Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S

H Ä M E E N Y M P Ä R I S T Ö L U P A P Ä Ä T Ö S Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Nro YLO/lup/120/05....................... Dnro Annettu julkipanon jälkeen Epävirallinen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Suomen Uusioaines Oy:n lasinpuhdistuslaitosta Forssan kaupungissa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta ja toiminnan muutos. LUVAN HAKIJA Suomen Uusioaines Oy PL 120 30101 FORSSA LAITOS JA SEN SIJAINTI Lasinpuhdistuslaitos Kurikkamäentie 33 30420 Forssa Kunta nro: Forssa 086 Kylä: Talsoila Kiinteistörekisteritunnukset: 061 413 1 434, 061 413 1 435 ja 061 413 1 438 Y tunnus: 0987205 9 Toimialatunnus: 37200 muiden jätteiden ja romun kierrätys KIINTEISTÖN OMISTAJA Multi Monitoimi Oy PL 120 30101 FORSSA LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hämeen ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 12 d mukaan (laitos tai paikka, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään 5 000 tonnia vuodessa). SUORITEMAKSU 3 920 euroa Birger Jaarlin katu 13 PL 131, 13101 Hämeenlinna Puh. 020 490 103 Faksi 020 490 3820 kirjaamo.ham@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/ham Kauppakatu 11 C PL 29, 15141 Lahti Puh. 020 490 103 Faksi 020 490 3950 kirjaamo.ham@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/ham Birger Jaarlin katu 13 PB 131, FI 13101 Tavastehus, Finland Tfn +358 20 49 01 03 Fax +358 20 490 38 20 kirjaamo.ham@ymparisto.fi www.miljo.fi/ham Kauppakatu 11 C PB 29, FI 15141 Lahtis, Finland Tfn +358 20 49 01 03 Fax +358 20 490 39 50 kirjaamo.ham@ymparisto.fi www.miljo.fi/ham

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 2 ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle 15.11.2004. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hämeen ympäristökeskus on päätöksellään 0395Y0230 111; 20.5.1997 myöntänyt Suomen Uusioaines Oy:lle jätelain 42 :n mukaisen jäteluvan. Hämeen ympäristökeskus on antanut päätöksen HAM 2003 Y 159 111; YLO/lup/78/03; 30.10.2003 Suomen Uusioaines Oy:lle ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisesta koeluonteisesta toiminnasta. Suomen Uusioaines Oy ja Multi Monitoimi Oy ovat tehneet 1.3.2004 maanvuokrasopimuksen tiloista Lasi niminen tila RNro 1:434 pinta ala 2,1941 ha, Varasto niminen tila RNro 1:435 pinta ala 2,2318 ha ja Varasto II RNro 1:438 pinta ala 1,259 ha. Tilat sijaitsevat Forssan kaupungin Talsoilan kaupunginosassa. Alue ei ole asemakaava aluetta. Alueesta on yleiskaava vuodelta 1992, jossa alue on merkitty maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Nykyään alueella on lähinnä teollisuutta. Alueesta on maakuntakaava vuodelta 2004, jossa alue on muutettu nykyistä toimintaa vastaavaksi eli työpaikkaalueeksi. Suomen Uusioaines Oy:llä on ympäristövahinkovakuutus: Vakuutusosakeyhtiö Tapiola, nro 312 0213864 4, 1.2.1999. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Suomen Uusioaines Oy:n lasinpuhdistuslaitos sijaitsee Forssan kaupungissa osoitteessa Kurikkamäentie 33, 30420 Forssa. Alue ei ole ympäristöhallinnon luokittelemaa, vedenhankintaa varten tärkeää pohjavesialuetta eikä pohjaveden muodostumisaluetta. Lähin pohjavesialue, Vieremä (I luokka, nro 04 061 01) on alueesta n. 1,3 km pohjoiskoilliseen. Lähin pohjavedenottamo on kohteesta n. 1,9 km pohjoiseen. Lähin joki, Loimijoki on alueesta n. 1,4 km pohjoiseen. Lähin järvi, Kaukjärvi on alueesta n. 5,4 km itään. Vesistöluokittelussa alue kuuluu vesistöalueeseen 35.931 Pyhäjärven Kuivajärven alueeseen. Alue on teollisuusaluetta ja sijaitsee n. 4,1 km:n etäisyydellä Forssan kaupungin keskustasta länteen. Alue rajoittuu länsireunalta tiealueeseen, itäreunalta LSV Sementtivalimoon ja konkurssissa olevaan Innolasi Oy:ön sekä pohjois ja eteläreunalta metsätalousalueeseen. Siivouspalvelu Peltoniemi Oy on kiinteistöstä n. 50 m luoteeseen. Lemminkäinen Oy:n murskauslaitos on alueesta n. 450 m luoteeseen. Lähin asuinkäytössä oleva asuinrakennus on alueesta n. 500 m pohjoiseen. Autio asuinrakennus on

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 3 Ympäristön tila ja laatu alueesta n. 350 m etelään. Lähin käytössä oleva talousvesikaivo sijaitsee kohteesta n. 100 pohjoiseen. Lasinpuhdistuslaitoksen toiminta alue on pinta ja pohjavesiolosuhteiltaan jätteiden välivarastoinnin ja käsittelyn kannalta edullinen. Alue ei ole tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella eikä sillä ole merkitystä pienvedenhankintaan. Laitoksen piha alueet ja jauhatuslaitoksen alue sekä alueelle johtava maantie on päällystetty asfaltilla. Välivarastokentät ovat pääosin asfalttipäällysteisiä. Asfalttipäällysteisiltä alueilta pintavedet ohjautuvat ympäröivään maastoon ja sorapäällysteisillä varastoalueilla imeytyvät pääasiassa maaperään. Alueen ympärillä ei ole ympärysojia. Maaperä Alueen maaperä on pääosin kalliota ja pieneltä osin moreenia. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Suomen Uusioaines Oy on lasinkierrätykseen erikoistunut ympäristöalan yritys, joka on perustettu vuonna 1994 osana Stenberg Yhtiöitä. Omaksi yrityksekseen se erotettiin vuonna 1999. Lasinpuhdistuslaitokselle otetaan vastaan kunnilta, Alkosta, tukuista, ravintoloista ja sairaaloista tuleva lasitavara sekä tasolasia eli ikkunalasia ja tuulilaseja. Tuleva lasi puhdistetaan ja murskataan, jolloin lopputuotteena saadaan lasiteollisuuden käyttämää uusioraaka ainetta lasisirua ja teollisuuden hyötykäyttöön lasijauhoa. Toiminnan muutos Toiminnan muutos on kapasiteetin nosto 60 000 tonnista vuodessa 85 000 t/a sekä lasijauhon valmistus 10 000 t/a. Toiminta aika Laitos toimii keskeytyvässä kolmessa vuorossa 24 tuntia vuorokaudessa. Toiminta aika on sunnuntai klo 22:00 perjantai klo 22:00. Keräyslasilinja on toiminnassa yöaikaan, sen sijaan tasolasilinja ja jauhatuslaitteisto eivät ole toiminnassa yöaikaan (klo 22:00 7:00). Viikonloppuisin laitos on kiinni. Jatkossa, kapasiteetin noustessa 85 000 t/a, on tarpeellista muuttaa toiminta aikaa siten, että laitos toimii keskeytymättömässä kolmessa vuorossa. Jätteen keräys ja kuljetus Lasinpuhdistuslaitoksella vastaanotettava ja käsiteltävä keräyslasi kerätään koko Suomen alueelta. Suomen Uusioaines Oy:llä on kahdeksan erikoisrakenteista kuorma autoa, joilla kerätään ja kuljetetaan Alkon ja muiden juomatukkujen keräyslasi. Autojen varustukseen kuuluu murskain, vaaka ja

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 4 keräysastioiden pesulaite. Murskaimen avulla lasipakkaukset saadaan pienempään tilaan ja siten kerralla kuljetettua enemmän. Myös osa tasolasilavoista tyhjennetään omilla koukkuyhdistelmäautoilla, joita on kaksi kappaletta. Keräyslasin kuljetuksesta Forssaan vastaa luvan hakijan oma kuljetusorganisaatio alihankkijoineen koko Suomen alueelta lukuun ottamatta Lapin lääniä ja Ahvenanmaata. Omia pakkauslasin keräyspisteitä Suomen Uusioaines Oy:llä ei ole vaan jätteen tuottaja ja kunnat huolehtivat niistä. Jätteiden vastaanotto ja kapasiteetti Suomen Uusioaines Oy hakee toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa ottaa vastaan ja käsitellä lasinpuhdistuslaitoksella pakkaus ja tasolasia yhteensä enintään 85 000 tonnia vuodessa sekä edellä mainittujen jätejakeiden hyötykäyttöön toimittamiseksi. Lasinpuhdistuslaitoksella vastaanotetun murskaamattoman pakkaus ja tasolasin suurin kertavaraston määrä, vastaanotettu määrä vuodessa ja välivarastointipaikka on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1 Uusioraakaaine/hyötytuote Jätekoodi Kertavarasto t Kapasiteetti t/a Välivarastointipaikka Pakkauslasi 20 01 02 45 000 65 000 Ulkovarasto Tasolasi 17 02 02 10 000 20 000 Ulkovarasto Tulevat ja lähtevät lasikuormat kulkevat vaa`an kautta ja jätetiedot rekisteröidään Suomen Uusioaines Oy:n ATK järjestelmään. Tulevat kuormat tarkastetaan vastaanoton yhteydessä. Vastaanotettavat kuormat jaetaan epäpuhtauksien mukaan eri laatuluokkiin ja ne käsitellään luokkien mukaisesti. Kuormat ohjataan vaa`alta laatuluokkien mukaisesti erikseen varatuille paikoille purkulooseihin, käsittelyhalliin tai välivarastointialueelle, jossa kuormat purun yhteydessä tarkistetaan. Lasinpuhdistuslaitoksella esikäsitellään murskaamatonta keräys ja tasolasia siten, että syntyy uusioraakaaineita ns. hyötytuotteita ja niiden suurin kertavaraston määrä, kapasiteetti tonnia vuodessa ja toimituspaikka on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2 Uusioraakaaine/hyötytuote Lasimurska (pakkauslasi) Lasimurska (tasolasi) Lasijauho (pakkauslasi) Jätekoodi Kertavarasto t Kapasiteetti Toimituspaikka t/a 20 01 02 50 000 65 000 Lasiteollisuus* 17 02 02 10 000 20 000 Lasiteollisuus* 20 01 02 3 000 10 000 Rakennusteollisuus*

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 5 Pakkauslasiprosessi ja tuotteet Tasolasiprosessi Jauhatusprosessi Pakkauslasi käsitellään varsinaisessa lasinpuhdistuslaitoksessa. Ensin pakkauslasi syötetään kauhakuormaajalla syöttösuppiloon, jonka jälkeen lasi punnitaan ja metallit erotellaan magneeteilla. Tämän jälkeen isommat epäpuhtaudet kuten muovipullot poistetaan käsinlajittelussa. Prosessissa erotellaan posliini, keramiikka, kivet ja alumiini optisilla erottimilla sekä metallit erotellaan magneeteilla. Seuraavaksi lasi puhdistetaan pesemällä, imureilla ja lopuksi sekavärinen lasisiru erotellaan värierottimilla. Lopputuotteina saadaan kirkasta, kirkas vihreää ja ruskeaa lasisirua. Lopputuotteet lajitellaan laatuluokkien mukaisesti. Lopputuotteiden laatua tarkkaillaan säännöllisesti. Lasin laatua tarkkaillaan ottamalla prosessoitavasta lajikkeesta näytteitä ja vuoron lopussa n. 8 kilon kokoinen kokoomanäyte. Näytteet tutkitaan laboratoriossa ja määritetään epäpuhtausosuudet. Jokainen lopputuote vielä punnitaan ennen sen varastointia. Tuotteet toimitetaan pakkauslasitehtaille ja eristysvillan valmistajille uusioraaka aineeksi koti ja ulkomaanmarkkinoille. Lasisirua viedään lähinnä Venäjälle ja Keski Eurooppaan. Lasimurska on vihreän listan jäte eli vientiin ulkomaille ei tarvita vientilupaa. Tasolasi käsitellään erillisellä laitteistolla lasinpuhdistuslaitoksen pihaalueella. Käsittelylinja koostuu murskaimesta ja magneeteista. Tuulilasien käsittelyyn tarvitaan lisäksi repijä, pyörrevirtaerotin ja seula. Tasolasiprosessilinjalla käsitellään kierrätyskelpoiseksi erillisellä laitteistolla tasolasia, ikkunalasia ja tuulilasia. Puhdistettu lasisiru toimitetaan uusioraakaaineeksi lasiteollisuuden käyttöön. Suomen Uusioaines Oy vastaanottaa myös kokonaisia ikkunoita ja ne käsitellään toistaiseksi käsin. Puhdistettu keräyslasimurska jauhetaan jauhatuslinjastolla lasijauhoksi. Ensin murske kuivataan ja sitten hienonnetaan kuulamyllyn avulla jauhomaiseksi. Lasijauhoa voidaan hyödyntää rakennusteollisuudessa esim. hiekan tilalla hiekkapuhalluksessa ja fillerin tilalla betonissa. Jauhatuslaitteisto on otettu koekäyttöön kesällä 2003. Koelaitoksena tätä toimintayksikköä on tarkoitus käyttää enintään siihen asti kunnes Suomen Uusioaines Oy:n lasinpuhdistuslaitosta koskeva ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa on saanut lainvoiman.

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 6 Tulevan lasijätteen laatu Käsiteltäväksi tulevan keräyslasin seassa on erilaisia jätemateriaaleja riippuen keräyspaikasta. Itse lasin laadussa ei ole vaihteluita ja se on kemiallisesti inerttiä. Yleisökeräyspisteistä tuleva keräyslasi on laadultaan heikointa. Seassa on pattereita, akkuja, kiviä, muovia, posliiniastioita ja muuta epäkelpoa materiaalia. Suurimmat epäpuhtaudet poistetaan käsin ja lajitellaan sekajätteeseen ja ongelmajätteeseen. Loput pienet epäpuhtaudet erotetaan eri prosessinvaiheissa. Panimoilta ja juomatukuista tuleva yleisökeräyslasi on hieman parempilaatuista ja sitä käsitellään noin 2000 t/a. Suurimpana ongelmana on posliini. Alkon keräyspisteistä tuleva lasimateriaali on erittäin hyvälaatuista. Epäpuhtautena on lähinnä muovipulloja. Sairaalalasin joukossa on pieniä määriä riskijätettä. Riskijäte välivarastoidaan erityisjäteastiaan ja toimitetaan Ekokem Oy Ab:lle. Tasolasi on laadultaan puhtaampaa kuin pakkauslasi. Tasolasin seassa ei ole irrallisia epäpuhtauksia. Käsittelyprosessissa kuitenkin syntyy sivutuotteita. Näitä ovat alumiinilistat, peilinkiinnikkeet ja tuulilasien PVB muovi. Tasolasia käsitellään n. 20 000 tonnia vuosittain, josta laminoidun lasin osuus on n. 2000 tonnia. Noin 10 % eli 200 tonnia laminoidusta lasista on PVB muovia. Ikkunoiden käsittelystä syntyy sivutuotteita, joita ovat puukarmit ja sälekaihtimet. Ikkunalasin kierrätys on kokeiluasteella eikä vuosittaista ikkunalasin määrää tiedetä. Arvio vaihtelee 500 3000 tonnia vuodessa. Palavat nesteet ja kemikaalit Kevyttä polttoöljyä varastoidaan lasinpuhdistuslaitoksen asfaltoidulla pihalla olevassa 16 m 3 :n maanpäällisessä 2 vaippasäiliössä (säiliön omistaa Oy Teboil Ab). Säiliö on varustettu ylitäytön ja laponestimellä. Säiliö on ollut käytössä vuodesta 2000 lähtien. Palavien nesteiden varastointiin on paloviranomaisen hyväksyntä. Laitoksella on suunnitelmissa hankia syksyllä 2005 ylivuotoaltaalla ja ylitäytönestimellä varustettu 5 m 3 :n kokoinen maanpäällinen öljysäiliö työkoneiden tankkausta varten. Uusi öljysäiliö sijoitetaan tiiviille tasaiselle asfalttialustalle lasinpuhdistuslaitoksen alueella. Tämän jälkeen poistetaan käytöstä vanha jakelupiste, joka on 16 m 3 :n säiliön yhteydessä. 16 m 3 :n säiliö jää käyttöön lämmitysöljysäiliönä.

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 7 Energiankäyttö Lisäksi kevyttä polttoöljyä varastoidaan jauhatuslaitoksen asfaltoidulla pihalla olevassa 3 m 3 :n maanpäällisessä 2 vaippasäliössä. Säiliö on varustettu ylitäytönestimellä. Säiliö on ollut käytössä vuodesta 2003 lähtien. Palavien nesteiden varastointiin on paloviranomaisen hyväksyntä. Alueella työkoneiden säilytyspaikka on tiivispohjainen, työkoneiden huolto ja tankkaus tapahtuu vettä läpäisemättömällä alustalla. Pesuaineita käytetään prosessiveden puhdistamiseen ja saostuskemikaalia kiintoaineen laskeutukseen. Puhdistusainetta fennosania kuluu vuosittain n. 130 kg ja saostuskemikaalia fennopolia 160 kg. Pesuaine ja puhdistusaine varastoidaan rakennuksen sisällä lukitussa varastohuoneessa. Lasinpuhdistuslaitoksella on oma lämpökeskus, jossa on lämminilmakehitin (116 kw) ja höyrykattilalla (250 kw). Lämpöenergian ja höyryn tuottamiseen käytetään kevyttä polttoöljyä. Lämminilmakehittimellä tuotetaan rakennuksen lämmittämiseen tarvittava lämmitysenergia ja höyrykattilalla tuotetaan pakkauslasiprosessissa tarvittava prosessihöyry. Lisäksi jauhatusprosessissa tarvittava lämpöenergia tuotetaan kevyt polttoöljyllä. Tasolasiprosessi on sähkökäyttöinen. Koko toiminnan sähkönkulutus on noin 1295 MWh vuodessa. Toiminnassa käytetään vuosittain kevyttä polttoöljyä n. 115 400 litraa. Raakaveden otto ja käyttö Suomen Uusioaines Oy:llä on oma porakaivo, josta otetaan puhdistuslaitoksella käytetty talous ja prosessivesi. Veden kulutus on noin 1 000 m 3 vuodessa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Hakemuksen mukaan Suomen Uusioaines Oy:llä on käytössä tuotantolinjoillaan alan parasta mahdollista tekniikkaa. Koko lasinpuhdistuslaitoksen koneisto on uusittu viimeisen kymmenen vuoden aikana kahteen kertaan. Viimeinen koneistouudistus tehtiin vuonna 2001. Silloin kaikki erottelu ja puhdistuskoneet uusittiin. Tämänkin jälkeen on puhdistuskoneita uudistettu aina tarvittaessa niin, että puhdistustulos olisi mahdollisimman hyvä. Osa koneista ja laitteista on suunniteltu ja valmistettu omana työnä eikä siten vastaavaa tekniikkaa ole saatavissa.

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 8 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet Lasinpuhdistuslaitoksen saniteettitiloissa syntyvät jätevedet johdetaan umpisäiliöön (5 m 3 ) ja keräyslasin pesuprosessissa syntyvä jätevesi johdetaan yhden kuution kokoisiin muovisäiliöihin. Säiliöitä on yhdeksän kappaletta. Jätevesiä syntyy vuosittain saniteettitiloissa n. 30 m 3 ja pesuprosessissa n. 650 m 3. Jätevedet kuljetetaan loka autolla käsiteltäviksi Forssan kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Laitoksen suunnitelmissa on liittyä kunnan vesi ja viemärijohtoverkostoon vuoden 2005 loppuun mennessä. Pakkauslasiprosessi on suljettu järjestelmä eli vettä kierrätetään, mikä vähentää tuntuvasti raakaveden määrää. Jotta vettä voitaisiin kierrättää, se pitää puhdistaa. Puhdistuskemikaaleina käytetään fennosania (BR 94 G) ja saostuskemikaalina fennopolia (K 3450 polymeeriä). Saostuskemikaalin avulla kiintoaine laskeutuu altaan pohjalle, josta se kerätään ja ylimääräiset vedet puristetaan pois. Pakkauslasin pesuprosessissa syntyy lasisakkaa vuosittain n. 200 tonnia. Lasisakka välivarastoidaan ulkona altaassa, joka on tiivistetty savella. Lasisakka on tutkittu Kemiralla ja Viljavuuspalvelulla. Osa lasisakasta käytetään laitoksen viheralueilla hyödyksi ja loput toimitetaan mm. vanhan kaatopaikan maisemointiin. Alueelle kertyvät sadevedet imeytyvät lasimurskeeseen, maaperään tai ohjautuvat ympäröivään maastoon. Alueella ei ole jäte eikä sadevesiviemäröintiä. Päästöt ilmaan Alueella vastaanotettavissa, käsiteltävissä ja välivarastoitavissa jätteissä ei ole merkittäviä hajua aiheuttavia aineita. Toiminnasta ei aiheudu hakijan mielestä merkittäviä hajupäästöjä ympäristöön. Lasinpuhdistuslaitoksella käytetään kevyttä polttoöljyä n. 115 400 litraa vuodessa. Päästöjä syntyy vuosittain seuraavasti: hiukkaset 0,042 t, NO x 0,292 t, SO 2 0,195 t ja hiilidioksidi 309 t. Lasinpuhdistuslaitoksen piha ja jauhatuslaitosalueet sekä alueelle johtava maantie on asfaltoitu, mikä vähentää alueella syntyvän pölyn määrää. Laitokselle tuleva ja sieltä lähtevä liikenne aiheuttaa vähäisessä määrin pölyämistä. Piha alueet harjataan kesän aikana harjakoneella ja kastellaan tarvittaessa. Tasolasiprosessin laitteisto on koteloitu ja varustettu pölynpoistokanavaan asennetulla syklonilla. Poistoilma on ohjattu syklonin jälkeen suoraan ulkoilmaan. Jauhatuslaitteisto on koteloitu ja varustettu tehokkaalla suodatuslaitteistolla. Pakkauslasiprosessin laitteisto on koteloitu ja varustettu tehokkaalla ns. suljetulla vesipesulaitteistolla. Murskauksessa syntyvä ohut pöly ja pienet lasin sirut kulkeutuvat prosessipesuveden mukana laskeutusaltaaseen. Laskeutusaltaassa lasipöly ja pienet lasin sirut laskeutuvat laskeutusaltaan pohjalle ja syntyy ns. lasisakkaa. Päästöjä syntyy kun käsittelemätöntä pak

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 9 kauslasia kipataan varastosiiloon ja siirretään pyöräkuormaajalla kuljettimen suppiloon. Edellä mainittujen päästölähteiden lisäksi pakkauslasiprosessin tuotanto ja sosiaalitiloista on yleisilmanvaihdon poistoja. Toiminnasta ei aiheudu hakijan mielestä merkittäviä ilmapäästöjä. Melu Lasinpuhdistuslaitoksen toiminnasta ei aiheudu merkittävää meluhaittaa. Vanha meluava pölynpoistojärjestelmä on uusittu vuonna 2001. Myös pyöräkuormaajien peruutusmerkkiääntä vaimennettiin. Suurin osa kuljetuksista hoidetaan päiväsaikaan. Autoliikenteen määrä on n. 15 kuorma autoa/vrk ja n. 15 henkilöautoa/vrk. Viikonloppuisin laitos ei ole toiminnassa. Tämä voi kuitenkin jatkossa muuttua, jos keräyslasin määrät kasvavat entisestään. Tällöin meluavat toiminnot pyritään tekemään klo 7 22.00 välisenä aikana. Jauhatuslaitteisto koteloidaan niin, ettei siitä aiheudu meluhaittaa asutukselle. Hakija on teettänyt Turun aluetyöterveyslaitoksella keräyslasin puhdistuslaitoksen ympäristömeluselvityksen. Selvityksen mukaan laitoksen tuottama melu oli melko tasaista. Pääasiallisempia äänilähteitä olivat: lasinpuhdistuslaitos (murskaimet, puhaltimet), tasolasin käsittelylinja (murskaimet) sekä lasin jauhatuslaitteisto (kuulamylly, puhaltimet). Satunnaisia äänilähteitä olivat kauhakuormaajien toiminnasta aiheutuneet äänet, kuten murskelasin kippaus (lasin helinää) sekä peruutussummerit. Mittaukset suoritettiin lähimpien asuinrakennusten läheisyydessä: Lavossuontie 142 (asumaton, mittauspiste M1), Iidankalliontie 112 (mittauspiste M3) ja Varsakujan päässä (mittauspiste M2). Mittauksia tehtiin pääasiassa kolmessa eri tilanteessa: 1) Ainoastaan puhdistuslaitos toiminnassa (kauhakuormaajat piha alueella). 2) Lisättiin tasolasin käyntilinja käyntiin. 3) Lisättiin lasinjauhatuslaitteisto käyntiin, jolloin kaikki kolme osiota olivat päällä (kokonaiskuorma). Mittauspisteessä M1 tuloksena saadut keskiäänitasot (L Aeq ) tilanteissa 1 ja 3 olivat: 46 db ja 47 db. Mittauspisteessä M2 tuloksena saadut keskiäänitasot (L Aeq ) tilanteissa 1, 2 ja 3 olivat: 39 db, 38 db ja 43 db. Mittauspisteessä M3 tuloksena saadut keskiäänitasot (L Aeq ) tilanteissa 1, 2 ja 3 olivat: 44 db, 47 db ja 49 db. Ympäristömeluselvityksen (nro 5210 2004 24993; 23.9.2004) yhteenvedosta ilmenee, että melutaso eniten melulle altistuvissa kohteissa ulkona ei laitoksen toiminta aikana ylitä A painotettua ekvivalenttitason päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db, eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Jätteet Laitoksen toiminnassa syntyy yhdyskuntajätettä, jätevesiä, lasisakkaa, paperia ja pahvia, sekalaista metallia, puujätettä ja muovijätettä sekä ongelmajätteitä ja niiden suurin kertavaraston määrä, toiminnassa syntyvän jätteen määrä vuodessa ja toimituspaikka on esitetty taulukossa 3.

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 10 Taulukko 3 Jätejae Jätekoodi Kertavarasto Toiminnassa Toimituspaikka syntyvät jätteet t/a m 3 /a t/a m 3 /a Sekalainen yhdyskuntajäte 20 03 01 10 350 Loimi Hämeen Jätehuolto Oy* Pesuprosessissa syntyvä lasisakka 20 03 04 200 200 Kaatopaikan maisemointiin* Jätevesi (saniteett.) 20 03 04 5 30 Jätev. puhdistamo* Prosessijätevesi 20 03 04 9 650 Jätev. puhdistamo* Paperi ja kartonki 20 01 01 0,6 0,6 Suomen Paperinkeräys Oy* Sekalaiset metallit 17 04 07 25 25 Seutulan Uusimetalli Oy* Muovi 17 02 03 30 250 Energiayhtiöille* Puu 17 02 01 10 100 Energiayhtiöille* Akut ja paristot 16 06 01* 1 1 Oy Ekokem Ab* Jäteöljyt ja öljyiset jätteet 13 02 08* 1 2 Oy Ekokem Ab* *) tai muuhun laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen vastaanotto ja käsittely. Metallit toimitetaan metallinkeräykseen ja PVB muovi hyödynnetään energiana. Jätteiden välivarastointi Sekalainen yhdyskuntajäte välivarastoitaan 10 m 3 :n kontissa asfaltoidulla piha alueella, lasisakka savella tiivistetyssä altaassa, jätevesi (saniteettivesi) 5 m 3 :n säiliössä, prosessijätevesi 1 m 3 :n muovisäiliöissä, joita on 9 kpl, paperi ja kartonki 600 litran keräysastiassa piha alueella, sekalaiset metallit, muovi ja puu vaihtolavoilla piha alueella. Laitoksen toiminnassa syntyvät ongelmajätteen pienerät ovat mm. öljyiset jätteet, jäteöljyt, patterit ja akut. Ongelmajätteet kerätään ongelmajätekonttiin ja toimitetaan vähintään kerran vuodessa Ekokem Oy Ab:lle. Ongelmajätekontti sijaitsee asfaltoidulla piha alueella. Kontti on varustettu suojaaltaalla. Ongelmajätekontissa on imeytysmateriaalia mahdollisen vahingon varalle. Ongelmajätteet toimitetaan käsiteltäväksi jäteasemalle tai muulle kiinteistölle, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelossa ongelmajätteeksi luokiteltavan jätteen siirroista laaditaan valtioneuvoston päätöksen (659/1996) mukainen siirtoasiakirja.

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 11 Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Roskaantuminen Muut vaikutukset Toiminnan ympäristövahinkoihin liittyviä poikkeustilanteita ovat mm. jauhatuslaitteiston pölynpoistolaitteiston häiriöt, mahdollinen öljyn ja kemikaalien pääseminen maastoon sekä liikenneonnettomuudet. Laitoksella on varattu imeytysturvetta kemikaali tai öljyvahingon varalle. Öljyiset valumat, jotka ovat peräisin tankkauspaikalta tai työkoneista, puhdistetaan asfaltilta välittömästi. Työkoneiden valumia tarkkaillaan säännöllisesti, kuten myös muun kuljetustoiminnan päästöjä. Kuljettajia myös opastetaan toimimaan oikein esim. hydrauliikkaputken rikkoutuessa. Liikenneonnettomuudessa lasisirua voi joutua maaperään, jolloin alue tarvitsee vain siivota. Tulipalojen varalta laitoksella on asianmukaiset alkusammutuslaitteistot ja henkilökunta on saanut tarvittavan opastuksen niiden käyttöön. Alue on suurimmaksi osaksi asfaltoitu, jolloin maaperän pilaantumista ei pääse tapahtumaan häiriötilanteissa. Koska toiminnassa ei käytetä vaarallisia aineita, ei ympäristöön ole mahdollista päästä normaaleista tulipaloista poikkeavia päästöjä. Onnettomuus ja häiriötilanteita varten kiinteistölle on laadittu suojelusuunnitelma ja turvallisuussuunnitelma. Henkilökuntaa koulutetaan säännöllisesti toimimaan hätätilanteissa. Alueen länsi, etelä ja itäpuolella on verkkoaita, joka estää tehokkaasti ympäristön roskaantumisen. Raaka ainevarastoista leviää hieman lähiympäristöön muovi ja paperiroskaa tuulen mukana. Alueen ulkopuolelle lentäneet roskat siivotaan säännöllisesti. Joka kevät lasinpuhdistuslaitoksella on järjestetty siivouspäivä, johon osallistuu koko laitoksen henkilökunta. Alueella varastoitavat materiaalit eivät aiheuta maiseman rumentumista tai ympäristön pilaantumista. Alueen pohjoisosalla sijaitseva varastoalue rajoittuu peltoalueeseen ja siellä varastokasat on pidetty muita pienempinä. Keräyslasin lajittelulla ja käsittelyllä edistetään keräyslasin hyötykäyttöä sekä ehkäistään ja torjutaan jätteistä aiheutuvaa haittaa ympäristölle. Keräyslasin uusiokäyttö vähentää neitseellisten raaka aineiden käyttöä, säästää luonnonvaroja ja vähentää huomattavasti lasin sulatukseen käytettävän energian määrää. Energiansäästö vähentää hiukkas, typen oksidi, rikkidioksidi ja hiilidioksidipäästöjen määrää. Kierrätyslasin uusiokäyttö lasin valmistuksessa vähentää huomattavasti soodan määrää, joka on lasin valmistuksessa kallein raaka aine. EU direktiivit ja kotimaiset säädökset määräävät säästämään raaka aineita, energiaa ja lisäämään pakkausjätteiden hyötykäyttöä. Puhtaan kierrätyslasin uusiokäyttö edistää jokaista näistä tavoitteista.

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 12 LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Päästötarkkailu Suomen Uusioaines Oy tarkkailee päästöjään huolellisen kirjanpidon ja auditointien avulla. Ympäristöjärjestelmä velvoittaa ympäristöauditointiin kerran vuodessa. Vuosittain tehdään ympäristökatselmus, jossa käydään kaikki ympäristövaikutukset läpi. Yksittäisiä päästöpisteitä kuten ilmapäästöjä tarkkaillaan kulutuksen seurannalla. Polttoaineiden ja sähkön kulutusta verrataan edellisiin vuosiin. Melua ja hajua kontrolloidaan työnjohdon, työntekijöiden ja valitusten avulla. Jätevesien koostumus tutkitaan aina tarvittaessa. Myös käyttövedestä on tehty muutamia tutkimuksia. Hulevesien laatua voidaan tarvittaessa tarkkailla ottamalla näytteitä lasinpuhdistuslaitoksen alueella olevista tarkastuskaivoista. Käyttötarkkailu ja raportointi Vastaanotossa vaaka asemalla työskentelee yksi henkilö. Hän työskentelee kuormien vastaanotossa, lasimurskeiden kuormaamisessa ja lasimurskeen siirroissa alueella pyöräkuormaajalla. Toimintaa tarkkaillaan käyttöpäiväkirjan avulla, josta ilmenee päivittäin kuorman tuoja, kuorman laatuluokka, paino ja vastaanottoaika, laitoksen toiminta aika, tuotantotekijät, käytetyt kemikaalit ja raaka aineet sekä ongelmajätetiedot. Nämä tiedot rekisteröidään myös Suomen Uusioaines Oy:n ATK järjestelmään. Myös poislähteviä kuormia tarkkaillaan ja ne rekisteröidään samalla tavalla. Tuotua materiaalia valvotaan silmämääräisesti myös kuormien purkuvaiheessa, jolloin määritellään myös, mihin osaa vastaanottopaikkaa kuorma voidaan purkaa. Jos materiaali on vastaanottopaikalle sopimatonta, velvoitetaan kuorman tuoja siirtämään se pois vastaanottoalueelta. Vaaka ja laitoksen mittalaitteet tarkastetaan vuosittain. Merkittävistä häiriöistä tehdään merkintä käyttöpäiväkirjaan. Alueen pölyämistä tarkkaillaan silmämääräisesti ja tarvittaessa lisätään kastelua ja liikenneväylien puhdistusta. Hakija pitää vuosittain kirjaa toiminnastaan. Hakija laatii kirjanpidosta vuosittain yhteenvetoraportin, joka toimitetaan Hämeen ympäristökeskukselle ja Forssan kaupungin ympäristölautakunnalle helmikuun loppuun mennessä.

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 13 VAKUUS Laadunvarmistus ja asiantuntemus Suomen Uusioaines Oy:llä on käytössä ISO 14001 standardin mukainen ympäristöhallintajärjestelmä, joka otettiin käyttöön vuoden 2001 aikana. Lasinpuhdistuslaitoksella on käytössä laadunvarmistusjärjestelmä, joka on osittain ISO 9001 laatustandardin mukainen. Lasinpuhdistuslaitoksen henkilökunnalla on hyvä jätteiden asiantuntemus. Erikoisosaamista löytyy mm. seuraavilta aloilta: kierrätyksen logistiikka, lasin prosessointi, lasin hyötykäyttö, kierrätyksen hallinnolliset ja taloudelliset asiat, ympäristöasiat sekä lasiteollisuus. Suomessa lasinkierrätystä edistetään yhdessä tasolasiyhdistyksen, pakkausalan ympäristörekisteri PYR Oy:n ja Suomen keräyslasiyhdistyksen kanssa. Alkon kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä, jotta keräyslasin laatua saadaan parannettua ja siten myös kustannuksia pienennettyä. Toiminnan pysyvä vakuus Toiminnanharjoittaja on esittänyt vakuuslaskelman ja vakuuden määräksi 5 000 euroa. Vakuuslaskelmasta ilmenee, että pakkaus ja tasolasin varastojen euromääräinen arvo on huomattava. Mikäli varastot jouduttaisiin myymään toiminnan lopettamisen takia hyödyntäjälle vakuussummalla katettaisiin varastojen siirtokustannukset ja alueen puhdistuskustannukset. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 9.5.2005, 17.5.2005, 23.5.2005, 13.6.2005, 15.6. ja 30.6.2005. Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan ja Forssan kaupungin julkisten kuulutusten ilmoitustaululla 25.1. 25.2.2005 sekä ilmoittanut kuulutuksesta Forssan Lehdessä 25.1.2005. Hakemuksesta on 20.1.2005 annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Forssan kaupungin kansliassa ja Hämeen ympäristökeskuksen kirjaamossa. Suomen Uusioaines Oy:llä on tehty tarkastuskäynti 30.3.2005 ja 2.6.2005. Tarkastuspöytäkirjat on liitetty asiakirjoihin.

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 14 Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Forssan kaupungin ympäristölautakunnalta, Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymältä, Jokioisten kunnan ympäristölautakunnalta, Etelä Suomen lääninhallituksen sosiaali ja terveysosastolta ja Forssan kaupunginhallitukselta 20.1.2005. Forssan kaupungin ympäristölautakunta toteaa 22.2.2005 saapuneessa lausunnossaan seuraavaa: Laitoksen pölynpoistojärjestelmän uusimisen jälkeen ei lautakunnan tietoon ole tullut toiminnasta aiheutuvia meluhaittoja. Hakemuksesta poiketen lasin jauhatuslaitteet ja kirkas vihreän lasisirun valmistuotevarasto sijaitsevat kiinteistöllä 061 413 1 438. Ympäristölautakunnan käsityksen mukaan koekäytössä ollut jauhatuslaitteisto ei ole oleellisesti lisännyt alueella syntyviä pöly ja meluhaittoja. Keräyslasiprosessissa syntyvän lasisakan aumavarastointia tulisi tehostaa siten, ettei suotovesiä pääse maastoon. Lasisakan korkeasta kadmiumpitoisuudesta johtuen loppusijoitusta esim. toiminta alueen viherrakentamiseen ei tulisi sallia. Lasisakan loppusijoitukseen sopivat paikat tulee tapauskohtaisesti arvioida. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymähallitus toteaa 24.2.2005 saapuneessa lausunnossaan seuraavaa: Terveysvalvonta on suorittanut laitoksessa tarkastuksen 9.2.2005 (LH). Laitoksen toiminnasta ei ole tullut valituksia terveysvalvonnalle. Laitoksen tulisi tehdä uusi meluselvitys toiminnan laajentuessa. Laitoksessa käytettävän talousveden laadun tulee täyttää sosiaali ja terveysministeriön asetuksen, koskien pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksia ja valvontatutkimuksia 17.5.2001/401, 1 :n kohdan 3 mukaiset vaatimukset. Laitoksen tulisi etsiä tehokkaimpia menetelmiä lasimateriaalin ja ongelmajätteen (esim. pattereiden) erottamiseksi ennen murskausta. Jokioisten kunnan ympäristölautakunta toteaa 28.2.2005 saapuneessa lausunnossaan seuraavaa: Hakemuksen mukaan varastoitavat materiaalit eivät aiheuta maiseman rumentumista eikä ympäristön pilaantumista. Ainoastaan alueen pohjoisosa rajoittuu peltoalueeseen ja siellä varastokasat on pidetty pienempinä.

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 15 Toiminta ei aiheuta maaperän pilaantumista, koska myrkyllisiä aineita ei käytetä prosessissa. Jätteiden hyötykäyttö on varsin kattavaa, ainoastaan sekajäte menee kaatopaikalle. Muut jätteet hyödynnetään ensisijaisesti raaka aineena ja toissijaisesti energiana. Ongelmajätteet toimitetaan Oy Ekokem Ab:lle käsiteltäväksi. Toiminnanharjoittaja tarkkailee laitoksessaan syntyviä päästöjään huolellisen kirjanpidon ja auditointien avulla. Ympäristöjärjestelmä velvoittaa ympäristöauditointiin kerran vuodessa. Laitoksen toiminnasta ei ole tullut valituksia kahtena viime vuotena Jokioisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristölautakunta esittää lausunnossaan puoltavansa ympäristöluvan myöntämistä Suomen Uusioaines Oy:n lasinpuhdistuslaitokselle. Etelä Suomen lääninhallituksen sosiaali ja terveysosasto toteaa 1.3.2005 saapuneessa lausunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksen suhteen, jos noudatetaan Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymähallituksen antamaa lausuntoa. Forssan kaupunginhallitus toteaa 11.3.2005 saapuneessa lausunnossaan seuraavaa: Yrityksen lasinkeräys ja puhdistustoiminta on Suomessa ainutta. Sen merkitys yhdessä muiden Forssassa toimivien ympäristöalan yritysten toimijoiden kanssa on kaupungille, Forssan talousalueella ja koko Suomellekin erittäin tärkeä. Suomen Uusioaines Oy:n laitos sijaitsee kaupungin asemakaava alueen ulkopuolella Jokioisten ja Forssan välisen maantien tuntumassa Jokioisten kunnan rajalla. Laitoksen vieressä on kolme muuta teollisuusyritystä. Hämeen liiton syksyllä 2004 hyväksymässä maakuntakaavassa alue on sekä kaupungin että kunnan puolella merkitty työpaikka alueeksi. Yrityksen toiminnan sijaitessa kaupungin vesihuoltolaitoksen toimintaalueen ulkopuolella laitoksella ei ole ollut velvollisuutta rakentaa alueelle vesihuoltoa. Nyt on kuitenkin periaatteellisesti sovittu, että kiinteistö liitetään vesijohto ja viemäriverkostoon vuoden 2005 loppuun mennessä. Kaupunginhallituksen tietoon ei ole tullut yrityksen toiminnasta aiheutuvia erityisiä haittoja. Kaupunki puoltaa ympäristöluvan myöntämistä hakijan esittämällä tavalla.

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 16 Muistutukset ja mielipiteet Muistuttaja NN toteaa 27.1.2005 saapuneessa muistutuksessaan seuraavaa: Toiminnan laajentuessa on selvää, että myös päästöt suurenevat. Muistuttaja haluaa kirjallisen vastauksen siitä miten jäteongelma on hoidettu. Tehdyssä tarkastuskäynnissä 30.9.2003 klo 9.00 havaittiin jätevesipäästö tontin kulmassa maa alueella ja raja ojassa. Alueella aistittiin jäteveden hajua. Alue on pienteollisuudelle suunnattua palstasuunnitelman omaavaa aluetta ja näin ollen muistuttaja odottaa alueelle tontin ostajia n. 5 hehtaarin suuruisesta metsäpalstasta (palsta RN:o 1:58 Vaittinen). Muistutuksessaan muistuttaja kiinnittää huomiota omaan etuunsa tontin myyjänä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu 22.3.2005 päivätyllä kirjeellä tilaisuus vastineen jättämiseen ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista ja muistutuksesta. Hakija on jättänyt vastineen 23.5.2005. Vastineessaan hakija toteaa seuraavaa: Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymähallitus toteaa lausunnossaan, että uusi meluselvitys tulisi tehdä toiminnan laajentuessa. Suomen Uusioaines Oy:n teettämä meluselvitys vastaa tämän hetken toiminnan melutasoa. Uusi melumittaus suoritetaan, kun tuotannon määrä nykyisestä noin 60 000 tonnista vuodessa on noussut lupahakemuksen mukaiseen kapasiteetin tasolle eli 85 000 tonniin vuodessa. Laitoksella on talousveden laatua seurattu aktiivisesti vuosien ajan. Ainoastaan yhden kerran on siinä havaittu radonia. Havainnon jälkeen juomavetenä on käytetty lähdevettä, vaikka radonia ei ole enää talousvesinäytteissä havaittu. Laitoksella isommat epäpuhtaudet kuten muovipullot ja ongelmajätteet erotellaan käsinlajittelussa ennen murskausta. Tehokkaampaa menetelmää ongelmajätteiden poistamiselle linjastolta ei ole. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän edustaja on todennäköisesti ymmärtänyt niin, että tuleva materiaali murskataan ensin ja sitten vasta erotellaan ongelmajätteet. Prosessi toimii siis päinvastoin. Murskaukseen ei päädy ongelmajätteitä.

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 17 Muistuttaja NN toteaa muistutuksessaan, että päästöt suurenevat toiminnan laajentuessa. Hän haluaa tietoa siitä, miten jäteongelma hoidetaan. Suomen Uusioaineksen päästöt ovat kokoluokaltaan pienet. Sekajätteet toimitetaan Loimi Hämeen Jätehuolto Oy:lle käsiteltäviksi, ongelmajätteet Ekokem Oy Ab:lle, romumetalli Kuusakoski Oy:lle kierrätykseen. Kaksi laitoksessa olevaa kattilaa ovat kooltaan pieniä, jolloin päästötkin ovat vähäiset ja vastaavat kevyt polttoöljyn poltosta tulevia päästöjä. Sosiaalitilojen jätevedet kerätään 5 m 3 umpisäiliöön ja prosessivedet 1 m 3 muovisäiliöihin (9 kpl). Nämä jätevedet kuljetetaan käsiteltäväksi Forssan kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Sadevedet ohjautuvat ympäröivään maastoon ja rakennusten perusvedet on johdettu kokoojakaivojen kautta avo ojaan. Prosessivesiä ei pääse ympäristöön eikä siten aiheuta hajuhaittaa tai ympäristön pilaantumista. Forssan kaupungin kanssa jatketaan suunnittelua alueen vesija viemäriverkoston rakentamisesta. Kun viemäri saadaan alueelle, muuttuu tietenkin jätevesijärjestelmä. Suunnitelma ei ole vielä valmis ja siitä raportoidaan erikseen. Pesuprosessissa syntyvä lasisakka varastoidaan reunakorokkein varustettuun altaaseen, joka on tiivistetty savella. Varastoaltaasta vesi haihdutetaan ja kuiva lasisakka toimitetaan jatkokäyttöön. Lasisakan käytölle pyydetään tapauskohtaisesti lupa ympäristönsuojeluviranomaiselta. Tarvittaessa lasisakan varastoallas voidaan rakentaa uudelleen ja asfaltoida. ALUEELLISEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu Hämeen ympäristökeskus myöntää Suomen Uusioaines Oy:n lasinpuhdistuslaitokselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Luvan edellytyksenä on, että laitoksen toiminta tapahtuu ympäristölupahakemuksen ja seuraavien ympäristökeskuksen antamien lupamääräysten mukaisesti. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Muistutuksesta ympäristökeskus toteaa, että laskuoja on muistuttajan mainitseman tarkastuskäynnin jälkeen perattu Suomen Uusioaines Oy:n toimesta vuonna 2003, eikä vastaavaa veden lammikoitumista enää pääse tapahtumaan ko. tontille tai raja ojaan. Laitoksen toiminnassa syntyvät kaikki talous ja prosessijätevedet on kerätty umpisäiliöön, eikä jätevesiä enää pääse ympäristöön. Jätevedet toimitetaan Forssan kaupungin jäteveden puhdistamolle.

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 18 Lupamääräykset 1 Jätteiden vastaanotto, käsittely ja välivarastointi 1.1 Lasinpuhdistuslaitoksella saa ottaa vastaan murskaamatonta pakkaus ja tasolasia yhteensä enintään 85 000 tonnia vuodessa sekä alueella erikseen varatuilla paikoilla välivarastoida kerralla enintään pakkauslasia 45 000 t tasolasia 10 000 t (YSL 43 ja 45, JäteL 4 ja 6, JäteA 3) 1.2 Laitoksella saa murskata pakkaus ja tasolasia yhteensä enintään 85 000 tonnia vuodessa ja valmistaa pakkauslasimurskasta lasijauhoa enintään 10 000 tonnia vuodessa sekä alueella erikseen varatuilla paikoilla välivarastoida kerralla enintään pakkauslasimursketta (lasisirua) 50 000 t tasolasimursketta (lasisirua) 10 000 t lasijauhoa 3 000 t Käsitellyt ja käsittelemättömät jätejakeet pitää välivarastoida erillään omissa kasoissaan niin, etteivät ne sekoitu toisiinsa. Käsitellyt jätteet on toimitettava edelleen hyödynnettäviksi niin usein, ettei alueelle muodostu pysyviä välivarastokasoja. (YSL 7, 43, ja 45, JäteL 4 ja 6, JäteA 3 ja 8 ) 1.3 Lasinpuhdistuslaitoksella ei saa ottaa vastaan yhdyskuntajätettä tai siihen verrattavaa jätettä eikä ongelmajätettä. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty tässä ympäristöluvassa, on jäte viipymättä toimitettava yleiseen jätteiden käsittelypaikkaan tai paikkaan, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä ko. jätteen vastaanotto on huomioitu, tai jäte on palautettava sen haltijalle. (YSL 43 ja 45, JäteL 3, 6, 9 ja 15, YMp 867/1996) 2 Pilaantumisen ehkäisy 2.1 Maanpäällisen polttoainesäiliön perustus on rakennettava siten, että se kestää täydestä säiliöstä aiheutuvan kuormituksen. Perustuksen tulee olla routimaton. Polttoöljyöljysäiliö tulee sijoittaa tiiviille alustalle paloviranomaisten hyväksymällä tavalla siten, etteivät mahdolliset vuodot voi päästä maaperään ja vuodot toisaalla ovat välittömästi havaittavissa. (YSL 7 ja 8, JäteL 6 )

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 19 2.2 Päällystämättömät reuna alueet, jossa välivarastoidaan käsittelemätöntä ja käsiteltyä pakkaus ja tasolasia on kestopäällystettä vuoden 2010 loppuun mennessä. Päällystyssuunnitelma on toimitettava 31.12.2006 Hämeen ympäristökeskukselle ja tiedoksi Forssan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43, JäteA 8 ) 2.3 Jätteiden vastaanotto ja välivarastointi tulee tapahtua tiiviillä alustalla. Toimintaa on toteutettava järjestelmällisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu epäsiisteyttä, ympäristön roskaantumista, eikä mahdollisessa vahinkotilanteessakaan aiheudu maaperän pilaantumista tai pinta ja pohjaveden pilaantumista tai terveyshaittaa eikä haittaa ympäristölle. (YSL 43 ja 45, JäteL 6 ja 19, JäteA 8 ) 2.4 Tulevat ja lähtevät jätteet on kuljetettava siten, ettei jätteitä pääse leviämään ympäristöön kuljetuksen aikana. Kuljetus ja siirtokaluston puhtaudesta on huolehdittava asianmukaisesti siten, ettei toiminta aiheuta terveystai ympäristöhaittaa. Mikäli roskaantumista kuitenkin tapahtuu, tulee roskaantunut alue siivota välittömästi. (YSL 43, JäteL 4 ja 6, JäteA 7 ) 2.5 Jätteenkäsittelytoimintojen ja sen oheistoimintojen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista tai ympäristön roskaantumista tai maisemahaittaa tai yleistä viihtyisyyden alenemista. 3 Päästöt vesiin ja viemäriin Tarvittaessa ympäristövaikutukset on selvitettävä ja on ryhdyttävä Hämeen ympäristökeskuksen edellyttämiin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin haittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. Hämeen ympäristökeskus päättää tarvittaessa toimenpiteistä erikseen. (YSL 5, 7, 8, 42 ja 43, NaapL 17, JäteL 6, JäteA 8 ) 3.1 Lasinpuhdistuslaitoksen toiminta tulee järjestää siten, että jätevesiä syntyy mahdollisimman vähän. Jätevedenpuhdistamolle ei saa toimittaa jätevesiä, joista voi aiheutua vaurioita viemäriverkostolle, haittaa puhdistamon toiminnalle, puhdistamolietteen käsittelylle tai hyötykäytölle. Jätevesien toimittaminen puhdistamolle tulee lopettaa välittömästi, jos jätevesiin on päässyt edellä mainittuja haittoja aiheuttavaa ainetta. Suomen Uusioaines Oy:n on toimitettava Forssan kaupungin vesihuoltolaitoksen kanssa tekemänsä jätevesisopimus, joka koskee jätevesien johtamista vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin tiedoksi Hämeen ympäristökeskukselle. (YSL 4, 5 ja 47, YSA 19 ja 36, VNp 365/1994)

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 20 3.2 Sadevedet ja muut laitosalueen pintavedet on johdettava laitosalueelta niin, ettei niistä aiheudu maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Toiminnanharjoittajan on tehtävä selvitys laitosalueen valumavesien johtamisesta ja selkeä, ajantasainen karttaesitys laitosalueen viemäröinnistä sekä selvitys laitosalueen valumavesien mahdollisesta pilaantuneisuudesta. Selvitys valumavesien mahdollisesta pilaantuneisuudesta on teetettävä ulkopuolisella asiantuntijalla. Selvitystä varten (esim. lasivarastokasojen läheisyydessä sijaitsevista sadevesikaivoista ja ojista) on otettava edustavia vesinäytteitä. Tutkimussuunnitelma valamavesien haitta ainepitoisuuksien määrittämiseksi on esitettävä Hämeen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi viimeistään kuukautta ennen selvitystyön aloittamista. Tutkimusraportissa on esitettävä hulevesien haitta ainepitoisuudet (mg/l), arvo vuosikuormituksesta (kg/a) sekä arvio tulosten luotettavuudesta. Selvitys laitosalueen hulevesien johtamisesta sekä tutkimusraportti valumavesien pilaantuneisuudesta on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Forssan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 31.12.2006. Saatujen tulosten perusteella ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa päästöjen vähentämisestä lisämääräyksiä tai tarkistaa laitoksen tarkkailuun liittyviä lupamääräyksiä. YSL 5, 7, 8, 42 ja 83, JäteL 6 ) 3.3 Jäteveden pääsy viemäriin on estettävä välittömästi, jos jäteveden ominaisuudet eivät täytä viemäriin johdettavalle jätevedelle asetettuja vaatimuksia. Mikäli viemäriin pääsee aineita, joista saattaa aiheutua haittaa tai vaaraa jätevedenpuhdistamon toiminnalle, on asiasta ilmoitettava välittömästi puhdistamon hoitajalla. (YSL 42 ja 47, YSA 36, JäteL 6 ) 3.4 Polttoainesäiliöt ja työkoneiden säilytys ja tankkauspaikat on sijoitettava alueille, jotka on kestopäällystettävä ja varustettava reunakorokkein tai muuten vastaavasti. Päällystyssuunnitelma on toimitettava kuukausi ennen päällystystöiden aloitusta Hämeen ympäristökeskukselle ja tiedoksi Forssan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43, JäteA 8 ) 3.5 Polttoainesäiliöiden ja työkoneiden säilytys ja tankkauspaikkojen rakenteiden kuntoa, kuten halkeilua ja painumista, on tarkkailtava säännöllisesti ja havaitut viat on korjattava viipymättä (YSL 43, JäteL 19, JäteA 8 ). 4 Päästöt ilmaan 4.1 Alueelle johtava tie on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Piha aluetta on tarvittaessa kasteltava pölyn leviämisen ehkäisemiseksi. Jauhatuslaitoksella kuljettimet ja muut pölyävät kohteet on koteloitava. Laitteet on pidettävä hyvässä kunnossa ja niiden kunto on tarkistettava päivittäin. Puhdistuslaitteiden rikkoutuessa tai jonkin muun päästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa on jauhatuslaitoksen päästöjä aiheuttava

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 21 5 Melu ja tärinä toiminta keskeytettävä, kunnes puhdistuslaitteisto on korjattu tai häiriö poistettu. (YSL 43 ja 46, JäteL 6, JäteA 8 ) 5.1 Melutaso eniten melulle altistuvissa kohteissa ulkona ei saa laitoksen toiminta aikana ylittää melun A painotettua ekvivalenttitasoa 55 db päivällä (kello 7 22) eikä 50 db yöllä (kello 22 7). Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon. Hämeen ympäristökeskus voi tarvittaessa määrätä toiminnanharjoittajan selvittämään toiminnan aiheuttama melutaso sekä laskentamallin tai mittauksen avulla arvioimaan melutasot laitoksen ympäristössä. Mikäli melutaso ylittyy, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä yksin tai yhteistyössä alueen muiden melua aiheuttavien toimijoiden kanssa toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. (YSL 5, 42, 46, 83 ja 108, NaapL 17 ) 6 Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 6.1 Jätteiden käsittelyssä on noudatettava huolellisuutta. Hakijan on valvottava keräyslasin ja tasolasin vastaanottoa, välivarastointia, käsittelyä ja jauhatuslaitosaluetta sekä kiinteistön jätehuollon yleistä toimivuutta. (JäteL 6 ) 6.2 Jätteet on toimitettava hyötykäyttöön ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana siten, että kaatopaikalle loppusijoitettavaa jätettä muodostuu mahdollisimman vähän. Jätteet on tarvittaessa esikäsiteltävä. Jätteet on toimitettava paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen vastaanotto ja käsittely. (YSL 4, 6 ja 15, JäteL 51 ja 52 ) 6.3 Lasisakka on varastoitava alueella, joka on kestopäällystettävä ja varustettava reunakorokkein tai muuten vastaavasti. Lasisakan valumavesiallas on kestopäällystettävä vesitiiviiksi tai muuten vastaavasti. Suunnitelma lasisakan varastoinnista on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi 30.5.2006 mennessä. (YSL 43, JäteA 8 ) 6.4 Puhdistamolle toimitettavan jäteveden laatu ja puhdistusprosessissa syntyvän lasisakan laatu ja ympäristökelpoisuus on selvitettävä 31.12.2005 mennessä. Selvitys on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Forssan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kyseessä olevaa vuotta koskevan raportin yhteydessä. (YSL 46, JäteL 6, 51 ja 52 ) 6.5 Lasinpuhdistuslaitoksella on kaikin tavoin pyrittävä vähentämään jätteiden muodostumista. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön laitokselle, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen vastaanotto ja käsittely. Jätettä ei saa ohjata poltettavaksi, jos se voidaan hyödyntää aineena. Kaatopaikalle toimitettavan jätteen määrää ja haitallisuutta tulee vähentää.

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 22 Hyötykäyttöön tai kaatopaikalle ei saa toimittaa jätteitä, joista voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kaatopaikalle ei saa toimittaa jätettä, josta suurinta osaa biohajoavasta jätteestä ei ole kerätty talteen erilleen muusta jätteestä hyödyntämistä varten. (JäteL 6 ) 6.6 Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Ongelmajätteet on säilytettävä tiiviisti suljetuissa kullekin ongelmajätetyypille tarkoitetuissa astioissa, säiliöissä tai pakkauksissa ja varastoitava katetussa ja lukitussa tilassa. Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava varoaltain varustetuissa astioissa tai tiiviillä reunuksella tai reunakorokkein varustetulla alustalla siten, että mahdollisissa vuototapauksissa ongelmajätteet saadaan kerättyä talteen. Suoja altaan tilavuuden on oltava vähintään saman suuruinen kuin suurimman säiliön tilavuus. Akut on varastoitava katetussa tilassa hapon kestävällä alustalla. Ongelmajätteen pääsy maaperään on estettävä. (YSL 42, JäteL 6, JäteA 8 ) 6.7 Ongelmajätteet ja öljyn ja hiekanerotuskaivojen tyhjennyslietteet sekä käsittelytoiminnassa syntyvät ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäviksi paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen vastaanotto ja käsittely (YSL 4, 6 ja 15 1, JäteL 51 ja 52 ) 6.8 Ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelossa ongelmajätteeksi luokiteltavan jätteen siirroista tulee lisäksi laatia valtioneuvoston päätöksen (659/1996) mukainen siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään neljä (4) vuotta. (YSL 45, JäteL 6, JäteA 22 ) 7 Maaperän suojelu 7.1 Alue, jolla ajoneuvoihin, koneisiin tai laitteisiin lisätään tai niistä poistetaan polttoainetta, öljyä tai muita haitallisia tuotteita, on päällystettävä tiiviillä päällystysmateriaalilla ja sen kunnosta on huolehdittava siten, että öljyiset vuotokohdat saadaan helposti kerättyä talteen (JäteL 6 ). 7.2 Lasinpuhdistuslaitoksella käytettävien kemikaalien käsittely ja varastointi on suunniteltava ja järjestettävä asianmukaisesti siten, ettei kemikaaleista aiheudu vaaraa terveydelle tai haittaa ympäristölle. Kemikaalit tulee varastoida asianmukaisissa astioissa tai tiloissa, joissa on tiivis, kemikaaleja kestävä lattia, joka tulee varustaa reunakorokkein tai muuten vastaavaksi. Kemikaalit on varastoitava siten, etteivät vaaralliset kemikaalit pääse vuototilanteessa maaperään eivätkä pinta tai pohjavesiin. (YSL 7, 8 ja 43 ) 8 Paras käyttökelpoinen tekniikka ja energiankäytön tehokkuus 8.1 Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä toiminnassa niin, että ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä ja energian käyttö mahdollisimman tehokasta. (YSL 5, 42 ja 43, YSA 37, JäteL 51 )