TÄRINÄSELVITYS RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA

Vastaanottaja Rakennustoimisto Pohjola Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 29.12.2011 TÄRINÄSELVITYS RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA

TÄRINÄSELVITYS RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA Päivämäärä 29.12.2011 Laatija Tarkastaja Johanna Hellberg Jouko Noukka Viite 82139640 Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO T +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi

RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA SISÄLTÖ 1. Tehtävä 1 2. Lähtötiedot 1 3. Pohjasuhteet 2 4. Liikenne 2 5. Tärinän laskennallinen tarkastelu ennustemallilla 2 5.1 Junaliikenteen tärinä 2 5.2 Tieliikenteen tärinä 2 5.3 Arviointiin liittyvät epävarmuustekijät 2 6. Tärinän raja-arvot 3 6.1 Ihmisten kokema tärinän häiritsevyys 3 6.2 Rakenteiden vaurioalttius 3 7. Tärinän leviäminen 4 7.1 Junaliikenteen tärinä 4 7.2 Tieliikenteen tärinä 5 8. Loppupäätelmä 6 9. Kirjallisuus 7 LIITTEET Liite 1 Ennustemallit junliikennetärinän leviämiselle Liite 2 Ennustemallit tieliikennetärinän leviämiselle

RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA 1 1. TEHTÄVÄ Rakennustoimisto Pohjola Oy:n toimeksiannosta Ramboll Finland Oy on tehnyt selvityksen liikenteen aiheuttamista tärinähaitoista ja arvioinut mahdollisesti tarvittavia suojaustoimenpiteitä Rakennuskeskus Centran alueella Hämeenlinnassa. Alue sijaitsee rataosuudella Riihimäki-Tampere, rata-km:lla noin 104+900 106+700, Harvialantien (Vt 10) varrella. Tutkittavan alueen sijainti on esitetty kuvassa 1. Tärinäriskikartoitus on toteutettu noudattaen soveltuvin osin VTT:n ohjeita "Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa" ja "Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta". Kuva 1 Tutkittavan alueen sijainti. 2. LÄHTÖTIEDOT Selvitysalueelta on koottu olemassa oleva lähtöaineisto. Käytössä on ollut seuraava lähtöaineisto: - Rakennuskeskus Centra, rakennettavuusselvitys (Ramboll, 2011) - Alueelta löytyvät pohjatutkimustiedot (Insinööritoimisto Maatesti, 1977 1984) - Aluekäyttöluonnos (Arsatek Oy, 2011) - Radan pohjatutkimus- ja perustamistapatiedot Riihimäki-Tampere rataosuudelta välillä km 104+900 106+700 - Junaliikennetiedot nyky- ja ennustetilanteessa v. 2020 (Rataverkon tavaraliikenneennuste 2030, Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 37/2010)

RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA 2 3. POHJASUHTEET Tutkittava alue sijaitsee rautatien ja Harvialantien välisellä alueella. Alueen maanpinta vaihtelee välillä noin +80,2 +87,5. Maanpinnan korkeus nousee pääsääntöisesti kohti alueen länsipuolella kulkevaa rautatietä. Alueen maaperä koostuu pääosin turpeista ja hienoperäisistä maalajeista. Turvekerroksen paksuus on 0,5 5 m. Turvekerroksen alla on liejuista savea ja savea. Savikerroksen alla on silttikerros ennen moreenia. Moreenin pinta löytyy noin 11 18 m syvyydestä. Alueen länsi- ja luoteisosassa pinnasta löytyy osittain täyttökerroksia ja maaperä on pääosin silttiä. Silttikerroksen alla pohjamaa on moreenia. Pohjaveden korkeus havaittiin pohjatutkimusten yhteydessä (Ramboll, 2011) olevan turvealueella lähellä maan pinnan tasoa noin +79,74 +80,13. 4. LIIKENNE Rataosuus on sähköistetty ja kuuluu luokkaan D. Ratapölkyt ovat betonista ja tukikerroksena on raidesepeli. Riihimäki-Tampere rataosuudella on tutkimuskohdalla tällä hetkellä neljä raidetta, joista kaksi keskimmäistä raidetta on ns. pääraiteita. Alueen kautta kulkee sekä henkilö- että tavaraliikennettä ja liikenne on ympärivuorokautista. Suurin sallittu rakenteellinen nopeus on 200 km/h henkilöjunille ja 120 km/h tavarajunille (alle 22,5 tonnin akselipainoilla). Pääraiteiden nopeusrajoitus rata-km:sta 106+680 lähtien on 140 km/h ja reunimmaisilla sivuraiteilla 35 km/h. Hämeenlinnan aseman ratapiha-alue on noin 1 km etäisyydellä tutkimuskohteesta. Harvialantien liikenne on tyypillistä taajamaaliikennettä. Tiellä liikennöi henkilöautoja, busseja ja raskaita ajoneuvoja. Nopeusrajoitus on tarkasteltavan alueen kohdalla 80 km/h. 5. TÄRINÄN LASKENNALLINEN TARKASTELU ENNUSTE- MALLILLA 5.1 Junaliikenteen tärinä Tärinän leviäminen ympäristössä on arvioitu käyttäen VTT:n ohjeessa " Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa" esitettyä laskentamallia. Laskentamallilla on laskettu ennustekäyrä rakennuksiin vaikuttavan heilahdusnopeuden ja etäisyyden vuorosuhteelle. 5.2 Tieliikenteen tärinä Tärinän leviäminen ympäristössä on arvioitu käyttäen muunnettua laskentamallia, joka on alun perin kehitetty hidastetöyssyistä aiheutuvan kumipyöräisten raskaiden ajoneuvojen aikaansaamaan tärinän leviämiseen (VTT 2006). Muunnettua laskentamallia on laajennettu kuvaamaan myös tien muita epätasaisuuksia. 5.3 Arviointiin liittyvät epävarmuustekijät Tärinän laskennalliseen arviointiin ei ole vakiintunutta menetelmää. Tärinälaskelmien epävarmuus on huomattavasti suurempi kuin esim. melulaskelmien, koska tärinään vaikuttaa suuri joukko vaikeasti arvioitavia tekijöitä. Merkittävin tärinän leviämiseen vaikuttava tekijä on liikenteen lisäksi maapohjan ominaisuudet. Tärinän leviämiseen vaikuttaa oleellisesti myös maapohjasuhteet rata- ja tiealueen ulkopuolella ja erityisesti rakennusten perustamisalueella.

RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA 3 Rakennuksen rakenteilla on merkittävä vaikutus rakennuksessa koettavaan tärinään. Riittämättömästi jäykistetyillä, puurunkoisilla ja kaksikerroksisilla rakennuksilla tärinä voi aikaansaada rakennuksen värähtelyä vaakasuuntaan. Jännemitoiltaan pitkät ja joustavat lattiarakenteet vahvistavat vastaavasti pystysuuntaista värähtelyä resonoidessaan. Tärinän leviämismallin laatimisessa on kertoimet valittu jossakin määrin varovaisesti siten, että laskennalla saadaan todennäköisesti todellisuutta suurempia arvoja. 6. TÄRINÄN RAJA-ARVOT 6.1 Ihmisten kokema tärinän häiritsevyys Tärinän arvioinnissa on käytetty norjalaista tärinäluokitusta NS 8176 (1999), jonka mukaiset tärinän ohje-arvot perustuvat värähtelyn tunnuslukuun v rms,95 (taulukko 1). Tärinän aiheuttamaa mahdollista haittaa asuinmukavuudelle maankäytön suunnittelussa arvioidaan tunnusluvun v rms,95 perusteella. Tunnusluku perustuu yksittäisten liikennetapahtumien suurimpiin värähtelyn tehollisarvoihin ja niiden perusteella laskettuun keskiarvoon ja hajontaan seuraavasti: v rms,95 = 15 suurimman yksittäisen tapahtuman keskiarvo + 1,8 x 15 suurimman yksittäisen tapahtuman hajonta. Tilastollisesta luonteesta johtuen se voidaan tarkasti määrittää vain pitkäaikaisten mittausten avulla. Taulukon 1 luokitus perustuu ihmisen kokeman tärinän häiritsevyyteen. Mikäli kyse ei ole asuinrakennuksesta ja tilojen käyttötarkoitus on sellainen, että liikenteen ei katsota haittaavan lepoa (esim. kaupat, kahvilat, ostoskeskukset, tavaratalot, liikuntatilat), tavoiteraja voi olla kaksinkertainen taulukossa esitettyihin arvoihin nähden (VTT 2011). Taulukko 1 Suositus rakennusten värähtelyluokituksesta (VTT 2006). Värähtelyluokka Kuvaus värähtelyolosuhteista Tärinän tunnusluku v rms,95 [mm/s] A Hyvät asuinolosuhteet 0,10 B Suhteellisen hyvät olosuhteet 0,15 C Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa 0,30 D Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla 0,60 6.2 Rakenteiden vaurioalttius Rakenteiden perustusten vaurioalttiutta kuvataan V-, H- ja E-luokituksella (taulukko 2). Rajaarvojen perusteena on, että niitä pienempien värähtelytasojen ei katsota aiheuttavan rakennuksen käyttöarvoa pienentäviä vaurioita (DIN 4150-3). Standardissa DIN 4150-3 perinteisesti rakennetuille betoni- tiili- tai puurakennuksien ylimmän tason vaakavärähtelylle esitetään taajuusalueesta riippumaton raja-arvo 5 mm/s. Koska vaurioalttiuden raja-arvot on annettu heilahdusnopeuden huippuarvoina, on ne muunnettu taajuuspainotetuiksi tehollisarvoiksi kertoimella 0,6 (VTT 2008). Muunnos on tehty, jotta vaurioalttiuden arvot olisivat vertailukelpoisia ihmisten häiriöksi kokeman tärinän arvoihin.

RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA 4 Taulukko 2 Rakenteiden perustusten vaurioalttiuden rajaamisessa käytettävät kriteerit, (VTT 2001). Kuvaus värähtelyolosuhteista Värähtelyluokka Heilahdusnopeuden huippuarvo v max [mm/s] Tunnusluku v rms,95 [mm/s] V Kohonneen tärinäalttiuden alue Rakenteiden vauriot mahdollisia 3,0 5,0 H Vähäisen tärinäalttiuden alue Rakenteiden haitat mahdollisia 3,0 5,0 E Rakenteiden vaurioriski epätodennäköinen 1,0 1,6 7. TÄRINÄN LEVIÄMINEN 7.1 Junaliikenteen tärinä Mittaustulokset sekä ennustemallit on esitetty kuvissa 2 ja 3 sekä liitteessä 1. Tärinän leviämistä on tarkasteltu sekä turve- että silttialueella. Turvealueella tärinäarviointi on tehty soveltaen ennustemallia (VTT 2006) siten, että v 0 (15 m) on 1,625 mm/s ja etäisyyseksponentti 1,0. Silttialueella v 0 (15 m) on 1,05 mm/s ja etäisyyseksponentti 1,1. Tavarajunien nopeutena on laskennassa käytetty 100 km/h. Kuvissa 2 ja 3 on esitetty arvio junaliikenteen aiheuttaman tärinän leviämisestä turve- ja silttialueella. Yli yksikerroksisissa rakennuksissa tärinätasot arvioidaan kaksinkertaisiksi yksikerroksisen rakennuksen pystyvärähtelyyn verrattuna. Yli 5-kerroksisissa kerrostaloissa tärinätasot voidaan pitää lähes samana kuin 1-kerroksisissa taloissa. Ennustekäyrien perusteella arvioidut tärinäluokkien alueet etäisyyksinä raiteesta on esitetty taulukossa 3. Koska alueelle ei ole suunniteltu asuinrakennuksia, tavoiteltavan tärinäluokan C rajaarvoa voi kertoa kahdella, jolloin raja-arvoksi tulee luokan D arvo 0,6 mm/s. Taulukko 3. Värähtelyluokkien etäisyydet raiteesta. Etäisyys raiteesta (m) Ihmisen häiriintyminen Rakennusten vaurioituminen Luokka C Luokka E (< 0,60 mm/s*) 1,6 mm/s) Rakennus Turvealue Silttialue Turvealue Silttialue 1-kerroksiset ja yli 5 kerroksiset > 85 m > 50 m > 35 m > 20 m 2-5-kerroksiset > 165 m > 90 m > 65 m > 40 m * Raja-arvo, kun kyseessä on muu kuin asuinrakennus ja tilojen käyttötarkoitus on sellainen, että liikenteen ei katsota haittaavan lepoa.

RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA 5 Kuva 2 Arvioitu tärinän heilahdusnopeus rakennuksessa etäisyyden suhteen, kun tärinää johtava maakerros on turvetta. Kuva 3 Arvioitu tärinän heilahdusnopeus rakennuksessa etäisyyden suhteen, kun tärinää johtava maakerros on silttiä. 7.2 Tieliikenteen tärinä Laskennan tulokset on esitetty kuvassa 4 sekä liitteessä 2. Tärinäarviointi tieliikenteen osalta on tehty ajoneuvojen nopeudella 80 km/h ja niissä on huomioitu tien päällystepinnan kuluminen pitkällä aikavälillä. Ajoväylän läheisyydessä tarkasteltavan alueen maaperä on turvetta, joten tieliikenteen osalta tärinän leviämistä on tarkasteltu pelkästään turvealueella.

RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA 6 Kuvassa 4 on esitetty arvio tieliikennetärinän leviämisestä väylän länsipuolella kun tärinää johtava maalaji on turvetta ja asfalttipäällysteen on oletettu kuluneeksi reikiintymättömäksi. Ennustekäyrien perusteella arvioitu tärinäluokkien alueet etäisyyksinä ajoväylästä erilaisilla päällysteen laatutasoilla on esitetty taulukossa 4. Koska alueelle ei ole suunniteltu asuinrakennuksia, tavoiteltavan tärinäluokan C raja-arvoa voi kertoa kahdella, jolloin raja-arvoksi tulee luokan D arvo 0,6 mm/s. Kuva 4 Arvioitu tärinän heilahdusnopeus rakennuksessa etäisyyden suhteen, kun tärinää johtava maakerros on turvetta ja asfalttipäällysteen on oletettu kuluneeksi reikiintymättömäksi. Taulukko 4 Rakennus Värähtelyluokkien etäisyydet ajoväylästä erilaisilla päällysteen laatutasoilla. Etäisyys ajoväylästä (m) Ihmisen häiriintyminen Rakennusten vaurioituminen Luokka C Luokka E (< 0,60 mm/s*) 1,6 mm/s) Uusi ABpäällyste Kulunut reikiintymätön AB-päällyste Uusi ABpäällyste Kulunut reikiintymätön AB-päällyste 1-kerroksiset ja yli 5 kerroksiset > 30 m > 45 m > 15 m > 20 m 2-5-kerroksiset > 45 m > 95 m > 20 m > 40 m * Raja-arvo, kun kyseessä on muu kuin asuinrakennus ja tilojen käyttötarkoitus on sellainen, että liikenteen ei katsota haittaavan lepoa. 8. LOPPUPÄÄTELMÄ Junaliikenneärinän osalta uusille liikerakennuksille hyväksyttävä värähtelyluokka täyttyy turvealueella liikerakennuksissa yli 85 metrin etäisyydellä raiteesta 1-kerroksisien rakennusten osalta ja yli 165 metrin etäisyydellä raiteesta yli 1-kerroksisien rakennusten osalta. Silttialueella vastaavat etäisyydet ovat 50 m ja 90 m. Koska pääraiteiden nopeusrajoitus on paljon korkeampi kuin reunimmaisilla sivuraiteilla, pääraiteista leviävä tärinä on mitoittava. Tämän johdosta etäisyys raiteesta tulee laskea pääraiteista.

RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA 7 Aluekäyttöluonnoksen mukaan liikerakennukset on sijoitettu n. 70 m pääraiteista ja n. 70 m Harvialantieltä. Laskettujen ennustemallien mukaan rakenteiden vaurioriski on merkityksetön kaikkien rakennusten osalta yli 65 metrin etäisyydellä raiteesta ja yli 40 metrin etäisyydellä tieltä. Selvitysalueen pohjamaa koostuu pääosin tärinän kannalta ongelmallisista turvealueista. Tulevien rakennusten perustuksia varten alueella tullaan tekemään pohjanvahvistuksia, kuten massanvaihtoa ja massa- ja pilaristabilointi, sekä paalutusta. Tämän johdosta selvitysalueen olosuhteet tärinän suhteen tulee muuttumaan merkittävästi. Stabilointi ja massanvaihto pienentävät pääsääntöisesti tärinän leviämistä. Stabilointi voi myös toimia vaimennusrakenteena radan ja rakennuksien välillä. Radan varteen sijoitetulla seinämäisellä rakenteella on saavutettu noin 40 60 % tärinävaimennus seinän takana. Rakennuksien paalutuksella voi pienentää maaperän pystyvärähtelyn siirtymistä rakennukseen, mutta sillä ei ole merkitystä vaakavärähtelyn siirtymisessä rakennukseen. Tarkasteltava alue ei sovellu asunrakentamiselle ilman tärinänvaimennustoimenpiteitä. Liikerakennuksille alue soveltuu, kun alueella tehdään pohjanvahvistustöitä perustuksia varten. Suosittelemme, että alueella tehdään tärinämittauksia kun pohjanvahvistustyöt on tehty tai kun rakennuksien perustuksia on valmiina. Mittauksilla voidaan tarkentaa rajoja värähtelyluokille ja tärinän vaimennustoimenpiteiden tarvetta. 9. KIRJALLISUUS DIN 4150-3. 1999. Erschütterungen im Bauwesen Teil 3: Einwirkungen auf bauliche Anlagen. Berlin: Deutches Institut für Normung e. v. 12 s. VTT 2011 Ohjeita liikennetärinän arviointiin, Espoo. 35 s. + liit. 9 s. (VTT tiedotteita 2569). ISBN 978-951-38-7685-2. ISSN 1455-0865. VTT 2008 Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, Espoo. 95 s. + liit. 69 s. (VTT tiedotteita 2425). ISBN 978-951-38-7197-0. ISSN 1455-0865. VTT 2006 Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa. Espoo. 46 s. + liit. 33 s. (VTT Working papers 50). ISBN 951-38-6602-5. ISSN 1459-7683. VTT 2005 Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta. Espoo. 50 s + liit. 15 s. (VTT tiedotteita 2278). ISBN 951-38-6523-1. ISSN 1235-0605. VTT 2001 Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin - vaurio-alttiuden kartoittaminen ja mittaaminen. Luonnos, 47 s.

LIITE 1 ENNUSTEMALLIT JUNLIIKENNETÄRINÄN LEVIÄMISELLE 1-1

RAUTATIELIIKENTEEN YMPÄRISTÖTÄRINÄN LASKENTA Kunta Hämeenlinna Rataosa Helsinki-Tampere Km n. 104+900-106+700 Kohde Rakennuskeskus Centra Laskelman laatija Johanna Hellberg Pvm 23.12.2011 TÄRINÄÄ JOHTAVA MAALAJI TARKASTELTAVAN JUNAN JA RADAN TIEDOT Suljettu leikkauslujuus Painokairausvastus Junan kokonaispaino, G tn 2000 Junan nopeus, s km/h 100 Tärinää johtavan maakerroksen kokonais- Raiteiden määrä kpl 4 paksuus radan ja tarkastelukohteen välillä m 4 TARKASTELTAVA RAKENNUS Kohteen etäisyys radan keskeltä Lisätietoja kohteesta m 70 LASKENNAN VÄRÄHTELYSUURE Käytettävä suure Määritys mittausten perusteella Arvioidaan huippuarvoja ja tehollisarvoja toistensa avulla TAVOITELTAVA TÄRINÄLUOKKA Värähtelyluokka TARKASTELUN PAINOPISTE SUOSITELTAVAT LASKENTAPARAMETRIT Vertailuetäisyys, D 0 Vertailuheilahdusnopeus, v 0 Nopeuseksponentti, A Etäisyyseksponentti, B m 15 mm/s 1,625-1 - 1,00 ENNUSTEARVOT TARKASTELUKOHTEESSA SUOSITUSARVOISTA POIKKEAVAT PARAMETRIT Heilahdusnop. taajuuspainotettu tehollisarvo Vertailuheilahdusnopeus, v 0 mm/s 1-kerroksisessa rakennuksessa mm/s 0,696 Nopeuseksponentti, A - 2-kerroksisessa rakennuksessa mm/s 1,393 Etäisyyseksponentti, B - ETÄISYYS RADASTA JOLLA TAVOITE TÄYTTYY LASKENTAKERTOIMET TARKASTELUKOHTEESSA Tavoiteltava värähtelyluokka D Etäisyyskerroin k D = 0,21 1-kerroksisessa rakennuksessa m 84 Junan nopeudesta johtuva kerroin k S = 1,43 2-kerroksisessa rakennuksessa m 162 Junan painosta johtuva kerroin k G = 1 Radan kunnosta johtuva kerroin k R = 0,7 Maaperän ominaistaajuus Hz 0,6 Arviointiriskikerroin A = 2 TÄRINÄN ENNUSTETTU VAIMENEMINEN ANNETUISSA OLOSUHTEISSA Heilahdusnopeuden taajuuspainotettu tehollisarvo v rms (mm/s) 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240 260 280 300 320 340 360 Etäisyys raiteesta (m) Ennuste - 1-kerr. rakennukset Ennuste -tarkasteltava kohde, 1 kerr. rakennus, pystysuunta Ennuste - yli 1-kerr. rakennukset Ennuste - tarkasteltava kohde, 2 kerr. rakennus, vaakasuunta Tavoiteltava värähtelyluokka

RAUTATIELIIKENTEEN YMPÄRISTÖTÄRINÄN LASKENTA Kunta Hämeenlinna Rataosa Helsinki-Tampere Km n. 104+900-106+700 Kohde Rakennuskeskus Centra Laskelman laatija Johanna Hellberg Pvm 23.12.2011 TÄRINÄÄ JOHTAVA MAALAJI TARKASTELTAVAN JUNAN JA RADAN TIEDOT Suljettu leikkauslujuus Painokairausvastus Junan kokonaispaino, G tn 2000 Junan nopeus, s km/h 100 Tärinää johtavan maakerroksen kokonais- Raiteiden määrä kpl 4 paksuus radan ja tarkastelukohteen välillä m 6 TARKASTELTAVA RAKENNUS Kohteen etäisyys radan keskeltä Lisätietoja kohteesta m 70 LASKENNAN VÄRÄHTELYSUURE Käytettävä suure Määritys mittausten perusteella Arvioidaan huippuarvoja ja tehollisarvoja toistensa avulla TAVOITELTAVA TÄRINÄLUOKKA Värähtelyluokka TARKASTELUN PAINOPISTE SUOSITELTAVAT LASKENTAPARAMETRIT Vertailuetäisyys, D 0 Vertailuheilahdusnopeus, v 0 Nopeuseksponentti, A Etäisyyseksponentti, B m 15 mm/s 1,050-1 - 1,10 ENNUSTEARVOT TARKASTELUKOHTEESSA SUOSITUSARVOISTA POIKKEAVAT PARAMETRIT Heilahdusnop. taajuuspainotettu tehollisarvo Vertailuheilahdusnopeus, v 0 mm/s 1-kerroksisessa rakennuksessa mm/s 0,386 Nopeuseksponentti, A - 2-kerroksisessa rakennuksessa mm/s 0,772 Etäisyyseksponentti, B - ETÄISYYS RADASTA JOLLA TAVOITE TÄYTTYY LASKENTAKERTOIMET TARKASTELUKOHTEESSA Tavoiteltava värähtelyluokka D Etäisyyskerroin k D = 0,18 1-kerroksisessa rakennuksessa m 48 Junan nopeudesta johtuva kerroin k S = 1,43 2-kerroksisessa rakennuksessa m 87 Junan painosta johtuva kerroin k G = 1 Radan kunnosta johtuva kerroin k R = 0,7 Maaperän ominaistaajuus Hz 3,7 Arviointiriskikerroin A = 2 TÄRINÄN ENNUSTETTU VAIMENEMINEN ANNETUISSA OLOSUHTEISSA Heilahdusnopeuden taajuuspainotettu tehollisarvo v rms (mm/s) 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240 260 280 300 320 340 360 Etäisyys raiteesta (m) Ennuste - 1-kerr. rakennukset Ennuste -tarkasteltava kohde, 1 kerr. rakennus, pystysuunta Ennuste - yli 1-kerr. rakennukset Ennuste - tarkasteltava kohde, 2 kerr. rakennus, vaakasuunta Tavoiteltava värähtelyluokka

LIITE 2 ENNUSTEMALLIT TIELIIKENNETÄRINÄN LEVIÄMISELLE 2-1

KATULIIKENTEEN YMPÄRISTÖTÄRINÄN LASKENTA Kunta Hämeenlinna Katu/Tie Harvialantie (vt 10) Kortteli Kohde Rakennuskeskus Centra Laskelman laatija Johanna Hellberg Pvm 23.12.2011 TÄRINÄÄ JOHTAVA MAALAJI TIEN JA KADUN LAATU Suljettu leikkauslujuus Painokairausvastus EPÄTASAISUUDEN LEVEYS Tärinää johtavan maakerroksen kokonaispaksuus kadun ja tarkastelukohteen välillä Epätasaisuuden suurin arvo, a mm m 4 Ajoneuvon nopeus, s km/h 80 TARKASTELTAVA RAKENNUS LASKENNAN VÄRÄHTELYSUURE Kohteen etäisyys kadun keskeltä Lisätietoja kohteesta TAVOITELTAVA TÄRINÄLUOKKA Värähtelyluokka m 70 Huippuarvo Tehollisarvo Määritys mittausten perusteella TARKASTELUN PAINOPISTE ETÄISYYS KADUSTA JOLLA TAVOITE TÄYTTYY EHDOTETUT LASKENTAPARAMETRIT Tavoiteltava värähtelyluokka D Epätasaisuuden suurin arvo, a mm 1,50 1-kerroksisessa rakennuksessa 2-kerroksisessa rakennuksessa m 29 Epätasaisuuden leveys, p - 1,00 m 46 ENNUSTEARVOT TARKASTELUKOHTEESSA LASKENTAKERTOIMET TARKASTELUKOHTEESSA Heilahdusnop. taajuuspainotettu tehollisarvo Maaperäkerroin g = 1,20 1-kerroksisessa rakennuksessa mm/s 0,203 Maaperäeksponentti x = -1,10 2-kerroksisessa rakennuksessa mm/s 0,406 Epätasaisuuden leveys p = 1,00 Epätasaisuuden suurin arvo a = 1,50 Maaperän ominaistaajuus Hz 0,6 Suurennuskerroin maasta rakennukseen M = 2 TÄRINÄN ENNUSTETTU VAIMENEMINEN ANNETUISSA OLOSUHTEISSA Heilahdusnopeuden taajuuspainotettu tehollisarvo v rms (mm/s) 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 0 50 100 150 200 250 300 Etäisyys tiestä/kadusta (m) Ennuste - 1-kerr. rakennukset Ennuste -tarkasteltava kohde, 1 kerr. rakennus, pystysuunta Ennuste - yli 1-kerr. rakennukset Ennuste - tarkasteltava kohde, 2. kerr. rakennus, vaakasuunta Tavoiteltava värähtelyluokka

KATULIIKENTEEN YMPÄRISTÖTÄRINÄN LASKENTA Kunta Hämeenlinna Katu/Tie Harvialantie (vt 10) Kortteli Kohde Rakennuskeskus Centra Laskelman laatija Johanna Hellberg Pvm 23.12.2011 TÄRINÄÄ JOHTAVA MAALAJI TIEN JA KADUN LAATU Suljettu leikkauslujuus Painokairausvastus EPÄTASAISUUDEN LEVEYS Tärinää johtavan maakerroksen kokonaispaksuus kadun ja tarkastelukohteen välillä Epätasaisuuden suurin arvo, a mm m 4 Ajoneuvon nopeus, s km/h 80 TARKASTELTAVA RAKENNUS LASKENNAN VÄRÄHTELYSUURE Kohteen etäisyys kadun keskeltä Lisätietoja kohteesta TAVOITELTAVA TÄRINÄLUOKKA Värähtelyluokka m 70 Huippuarvo Tehollisarvo Määritys mittausten perusteella TARKASTELUN PAINOPISTE ETÄISYYS KADUSTA JOLLA TAVOITE TÄYTTYY EHDOTETUT LASKENTAPARAMETRIT Tavoiteltava värähtelyluokka D Epätasaisuuden suurin arvo, a mm 3,00 1-kerroksisessa rakennuksessa 2-kerroksisessa rakennuksessa m 46 Epätasaisuuden leveys, p - 1,00 m 93 ENNUSTEARVOT TARKASTELUKOHTEESSA LASKENTAKERTOIMET TARKASTELUKOHTEESSA Heilahdusnop. taajuuspainotettu tehollisarvo Maaperäkerroin g = 1,20 1-kerroksisessa rakennuksessa mm/s 0,406 Maaperäeksponentti x = -1,10 2-kerroksisessa rakennuksessa mm/s 0,813 Epätasaisuuden leveys p = 1,00 Epätasaisuuden suurin arvo a = 3,00 Maaperän ominaistaajuus Hz 0,6 Suurennuskerroin maasta rakennukseen M = 2 TÄRINÄN ENNUSTETTU VAIMENEMINEN ANNETUISSA OLOSUHTEISSA Heilahdusnopeuden taajuuspainotettu tehollisarvo v rms (mm/s) 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 0 50 100 150 200 250 300 Etäisyys tiestä/kadusta (m) Ennuste - 1-kerr. rakennukset Ennuste -tarkasteltava kohde, 1 kerr. rakennus, pystysuunta Ennuste - yli 1-kerr. rakennukset Ennuste - tarkasteltava kohde, 2. kerr. rakennus, vaakasuunta Tavoiteltava värähtelyluokka