Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Lasten ja nuorten puutarhayhdistys, Rimpparemmi, Cartina/Henrik Kettunen, B. Gliwa, Timo Vuoriainen, Anssi Koskinen #eläväperintö
Aineeton kulttuuriperintö "Aineettomalla kulttuuriperinnöllä" tarkoitetaan käytäntöjä, kuvauksia, ilmauksia, tietoa, taitoja sekä niihin liittyviä välineitä, esineitä, artefakteja ja kulttuurisia tiloja jotka yhteisöt, ryhmät ja joissain tapauksissa yksityishenkilöt tunnustavat osaksi kulttuuriperintöään. (Unesco) Elävä kulttuuriperintö Intangible Cultural Heritage Living Heritage Levande traditioner Nowruz / Azerbaidžan, Intia, Iran, Kirgisia, Pakistan, Turkki, Uzbekistan / Wikimedia Commons / Nikolay Olkhovoy
3 OSA-ALUEITA MM. (a) suullinen perinne ja ilmaisu, ml. kieli aineettoman kulttuuriperinnön välineenä (tarinat, myytit, eeppiset laulut ja runot, sananlaskut, lastenlorut ) (b) esittävät taiteet (musiikki, tanssi, teatteri, sirkus ) (c) sosiaaliset käytännöt, rituaalit ja juhlatilaisuudet (siirtymäriitit, vuodenaikoihin liittyvät juhlat, karnevaalit, kulkueet ) (d) luontoon ja maailmankaikkeuteen liittyvä tieto ja käytännöt (luontoon liittyvä perinnetieto, parannusmenetelmät, shamanismi ) (e) perinteiset käsityötaidot (taito ja tieto tehdä käsitöitä, laittaa ruokaa, rakentaa taloja ) 19.5.2 Museovirasto
4 UNESCON YLEISSOPIMUS AINEETTOMAN KULTTUURIPERINNÖN SUOJELUSTA sopimus vuodelta 2003 166 valtiota ratifioinut, Suomi vuonna 2013 Taustalla Maailmanperintösopimus vuodelta 1972 (samat rakenteet, luettelointi, mutta nyt paino eläviin perinteisiin ja yhteisöihin) Sopimuksen tarkoituksena on edistää aineettoman kulttuuriperinnön tunnistamista ja vaalimista Sopimuksen henki edellyttää, että yhteisöillä on keskeinen rooli aineetonta kulttuuriperintöä tunnistettaessa ja määriteltäessä. Kulttuurinen moninaisuus, vuoropuhelun lisääminen, kulttuurisesti kestävä kehitys 19.5.2 Kroatialainen pitsi / Unesco
5 UNESCON SOPIMUKSEN NÄKÖKULMA AINEETTOMAN KULTTUURIPERINNÖN MÄÄRITTELYYN perinteistä, nykyhetkessä olevaa ja elävää samanaikaisesti. siirtynyt sukupolvelta toiselle ja muuntunut ympäristön mukana. voi olla kulttuuriperintöä vain silloin kun itse yhteisöt, ryhmät tai yksilöt, jotka luovat, säilyttävät tai välittävät sitä edelleen tunnistavat sen omakseen Osallistavaa ja moninaista, peräisin naapurikylästä tai maailman toiselta puolelta 19.5.2 Flamenco / Espanja / Wikimedia Commons/ Michael Cohen
6 UNESCON SOPIMUKSEN LUETTELOT 1. Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luettelo (336 kohdetta) 2. Kiireellistä suojelua vaativan aineettoman kulttuuriperinnön luettelo (43 kohdetta) 3. Parhaiden suojelukäytäntöjen rekisteri (12 kohdetta) Luetteloiden tarkoituksena tuoda näkyvyyttä elävälle perinnölle eri puolilla maailmaa ja jakaa hyviä käytäntöjä maiden kesken. Haettavien kohteiden on jo oltava kansallisessa luettelossa 19.5.2 Kuolleiden päivä / Meksiko / Wikimedia Commons
7 Suojeleminen ja vaaliminen (safeguarding) Sopimuksen toimeenpano Suomessa tulee nähdä laajasti toimina, jotka edistävät ja turvaavat aineettoman kulttuuriperinnön suojelua yleensä, ja jotka tukevat yhteisöjen edellytyksiä harjoittaa ja siirtää elävää aineetonta kulttuuriperintöään sukupolvelta toiselle. Keskeisiä keinoja kasvatus ja koulutus tutkimus sekä tallentaminen ja dokumentointi. 19.5.2 Capoeira / Brasilia / Wikimedia Commons / Ccyyrree
8 SOPIMUKSEN TOIMEENPANO SUOMESSA Museovirasto vastaa sopimuksen toimeenpanosta, valtiotasoinen sopimus OKM:n alaisuudessa Aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmä nimetty syksyllä 2014 OKM:n alaisuuteen Kansallinen toimeenpanosuunnitelma (06/2015) 19.5.2
Viestintä ja tapahtumat 2016 Viestintästrategia ja viestintäsuunnitelma Alueelliset seminaarit Pori, Joensuu, Jyväskylä Kotiseutuliiton matkassa Lappeenranta, Turku, Oulu, Kemi, Kajaani Temaattiset seminaarit: Käsityöt, luonto ja elävä perintö www.aineetonkulttuuriperinto.fi Wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi Elävä perintö -youtube
Elävän perinnön ringit Museovirasto käynnistää elävän perinnön rinkien työskentelyn ja koordinoi sitä. Rinkeihin kootaan edustajia mm. perinneyhteisöistä, alan järjestöistä, muistiorganisaatioista, yliopistoista ja opetusorganisaatioista. Käsityörinki perustettu 12/2015, neuvottelut luontoon ja sirkukseen liittyen Tunnusteluja jatketaan eri osaalueiden osalta 2016 aikana
Elävän perinnön wikiluettelo
Elävän perinnön wikiluettelo Luettelointi kuuluu osana Unescon sopimukseen Työkalu, jolla voidaan tunnistaa, kuvata ja esitellä elävää perintöä Kansalliset, alueelliset tai paikalliset isot ja pienet perinteet Avoin erilaisille yhteisöille (yhdistykset, ryhmä ihmisiä, instituutiot ), mutta ei kaupallisille tai poliittisille tahoille Wikialustaa moderoi Museovirasto, sisällöistä vastaavat yhteisöt Ensiesimerkit: 20 ehdotusta, lähes 40 erilaista organisaatiota taustalla http://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi avattu 3.2 Kansallinen luettelo 2017, josta voi tehdä hakemuksia Unescon luetteloihin (molemmissa OKM hyväksyy)
Yhdeksän osa-aluetta 1. juhlat ja tavat 2. musiikki ja tanssi 3. esittävät taiteet 4. suullinen perinne 5. käsityötaidot 6.ruokaperinteet 7. pelit ja leikit 8. luonto ja maailmankaikkeus 9. hyvät käytännöt (projektit, metodit, toimintatavat, jne.)
Kysymykset Miten perinnettä harjoitetaan? Ketkä harjoittavat tai tuntevat perinnettä? Kuvaile perinteen taustaa ja historiaa. Miten perinnettä välitetään eteenpäin? Miltä perinteen tulevaisuus näyttää? Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt > 1-2 sivua tekstiä > portti muihin tietolähteisiin
TERVETULOA MUKAAN TALKOISIIN! www.aineetonkulttuuriperinto.fi Wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi #eläväperintö Leena.Marsio@museovirasto.fi