5.3 Esiopetuksen oppilashuolto Oppilashuoltotyötä ohjaa lapsen edun ensisijaisuus. Lapsella on oikeus saada maksutta oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää. Esiopetuksen oppilashuolto koskee myös pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia lapsia. Oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa esiopetusyhteisössä. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko esiopetusyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämän lisäksi lapsilla on oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Monialainen yhteistyö on oppilashuollossa keskeistä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen lapseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 1 3 mom., YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista 1989, Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 9 4 mom., Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 1 ja 2 mom., Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 6 ) 5.3.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto esiopetuksessa on kokonaisvaltaista, lapsen hyvinvoinnin edistämistä. Kasvatushenkilöstö toimii yhteistyössä lasten, lasten vanhempien/ lasten huoltajien, neuvolan, perheneuvolan ja muiden asiantuntijatahojen kanssa. Oppilashuolto on arviointia, varhaista puuttumista, neuvontaa, ohjausta ja erilaisia tukitoimia. Esiopetuksen oppilashuollon kehittämisessä on tärkeää monialainen yhteistyö, joka pohjautuu molemminpuoliseen kunnioitukseen, tasavertaisuuteen, yhteiseen pohdintaan ja päätöksentekoon. Lasten vanhemmilla on mahdollisuus vuorovaikutukseen asiantuntijoiden kanssa ja havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä huoltajan kanssa. Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsesta ja heidän valintojaan tulee kunnioittaa. Esiopetuksen henkilökuntaa, sosiaaliviranomaisia ja terveydenhuollon henkilöstöä koskevat salassapitosäädökset. Perusopetuslain 628/1998 40 :n mukaan oppilashuollosta vastaavat henkilöt voivat kuitenkin antaa toisilleen asianmukaisen opetuksen järjestämisen edellyttämiä välttämättömiä tietoja. Keskinäiset salassapitosäädökset kumoutuvat myös mikäli huoltajalta on lupa lapsen asioiden käsittelyyn. (Lastensuojelulaki 683/1983 40 ). Oppilashuollossa pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen ja poistamiseen mahdollisimman varhain. Ehkäisevä lastensuojelu ja terveyden edistämiseen kuuluvat vuosittaiset terveystarkastukset ja tarpeenmukainen terveysneuvonta vahvistavat ongelmien ennaltaehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tuen järjestämistä.
Oppilashuoltotyötä suunniteltaessa sovitaan erikseen sekä esiopetuksen oppilashuollon järjestämiseen, yhteisölliseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen että yksittäisen lapsen tukemiseen ja hänen asioidensa käsittelyyn liittyvät periaatteet ja toimintatavat. Yhteisön terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa voidaan kehittää laajassa monialaisessa yhteistyössä. Tällöin oppilashuollon yhteistyöhön voi osallistua eri toimijoita salassapidon estämättä. Oppilashuoltoryhmät Opetuksen järjestäjä asettaa oppilashuollon ohjausryhmän ja yksikkökohtaiset oppilashuoltoryhmät. Yksittäistä lasta koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki oppilashuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi ikäryhmälle suunnattuja terveydenhoitopalveluja sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kun käsiteltävä asia edellyttää. Oppilashuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Yksikkökohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa esiopetuksen oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen lapsen tai lapsiryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se esiopetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Varhaiskasvatuksessa on laadittu erikseen ohjeet ja selvitykset oppilashuoltoryhmien kokoonpanosta. (Perusopetuslaki 31 a 1 mom. (477/2003), 2 ja 3 mom. (642/2010), Lastensuojelulaki 9, Kansanterveyslaki 14 1 mom.1 kohta, Perusopetuslaki 16 ja 16 a, 17 ja 17 a (642/2010), Lastensuojelulaki 3 ja 3a (88/2010), 8,9 ja 12, Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 4, 9 1 mom. 3 kohta, 13 ja 14, 15 3 mom., Perusopetuslaki 15 2 mom. (477/2003), Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 9 1 mom., Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 18 1 mom., Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 9 1 mom., Oppilasja opiskelijahuoltolaki 18 1 mom. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 1 ja 2 mom. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 3 mom. ja terveydenhuoltolaki (1326/2010) 15, Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 14/2013 vp., Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 15 ja 17, Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 11 1 ja 2mom. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 25, Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 14 1-4mom., Hallituksen esitys eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi 67/2013
5.3.2 Yhteisöllinen oppilashuolto Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on lasten ja esiopetuksen henkilöstön turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Oppimisympäristön turvallisuuden edistäminen on osa yhteisön toimintakulttuuria. Se tulee ottaa huomioon kaikessa toiminnassa. Oppilashuollon tavoitteena on tukea toimintakyvyn säilymistä myös fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Erilaisissa ongelma-, onnettomuusja kriisitilanteissa sekä niiden edellyttämässä jälkihoidossa huolehditaan lapsen ja koko yhteisön tarvitsemasta psykososiaalisesta tuesta. Opetussuunnitelman yhteydessä on laadittava suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Suunnitelma tulee toimeenpanna ja sen noudattamista ja toteutumista tulee valvoa. Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille esiopetuksessa työskenteleville. Väkivalta, kiusaaminen tai häirintä voi olla suoraa tai epäsuoraa sanallista, fyysistä tai sosiaalista voimankäyttöä. Kiusaamisella tarkoitetaan systemaattista, tahallista ja toistuvaa samaan henkilöön tai ryhmään kohdistuvaa sanallista tai fyysistä kielteistä toimintaa. Kiusaamiselle on ominaista kiusaajan ja kiusatun välinen voimasuhteiden epätasapaino. Tavallista on myös se, että kiusaaminen tapahtuu ryhmässä. Kaikkiin näihin tilanteisiin on puututtava. Lapsille, heidän huoltajilleen ja esiopetuksen henkilöstölle tulee antaa myös tietoa kiusaamisen, väkivallan, ja häirinnän erilaisista ilmenemistavoista, ennaltaehkäisystä ja esiopetuksen toimintatavoista näissä tilanteissa. Fyysistä turvallisuutta edistetään huolehtimalla rakennukseen, opetustiloihin, välineisiin, opetusjärjestelyihin, opetustilanteisiin sekä esiopetusyhteisön ulkopuolella tapahtuvaan esiopetukseen liittyvistä turvallisuustekijöistä. Turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös esiopetuksen kuljetuksiin, tapaturmien ennaltaehkäisyyn ja tietoturvallisuuteen liittyvät tekijät. Kuljetusten odotusaikojen valvonnasta ja ohjatusta toiminnasta sekä matkojen aikaisesta turvallisuudesta huolehditaan sopimalla yhteisistä menettelytavoista. Esiopetuksen järjestäjä räätälöi jokaiselle esioppilaalle kuljetuksen, mikäli matka kotoa esiopetukseen on yli 3 kilometriä. Tässä tehdään yhteistyötä lähikoulun kuljetusjärjestelyjen kanssa. Niistä sekä kuljetusjärjestelyistä annetaan tietoa lapselle ja huoltajalle. Tapaturmien ehkäisyyn liittyvässä ohjeistuksessa otetaan huomioon tapaturmien torjunnan kansalliset linjaukset sekä toiminnan edellyttämä yhteistyö.
Oppilashuollon yhteistyössä sovitaan tapaturmien ennaltaehkäisyyn, ensiapuun, hoitoon ohjaukseen ja tapaturmien seurantaan liittyvistä menettelytavoista. Niistä annetaan tietoa lapselle ja huoltajalle. Esiopetuksen järjestäjä vastaa siitä, että esiopetuksessa on turvallisuutta koskevat toimintaohjeet. Esiopetusyhteisön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä toimintaohjeiden toteutumista seurataan ja arvioidaan suunnitelmallisesti yhteistyössä terveydenhuollon ja muiden tarvittavien viranomaisten kanssa. Paikallinen yhteistyö muun varhaiskasvatuksen ja opetustoimen eri toimijoiden ja muiden viranomaisten kanssa tukee tarkoituksenmukaista toimintaa turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa ja niiden ennaltaehkäisyssä. Kemijärvellä on laadittu suunnitelmat yksiköihin lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka ja vaaratilanteissa -> kriisisuunnitelma Ennaltaehkäisevä työ Päiväkoteihin on laadittu turvallisuussuunnitelmat, joissa määritellään toimenpiteet ja työn- ja vastuunjako erilaisten ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi kuten kiusaaminen, väkivalta, häirintä sekä tapaturmat, onnettomuudet ja kuolemantapaukset. - Turvallisuussuunnitelma päivitetään säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. - Päiväkotien henkilöstö on ensiaputaitoisia. - Pidetään yhteyttä poliisiin, pelastuslaitokseen, liikenneturvaan ja muihin turvallisuudesta vastaaviin toimijoihin. - Lapsen siirtyessä toiseen esiopetuspaikkaan pidetään palaveri, johon osallistuvat opettajat, erityislastentarhanopettajat ja tarvittaessa muita asiantuntijoita. Kemijärven kaupungin turvallisuussuunnitelma Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma Liikenneturvallisuussuunnitelma Palo- ja pelastussuunnitelmat yksiköihin Lähietsintäsuunnitelmat yksiköihin Ensiaputaitojen ylläpito (Perusopetuslaki 29 1-4 mom., Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sääteleväopiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 12 ja 15 4 mom., Työturvallisuuslaki (738/2002) 8, 9 ja 10, Terveydensuojelulaki (763/1994) 26 ja 27, Perusopetuslaki 32 1 ja 4 mom. (1139/2003), Pelastuslaki (468/2003) 9 3 mom., Pelastusasetus (787/2003) 9 ja 10, Poliisilaki (493/1995) 1 1 mom. ja 1 2 mom. (21/2001), 16 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 1 mom., Perusopetuslaki 29 1 mom. (1267/2013), Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 2 mom. 4-kohta ja perusopetuslaki 29 3 ja 7 mom. (1267/2013),
Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 16 2 mom. ja valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskelutervey-denhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) 12 ) 5.3.3. Yksilökohtainen oppilashuolto Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luotettavuus ja yhteistyö lapsen huoltajan kanssa. Kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä lasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin lapsen asian käsittely välittömästi kuuluu. Esiopetuksessa lapsen asian käsittelyn voidaan kuuluvan välittömästi esiopetuksen opettajalle, erityislastentarhanopettajalle, päiväkodin vastaavalle lastentarhanopettajalle sekä päivähoidon johtajalle. Lisäksi asian käsittely voi kuulua myös terveydenhoitajalle, eri terapeuteille, lastensuojelun sosiaalityöntekijälle, lääkärille, psykologille. Ratkaisu aiheen käsittelyyn osallistuvista tehdään kuitenkin kunkin käsiteltävän asian ja aiheen perusteella erikseen. Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja tai lapsen läheisiä. Yksittäistä lasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus, johon kirjataan lapsen ja huoltajan tiedot, aihe, asian vireille panija, tilanteen aikana toteutetut toimenpiteet, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä mitä tietoja, kenelle ja millä perusteella tietoja on luovutettu. Henkilötietojen käsittelystä vastaa rekisterinpitäjänä opetuksen järjestäjä. Oppilashuoltotyössä käsitellään monia lasta ja hänen perhettään koskevia tietoja, jotka ovat lainsäädännön mukaan salassa pidettäviä. Salassa pidolla tarkoitetaan asiakirjan pitämistä salassa ja kieltoa ilmaista tieto suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta sekä kieltoa käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi. Salassa pidettäviä ovat mm. tiedot lasten ja heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista, taloudellisesta asemasta, terveydentilasta ja vammaisuudesta, tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta sekä tuen antamiseen liittyvät muut tiedot. Lapselle esiopetuksen päätteeksi annettavat osallistumistodistukset ovat julkisia. Salassapitovelvollisuus koskee kaikkia lapsen kanssa esiopetuksessa/päivähoidossa toimivia työntekijöitä. Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on salassapitosäännösten estämättä myös esiopetuksessa oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja perusopetuslain mukaisesti esiopetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät
välttämättömät tiedot. Tiedon luovuttajan on harkittava tiedon välttämättömyys lapsen itsensä tai muiden lasten turvallisuuden kannalta. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämään opetukseen, myös esiopetukseen, aikaisemmin opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Uudella opetuksen järjestäjällä on myös pyynnöstä oikeus saada vastaavat tiedot. (Perusopetuslaki 31 a 3 ja 4 mom. (642/2010), Perusopetuslaki 40 (642/2010), Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) 24 1 mom. 25,29 ja 30 kohta, Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 1 mom., Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 14/2013 vp. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 18 1 mom., Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 19 1 ja 2 mom., Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 19 3 mom. ja laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) 26 3 mom., Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 2 mom. ja 20 1, 3 ja 4 mom., Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 20 5 mom., Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 21 1 mom. ja 22 1 mom., Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 20 2 mom., laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) 12 ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000), Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 23 2 mom., Perusopetuslaki 40 2 mom. (1288/2013), Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 23 3 mom., Perusopetuslaki 40 4 mom. (1288/2013)) 5.3.4 Oppilashuoltosuunnitelmat Esiopetuksessa opetussuunnitelma tulee myös oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Valmistelutyössä tehdään yhteistyötä huoltajien ja tarvittaessa myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Paikallisella tasolla oppilashuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitelmasta, jotka yhdessä ohjaavat oppilashuollon suunnittelua ja toteutusta. Suunnitelmat valmistellaan monialaisessa yhteistyössä. Suunnitelmat ovat kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon kirjataan oppilashuoltoa koskeva osuus, paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta sekä yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä muut kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta koskevat linjaukset otetaan huomioon valmisteltaessa paikallisen opetussuunnitelman oppilashuoltoa koskevaa osuutta sekä yksikkökohtaisia oppilashuoltosuunnitelmia. (Perusopetuslaki 15 2 mom. (477/2003), Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 12 ja lastensuojelulaki (417/2007) 12 1 mom., Perusopetuslaki 14 2 mom. (477/2003), Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
13 ) 5.3.5 Paikallisesti päätettävät asiat ja yksikkökohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laadinta Opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta Opetussuunnitelmassa kuvataan esiopetuksen oppilashuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat. Siinä määritellään opetussuunnitelman yhteys lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sekä yksikkökohtaisten oppilashuoltosuunnitelmien laadintaa ohjaavat linjaukset. Oppilashuoltosuunnitelmien laadintaa ohjaaviin linjauksiin on tarkoituksenmukaista sisällyttää suunnitelmien perusrakenne ja osa suun-nitelmiin sisältyvistä asioista, jolloin turvataan suunnitelmien riittävä yhdenmukaisuus kaikissa yksiköissä. Yhteisiä osuuksia täsmennetään ja täydennetään yksikkökohtaisesti. Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä esiopetuksen henkilöstön, huoltajien ja lasten kanssa. Oppilashuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman esiopetusyksikön yhteinen. Suunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Oppilashuoltosuunnitelmaa laadittaessa sovitaan menettelytavoista, joilla esiopetuksen henkilöstö, lapset ja huoltajat sekä tarvittavilta osin yhteistyötahot perehdytetään suunnitelmaan. Samalla sovitaan suunnitelmasta tiedottamisesta edellä mainituille. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 ) Esiopetuksen ruokailu Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Ruokailuhetki on lapselle tärkeä ja se tukee lapsen tervettä kasvua ja kehitystä osana esiopetusta. Ruokailun järjestämisessä ja ohjauksessa otetaan huomioon ruokailun terveydellinen ja sosiaalinen merkitys, terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon virkistystehtävä. Ruokailun aikana harjoitellaan hyviä käytöstapoja, kuten ruokarauha, aterimien käyttö ja kohteliaisuus. Lisäksi tutustutaan erilaisiin ruokiin ja opetellaan maistamaan niitä.
Ruokailun järjestämisessä tarvitaan yhteistyötä esiopetuksen henkilöstön ja ruokailusta vastaavan henkilöstön kesken. Yhteistyössä huoltajan ja lapsen sekä terveydenhuollon henkilöstön kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta lapsen yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyvissä tarpeissa. Vanhemmat toimittavat esiopetuksen kautta ruokailun järjestäjälle todistuksen lapsen erityisruokavaliosta. (Perusopetuslaki 31 2 mom., Perusopetuslaki 31 2 mom.)