Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Vantaa, Fur Center, 28.11.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen
Maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan 1.1.2013 Olennaiset tekniset vaatimukset MRA 50 MRL 117 a 117 g Rakentamismääräykset Sovelletaan siirtymäsäännöksen mukaisesti, jos korjausrakentamiselle ei ole annettu omia vaatimuksia. MRL 13.3 Siirtymäsäännös voimassa 5 vuotta Asetukset - Uuden rakennuksen rakentaminen - korjaus- ja muutostyöt
YM asetus energiatehokkuuden parantamisesta korjaus ja muutostöissä (4/13) koskee luvanvaraista rakentamista sovelletaan rakennuksiin, joissa käytetään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen tarkoituksenmukaisten sisäilmasto-olosuhteiden ylläpitämiseksi ja joissa tehdään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus- tai muutostyötä tai joiden käyttötarkoitusta muutetaan. ( 1, 1mom) Rakennusluokkia ja rakennuksia, joita energiatehokkuuden parantamisvelvoite ei koske. (1 2 mom kohdat 1-8)
2, 1 mom. Energiatehokkuuden parantamisen suunnittelu Rakennuksen korjaus- tai muutostyön taikka käyttötarkoituksen muutoksen energialaskennassa, laskentatyökalun valinnassa ja tulosten esittämisessä sovelletaan ympäristöministeriön asetusta rakennusten energiatehokkuudesta (Suomen rakentamismääräyskokoelma 2/11). Materiaalia: Perustelumuistio rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä (27.2.2013) Laskentaliite perustelumuistioon D3 (2012) Rakennusten energiatehokkuus, määräykset ja ohjeet D5 (2012) Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystarpeen laskenta, ohjeet
3, 2 ja 3 mom. Laskentaperiaatteet Hyödyksi voidaan laskea usean toisiaan lähellä olevan rakennuksen yhdessä tuottama ja käyttämä uusiutuva omavarainen energia käytön suhteessa siltä osin, kuin se käytetään energian tuottamiseen osallistuvissa rakennuksissa. Rakennuksen pääasiallinen lämmitysjärjestelmä on mitoitettava vähintään laskennallisesti tarvittavalle täydelle lämmitysteholle. Lämmitystehoon ei tarvitse laskea lämpimän käyttöveden osuutta.
3 pääasiallinen lämmitysjärjestelmä? Rakennuksen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään liitetyn päälämmitysjärjestelmänä toimivan maalämpöpumppujärjestelmän tapauksessa tämä tarkoittaa lämpöpumpun ja sen yhteyteen asennettujen sähkövastuksien yhdessä tuottamaa tehoa. Vaatimuksena esitetään kuitenkin, että lämpöpumpun on pystyttävä tuottamaan kompressorikäytöllään ilman sähkövastuksia rakennuksen lämmitysjärjestelmän mitoituslämpötiloista ja ominaismitoitustehosta riippuva minimiteho-osuus.
Periaate Lämpöpumpun minimiteho-osuuden määrittelyssä otetaan huomioon lämmitysverkoston lämpötilatasot Ilmanvaihto ja muu lämmitysverkosto käsitellään tarvittaessa erikseen LP realistinen tuoton lämpötilataso LP realistinen käyttöaika per vuosi LP käyttöikä rakennuksen tehontarve /m 2
Esimerkki mahdollisesta lähestymistavasta Tehontarve pienenee Tehontarve [W/m 2 ] Lämpötilataso [ C] Kompressorin minimitehoosuus [%] < X 80/60 xx < Y 70/40 yy < Z 50/40 zz Teho-osuus kasvaa Tehontarve on lämmitystehontarve mitoitustilanteessa lämmitysverkoston vaikutusalueen lämmitettyä nettoalaa kohden. Lämmitysverkoston lämpötilataso (korjausta ennen valitseva tilanne) ja tehontarve (korjauksen jälkeen) ovat erillisiä vaatimuksia. Vaatimuksista suurempi minimiteho-osuus on määräävä. Oletuksena on, että yleensä vaatimukset johtavat samaan minimiteho-osuuteen.
Komission delegoituja asetuksia Komission delegoitu asetus (EU) N:o 811/2013, annettu 18 päivänä helmikuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/30/EY täydentämisestä tilalämmittimien, yhdistelmälämmittimien, tilalämmittimestä, lämmönsäätölaitteesta ja aurinkolämpölaitteesta koostuvien kokoonpanojen sekä yhdistelmälämmittimestä, lämmönsäätölaitteesta ja aurinkolämpölaitteesta koostuvien kokoonpanojen energiamerkinnän osalta (1) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 812/2013, annettu 18 päivänä helmikuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/30/EY täydentämisestä vedenlämmittimien, kuumavesisäiliöiden ja vedenlämmittimestä ja aurinkolämpölaitteesta koostuvien kokoonpanojen energiamerkinnän osalta (1) Komission asetus (EU) N:o 813/2013, annettu 2 päivänä elokuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanemisesta tilalämmittimien ja yhdistelmälämmittimien ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta (1) Komission asetus (EU) N:o 814/2013, annettu 2 päivänä elokuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanemisesta vedenlämmittimien ja kuumavesisäiliöiden ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta (1) Linkki EUVL:ään, jossa ovat kaikki neljä säädöstä samassa lehdessä. http://eur-lex.europa.eu/johtml.do?uri=oj:l:2013:239:som:fi:html
Järjestelmien toiminta on varmistettava 12 Varmistetaan energiatehokas toiminta Oikein toimiva tekninen järjestelmä Dokumentoidaan tehdyt toimenpiteet esimerkiksi käyttö- ja huoltoohjeeseen Tehdään tasapainotus ja säätö tarvittaessa Jyrki Kauppinen /Ympäristöministeriö
YM asetusta 4/13 sovelletaan voimaantulon jälkeen jätettyihin lupahakemuksiin Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2013. Muihin kuin viranomaisten käytössä oleviin rakennuksiin asetusta sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä syyskuuta 2013. 14 Sovelletaan niihin hankkeisiin, joiden lupahakemus jätetään voimaantulon jälkeen eli viranomaisten käytössä olevien rakennusten osalta 1.6.2013 tai sen jälkeen jätetyt hakemukset ja muiden rakennusten osalta 1.9.2013 tai sen jälkeen jätetyt hakemukset.
Yhteenveto YM asetuksessa 4/13 on säädetty minimivaatimuksista ja parempaa saa tehdä, jos rakennuksen omistaja niin haluaa eikä muista säännöksistä tule estettä. Ulkovaippaan liittyvissä toimenpiteissä sää- ja olosuhdesuojauksesta sekä kosteudenhallintasuunnitelmasta huolehtiminen on tärkeää. Järjen käyttö kokonaisuuksien hallinnassa on edelleen hyvä keino. Tulevaisuudessa kannustaminen lähes nollaenergiarakennuksiin Vaatimukset uusiutuvan energian osuudelle myös korjausrakentamiseen joiltakin osin. Rakennus säilyy parhaiten kun sille on olemassa järkevää ja myös taloudellisilla mittareilla perusteltua käyttöä.
Kiitos mielenkiinnosta! www.ym.fi/rakentamismaaraykset www.korjaustieto.fi www.ekosuunnittelu.fi Yli-insinööri Jyrki Kauppinen, ympäristöministeriö, puh. 050 364 7356, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi