Heikkilä Groupin asiakas- ja sidosryhmälehti 3/2009 Sopimus - riskien hallintaa ja ongelmien ennaltaehkäisyä Kilpailuoikeuden merkitys kasvaa Kiinteistön luovutusvoittovero Omistajayrittäjän henkilökuntaedut ja verotus Pietari - suomalainen oikeusjärjestelmä venäläisestä näkökulmasta
ASIANAJOTOIMISTO HEIKKILÄ & CO OY TURKU Puh. 010 289 9400 Linnankatu 11 b 20100 Turku Fax. (02) 233 4300 YRITTÄJIEN OIKEUSSUOJA OY www.yrittajienoikeussuoja.fi Aika: 12.11.2009 klo 13-17 Paikka: Tilastokeskus / Auditorio Työpajakatu 13, 00580 Helsinki Luennoitsijat: Oik.lis. Pertti J. Siikarla ja Asianajaja Ari Mertala Hinta: 280 + ALV (sisältää luennot ja päiväkahvin) Ilmoittautumiset: johanna.martikainen@heikkilalaw.fi Uudet www-sivut HELSINKI Puh. (09) 696 2220 Bulevardi 46 00120 Helsinki Fax (09) 696 22222 Seminaarin aiheina: Uudistuneilla verkkosivuillamme kattavat henkilöesittelyt, palvelukuvaukset ja ajankohtaiset tapahtumat. Lisäksi voit ladata aiemmin ilmestyneitä H-hetki lehtiä. - osingot verovapaata, ansio- vai pääomatuloa? - osinkoja alaikäisille perheenjäsenille - toiselta yhtiöltä saadut osingot - osinkoina liikehuoneisto tai kiinteistö - osingon jako kesken olevalta tilikaudelta (väliosinko) - sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto - verosuunnittelu kiinteistöllä - yhtiön jakautuminen kahdeksi tai useammaksi yritykseksi - liiketoimintasiirto ja verovapaa tytäryhtiön myynti - osakevaihto ja sen hyödyntäminen verosuunnittelussa - yrityksen verovapaa siirto perillisille - omien osakkeiden hankinta yrityskaupassa - sukupolvenvaihdoshuojennukset - esimerkkejä sukupolvenvaihdoksista ja yrityskaupoista sekä yritysjärjestelyistä www.heikkilalaw.fi TAMPERE Puh. 010 439 9421 Hämeenkatu 17 A 15 33200 Tampere Fax 010 439 9429 FINANCIAL SOLUTIONS OY www.fsolutions.fi TURKU Puh. (02) 233 4200 Linnankatu 11 b, 20100 Turku Fax (02) 233 4200 NIMITYKSIÄ Varatuomari Nina Sillanpää on nimitetty lakimieheksi Turun toimistoon. Erityisalueena hänellä on yritysperintä ja saatavien turvaaminen. Varatuomari Aatu Piispanen on aloittanut toimistomme palveluksessa huhtikuussa. Piispanen on toiminut aiemmin verovirastossa ja keskittyy jatkossa verotukseen ja rakentamiseen liittyvään juridiikkaan Kesälaitumilta palaavat yrittäjät ovat viime viikkoina ottaneet aktiivisesti yhteyttä. Taloudellinen tilanne on ajanut useat heistä kaavailemaan maksujärjestelyjä verottajan, eläkeyhtiöiden, pankkien ja tavarantoimittajien kanssa. Erityisesti verottajaa on totuttu pitämään tiukkana, jopa hankalana neuvottelukumppanina, mutta yrittäjien yllätykseksi haastavina aikoina heidän kanssaan on ollut melko helppoa sopia aikaisempaa pidemmistä maksuaikatauluista, jopa puolentoista vuoden järjestelyistä. Myös pankkien ja eläkeyhtiöiden kanssa on solmittu vapaaehtoisia uudelleenjärjestelyjä ja yrityksen toiminta on näin saatu jatkumaan. Toivottavasti olen väärässä, mutta pelkään pahoin, että tänä syksynä nähdään vielä monta yrityssaneerausta ja konkurssia. Ota ajoissa yhteyttä ennen kuin heität pyyhkeen kehään asiantuntija voi pelastaa elämäntyösi. Verotuksessa muutoksia Vuodenvaihteessa otetaan käyttöön verotilit. Pyrkimyksenä on yksinkertaistaa verohallinnon kanssa asiointia. Yksi ilmoitus kerran kuukaudessa vähentää paperityötä melkoisesti ja on siinä suhteessa uudistusaskel oikeaan suuntaan. Varjopuolena sinänsä rakentavassa uudistuksessa on myöhästymismaksun suuruusluokka, 20 prosenttia vuotuista korkoa. Tämä on kaikista näkökulmista tarkasteltuna erittäin kova ja lähentelee kohtuuttomuutta. Työpanokseen sidottu osinko muuttuu ansiotulona verotettavaksi. Hallituksen esityksen mukaan vain yhden miehen yhtiö voisi jakaa osinkoa työpanoksen perusteella, muutoin osinkona verotettava tulo määräytyy omistuksen perusteella. Mielenkiintoisena vaihtoehtona esitetään sekamalli, jossa ensin jaetaan osinkoa omistuksen perusteella ja sen jälkeen työpanoksen mukaan. Toimistomme vahvistuu Tiimimme on saanut tervetulleita uusia vahvistuksia, sillä huhtikuussa aloitti Helsingissä varatuomari Aatu Piispanen. Omakotitaloprojektinsa valmistuttua Aatu palvelee yrittäjäkuntaamme vahvuutenaan rakentamiseen ja asuntokauppoihin liittyvä juridiikka. Samalla nimitettiin varatuomari Nina Sillanpää lakimieheksi Turun toimistoon. Erityisalueena hänellä on yritysperintä ja saatavien turvaaminen. Palvelemme yrittäjiä täyden palvelun talona oli sitten kyseessä sopimuksen laatiminen, työsuhdeasia tai verotukseen liittyvä pulma - saat kaikki palvelut samasta osoitteesta. HELSINKI Puh (09) 2532 5600 Palveluyritysten, lääkäreiden, konsulttien Ari Mertala Bulevardi 46, 00120 Helsinki ja vastaavien, verotus tu- ari.mertala@heikkilalaw.fi Fax (09) 2532 5655 lee muuttumaan vuoden vaihteessa. 2 3
riskien hallintaa ongelmien ennaltaehkäisyä Sopimus syntyy, kun tarjoukseen annetaan hyväksyvä vastaus. Teemme sopimuksia usein huomaamatta vaikkapa ostamalla elintarvikkeita lähikaupasta. Yksittäinen rakennusurakka voi sisältää useita sopimuksia samoin kuin yritysjärjestelyn toteuttaminen. Osa sopimuksista laaditaan yksityiskohtaisesti jokaista sopimussuhdetta silmälläpitäen ja joissain tapauksissa käytetään vakiosopimuksia ainoastaan osapuolitietoja vaihtaen. Suullinen sopimus on aivan yhtä pätevä kuin kirjallinen sopimus. Aina ei kannata panostaa yksittäisen sopimuksen suunnitteluun, varsinkin jos sopimusosapuolten suoritukset tapahtuvat yhtäaikaisesti ja intressi on pieni. Milloin tarvitaan suullista ja milloin kirjallista sopimusta? Juristin näkökulmasta sopimukset tulisi tehdä aina kirjallisesti suullisiin sopimuksiin liittyvien näyttövaikeuksien takia. Suullisen sopimuksen näyttövaikeudet kasvavat, kun sopimuksen ehtojen määrä kasvaa. Sinänsä yksinkertaisenkin, mutta pitkäkestoisen, sopimuksen tekeminen kirjallisesti on samasta syystä välttämätöntä. Sopimusriskin hallinta Pacta sunt servanda eli sopimukset on pidettävä on keskeinen sopimusoikeudellinen periaate. Sopimusten tulee ilmentää sen osapuolten tahtoa. Käytännössä sopimusriidat syntyvät siitä, että sopimus on epäselvä tai puutteellinen. Pahimmillaan osapuolilla on eriävä näkemys siitä, mitä heidän tekemänsä sopimus tarkoitti ja mikä oli osapuolten tarkoitus. Kun on riitaa jo siitä, mitä on sovittu, ei ole sopimustakaan, jota noudattaa. Sopimusriski syntyy joko puutteellisesta sopimuksesta tai koko sopimuksen puuttumisesta. Riskinhallinnan näkökulmasta tulee arvioida ensinnäkin milloin kannattaa laatia kirjallinen sopimus ja milloin riittää suullinen sopimus. Suullinen sopimus riittää lähikauppaan, mutta ei juuri sen pidemmälle. Varsin usein yritykset viittaavat toimialan yleisiin sopimusehtoihin esimerkiksi tilausvahvistuksissaan. Monesti ajatellaan, että niissä on huomioitu osapuolten oikeudet ja velvollisuudet riittävästi. Yleiset sopimusehdot on kuitenkin yleensä laadittu joko tilaajan tai toimittajan näkökulmasta. Tosiasiassa yleisiä ehtoja ei myöskään tunneta riittävästi, mutta ne otetaan siitä huolimatta osaksi sopimusta. On ymmärrettävä sekin tosiasia, että sopimukset eivät ole koskaan täydellisiä, eli kaikkia mahdollisia muuttujia ei pystytä sopimuksen ehdoissa huomioimaan. Sopimuksiin liittyy aina jonkin tasoinen riski. Riitatapauksissa sopimuksen sisällön ja osapuolten tarkoituksen ratkaisee viimekädessä yleinen tuomioistuin, ellei välimiesmenettelystä ole sovittu. Tämä ei ole koskaan toivottava tilanne. Tuomioistuimen päätös perustuu tiukasti lakiin ja kohtuusharkintaan, jolloin vaarana on se, ettei päätös toteuta sen enempää osapuolten tahtoa kuin heidän oikeudenmukaisuuskäsityksiään. Tuomioistuimen päätös on ulkopuolisen tahon näkemys ja tulkinta siitä, mitä sopimuksella on tavoiteltu tai mitä sillä olisi tullut tavoitella. Tuomioistuimelle syntyy harvoin oikea kokonaiskäsitys sopimuksen syntyhistoriasta tai sen motiiveista. Ongelmien ja riskien minimointi sopimussuunnittelun keinoin Yrityksissä on varsin tyypillistä, etteivät yhtiön sopimukset kokonaisuutena ole kenenkään vastuulla, eikä niihin kiinnitetä riittävää huomiota. Tämä koskee niin yhtiön sisäisiä sopimuksia kuin sopimuksia tärkeimpien yhteistyökumppaneitten kanssa. Usein jää huomaamatta, että yrityksen sisällä voi eri tasoilla olla erilaisia intressejä, jotka olisi sopimuksin mahdollista hoitaa yhteneväisiksi. Myyjää saattaa kiinnostaa toteutuneitten kauppojen määrä, ei yhtiön saama kate. Hyvin laadituilla sopimuksilla tavoitellaan kaikkien sopimusosapuolten voittoa, jolloin osapuolet ovat tavallaan samalla puolella. Selkeillä sopimuksilla ehkäistään kalliita ja aikaa vieviä riitoja. Tämä edellyttää sopimuksen laatijalta myös kyseisen toimialan riittävää tuntemusta. Oikeudellisesta näkökulmasta ajateltuna juristin huomio kiinnittyy erityisesti vastuukysymyksiin, eli mihin sopimuksella sitoudutaan ja mistä sopimuksen mukaan joudutaan vastaamaan. Vaikka sopimuksilla pyritäänkin saattamaan osapuolten edut tasapainoon, tulisi myös oma etu varmistaa ja varautua epälojaalin sopimuskumppanin hyväksikäyttöyrityksiin. Jokaisen yrityksen tulisi tarkistuttaa sopimuskantansa sisältö ja huolehtia myös sen päivittämisestä tasaisin väliajoin. Mitä yksilöllisemmästä ja arvokkaammasta hyödykkeestä tai suoritteesta on kysymys, sitä suuremmalla syyllä sopimussuunnitteluun kannattaa panostaa aikaa ja vaivaa. Janne Röytiö asianajaja, varatuomari janne.roytio@heikkilalaw.fi 4 5
Tavoitteena toimivan kilpailun edistäminen Kilpailuoikeuden taustalla on ajatus toimivan taloudellisen kilpailun hyödyllisyydestä. Toimivan kilpailun ajatellaan kannustavan yrityksiä tehostamaan toimintatapojaan sekä kehittämään uusia ja parempia tuotteita ja palveluja. Kilpailunrajoituslaki kieltää sellaiset kilpailunrajoitukset, joita pidetään yleensä vahingollisina taloudelliselle kilpailulle. Tällaisia kiellettyjä rajoituksia ovat muun muassa määräävän markkina-aseman väärinkäyttö sekä kilpailevien yritysten väliset keskinäiset sopimukset kilpailun rajoittamiseksi eli kartellit. Kilpailunrajoituslaki kieltää erityisesti sellaiset sopimukset, päätökset ja menettelytavat: joilla suoraan tai välillisesti vahvistetaan osto- tai myyntihintoja taikka muita kauppaehtoja; joilla rajoitetaan tai valvotaan tuotantoa, markkinoita, teknistä kehitystä taikka investointeja; joilla jaetaan markkinoita tai hankintalähteitä; joiden mukaan eri kauppakumppaneiden samankaltaisiin suorituksiin sovelletaan erilaisia ehtoja siten, että kauppakumppanit asetetaan epäedulliseen kilpailuasemaan; tai joiden mukaan sopimuksen syntymisen edellytykseksi asetetaan se, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen. Kartellit Käytännössä yleisimmin esiintyviä kartelleja ovat hintakartellit, tuotannon rajoittamiseen tai markkinoiden jakamiseen tähtäävät kartellit ja tarjouskartellit. Hintakartellissa samalla tuotanto- tai jakeluportaalla olevat tavaroiden tai palvelujen myyjät tai ostajat sopivat joko suoraan tuotteiden hinnoista tai hintaan vaikuttavista seikoista kuten alennuksista tai provisioista. Tuotannon rajoittamiseen tai markkinoiden jakamiseen tähtäävästä kartellista on kysymys, kun keskenään kilpailevat yritykset yhdessä sopivat tuotannon rajoittamisesta tai hankintalähteiden tai markkinoiden jakamisesta. Tällainen järjestely voi kuitenkin tietyissä tapauksissa kuulua poikkeussäännöksen piiriin. Tarjouskartellissa tavaran myymistä, ostamista tai palveluksen suorittamista koskevassa tarjouskilpailussa tarjouksen antajat ovat yhteistoiminnassa keskenään. Kielletty yhteistyö voi ilmetä joko yritysten välisinä nimenomaisina sopimuksina tai niihin rinnastettavana yhteisymmärryksenä. Kaikki kilpailunrajoitukset eivät kuitenkaan ole lainvastaisia. Poikkeussäännöksen tarkoituksena on sallia sellaiset kilpailunrajoitukset, joiden kilpailua edistävät vaikutukset ovat suuremmat kuin niiden kilpailua rajoittavat vaikutukset. Lisäksi vähämerkityksellisinä pidettävät järjestelyt jäävät kokonaan kilpailunrajoituslain soveltamisalan ulkopuolelle. Kilpailuoikeudelliseen keitokseen antaa oman vahvan erityismausteensa EU-oikeuden suora ja merkittävä vaikutus. Kun kilpailurajoitus on omiaan vaikuttamaan Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, sovelletaan Euroopan yhteisön (EY) perustamissopimuksen 81 artiklan säännöksiä. Tämä niin sanottu kauppakriteeri voi joskus täyttyä myös tapauksissa, joissa kaikki osalliset yritykset ovat vain yhdestä jäsenvaltiosta. Yrityksillä vastuu toimintansa arvioinnista Yritysten on itse arvioitava, onko niiden toiminta kilpailunrajoituslain kieltojen vastaista. Tämä asettaa haasteita liikkeenjohdolle. Epävarmoissa tilanteissa on aiheellista kääntyä asiantuntijan puoleen. Laittomasta kilpailunrajoituksesta seuraamusmaksu ja korvausvelvollisuus Kilpailunrajoituslain kieltoja rikkoneelle voi markkinaoikeus määrätä Kilpailuviraston esityksestä kilpailurikkomis- eli seuraamusmaksun, joka voi olla huomattavakin. Kilpailunrajoitukseen osallistunut yritys voi lisäksi joutua korvaamaan kilpailunrajoituksesta kolmannelle aiheutuneen vahingon. Tämän vahingonkorvausvastuun merkitys on toistaiseksi ollut pieni, mutta tulee ilmeisesti jatkossa käytännön ja lainsäädännön kehittyessä kasvamaan. Yksi askel tässä kehityksessä tulee todennäköisesti olemaan niin sanottu asfalttikartellitapaus. Mielenkiintoinen piirre järjestelmässä on se, että kartellin ensimmäisenä paljastava kartelliin osallistunut yritys voi vapautua kokonaan seuraamusmaksusta, jos se vapaaehtoisesti antaa kilpailunrajoituksesta Kilpailuvirastolle tietoja ennen kuin Kilpailuvirasto on muuta kautta saanut nämä tiedot. Yrityksen pitää lisäksi luovuttaa virastolle kaikki kartellia koskevat asiakirjat, toimia yhteistyössä viraston kanssa ja tietenkin lopettaa osallistumisensa kilpailunrajoitukseen. Asfalttikartellitapaus näyttää suuntaa Markkinaoikeuden joulukuussa 2007 asfalttikartelliasiassa antaman päätöksen mukaan keskeiset alan yritykset jakoivat markkinat ja tekivät vuosina 1994-2001 laajaa yhteistyötä sekä valtion että kuntien ja yksityisten asiakkaiden tarjouskilpailuissa. Markkinaoikeus katsoi yritysten syyllistyneen vakavaan, pitkäkestoiseen ja laajaan kilpailunrajoituslain vastaiseen markkinoiden jakamiseen ja tarjousyhteistyöhön, jonka tarkoituksena oli poistaa kilpailu asfalttimarkkinoilta. Markkinaoikeus määräsi yhteensä 19,4 miljoonan euron sakot asfalttikartelliin osallistuneille yrityksille. Kilpailuviraston vaatimus oli moninkertainen. Kilpailuvirasto ja useat kartellista tuomitut yritykset ovat valittaneet markkinaoikeuden päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jossa asian käsittely on vielä kesken. Merkittävä piirre asiassa on sen yhteydessä nostettujen vahingonkorvauskanteiden määrä. Valtion ja kuntien nostamilla kanteilla vaaditaan kilpailunrajoitukseen osallistuneilta keskeisiltä yrityksiltä yhteensä kymmenien miljoonien eurojen vahingonkorvauksia. Odotettavissa on mielenkiintoisia ja haasteellisia vahingonkorvausoikeudenkäyntejä. Heikkilä & Co edustaa tässä pelissä useita kanteen nostaneita kuntia. juha Unkuri asianajaja, varatuomari juha.unkuri@heikkilalaw.fi 6 7
Kiinteistön myynnin verottaminen on ollut varsin pitkään verotuskäytännön varassa. Korkein hallinto-oikeus ( KHO ) teki hiljattain kesäkuussa 2009 linjapäätöksen, vuosikirjassa julkaistavan ratkaisun, jossa päätettiin siitä, millä verokannalla kiinteistön myyntivoittoa, verotustermein luovutusvoittoa, verotetaan. Aikaisemmassa verotuskäytännössä on kiinnitetty huomiota siihen, jos kiinteistönvälittäjä ammatinharjoittajana on ostanut ja myynyt kiinteistön tai kiinteistöyhtiön. Tässä nimenomaisessa tapauksessa kolmesta ostajasta yksi oli kiinteistönvälittäjä ja kaksi toimineet kiinteistönvälitysalalla. KHO ei kuitenkaan katsonut ammatin tai aikaisemman toiminnan kiinteistönvälitysalalla olevan ratkaisevaa asiassa. Ostettaessa kyseessä oli kiinteistöosakeyhtiö, joka muutettiin huoneistojen edelleen myymisen helpottamiseksi asunto-osakeyhtiöksi. Osaa huoneistoista, kolmea kaikkiaan yhtiön 24 huoneistosta, remontoitiin. Osa huoneistoista, yhteensä 12 kappaletta, myytiin. Osa jäi omistajille yksinomistukseen ja osa yhteisomistukseen kolmelle omistajalle. Aikaisemman tulkintalinjan mukaan kyseessä olisi ollut kiinteistön jalostaminen ja se olisi katsottu elinkeinotoiminnaksi. Nyt KHO on katsonut, että myyntejä tulee verottaa luovutusvoittovero-säännösten mukaan 28 % verokannalla. Elinkeinotoimintana verotettaessa, jos myyjällä on muita tuloja, verokanta nousee helposti viiteenkymmeneen, jopa kuuteenkymmeneen prosenttiin myyntivoitosta. Painavaksi perusteeksi katsottiin myös se seikka, että myyjät eivät olleet pitäneet kirjanpitoa kyseisestä toiminnasta, eikä siitä kirjapitolain lain mukaan olisi tarvinnutkaan. KHO päätyi siihen tulokseen, että kyseessä oli sijoitus kiinteistöön ja tarkoituksena oli saada tuottoa vuokratulon ja myyntivoiton muodossa. Merkillepantavaa on myös se, että kysymyksessä on vuoden 2003 verotus. Byrokratian ratas voi olla hidas. Päätös 5.6.2009 / 1408 KHO:2009:50. Ari Mertala Yhtiö voi antaa työntekijälleen etuja, joista aiheutuvat kustannukset ovat tietyin edellytyksin yhtiölle vähennyskelpoisia menoja. Nämä niin sanotut henkilökuntaedut eivät myöskään ole saajalleen veronalaista tuloa. Yhtiö voi myöntää vastaavia etuja myös yrityksessä työskentelevälle osakkaalleen. Osakasasema ja annettavan edun laatu voivat kuitenkin asettaa tapauskohtaisia rajoituksia edun verottomuudelle. Tämän huomiotta jättäminen voi johtaa edun verottamiseen palkkana tai jopa peiteltynä osinkona. Henkilökuntaetujen verovapaus Lähtökohtaisesti kaikki muuna kuin rahana työntekijälle maksettu palkka käsitellään veronalaisena luontoisetuna. Tuloverolaissa ja verotuskäytännössä on kuitenkin hyväksytty tavanomaisten ja kohtuullisten etujen antaminen työntekijälle ilman, että nämä luetaan saajansa palkaksi. Lisäksi edellytetään, että etu on koko henkilökunnan käytettävissä. Tyypillisiä verovapaita henkilökuntaetuja ovat muun muassa työterveyshuolto, henkilökunta-alennukset, merkkipäivälahjat sekä erilaiset virkistys- ja harrastustoimintaan liittyvät edut. Jos etu on veroton työntekijälle, on se pääsääntöisesti veroton myös yrityksessä työskentelevälle omistajalle. Olennaista on kuitenkin huomata, että molemmissa tapauksissa edun tulee nimenomaisesti olla työnantajan järjestämä. Työnantaja ei siten voi maksaa työntekijän tai omistajien yksityismenoja, vaikka näiden perusteena olisi sinänsä henkilökuntaeduksi sopiva menoerä. Tämän vuoksi edun järjestämisestä on syytä löytyä aina yrityksen nimelle kirjoitettu lasku. Edun laadun ja arvon merkitys Kuten todettua, verottoman edun tulee olla tavanomainen ja kohtuullinen. Tästä on pääteltävissä, että edun laatu ja siitä yritykselle työntekijää kohden aiheutuvat kustannukset saavat etenkin rajatapauksissa merkitystä arvioitaessa sitä, onko kyse verovapaasta henkilökuntaedusta vai yhtiön maksamasta yksityisestä elantomenosta eli käytännössä palkasta. Erityishuomiota asia vaatii yrityksissä, joissa työskentelee vain omistajia ja mahdollisesti heidän perheenjäseniään. Mikäli etu tällaisessa tapauksessa poikkeaa laatunsa tai arvonsa puolesta tavanomaisesta, liittyy järjestelyyn olennainen riski siitä, että etuus katsotaan tosiasiassa, ei palkaksi, vaan peiteltynä osinkona verotettavaksi voitonjaoksi. Tyypillisesti tulkintaerimielisyyksiä verottajan ja yrittäjien kesken ovat aiheuttaneet yhtiön maksamat lomajärjestelyt ja yhtiön henkilöstönsä käyttöön tarjoamat lomanviettopaikat. Koska näissä tapauksissa rahalliset seuraamukset voivat muodostua hyvinkin merkittäviksi, on asiaan syytä kiinnittää erityistä huomiota jo ennakolta etuuden järjestämistä harkittaessa. Tapausten moninaisesta kirjosta johtuen edellä esitetyt linjaukset eivät ole yleispäteviä ja tapauskohtaiset erityispiirteet ovat usein pääosassa verottajan tekemässä arvioinnissa. Yleisenä ohjeena voidaan kuitenkin pitää sitä, että jos yrityksessä on paljon ulkopuolista työvoimaa, voi omistajayrittäjällä jokseenkin riskittä olla vastaavat henkilökuntaedut kuin työntekijöilläkin. Sen sijaan, jos työntekijöitä on vähän tai ei lainkaan ja nimenomaan verovapaus on edun käyttöön ottamisen pääasiallisena vaikuttimena, varminta on pidättäytyä tavanomaisissa ja työntekijäkohtaisilta kustannuksiltaan vähäisissä etuuksissa. Jaska Ikäheimonen varatuomari jaska.ikaheimonen@heikkilalaw.fi 8 9
Pietari on vajaan kuuden sadan kilometrin päässä Turusta sijaitseva valtava megapoli, joka kuhisee elämää kellonajasta riippumatta. Pietarissa asuu virallisten tietojen mukaan viisi miljoonaa ihmistä, mutta todellisuudessa luku saattaa olla jopa kaksinkertainen. Kaupunki koostuu 47 saaresta ja sitä halkoo 40 jokea Pietaria ei aiheetta kutsuta pohjolan Venetsiaksi! Juristin nuoruusvuodet Olen varttunut Pietarissa ja voin sanoa, että tunnen kaupungin kuin omat taskuni. Kävin Pietarissa peruskoulua 7. luokkaan saakka, kunnes muutimme Suomeen. Venäjän kouluissa lukuvuosi alkaa aina 1. syyskuuta ja kestää toukokuun loppuun asti. Lomat ovat siellä huomattavasti pidemmät kuin Suomessa. Pitkät lomat kuitenkin heijastuivat arjessa. Koulupäivät olivat pitkiä ja vaatimustaso alusta asti korkea. Opetusohjelma on raskas, mutta se antaa oppilaille paljon kehittymismahdollisuuksia. Eräs hauska muisto niiltä ajoilta liittyy kirjallisuuteen, oppiaineeseen, jolle en ole tavannut vastinetta suomalaisissa kouluissa. Opettelimme usein runoja ulkoa ja jokainen esitti omansa luokan edessä, oikealla korostuksella ja äänenpainolla. Pisin opettelemani runo oli yli kolme sivua pitkä! Opiskeluni Suomessa Suomeen muuton jälkeen jatkoin opiskelua yläasteella. Vaikka kielitaitoni alussa oli varsin suppea, olivat opettajat erittäin ymmärtäväisiä minua kohtaan. Numeroita ei annettu kuin tenteistä, mikä oli minulle ihan uusi, mutta mukava asia. Nyt opiskelen toista vuotta oikeustiedettä Turussa. Valinta oli ollut jo kouluajoilta asti minulle selvä. Juristin ammatissa minua kiehtoi sen itsenäisyys ja riippumattomuus. Valintaani vahvistivat myös Turun käräjäoikeudessa ja kahdessa lakiasiaintoimistossa vietetyt harjoittelujaksot. Suuren maan oikeusjärjestelmä ja pykälävaltameri Venäjän tuomioistuinlaitos muistuttaa rakenteeltaan USA:n vastaavaa. Tuomioistuimet jaetaan niin sanottuihin liittovaltiotuomioistuimiin ja perustuslakituomioistuimiin. Liittovaltiotasolla muun muassa rikos-, siviili-, hallinto-oikeus- ja perustuslakiasiat on jaettu eri tuomioistuimiin. Edellä mainitut jakautuvat eri oikeusasteisiin. Näitä voi verrata Suomen käräjä-, hovi- ja Korkeimpaan oikeuteen, tosin Venäjällä on neljä eri astetta. Lisäksi jaon ulkopuolella on erillinen viranomainen, joka valvoo sekä kansalaisten että viranomaisten toiminnan lainmukaisuutta. Suomeen muuttaneen yksityishenkilön tai tänne perustetun yrityksen näkökulmasta saattaa olla korkea kynnys lähteä oikeuteen valvomaan etujaan, etenkin paikallista oikeusjärjestystä ja kieltä tuntematta. Vaikka menettely Suomessa on yksinkertaisempi ja nopeampi kuin Venäjällä, selkeäkin juttu voi kompastua kieliongelmiin. Tätä juttua kirjoittaessani yllätyin, miten haastavaa voi olla kaksikielisenkin kääntää sellaiset ammattilaistermit, joille ei periaatteessa löydy toisessa kielessä selvää vastinetta. Syksyllä sain mahdollisuuden toimia kansainvälisenä tutorina tiedekunnassamme. Toimi oli mitä kiitollisin. Haastattelin kolmea venäläistä, tutkintonsa loppuvaiheessa olevaa opiskelijaa. Kävimme kuumia keskusteluja maiden oikeusjärjestyksistä, järjestelmien eroista, oikeusturvasta, opiskelusta ja opiskelijaelämästä. Tässä haastattelujen tuloksia lyhyesti. Suomalainen oikeusjärjestelmä venäläisestä näkökulmasta Minkälainen kuva Teillä on Suomesta, Suomen oikeusjärjestyksestä ja tuomioistuinlaitoksesta? Suomi on puhdas maa, täällä on kaunis luonto. Valtiona Suomi on kaukainen ja omaperäinen. Ihmiset täällä ovat hyvin rationaalisia. Suomen oikeusjärjestyksestä emme vielä tiedä paljoakaan. Suomi on harvoin uutisotsikoiden kohteena Venäjällä. Yleensä siellä uutisoidaan niistä maista, missä tapahtuu ja sattuu paljon. Sekin kertoo jotain. Olemme kuulleet, että Suomen lainsäädäntö perustuu vanhaan ruotsalaiseen vuoden 1734 lakiin. Täytäntöönpanojärjestelmä on toimiva ja tehokas, asioiden käsittely on johdonmukaista ja joutuisaa. Millaisia ongelmia yritykset saattavat kohdata Venäjällä? Venäjällä on mahdollista törmätä korruptioon, loputtomaan byrokratiaan ja jopa kilpailijoiden epävirallisiin nujertamisyrityksiin. Myös täytäntöönpanojärjestelmä on heikompi kuin Suomessa. Esimerkiksi ulosottopäätös ei useinkaan ole velkojen saatavuuden tae. Lainsäädäntö on hyvin herkkä muutoksille johtuen jatkuvasti muuttuvasta yhteiskunnasta. Miksi kannattaisi sijoittaa Venäjälle? Markkinoilla on edelleenkin paljon täyttämättä olevia aukkoja. Verotuksen taso on matala, esimerkiksi ansiotuloveroprosentti on kiinteä 13. Tällä hetkellä Venäjän valtio pyrkii edistämään pientä ja keskisuurta liiketoimintaa verohelpotuksin ja yksinkertaistamalla juridista sääntelyä. Siellä on kuitenkin paljon kehittymismahdollisuuksia, jos yrittämisen riskit hallitaan. Millaista on opiskella oikeustiedettä Venäjän yliopistoissa? Venäjällä on valtavia eroja yliopistojen välillä. Valtiolliset yliopistot ovat yleensä maineikkaita ja siellä on pysyvästi korkeatasoista opetusta. Yksityisistä yliopistoista ei voi olla koskaan varma ja niitä on nykyään joka kulmalla. Suomessa on harmonisoitu opetusjärjestelmä, Venäjällä jokaisessa yliopistossa on omat käytäntönsä. Opetusjärjestelmä on erilainen kuin Suomessa. Luemme monta kurssia rinnakkain koko lukukauden ja sen päätteeksi on tenttiviikko. Siitä selviäminen teettää valtavasti töitä. Miksi halusitte tulla Turkuun? Olemme lukeneet ja kuulleet, että täällä on korkeatasoinen yliopistokoulutus. Kaikki ihmiset puhuvat hyvin englantia ja rikollisuutta on vähän. Yliopistot ovat ihmisiä varten - kaikki on järjestetty mahdollisimman mutkattomaksi ja kampukselta löytyy kaikki mitä opiskelija voi tarvita. Kiitokset Anastasia Goncharoville, Jevgenia Kaminskayalle ja Katja Myznikovalle haastatteluun osallistumisesta. Anna Shumskaya Avustava lakimies, oik.yo anna.shumskaya@heikkilalaw.fi 10 11
Osoitelähde: Heikkilä Group asiakasrekisterit 19. Yrittäjien Oikeussuoja Oy:n ja Heikkilä Groupin golfkisa NYGREN JA KESKINEN VOITTOIHIN SIPOON NEVAKSESSA Kaikkiaan 62 pelaajaa saapui 17. elokuuta Nevas Golfiin Sipooseen nauttimaan moitteettomasta golfsäästä ja taistelemaan 19. Yrittäjien oikeussuoja Oy:n ja Heikkilä Groupin golfkisan voitosta. Kisaan osallistui 43 miespelaajaa ja 15 naispelaajaa, jotka kilvoittelivat tasoituksellisessa pistebogeyssä Nevaksen vaativilla väylillä. Mukana ohjelmassa oli luonnollisesti mukana myös pisin draivi- ja lähimmäs lippua -osiot. Eri sarjojen ohella kilpailun järjestäjät olivat tänäkin vuonna päättäneet palkita kaikki osallistujat, joten kotimatkalle saattoi suunnistaa hyvillä mielin, vaikka peli ei aivan huippuvireessä olisi ollutkaan. Naisten sarjan voitto ratkesi niukimmalla mahdollisella erolla Salo Golfin Terhi Nygrenin eduksi. Samaan tulokseen hänen kanssaan, 34 bogipistettä, pelasi myös Helsingin Golfklubin Kaarina Wasenius. Kolmannen sijan otti Master Golf Clubin Anneli Hietala, joka pelasi tulokseen 32 bogipistettä. Onnittelut voittajille! Miesten sarjassa käytiin niin ikään tasainen kamppailu voitosta, jonka lopulta otti Vuosaari Golfklubin Tuomo Keskinen 36:lla bogipisteellä. Hyvänä kakkosena maaliin saapui Keimola Golf Vantaan Jari Olli 35:llä bogipisteellä. Kolmanneksi rynnisti Nurmijärven Golfkeskuksen Kauko Helttunen tuloksellaan 34 pistettä. Pisimmän draivin, lähes 250 metriä, tykitti Kari Pulkkinen ja lähimmäs lippua osui pistebogeyssä pronssille sijoittunut Kauko Helttunen. Onnittelut kaikille voittajille. Kisan järjestelyistä vastannut Heikkilä Groupin Ari Mertala oli perin tyytyväinen kisapäivän antiin. Golfkilpailuissa sää on tärkeä elementti ja tällä kertaa se oli meille suosiollinen. Saimme Sipoossa nauttia parhaasta mahdollisesta golfsäästä, kun Helsingissä satoi samaan aikaan kaatamalla. Kilpailun tuloksista haluaisin todeta sen verran, että pelaajilla oli tasoitukset kohdillaan, sillä miesten kisan voitto heltisi omaan par iin pelaamalla ja naistenkin sarjassa voittotulos oli hyvää tasoa. Lisäksi osallistujat olivat tyytyväisiä kenttään, joka oli erinomaisessa kunnossa ja haastoi juuri sopivasti. Haluan välittää lämpimät kiitokseni kaikille osallistujille. Tästä on hyvä jatkaa kohti tulevaa kautta ja uusia kisoja. Ari Mertala