hyödyntää uusiutuvia energialähteitä. Energiansäästö on
LisätiedotGreen Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City
Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen
LisätiedotSää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen
FINNOO ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNNAN KAUPUNGINOSA Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen Finnoo kartalla HKI 12 km Finnoo
LisätiedotKohti hiilineutraalia kuntaa. Biosfärområdets vinterträff i Korpoström
Kohti hiilineutraalia kuntaa Biosfärområdets vinterträff i Korpoström 2.3.2018 Valonia Kuntien yhteinen palvelukeskus Valonia on alueellinen kestävän kehityksen palveluorganisaatio Toiminut vuodesta 1997,
LisätiedotTavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely
Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa
LisätiedotLahti kestävän kehityksen edelläkävijä?
Lahti kestävän kehityksen edelläkävijä? 101 665 asukasta (2012), kasvuvauhti 0.7 % Pinta-ala 154,6 km2 Tärkeimmät työllistäjät: palvelut, koulutus, puunjalostusteollisuus, mekatroniikka, elintarviketeollisuus
LisätiedotRESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA
luonnos RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA Leena Maidell-Münster KOLME PÄÄTAVOITETTA 22.3.2018 2 HIILINEUTRAALI VANTAA 2030 Muutos -80 % vuodesta 1990 Jäljelle jäävien päästöjen kompensointi 13.2.2018 3 1000
LisätiedotKUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli
KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:
LisätiedotKohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.
Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 49. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 19.05.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 49 Ympäristölautakunnan lausunto Espoon ilmasto-ohjelmasta 2016-2020 Valmistelijat / lisätiedot: Leena Sjöblom, puh. 043 826 5214 etunimi.m.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotKestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Kotimaan liikenteen ennakoitu päästökehitys ja tavoite vuoteen 2030 2 Liikenteen tavoitteet/keinot
LisätiedotLiikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Energia- ja ilmastostrategia ja Kaisu EU:n komissio antoi ehdotuksensa eri
LisätiedotSUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat
SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida
LisätiedotKOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä
ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Kotimaan liikenteen ennakoitu päästökehitys ja tavoite vuoteen 2030 2 Liikenteen tavoitteet/keinot
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara
ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 EU:n päästövähennystavoitteet EU:n komissio antoi heinäkuussa 2016 ehdotuksensa eri EU-maiden
LisätiedotKiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto
Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä, HSY Seututieto Esityksen sisältö HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Julia 2030 hanke lyhyesti Ekotukihenkilötoiminta avain käyttäjätottumusten
LisätiedotLiikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät 20.-21.8.2019 16.8.2019 1 Liikenteen kansalliset ilmastotavoitteet Suomen tulee
LisätiedotJOENSUUN ILMASTOTYÖSTÄ
JOENSUUN ILMASTOTYÖSTÄ KOHTI HIILINEUTRAALIA JOENSUUTA 2025 Kari Karjalainen I Kaupunginjohtaja I 4.2.2019 PÄÄMÄÄRÄ Hiilineutraali Joensuu vuoteen 2025 mennessä Yhdessä tehden vähennämme päästöjämme -60
LisätiedotKeskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla Kuntien ilmastokampanjan juhlatapaaminen 14.11.2017 Johanna Kentala-Lehtonen, Ympäristöministeriö
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotKuntien energiankäyttö ja energiatehokkaat hankinnat yleisesti. Elina Ojala, Motiva Oy
Kuntien energiankäyttö ja energiatehokkaat hankinnat yleisesti Elina Ojala, Motiva Oy Tietoa energiankäytöstä 16.4.2019 Energiatehokkuus hankinnoissa - Pirkanmaa 2 Energiatehokkuuden kannalta keskeisimmät
LisätiedotPääkaupunkiseudun ilmastostrategia luonnos
Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia luonnos 9.2.2007 EU:n tavoitteet ovat vaativia - Ilmakehän lämpeneminen pysäytetään kork. + 2 C - Edellyttää teollisuusmaissa 15-30%:n päästövähennyksiä v. 2020 mennessä
LisätiedotMaatilojen energiasuunnitelma
Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia
LisätiedotILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN
ILMASTO-OHJELMA 2016 2020 Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN Espoon kaupunki haluaa olla vastuullinen edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kaupunki on laatinut ilmasto-ohjelman,
LisätiedotKuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi
Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.
LisätiedotILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ
ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ Tavoitteet ja ohjelmat Toimenpiteitä Konkreettisia esimerkkejä Ympäristötarkastaja Jari Viinanen, jari.viinanen@hel.fi 30.10.2009 Jari Viinanen 1 Helsingin tavoitteet Strategia
LisätiedotToimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi. Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä
Toimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä 24.5.2017 Liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttaminen vaatii lisätoimia LUONNOS
LisätiedotE S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G
Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus
ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET
ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET2017 2025 https://www.youtube.com/watch?v=nkqhxsuulwe Energiatehokkuussopimukset 2008-2016 - tuloksia 2 https://www.youtube.com/watch?v=ttpip5evtmo Taustat Energiatehokkuussopimukset
LisätiedotKansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM
Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM Vuonna 2050 tarvitaan ainakin kaksi planeettaa? 1900 2002
LisätiedotHelsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska
Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska Helsingin päästötavoite kiristyy Helsingin kokonaispäästötavoite tiukentunut jatkuvasti 0 % 1990-2010 (2002) -20 % 1990-2020 (2008) -30
LisätiedotKokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke
Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä
LisätiedotSIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus
SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen Sitra 23.11.2009 Aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa 1 Aluerakentamisen näkökulma
LisätiedotMUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm
MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET
LisätiedotRakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa
Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-
LisätiedotKUUMA-ilmastotoiminta ja tavoitteet
KUUMA-johtokunta 14.2.2018 3 LIITE 3 KUUMA-ilmastotoiminta ja tavoitteet KUUMA johtokunta 14.2.2018 KUUMA-ILMASTOTYÖ KUUMA strateginen ilmasto-ohjelma hyväksytty v. 2010. KUUMAilmastoryhmän julkaisema
LisätiedotLänsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä
Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,
LisätiedotHinku-kunta esimerkkejä. Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä
Hinku-kunta esimerkkejä Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä 23.11.2017 Hinku-kriteerit Hinku-kunnaksi ryhtyminen edellyttää Hinku-kriteerien täyttymistä. Hinkukriteerit on laatinut Suomen ympäristökeskus
LisätiedotValtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013
Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013 Yleistä Periaatepäätös saatavilla www.tem.fi/cleantech Valmistelun päävastuussa
LisätiedotKunta-alan energiatehokkuussopimus
1 Kunta-alan energiatehokkuussopimus 2017-2025 Lähtökohdat Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa.
LisätiedotLiikennejärjestelmät energiatehokkaiksi. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikennejärjestelmät energiatehokkaiksi Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Liikenteen energiankulutus ja khk-päästöt Tieliikenteen energiankulutus 1990-2017 Liikenteen khk-päästöt 1990-2017
LisätiedotEKOLOGISEN ASUMISEN EDISTÄMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUN KEINOIN
EKOLOGISEN ASUMISEN EDISTÄMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUN KEINOIN aluerakenne liikenneratkaisut rakennusten ekologia käytön ekologia AUTOTIHEYS (henkilöautoja / 1000 asukasta) 550 220 JÄTKÄSAARI ASUKKAITA >
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotTyöpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen
Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut
LisätiedotOULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA
OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Marketta Karhu, Oulun seudun ympäristövirasto Kestävä yhdyskunta seminaari 3.12.2008 Oulu OULU, KEMPELE, KIIMINKI, OULUNSALO,MUHOS, LIMINKA, TYRNÄVÄ, YLIKIIMINKI, LUMIJOKI,
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet Pariisin
LisätiedotKuljetusalan energiatehokkuussopimukset
Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus
LisätiedotIlmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010
Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä
LisätiedotSuunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010
Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä
LisätiedotLappeenrannan ilmasto-ohjelma:
Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen
LisätiedotLIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA
LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista
LisätiedotMIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA
TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI
LisätiedotAnalyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta
Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Lotta Mattsson, asiantuntija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.5.2010 Tampere Ilmastostrategian seuranta Suurimmassa osassa ilmastostrategioita
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS
ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOKSEN KÄSITTEET IHMISTEN TOIMINNASTA JOHTUVA ILMASTON LÄMPENEMINEN, JOTA AIHEUTTAA ILMAKEHÄN LISÄÄNTYVÄ KASVIHUONEKAASUPITOISUUS. KASVAVIA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ
LisätiedotKierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023
Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 Ramate- seminaari 7.11. 2017 Erityisasiantuntija Sirje Stén 1 2 Valtakunnallinen jätesuunnitelma Strateginen suunnitelma jätehuollon
LisätiedotVuoden 2018 talousarvio, joukkoliikenne ja energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet
Vuoden 2018 talousarvio, joukkoliikenne ja energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet Valtiovarainvaliokunta, liikennejaosto Jenni Eskola 19.10.2017 Esityksen sisältö 1. Joukkoliikennerahoituksen tilanne
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotMyyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla
Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,
LisätiedotYmpäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa
Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta
LisätiedotSopimustoiminta kansallisen tason energiatehokkuustoimena
Sopimustoiminta kansallisen tason energiatehokkuustoimena EP-TOPO, webinaari 5.4.2017 Pia Outinen, Energiavirasto Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT
Lisätiedot