Digitaalinen Suomi ja uusi liiketoiminta Suomen ja alueiden mahdollisuudet Jukka Viitasaari 15.8.2014
Miksi digitalisaation hyödyntäminen ON tärkeää juuri nyt? Tuottavuutta on parannettava työvoiman hupenemisen ja julkisen sektorin koon vuoksi Marketvisio ja Teknologiateollisuus, 2014
Miksi nimenomaan teollinen internet on suuri mahdollisuus Suomelle? Globaalisti kilpailukykyisiä koneenrakennusyrityksiä (Kone, Konecranes, Cargotec, Wärtsilä, ABB, Metso, Valmet, Normet jne.) sekä muita toimialoja, jotka voivat hyödyntää toiminnassaan teollisen internetin tuomia mahdollisuuksia uusien lisäarvopalveluiden kehittämisessä. Suomalainen yrityskenttä on tottunut hyödyntämään toiminnassaan uutta teknologiaa. Suomessa on vahva teknologiaosaaminen liittyen teolliseen internetiin: osaaminen kattaa piistä pilveen eri teknologiat aina sensoreista verkkojen kautta palveluihin ja datan käsittelyyn. Suomessa on vahvoja tietoliikennejärjestelmäyrityksiä (NSN, Ericsson, Elektrobit) sekä pienempiä ICT- ja elektroniikkayrityksiä, jotka hakevat uusia markkinoita Nokia-murroksen jälkeen. Suomalaiset ovat vahvoja insinööri-innovaatioissa, ja maan pienuus on etu uusia yhdistelmiä haettaessa. Tuotantoa siirtyy yhä enemmän pienempiin verkottuneisiin robotisoituihin tuotantoyksiköihin, ja Aasiasta takaisin Eurooppaan. Suomalainen tietoturvaosaaminen on maailman huipputasoa. 18.8.2014
Vain kahdella prosentilla on yksi strategia - digitaalistrategia 49% have a digital strategy "To what extent does your organization have a digital strategy today?" N = 391 CEOs & Senior Business Executives Worldwide Lähde: Gartner 2013
Julkistus 6.2.2014 klo 13 Musiikkitalolla Helsingissä Aivot Tuomo Luoma Verkkoteoll. Reijo Paajanen Digile Jaakko Talvitie Digile Jukka Viitasaari Teknologiateoll. Jalat Mika Pajarinen Etlatieto Petri Rouvinen Etlatieto Janne Rajala Rajala Cons. Kirsi Juva Como Helsinki
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Edellytykset Yritykset 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Käyttö 17 Suomi 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Edellytykset Käyttö Kansalaiset Suomi 2 7 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Edellytykset Käyttö Julkinen Suomi 8 2 3 Ruotsi 4 4 Ruotsi 6 5 Ruotsi 1
Verkkokauppa: Suomi vs.ruotsi Suomesta Ruotsiin 21% Suomeen Ruotsista 2% 18.8.2014 7
Verkkokauppa vs. kivijalkakauppa Pohjanmaalainen kivijalkakauppa kesällä 2014.
Muutostarve tunnistetaan mutta näkyykö se investoinneissa? Minkä liiketoimintaanne liittyvän ulkoisen ilmiön arvioitte eniten vaikuttavan IT-panostuksiinne seuraavan kahden vuoden aikana? Market-Visio Oy, 2013. All rights reserved. Market-Visio Oy 2013, Tietohallinto- ja liiketoimintajohdon ICT prioriteetit
Tietotekniikan käyttö suomalaisissa vähintään 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä 2013, % kaikista yrityksistä Lähde: Matti Pohjola, Aalto-yliopisto 2014
Suomalaisyritykset eivät tavoittele kasvua Lähde: ITS 2012 18.8.2014 11
Ovatko ideat loppuneet ja kasvu pysähtynyt? The great inventions of IR #2 were just more important than anything that has happened since. Robert Gordon There never has been a worse time to be competing with machines, but there never has been a better time to be a talented entrepreneur.
Tablettien laskentateho vastaa supertietokoneita 10-15 vuotta sitten Seuraavan kahden vuoden aikana koko maailman laskentakapasiteetti kasvaa enemmän kuin koko ihmiskunnan historian aikana!
Tuottavuuskasvu ICT:n avulla toimintatapoja muuttamalla on kesken http://www.economist.com/node/21556221 (Raoul Katz ja Pantelis Kountroumpis)
Kustannus/asiakas eri palvelukanavissa Physical Office Service Mobile Internet Service Internet Service 30-50 Visit Telephone Service..0.30 Session..0.10 Session 15-20 Call ATM Services 1-2 Transaction 5-15 Transaction Correspondence..0.50 Transaction Near Field Communication Mobile Services, payment terminals Lähde: Flashtec (business cases in Finland)
Robotit korvaavat teollisen ihmistyön Miljoona robottia seuraavan kolmen vuoden aikana Miljoona kiinalaista ylös (vai ulos) arvoketjussa? Arvoketjujen pilkkoutuminen, 3D-tulostus jne. siirtää työtä takaisin Foxconnin hallituksen puheenjohtaja Terry Gou, Reuters, 1.8.2011
Tuotantokustannus: perinteinen vs. 3D-ankka Perinteinen: 1. Ankka: $ 10,000.00 Seuraavat: $.20 3D: 1. Ankka: $ 20 2. Ankka: $ 20...... Lähde: Anderson (2012). Makers: The New Industrial Revolution. Crown Business.
Teollinen internet uusi messias?
Teollinen internet yhden prosentin ihme Lähde: Evans ja Annunziata, Industrial Internet, GE, 2012
Kuinka käy Suomen? Teollinen internet voi kiihdyttää työn tuottavuutta yhtä paljon, kuin tieto- ja viestintäteknologia 1990-2000 luvuilla! Lähde: Matti Pohjola: Suomi uuteen nousuun (Teknologiateollisuus ry, 2014, julkaisematon tutkimus)
Pelkkää hypeäkö? Uusi teknologia on tekemässä mahdolliseksi laitteiden laajamittaisen ja edullisen anturoinnin, mikä puolestaan tekee koneista aivan eri tavalla kuin aiemmin tietoisia omasta tilastaan. Kun laitteet kytketään reaaliajassa verkkoon, avautuu kokonaan uusi mahdollisuuksien maailma teollista tuottavuutta parantavien palveluiden tarjoamiseen. Tässä on oiva uusiutumishaaste suomalaiselle koneenrakennusteollisuudelle, ja samalla vahva kilpailuase esimerkiksi aasialaisia, edelleenkin pääasiassa halpaan hintaan keskittyviä kilpailijoita vastaan! - Pekka Lundmark, Konecranes Teollinen internet ei ole mahdollisuus, se on pakko - Pertti Korhonen, Outotec After Microsoft deal, what s left of Nokia? Will bet on internet of things - Henry Tirri, Nokia 18.8.2014
Suuret amerikkalaiset yhteen maaliskuussa 18.8.2014
Teollinen internet Suomessa 2014
Perustuu ylimmän johdon haastatteluihin Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten ja Suomessa toimivien teollisuusyritysten ylemmän johdon suhtautumista Teolliseen internetiin tai asioiden internetiin (Internet of Things). Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisina haastatteluina, joihin osallistui 33 yritystä tai organisaatiota, vastaajia oli 37. Haastatteluihin osallistuivat mm. seuraavat yritykset ja organisaatiot: Aalto yliopisto Halton Outokumpu Andritz Klinkmann Outotec Cargotec Konecranes Remion Cybercube Metso Tekes GE Suomi Murata There Corporation EK Novotek Vacon Ericsson NSN VTT FISC, IoT työryhmä Okmetic Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved. Teollinen internet Suomessa 2014
Teollinen internet on kiinni kaikessa liiketoiminnassa Siiloutuminen vaivaa sekä prosessien että liiketoimintojen välillä. Tukifunktioiden kuten tietohallinto, markkinointi tai HR osaamista ei osata hyödyntää. Mittaristoja mietitään Uudet palvelumallit? Laite vai ohjelmisto? Sensoridatan hyödyntäminen? Ennakoiva huolto? Robotiikka? Tuotteen elinkaari? Etävalvonta / yhdistetty valvonta? Health & Safety? 3D printtaus? Läpimenoaika? Datan oikeellisuus? Automatisointikehitys? Ansaintalogiikka? Myynnin osaaminen? Asiakaskokemus? Läpimenoaika? Time-to-Customer? Datan liikkuvuus? Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved. Teollinen internet Suomessa 2014 n = 37
Polttavat kysymykset samansuuntaisia kaikilla toimijoilla Sensorit Datan laajempi jakaminen Uudet toimijat Analytiikka Sensoreita, joita joku toinen hyödyntää omassa liiketoiminnassaa n, M2M Alkutuotanto Muutkin pääsevät käsiksi laitteisiin, datan ja analytiikan hyödyntäminen Laitevalmistaja Ansaintamallit? Takaisinmaksuaika? Esineet ja laitteet tekevät asioita keskenään, ei tarvita ihmistä väliin. Fyysisen kuten laitteiden ja abstraktin kuten erilaisten tietojen yhdistämistä uudella tavalla, ansaintamallin Verkostojen kehittäminen? muutosta. Asiakkaiden kyky hyödyntää? Kansainvälisten verkostojen merkitys? Teknologiavalinnat? Vanhan teknologian Järjestelmävalmistaja modernisointi? Tuntemattoman mahdollistaminen? Automatisointi ja sähköistäminen Todellisen loppuasiakkaan kuluttajan Laitteen ja ohjelmiston päätösten vaikutukset? yhdistäminen uudella tavalla Prosessien ja ihmisten yhdistäminen uudella tavalla Kokonaispalveluntarjoaja Teollinen internet kääntää katseen ulospäin, asiakkaaseen. Prosessien ja ihmisten yhdistämistä uudella tavalla. Loppukäyttäjä Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved. Teollinen internet Suomessa 2014 n = 37
Mikä ihmeen teollisen internetin alusta?
Teollisen internetin alustat pohjaavat kykyyn analysoida ja hyödyntää dataa uudella tavalla ja uusiin tarkoituksiin Toimialoja yhdistävä teknologia-alusta? Kumppanit Viranomaiset Toimialakohtainen teknologia-alusta? Operatiivisten taustajärjestelmien alustat? Tilaustoimitusketju Liiketoiminnot Tukitoiminnot Tehtaat Kilpailijat Geneeriset analytiikkaalustat? Uudet toimijat DATA JA ANALYTIIKKA Asiakkaat Järjestöt Kuluttajat Market-Visio Oy 2014. All rights reserved. Asioiden internet (Internet of Things) tutkimussarja 2014
Teollisen internetin alustatasot Erottautuminen, toimialaosaaminen Lisäarvokerros, jossa suomalaiset teollisuuden arvoketjun toimijat voivat luoda uutta liiketoimintaa! Teollisuustoimijoiden analytiikkaalustat: GE, Rockwell Automation, Schneider Electric, ABB.. Muiden toimijoiden analytiikkaalustat: Axeda, Eurotech Ltd, Xively.. Geneeriset datanhallintaan erikoistuneet alustat: IBM, SAP, SAS.. Operatiiviset alustat: ERP, MES, PDM/PLM, DMS/CMS, muut operatiiviset järjestelmät Lähde: Marketvisio ja Teknologiateollisuus 2014
Mitä osaamista Suomen teollisuus tarvitsee?
Teollisen internetin tekevät ihmiset Johtaminen on murroksessa nykyinen osaaminen ja digiversatiilien (jatkuvasti muuntuva) osaaminen eivät kohtaa Digiversatiili tiimi tarvitsee johtajan, joka luo edellytykset tuottavalle yhteistyölle Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved. Teollinen internet Suomessa 2014 Ekosysteemien ja verkostojen merkitys jatkaa kasvuaan n = 37
Teollinen internet vaatii ketterää johtamista Viime vuosituhannen johtamismallit on aika päivittää kun teknologiassa mennään jo 2020-luvulle. Mittaristot on rakennettu tehokkaan teollisen prosessin ja kustannustehokkuuden päälle. Jos myynnin mittari on laitemyynti, miksi se myisi palvelua tai softapäivitystä? Verkostoitumis- ja palveluistumiskehitys muuttaa kilpailuasetelmaa. Loppuasiakas ja lopulta siis kuluttaja on myös B2B kaupassa lähempänä kuin koskaan aikaisemmin. Nykyjohtamisessa ei ole tilaa yritykselle ja erehdykselle. Omistaja haluaa tuottoa investoinneilleen. On ehdottoman tärkeää saada koko organisaatio mukaan murrokseen. On pystyttävä tunnistamaan onnistujat: niin teknologioissa, ihmisissä kuin kumppaniyrityksissäkin. Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved. Teollinen internet Suomessa 2014 n = 37
Who hurts the most? Tietoturva on keskeinen osa teollista internetiä Industries attacked Targeted attacks per day in 2012 Manufacturing and Finance suffers the most http://www.businessweek.com/articles/2012-08-02/the-cost-of-cyber-crime Lähde: FISC/Cyberlab, 2014
Perusosaaminen on kohdallaan, suurimmat haasteet analytiikka- ja ohjelmisto-osaajien houkuttelussa teollisuuden palvelukseen Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved. Teollinen internet Suomessa 2014
Miten teollinen internet näkyy teollisuusyritysten arjessa?
Suurimmat hidasteet löytyvät ostosta, myynnistä ja tuotannosta - yhteisymmärrys kehitysinvestoinneista vaikea saavuttaa Tuote- ja palvelukehitys lähtee liian helposti tekemään itse, innovaatiokyky taas luonnollinen osa toimintaa Huolto ja ylläpito on palveluistumisessa pisimmällä, uudet ansaintamallit tuntuvat tutummilta Tuotannolle on vaikeaa hahmottaa verkostojen hyötyjä Osto ei osaa ostaa digitaalisia kokonaisuuksia Myynnin haasteena on ohjelmistojen tuoman lisäarvon argumentointi Toimitusprojekteissa kokonaisuuden hallinta on vaikeaa, dokumenttikeskeisyys vaivaa Start-upit etenevät nopeammin kun niillä ei ole legacyn haasteita. Legacya ei voi ohittaa sen voi kyllä kiertää ohjelmistoratkaisujen avulla osittain tai kokonaan. Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved. Teollinen internet Suomessa 2014 n = 37
Fail fast, act smart vaatii uusia ohjausmalleja ja mittareita Ohjelmistojen kanssa on mahdollista liikkua nopeasti toimivan proton saa aikaan jo parissa kuukaudessa. Kokeilemisen kautta eteneminen ei tarkoita etteikö kokeiluilla olisi tavoitteet ja tuotto-odotukset asetettuina. Täytyy olla kyky ja mekanismi myös tavoitteiden uudelleensuuntaamiselle. Täytyy uskaltaa epäonnistua. On parempi tietää nopeasti että suunta on väärä kuin käyttää rahaa ja aikaa ylisuunnitteluun. Jos et tiedä mistä lähteä liikkeelle, puhu verkostosi kanssa etsikää yhteisiä liikkeellelähtöjä. Ei kannata jäädä odottamaan mitä muut tekevät. Silmät auki omassa organisaatiossa ja testaamaan! Kun myytävien laitteiden / järjestelmien elinikä on 30-50 vuotta, fokuksen on oltava laitteissa. Protojen kanssa ei päästä eteenpäin kun asiakas ei ole valmis ostamaan panostukset on kohdennettava oikein. Oman organisaation kyky muuttaa nykyistä liiketoimintaa ei ole tarpeeksi hyvä. Tuloksentekokyky ei saa häiriintyä. Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved. Teollinen internet Suomessa 2014 n = 37
Mahdollisuudet on tunnistettu etenemistä hidastavat kvartaalitalouden realiteetit: yli puolet hakee kustannustehokkuutta Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved. Teollinen internet Suomessa 2014
Kehityshankkeet pyörivät automatisoinnin, sähköistämisen ja tehokkuuden ympärillä Uuden liiketoiminnan konkretisointi kehityshankkeiksi on vielä haastavaa. Digitaalisuus on tullut osaksi palveluliiketoiminnan kehityskaarta. Teollisen internetiin liittyvään kehittämiseen käytetään keskimäärin 10-25% T&Kbudjetista. Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved. Teollinen internet Suomessa 2014
Vastaajien nimeämiä edelläkävijöitä Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved. Teollinen internet Suomessa 2014 n = 37
Teollinen internet vaatii toiminnan kokonaisvaltaista ja kriittistä tarkastelua Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved. Teollinen internet Suomessa 2014 n = 37
Voittava yhdistelmä?
Kone, ihminen, hybridi...? Teollinen automaatio: Kone voittaa ihmisen...koska kone korvasi hevosenkin Tietotyön automaatio 1. erä: Kone voitti vs. Tietotyön automaatio lopputulos? ihminen + kone + prosessi = voittava yhdistelmä henkinen osaamispääoma + digitaaliteknologia + uudet tuotantotavat => tuottavuuden uusi kasvu Lähde: Matti Pohjola, Aalto-yliopisto
Teolliset vallankumoukset perustuvat aina voimantuotannon, valmistuksen ja jakelun mullistukseen Maatalous- Teollisuus- Digitaalinen Neljäs yhteiskunta yhteiskunta, palvelutalous, yhteiskunta, 1800- luku 1900-luku 2000-luku 2060 Voiman- Höyry Sähkö ja Sähkö ja Hiilivapaa tuotanto polttomoottori mikroprosessori uusiutuva energia Tuotanto- Koneellinen Teollinen Digitaalinen Hajautettu malli maatalous massatuotanto tuotanto kolmiulotteinen tulostus Jakelu Höyrylaivat ja Kumipyöräjakelu Tietoverkot Tietoverkon ja rautatie fyysisen jakelutien uudet yhdistelmät Lähde: Matti Lehti, Etla NYT HUOMENNA!
Ennakkoluulottomuus Ketteräkäyttöönotto Sähkötuli mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan kansainvälisestikin tarkastellen sangen varhain. Sähködynamon ja sähkölampun keksimisestäehti kulua vain muutama vuosi, kun keksinnöt otettiin käyttöön myös Suomessa. Voidaan jopa arvella, ettäensimmäinen vakituiseen käyttöön asennettu sähkölaitos Euroopassa, jopa maailmassa, käynnistyi Finlayson & Co:n tehtailla Tampereella 15. päivämaaliskuuta vuonna 1882.Tehtaalle oli hankittu Edisonin valmistamat dynamot sarjanumeroiltaan 3 ja 4 syöttämään virtaa tehtaan 160 hehkulampulle. Yleisesti maailman ensimmäiseksi sähkölaitokseksi mainittu Edisonin New Yorkiin toimittama laitos vihittiin syyskuussa 1882 eli puoli vuotta myöhemmin kuin Suomen ensimmäinen sähkölaitosinstallaatio. Ja 1910-luvulle ehdittäessä oli maahamme syntynyt jo yi 200 paikallista sähkölaitosta. Euroopan ensimmäinen sähkölaitos Tampereelle Myös heikkovirtapuolella suomalaiset olivat eturintamassa. Daniel Wade n sai toimiluvan puhelinlaitoksen perustamiseksi Helsinkiin vuonna 1882, jo sitäennen oli puhelinyhteys rakennettu Turun ja Salon välille. Ja vielänykymittapuunkin mukaan sangen edistyksellinen "Keisarillinen telefoonijulistus"annettiin vuonna 1886. Tämä asetus loi pohjan ripeästi levinneelle puhelintoiminnallemme. Helsinkiin Euroopan ensimmäisiä puhelinlaitoksia Maamme nykyisin sangen kehittyneen sähkö-ja elektroniikkateollisuuden varhainen ja nopea kehitys perustuu varmasti suurelta osin tähän sähkön käytön nopeaan leviämiseen. Kysyntäätuotteille oli ja innovatiivisille ja ennakkoluulottomilla yrittäjillä oli uskallusta luottaa uuteen tekniikkaan. Lähde: Kari Kairamo, Juhlapuhe Suomalaisen Sähköteollisuuden 100-vuotisjuhlassa 3.6.1987
Osattiin sitä ennen vihaisia lintujakin... Lähde: SA-kuva. Kumiritsa munakranaateille. Luutnantti Kauniskangas ja vänrikki Turunen jännittävät kojetta.
Tiimalasiongelma Erinomaiset edellytykset! Toimeen ryhtyminen!!! Valtavia mahdollisuuksia!
48